Waldemarsudde

Waldemarsudde on niemi Djurgårdenin saarella jonka ohitse suomenlaivatkin kulkevat. Niemellä sijaitsee prinssi Eugenin koti ja ateljé, josta on tehty sata vuotta sitten taidemuseo.

PS.Kävin jälkeenpäin laittamassa tämän videon tänne!

Prinssi Eugen Bernadotten Waldemarsudde toimi alkuun prinssin asuntona. Nykyään se on yksi Ruotsin eniten vierailluista taidemuseoista. Täällä saa nähdä prinssi Eugenin omia maalauksia, prinssin asunnosta joitakin huoneita ja kauniin puutarhan rakennuksen ympärillä. Täällä on myös paljon muiden taiteilijoiden teoksia ja aina joitakin tilapäisnäyttelyjä meneillään.

Arkkitehti Ferdinand Boberg suunniiteli rakennuksen yhdessä prinssi Eugenin kanssa. Prinssi oli yksi  aikansa suurimmista maisemamaalareista. Hän oli myös suuri taiteenkeräilijä ja vaikuttava aktiivinien yhteiskunnan jäsen sen ajan tukholmalaisessa kulttuurielämässä.

Prinssi testamentoi Waldemarsudden valtiolle. Mutta rakennuksen ylöspito jäi lunnollisestikin Tukholman kunnalle. Vuonna 1995 siirrettiin Waldemarsudde takaisin valtiolle, jolla on oma johtoryhmä joka on vastuussa museosta.

Prinssi Eugen 1865-1947

Prinssi Eugen oli kuningas Oskar II:n ja kuningatar Sophie av Nassaun poika. Oskar II oli taas puolestaan kuningas Oskar I:n ja kuningatar Josefina av Leuchtenbergin poika. Josefina oli Napoleon I:n adoptoitu tytär, kun Napoleon meni naimisiin Josefinan äidin Josephine de Bauharnais'in kanssa. Kuningatar Josefina av Leuchtenbergin kallisarvoiset korut joutuivat Tukholmaan ja niitä käyttää nykyinen kuningatar Silvia, kuninkaan siskot ja kruununprinsessa Victoria melko ahkerasti.

Kuingatar Josefina, Josefina av Leuchtenberg

Eugen oli nuorin kuningasperheen lapsista. Vanhin oli Gustav, josta tuli kuningas Gustaf V, joka oli siis nykyisen Ruotsin kuninkaan isoisänisä. Eugen'illa oli kaksi muutakin vanhenpaa veljeä, Oskar ja  Carl. Oskar meni naimisiin Ebba Munckin kanssa, jonka isä Carl Jakob Munck af Fulkila, joka oli suomalaista aatelissukua. Pariskunta asettui asumaan Malmsjön herraskartanoon Tukholman ulkopuolelle, koska kuningasperhe ei hyväksynyt avioliittoa. Carl puolestaan avioitui Tanskan prinsessa Ingeborgin kanssa, joka oli prinssi Carlin serkun tytär. He asettuivat asumaan Parkuddeniin Djurgårdenin saarelle, lähelle Waldemarsuddenia. Myöhemmin he asuivat myös tavallisessa huoneistossa keskikaupungilla.

Gustaf V hallitsi Ruotsia 43 vuotta. Se oli pitkä aika. Kukaan kuningas ei ole sitä ennen eikä sen jälkeenkään ollut maan hallitsijana kauenpaa. Nykyinen kuningas Carl XIV Gustav tulee nyt syyskuun 15. päivä olleeksi kuninkaana 42 vuotta. Kuningasperhe ei asunut  kaiken aikaa linnassa vaan Arfurstens palatset/Perintöruhtinaan palatsissa, Gustav Adolfs Torget, jossa nykyään sijaitsee ulkoministeriö. Kesät he viettivät Sofiero'n linnassa, Helsingborg'issa.

Kirunan kirkon alttaritaulun on prinssi Eugen maalannut

Prinssi Eugen oli Ruotsin ja Norjan prinssi. Hän paneutui niin taiteelleen ettei hän koskaan mennyt naimisiin, eikä hänellä ollut lapsia. Syyksi on myöhemmin kerrottu se että hän viihtyi paremmin miesseurassa. 

