Gråmunkeholmen

Luostari vuonna 1524

Gråbrödraklostret Tukholmassa oli Gråmunkeholmenilla, nykyään Riddarholmenina tunnettu fransiskaaniluostari, joka perustettiin noin vuonna 1270 kuningas Magnus Ladulåsin saaren lahjoituksella. Riddarholmin kirkko vihittiin käyttöön noin vuonna 1300, ja se on Tukholman vanhin säilynyt rakennus, jolla on vanhimmat maanpäälliset tiiliseinät. Keskiajalla sitä kutsuttiin Harmaiden Veljien kirkoksi, ja se kuului Harmaiden Veljien luostariin. Useita Ruotsin kuninkaallisia on haudattu tänne.

Riddarholmenin kirkko kuuluu nykyään Ruotsiin kuninkaalliselle hoville. Kuninkaalliset haudattiiin aikoinaan tähän farnsiskaani luostarin kirkkoon. Tämä fransiskaani miespappien luostari  oli toiminnassa vuodesta 1270 Ruotsin reformaatioon vuonna 1527.

Kuninkaalliset hautajaiset Riddarholmin kirkossa päättyivät vuonna 1950, jolloin Kustaa V haudattiin viimeiseksi sinne. Siihen mennessä kirkossa oli haudattu seitsemäntoista ruotsalaista hallitsijaa kuningatar Kristiinaa lukuun ottamatta, joka on haudattu Roomaan Pyhän Pietarin kirkkoon. 

Gamla stan, Gråmunkeholmen/Riddarholmen Gamla stanin vasemmalla reunalla

Riddarholmen (entinen Kidaskär, Gråbrödraholmen, Gråmunkeholmen) on saari Mälarenissa ja kaupunginosa Tukholman keskustassa, joka kuuluu Södermalmiin.

Tämä om Tukholman historiallista keskustaa. 1600-luvulla aatelisto rakensi upeita palatseja Gråmunkeholmenille, jotka vuoden 1697 linnapalon jälkeen valtasivat vähitellen saarta edelleen hallitsevat valtion virastot ja tuomioistuimet. Kuninkaallinen perhekin asui jonkin aikaa Riddarholmenilla, tarkemmin sanottuna Wrangelin palatsissa, vanhan Tre Kronorin palatsin palamisen jälkeen vuonna 1697. Kuninkaallinen perhe asui siellä, kunnes Tukholman palatsi valmistui vuonna 1754. Wrangelin palatsia käytettiin tänä aikana asuntona.

Riddarholmen on pinta-alaltaan Tukholman kunnan pienin kaupunginosa. Viimeinen rekisteröity yksityinen henkilö muutti vuonna 2010.

Vuonna 1288 Magnus Ladulås lahjoitti Skepparholmenin Gråbrödernalle, joka otti sieltä puuta rakentaakseen oman luostarikirkon Gråmunkeholmenille. Kanutus Johannis oli innokas kirjojen keräilijä ja osti käsikirjoituksia ja inkunaabeleita Revalista ja useista opiskelupaikoistaan, jotka myöhemmin lahjoitettiin Tukholman fransiskaaniluostarille.

Gråbröderna/Harmaat munkit eli fransiskaanit olivat Assisin Franciscuksen seuraajia ja perustivat monia uskonnollisia taloja ympäri Eurooppaa. He saivat nimensä harmaista kaavuista, joita he käyttivät köyhyyslupauksensa symbolina.

Riddarholmenin entiset nimet Gråbrödraholm, Munckholmen ja Gråmunkeholm tai Gråmunkeholmen ovat peräisin luostarin toiminnasta saarella. 1400-luvulta lähtien Gråbröderillä oli toimintaa myös Kungsholmenilla, joka tunnettiin nimellä Munklägret 1320-luvulta lähtien. Erikskrönikan mainitsee luostarin perustamisen Kidaskäriin (vanhempi nimi Riddarholmenille). Lukuisia Magnus Ladulån lahjoja ja ponnisteluja kirkon hyväksi.

Luostarikirkko, Riddarholmin kirkko, on säilynyt ja sitä pidetään nykyään kaupungin keskustan vanhimpana rakennuksena.

Tämä on virallien tiedoite siitä että Tukholman pormestari ja kaupunginvaltuutetut ilmoittavat, että rouva Birgitta Olofsdotter on heidän läsnäollessaan Gråbrödran luostarissa todennut saaneensa Sten Sturelta täyden maksun Hammerstan maatilasta ja kaikista tälle myymistään kiinteistöistä. Tukholman kaupungin sinetti on kiinnitetty.

Sten Sture vanhempi, herra Sten, syntyi noin vuonna 1440, kuoli  vuonna 1503 Jönköpingissä, oli Ruotsin hallitsija vuosina 1470 ja 1497 sekä sitten vuodesta 1501 kuolemaansa asti, sekä Tukholman ritari ja päällikkö.