Hän opiskeli ensi alkuun Kristianian yliopistossa. Oslo oli ennen vanhaan nimeltään Kristiania. Opiskelujen päätyttyä hän matkusti Italiaan, sieltä Egyptiin ja Syyriaan ja palasi Konstantinopelin kautta takaisin Tukholmaan. Palattuaan takaisin kotimaahan, hän alkoi opiskelemaan taidetta Wilhelm von Gegerfeltin johdolla.

Prinssi Eugen matkusti myös Pariisiin opiskelemaan taidetta. Hän eil Pariisissa pseudonimellä Monsieur Oscarsson ja sehän oli aivan totta, hän oli todellakin Oscarin poika.

Eugen maalasi mielellään pastellivärein maalaismaisemia, auringonnousua ja auringonlaskua.

Prinssin kuoltua oli rakennuksessa noin 3200 prinssin maalaamaa teosta, sekä 3500 muuta taideteosta, jotka oli 450 taiteilijan teosta. Museossa on paljon muutakin aktiviteettiä. Ohjelmiston löytää täältä.

Wademarsudde sijaitsee Djurgårdenin saarella, Prins Eugensväg 6

Tänne löytää parhaiten raitiovaunulla numero 7 Sergels Torg'ilta. Jää pois Waldemarsudden pysäkillä. Raitiovaunu kääntyykin siinä heti takaisinpäin.

Autoliikenne Djurgårdenin saarelle on suljettu kesäaikaan lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-17 ja talviaikaan kello 12-15.

Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11-17 ja avoinna torstai-iltaisin kello 20 saakka.

Sisäänpääysmaksu 120 kr, alennettu hinta 100 kr, ilmainen sisäänpääsy lapsilta ja nuorilta alle 18v.

 Kahvila Ektorpet, Prins Eugensväg 3

Avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11-17

Museossa on tietystikin kahvila ja ravintola. Ravintola sijaitsee prinssin keittiön yhteydessä. Kahvila Ektorpet sijaitsee puutarhassa erillis rakennuksessa, vanhassa torpassa, jossa luultavasti aikoinaan asui palveluskuntaa. Kahvilassa tarjotaan kahvin ja kahvileipien lisäksi soppaa ja piirakoita  sun muuta tyypillistä ruotsalaista suuhunpantavaa. 

 Kahvila Ektorpet

Prinssi Eugen on haudattu oman kotinsa ja ateljeensa puutarhaan. Haudan voi nähdä portaiden yläpäästä. Nykyinen kuningasperhe, varsinkin Silvia, käy säännöllisin väliajoin täällä Waldemarsudden'issa. Joten ei ole yhtään ihme jos vaikka sattuisi yhtä aikaa heidän kanssaan paikan päälle.

Tämäkin rakennus kuuluu Waldermarsudden'iin. Kerrotaan että tätä rakennusta olisi prinssi Eugen käyttänyt alkuun kesäasuntonaan ennen kuin nykyinen päärakennus rakennettiin. Kun prinssi Eugen kuoli niin hänen ruumiinsa poltettiin ja tuhkauurna asetettiin tämän rakennuksen taakse rannalle.

Museosta löytyy myös myymälä, josta voi ostaa mm prinssin suunnittelemia kukkaruukkuja. Kun Waldemarsudde täytti 100 vuotta niin sen kunniaksi valmistettiin aivan ihana juhlavuosiruukku.

Tämä prinssi Eugenin maalaus on vuodelta 1893. Tämä maalaus on meidänkin seinällä, vaikkakin paperin muodossa. Maalaus kuvaa Sundbyholmin linnaa jossa prinssi Eugen oleskeli kesäisin nuoruudessaan. Prinssi ei oikein viihtynyt Sundbyholmissa vaan hankki itselleen Tukholman läheltä Tyresöstä ihan tavallisen huvilan kesäasunnokseen.

 Sundbyholm

 Sundbyholmin linna

Sundbyholm sijaitsee Eskilstunan kunnassa, Mälaren järven niemessä. Sven Lundquist on tehnyt patsaan jossa hän kuvaa prinssi Eugeniä maalaamassa Sudnbyholmin linnan edustalla.

Sundbyholmin linnan tiluksilla sijaitsi myös Johanniittaluostari keskiajalla. Kun Gustav Vasa'sta tuli Ruotsin kuningas (sveariket), niin hän kielsi katollisen uskonnon Ruotsissa vuonna 1527. Luostarista tehtiin kungsgård, kuninkaankartano. Valtion amiraali Carl Carlsson Gyllenhielm oli ensimmäin en asukas kuninkaankartanossa. Hän rakennutti uuden päärakennuksen, tämän nykyisen linnan.

Johanniittain sänntökunta on maailman vanhin, vieläkin voimassaoleva, ritarikunta. Ritarikunta on jakautunut nykyään kahtia, katolliseen malteesinjärjestöön ja johanniittijärjestöön, mikä on evankelisluterilainen haara.

Ruotsalainen Johanniittajärjestö on voimassa vieläkin, mutta se toimii täysin itsenäisesti. Ruotsin kuningas oli tarkoitettu olemaan järjestön mestari, mutta nykyinen kuningas kieltätyi siitä ja hän on sen sijaan järjestön suojelia. Järjestön kokoontumistilat ovat Riddarhuset'illa/Ritaritalolla.

Sundbyn kaunis valkoiseksi kalkattu kivikirkko 1100-luvulta

Prinssin kesäasunto Tyresössä, lähellä Tukholmaa

Kesähuvila sijatsi noin 300 metriä Tyresön linnasta.

Tyresö slott, Tyresön linna, joska sijaitsee Tyresön kunnassa, noin 10-15 kilometriä Tukholmasta kaakkoon. Linnan rakennutti Gabriel Gustafsson Oxenstierna, vapaaherra ja drotsi/valtakunnan oikeusasiamies. Herra Oxenstierna meni naimisiin sen ajan rikkaimman ruotsalaisen herran siskon kanssa, Brita de la Gardien kanssa, joka oli jo hänen kolmas vaimonsa. Ei ihme että tällä parsikunnalla oli varaa rakentaa ihan kuinka valtavan iso linna tahaansa. 

Tyrseön linna kuuluu nykyään Nordiska Museet'ille.

Waldemarsudde nimien ruukku jonka prinssi Eugen muotoili vuonna 1915. Ainakin yksi tämmöinen ruukku on (melkein) jokaisessa ruotsalaisessa kodissa. Näitä ruukkuja on kuutta eri kokoa. Isoin,  ja omasta mielestäni kaunein, maksaa noin 100 €.

Waldemarsuddeen muutti prinssi Eugen vuonna 1905. Kun kirjailija August Strindberg yhdessä August Falkin kanssa halusi perustaa Intiimi Teatterin, niin prinssi oli heti valmis avustamaan kustannuksissa, siitäkin huolimatta, ettei kuningas ja kuningatar pitäneet Strinbergistä. 

Prinssi Eugen oli jo silloin päättänyt lahjoittaa asuntonsa ja ateljénsa kaikkine maalauksineen valtiolle. Taulukokoelmiin kuului maalauksia tunnetuilta taiteilijoilta kuten Anders Zorn, Carl Larsson, Ivan Aguéli, Carl Fredrik Hill, Ernst Josephson...

Prinssi Eugen oli myös poliittisesti aktiivinen. Hän osallistui mielipidekokouksiin juutalaisten ja poliittisten pakolaisten puolesta. Hän otti aivan julkisesti osaa natsismia vastaan, eikä hän pitänyt nationalismistakaan. Luuultavasti Eugen ei koskaan viihtynyt prinssinä.

Prinssi Eugen kokosi myös patsaita puutarhaansa. Siellä seisoo Carl Millesin, Carl Eldhin, Cristian Erikssonin ja Lisa Erikssonin veistoksia.

Tukholman kaupungintalo

 Stockholms Stadshus/Tukholman kaupungintalo, Kungsholmen, 

Hantverkargatan 1

Tukholman kaupungintalo on kiistämättä Ruotsin tunnetuin rakennus ja Tukholman ekslusiivisin juhlahuone. Rakennuksessa sijaitsee myös kaupunginvaltuuston työhuoneet ja kanslia. Rakennus on historiallinen, taiteellinen ja arkkitehtuurinen helmi. Kaupungintalon valmistukseen tarvittiin kahdeksan miljoonaa tiiliskiveä. Torni on 106 metriä korkea ja ylinnä tornissa on Ruotsin valtion symbooli, Tre kronor, kolme kullattua kruunua. 

Kaupungintaloon pääsee vain oppaan mukana. Kaupungintaloa näytetään yleensä päivittäin kello 12 ja 14 jolloin opas puhuu ruotsia. Kiertokäynneillä kello 10, 11, 12, 13, 14 ja 15 opas puhuu englantia. 