Snakt Göran och draken patsaiat on kolme, yksi Strokyrknaissa Gmala staniss,a toien Histrilaisesa msueossa ja tämä kolmas (kuvass ayllä) Köpmantoregtin torilla Gamla stanissa Tämä patsas on hsitrllisetsi arvokas koska s es symbolisoi Ruostin istenäisyyttä. Tuo kaveri kuulema kuvaa vaan Sten Sture vanhenpaa.

Vuonna 1527 luostari suljettiin uskonpuhdistuksen yhteydessä ja rakennukset muutettiin yleiseksi hospitaliksi/sairaalaksi. Munkit saivat poistua luostarista, mutta suljetun Pyhän Klaaran luostarin nunnat saivat muuttaa rakennukseen. Sairaala kuitenkin muutti Danvikeniin jo vuonna 1551, luultavasti tilanpuutteen vuoksi, ja teki tilaa Trivialskolanille, mikä sitten muutti tilalle ja pysyi siellä vuoteen 1666 saakka. Ruotsissa triviaalikoulujen oppiaineet vaihtelivat aikojen saatossa, mutta triviaalikoulut olivat toiminnassa vuoteen 1905, jolloin ne korvattiin reaalikouluilla. 

Collegium regium Stockholmense (myös Academia Stockholmensis tai Collegium Stockholmense) oli teologinen korkeakoulu, joka oli olemassa vuosina 1576–1593 ja jonka tilat sijaitsivat entisessä Gråbrödran luostarissa.

Gråmunkeholmen/Riddarholmen nykyään. 

Kuten kuvasta näkyy niin Riddarholmenin saaren kupeeseen on rakennettu  ajotie minkä nimi on Centralbron/Keskussilta. 12000 mertiä pitkä ajotie yhdistää Tukholman keskeisimmän osan, Gamla stanin ja Södermalmin yhteen. Gamla stanita onnykyään silta Riddarholmenille. Tieosuus rakennettiin lähes kokonaan sillalle tai tunneliin. Tuolloin se oli Ruotsin kallein rautatiehanke (kilometriä kohden), jonka kustannukset olivat kaksi miljoonaa riikindaaleria kilometriltä vuoden 1870 rahassa mitattuna.

Gamla stan ja Riddarholmen rakennettiin yhteen kun Centralbon ajotietä valmistettiin. Vanhankaupungin ja Riddarholmenin välistä kapeaa käytävää, jossa ajoneuvoliikenne on ruuhkaista, kutsutaan kansanomaisesti "Getingmidjaniksi". Samaa baanaaa pitkin kulkee paikallisjuna ja metro. Södermalmin ali kulkeva eteläinen tunneli reititettiin uudelleen Centralbron sillan rakentamisen yhteydessä 1950-luvun alussa.

Kuvassa Munkbroholmenin satama ja taustalla näkyy Södermalm. Satamassa oli näköjään vilkasta toimintaa. Satama sijaitsi saaren läntisellä reunalla ja siinä on vieläkin joidenkin alusten ankkurointi paikka.

Östragynasiehuset

Östra Gymnasiehusetissa on edelleen osa luostarin siipirakkennuksesta, mikä rajasi luostarin pihaa länteen, sekä osia luostarin muurista ja luostarin kellarista. Siellä on myös säilynyt luostarihuone tähtiholvin kanssa, jonka Albertus Pictorin uskotaan sisustaneen. Myös Vanhan eduskuntatalon kellarissa on useita luostarikompleksista säilyneitä huoneita.

Östra Gymnasiehuset, alun perin Banérska palatset, on Birger jarls torg 7:ssä Riddarholmenissa Tukholman keskustassa sijaitseva talo, jolla on keskiaikaiset juuret ja joka sai nykyisen muotonsa 1640-luvulla.

Rakennus on yhteydessä Länsiosan lukiorakennukseen yhdyskäytävän kautta. Taloa kutsutaan myös Kurckin palatsiksi sen omistajan, paroni ja neuvos Gustaf Kurckin, mukaan, jonka perhe omisti talon vuosina 1669–1689. Rakennus on ollut valtion muistomerkki vuodesta 1935.

Syyskuussa 2010 uusien putkilinjojen louhintatöiden yhteydessä Tukholman kaupunginmuseon arkeologit suorittivat kaivauksia Riddarholmin kirkon eteläpuolen ulkopuolella. Kaivauksissa paljastui muun muassa keskiajalla haudatun munkin luuranko. Se, että kyseessä on keskiaikaisen luostarin munkki, ei pitäisi olla epäilystäkään, koska löydön tekopaikka on vanhan luostarin pihalla, jonne munkit haudattiin.

Luuranko oli ehjä, lukuunottamatta vasenta jalkaa, joka katosi, kun kadun alle rakennettiin rumpu vuonna 1945. Puuarkku sen sijaan on mätä ja jää vain hieman tummemman juovan muodossa harmaaseen kerrokseen. maaperästä.

https://www.sfv.se/uppdraget/byggprojekt/upprustning-av-riddarholmens-yttre-miljo