Sisäänpääsymaksu talviaikaan 70 kr, lapset 12-19v 20 kr, eläkeläiset (yli 65 v) 60 kr, lapset alle 11v ilmainen sisäänpääsy. Tukholmakortilla ilmainen sisäänpääsy. Kesäaikaan hinnat ovat korkeammat. Esimerkiksi aikuisilta on sisäänpääsymaksu 100 kr. Tukholmakortilla on sisäänpääsy ilmainen myös kesäkaudella.

Varaa kiertokäynti etukäteen puhelimitse 08-508 29 058 tai e-postin kautta cityhalltors.slk@stockholm.se

Tukholman kunnanvaltuusto päätti vuonna 1908 rakennuttaa kunnantalon, jossa sijaitsisi iso juhlahuoneisto kunnan konttori- ja kokoontumistilojen lisäksi. Aikaisemmin oli jo suunnitelmissa rakentaa samalle tontille Mälaren rantaan raatihuone, mutta suunnitelma jäi toteuttamatta. 

Arkkitehti Ragnar Östbergille annettiin vapaat kädet suunnitella tämä varoja vaativa iso monumentaalinen rakennsus. Suunitteluun ja toteuttamiseen meni kaiken kaikkian 15 vuotta. Kaupungintalo vihittiin juhannusaattona vuonna 1923 Gustav Vasan vuosijuhlapäivänä. 

Siitä oli nimittäin päivälleen 400 vuotta kun Gustav Vasa/Kustaa Vaasa tuli ratsun selässä Tukholmaan sen merkiksi että hän halusi Ruotsin eroavan Kalmarin Unionista. Tanskan Unionikuningas Kristian II lähetti miehiään Tukholmaan joka sai aikaan verilöylyn Gamla Stanissa. Kustaa Vaasa otti ohjakset käsiinä ja hänestä tuli itsenäisen Ruotsin kuningas.

Sankt Göran och Draken patsas symbolisoi ruotsalaisten voittoa  tanskalaisia vastaan Gamla Stanissa vuonna 1471. Tanskalaiset halusivat valloittaa Ruotsin jatkuvalla syötöllä. Noin kymmenisen sotaa (yhtä monta sotaa kuin Venjään vastaan) piti sotia että Ruotsi sai pitää itsenäisiyytensä molempien valtoiden hyökkäyksiä vastaan. Tähän verilöylyyn taistelu tanskalaisia vastaan sitten päättyi. 

Tämä verilöyly on ruotsalaisille se luultavsti täkein histroiallinen tapahtuma ja siihen liittyvä Gustav Vasaan valtaan nousu. Ruotsi sai Tanskalta Skånen ja Blekingen, siis yhden kolmasosan Tanskalle kuuluvia maa-alueita. 

Alkuperäinen patsas seisoo Suurkirkossa Gamla Stanissa, vaikka näitä patsasryhmiä on useampiakin, joista yksi löytyy täältä kaupungintalostakin. Kaikki Suur-Tukholman alakoluasteen koululuokat käy täällä opettajiensa kanssa katsomassa tätä patsasryhmää. Siitä on siis 574 vuotta  kun Tanska jätti Ruotsin rauhaan. 

Venäjän kanssa taistelua käytiin modernille ajalle saakka. Ruotsilla ei ole vieläkään välejä Venäjän kanssa. Käydään täydellistä mykkäloulua, vaikka Ruotsin valtion hyväntekeväisyys järjestö SIDA antaa kehitysaputukea Venäjälle, ennen kaikkea demokratiaa ja ihmisten tasa-arvoa  yritetään kohottaa. Naisiin kohdituva väkivalta on poistettava, sukupuolille tasa-srvo lapsieperheissä...Venäläiset miehet pääsee nykyään mukaan synntyksiin, kiitos SIDAN.

Ruotsin valtion syymbooli Tre Kronor, kolme kruunua. Jokainen kruunu on 2,2 metriä leveä. Rakennuksen omistaa Tukholman kunta, ei valtio, mutta silti rakennuksessa on valtion symbooleja.

Erik den Helige, Sankt Erik/ Pyhä Erik, tornin kupeessa

Pyhä Erik toimi kuninkaana 1150-luvulla. Erik on Ruotsin kansallispyhimys ja Tukholmassa Pyhän Erikin vaikutus näkyy aivan kaikkailla.

Erik den Helige tai Erik Pyhä kuten suomalaiset häntä kutsuvat. Pyhä Erik oli oikealta nimeltään Erik Jedvarsson. Hän syntyi noin vuonna 1125 ja kuoli vuonna 1160. Häntä pidettiin Ruotsin kuninkaana vuosina 1156-1160, vaikka häntä ei koskaan kruunattu. Erikistä on hyvin vähän kirjallista tietoa.

Erikistä tuli kansallinen pyhimys ja Tukholman suojeluspyhimys.

Tukholman kunnan lipussa on Sankt Erik kuvattuna.

Ruotsissa ei heilutella kovin ahkerasti Ruotsin lippua missään yhteydessä. Isänmaallisuus on 'synti' Ruotsissa.  Saa hävetä jos ottaa lipun esille...

Sankt Erikin kappeli sijaitsee melko lähellä Kaupungintaloa. Sen lisäksi Tukholmasta löytyy Sankt Erikin katollinen tuomiokirkko Södermalmilla. Sankt Erikin nimeen on rakennettu katuja, toreja, sairaaloita, vainhainkoteja ja kouluja ja ties vaikka mitä.

Östberg suunniiteli omin päin kaupungintaloa alkuun noin kymmenen vuotta. Suurlakko ja suuri työttömyys tuli kesken kaiken hankaloittamaan suunnitelmia. Östberg otti mallia Venezian Dogepalatsista. Östberg yhdisteli useita eri arkkitehtoonisia tyylejä, hieman pohjoismaista gotiikkaa, bysantilaista orientalismia ja islamilaista arkkitehtuuria.

Östbergin kehittämää sekatyyliä alettiinkin kutsumaan östbergilaiseksi tyyliksi ja Östberg suunnitteli useita muitakin rakennuksia samalla periaatteella. Tyyli sai myöhemmin ihan oikean nimen, kansallisromattinen. Kaupungintalosta tuli mestarityö ja se on yksi Ruotsin suurimmista nähtävyyksistä.

Myöhemmin Östberg otti Elias Benckertin apulaisekseen. Hän oli enempikin uusklassisen tyylin huonekalusuunnitelija. Hän oli korkeakouluttanut itsensä alalle, joten hänellä oli hyvät tiedot ja taidot myös arkkitehturuista. 

Benckert suunniteli kaupungintaloon jugend tyylisen tornin. Vuonna 1913 esitteli Ragnar Östberg ensimmäisen valmiin suunnitelman. Taloon piti saada myös tilat ja työhuoneet kaupunginvaltuustolle. 

Östberg antoi Benckertille kaupungintalon sisustuksen suunnittelun, mutta siitä ei tullut mitään sillä Benckert teki itsemurhan uudenvuoden aattona 1912. Hän eli vain 31 vuotta. Loppujen lopuksi kaupungintaloa oli suunnittelemassa useita niin ruotsalaisia kuin norjalaisiakin muotoilijoita ja arkkitehtejä.

Kaupungintalon vasemmassa päädyssä sijaitsee ravintola nimeltä Stadshuskällaren, johon pääsee suoraan kadulta. Se on ihan tavallinen ravintola johon on kuka vaan tervetullut. Se on ensiluokkainen kellarikrouvi. Viihtyisä paikka.

Stadshuskällaren ravintola, kannattaa varata pöytä ajoissa

Facebook!

Ragnars Scafferi niminen kahvila löytyy myös rakennuskesta, Ragnar Östbergisplan 1, Norra Mälarstrandin päädyssä. Upea rakennus, mutta kahvila/baarin tarvitsisi sisustaa uudestaan. Varmaan on jo niin tehtykin kun tätä luette. Lounas on kuulema aivan erinomainen ja normaalit tukholmalaiset lounasruokalan hinnat. 

Kesäaikaan on pöytiä ulkopuolellakin!

Ragnars Scafferi

Borgargården/Knasalaistentori, on nimeltään kapungintalon suuri sisäpiha.

Engelbreckt Engelbrecktsonin patsas

Engelbrecktson oli alunperin saksalainen. Hän toimi valtionhoitajana. Hän nousi kapinaan Kalmarin unionin kuningasta Erik Pommerilaista vastaan. Pommeri sijaitsi soitatin Saksan ja osittain Puolan puolella.  Erik Pommerilainen oli siis kuningas Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Pommerissa. Kapina kesti kauan ja lopulta Erik Pomemrilainen erotettiin Kalmarin Unionin kuninkuudesta. Engelbrecktiä alettiin pitämään kansallissankarina.

 Birger jarlin katafalkki

Gyllene salen, on 44 metriä pitkä kullattu ja mosaiikeilla koristeltu bankettisali,jossa esimerkiksi valtiovierailujen yhetydessä tarjoillaan päiviällisiä. Nobelin säätiön pitämissä juhlallisuuksissa sali toimii tanssisalina.

Panorama 1 ja Panorama2.

Taiteilija Einar Forseth suunnitteli mosaaiikkityöt jotka sitten tehtiin bysanttisen mosiiakkiperinteen mukaan lasisista mosaiikkipaloista jotka värjättiin ja kullattiin. Kaiken kaikkian tarvittiin 18,6 miljoonaa mosaiikin palaa kattamaan seinät. Seiniin meni 11 kiloa 23,5 karaatin kultaa ja yksistään kullan arvo seinissä on nykyrahassa ainakin 5 miljoonaa kr.

Arvata sattaa että nämä seinät tulivat maksamaan. Mutta rikkaitten lahjoittajien avustusten turvin seinät saatiin valmiiksi parissa vuodessa monen miehen voimin. Juutalaista alkuperää oleva Josef Sachs lahjoitti 300 000 kr, joka nykysen valuutta-arvon mukaan olisi lähemmäs 10 miljonaa kr. Josef Sachs omisti tavaratalon NK joka on vieläkin olemassa. NK on aina ollut luksusluokan tavaratalo. Samainen Josef Sachs perusti myös Tukholman ensimmäisen lastensairaalan. Mitäpä Ruotsi olisi ilman maahanmuuttajiaan.

Mälardrottningen/Mälarinkuningatar 

Mälardrottningen on nimeltään tämä mosaiikkikuvioinen valtaistuimella istuva naishenkilö. Mitään Mälardrottnigkia ei ole koskaan ollut olemassa, vaan tämä on vain allegorinen naisheinkilö. Minä kun aikaisemmin luulin että hän on Svea mamma.

Mälardrottningen/Mälarenkuningatar on Tukholman lempinimi, jota on käytetty ainakin 1860-luvulta lähtien ja joka viittaa kaupungin hallitsevaan sijaintiin Mälaren-järven itäisimmässä osassa.

Blå Hallen on itse bankettisali, jossa Nobelin juhlabanketti pidetään joka vuosi. Nobelin säätiö jakaa palkinnot ja maksaa juhlallisuudet, joita juhlistaa arvovaltaiset vieraat kuten Ruotsin kuningasperhe.

Panorama 1 ja  Panorama 2.

Blå hallen, miksiköhän tätä hallia kutsutaan nimellä Blå hallen, vaikka siinä ei näy sinistä missään.

Erikoisesti Nobelin juhlallisuuksia varten on Nobelin säätiö valmistuttanut ikioman Nobelin astiaston. Alfred Nobelin varat pantiin Nobelin säätiöön ja Nobelin omasta käskystä jaetaan Nobelin palkintoja ojka vuosi. Juhlallisuudet ja palkinnot ja kaikki muukin maksaa Nobelin säätiö. Kuninkaaliset ja ministerit ovat täällä mukana vain juhlistamassa tilaisuutta, siis ovat vain vieraina.

Ovalen, Tureholmstapeter 

Nämä tapetit on valmistettu Ranskassa 300 vuotta sitten ja ne ovat koristaneet aikaisemmin Tureholmin linnan seiniä. 

Tässä huoneessa pidetään siviilivihkimisiä. Tureholmin linna oli myytävnä monet vuodet, ja lopulta vuonna 2003 linna myytiin. Myyntihinnaksi tuli vain 60 miljoonaa kruunua, joten havalla meni. Turehovin linna sijiatsee noin 70 kilometriä Tukholmasta lounaseen. Linna sijaitsee lähellä ihastuttavan viihtyisää Trosan kylää. 

Panorama kuva.

Rådsalen, Tukholman kunnanvaltuuston istuntosali

Carl Malmsten on kalsutanut tämän kokoontumissalin, johon mahtuu 200 henkeä istumaan. Tekstiilitaiteilija Maja Sjöström on vastannut tekstiileistä.

Moderna museet, Modernin taiteen museo

Moderna Museet, Skeppsholmen

Avoinna:

Tiistaina ja perjantaina kello 10-20

keskiviikkona, torstaina, lauantaina ja sunnuntaina kello 10-18

Sisäänpääsymaksu: 150 skr, eläkeläiset ja opiskelijat 120 skr.

HUOM! Perjantaisin vapaa sisäänpääsy kello 18-20.

Valtio omistaa Moderna Museetin ja siksi sinä omistat myös taiteen täällä. Siksi meillä on myös ilmainen sisäänpääsy kokoelmaamme. Museossa on noin 8 tuhatta maalausta, veistosta ja taideteosta, joita kutsutaan installaatioiksi. 

HUOM! Edullisinta turisteille on ostaa Tukholmakortti, mikä toimii matkalippuna  julkisessa liikenteessä ja sisäänpääsylippuna moniin paikkoihin, esimerkiksi Top-10 paikkoihin.

PS:Pablo Picasson taiteellisuutta tullaan esittelemään 22.11.2024 - 6.4.2026  välisenä aikana Modernin taiteen museossa. Esillä tulee olemaan on noin seitsemänkymmentä maalausta vuosilta 1963–1972. MUson halluss aon 102 Pablo Picasson tuotetta, 11 maalsuta,8 vesitota ja 83 parille tehtyä työtä.

 Dan Graham, Pavilion II

Entinen Arkkitehtimuseo, nykyään Arkkitehtuuri- ja suunnittelukeskus joka sijaitsee aivan "Modernan" vieressä. Molemmilla on yhteinen eteishalli ja yhteinen kirjakapuppa, luentosali, ravintola ja kahvila nimeltä Café Blom.

Moderna museet, Moderni museo, ei ole oikein koskaan säväyttänyt minua.  En ymmärrä kuinka ihmeessä on voitu rakentaa niin ruma museorakennus. Arkkitehtinä toimi espanjalainen arkkitehti José Rafael Moneo Vallés. Hän osaa paljon parenpaakin. Moderna Museo on melko nuori museo Tukholmassa. Se valmistui vuonna 1998. 

Moderna museet, Stockholm

Moderna Museet Malmö'ssä on aivan ihana rakennus, mutta se onkin rakennettu vanhan sähkölaitoksen rakennukseen joka on vuodelta 1901. Rakennuksen on muutellut ja suunnitellut John Smedberg. Erittäin onnistunut idea ja tulos. Malmön Moderna museet on paljon korkeatasoisempi kuin Tukholman, vaikka se on avattu vasta vuonna 2009. Malmön Moderna museo onkin yksin Euroopan johtavista moderneista museoista, aivan "maailman luokkaa." Kerron siitä myöhemmin lisää kun kerron juhannuksena  tehdystä perinteisestä Malmön reissusta.

Aamiainen nurmikolla on Pablo Picasson valmistama veistosryhmä

Arkkitehtuurimuseo

Moderna Museet ja Arkkitektur- och Designe Museet on yehteinen siäänsäänkäynti. Hnekilökohtaisesti tykkään arkkitehtuurista ja suunnittelsuta enempi kuin modernsita taiteesta. Modernista taiteestakin innostun aina välillä kun kohdalle sattuu jotain kiehtovaa.

Louise Bourgeois, Maman, kuvattu helmikuussa 2015

Tämä veistos tekee maailmanympärys matkaansa ja Tukholmassa se vieraili keväällä. Toukokuussa Maman läksi jatkamaan  maailman ympärys matkaansa.

Leninmonumentet, Lenin monumentti, Björn Lövin

 Jean Tinguelyn teos

 Ulrich Ruckriemin veistos

Nämä hauskat Aleksander Calderin vuonna 1961 valmistamat "tyypit" löytyvät Modernin museon nurmikolta. Aleksander Calder oli amerikkalainen kuvanvesitäjä.

 Neljä elementtiä niminen veistosryhmä on myös Aleksander Calderin luomuksia

 

Niki de Saint Phalle on nimeltään tuo värikäs patsas tuolla taustalla, joka on saanut nimensä patsaan ranskalaisen kuvanveistäjän mukaan.  Jean Tinguely on nimeltään tuo oikean puoleinen taideteos ja sekin on saanut niemensä kuten tuo vieressä oleva mekaaninen taideteos valmistajansa nimen mukaan. Jean Tinguely oli sveitsiläinen taiteilija.