Djurgårdsstaden ja Beckholmen

Visit Djurgården!

Djurgårdenin saarella on todellakin paljon nähtävää ja koettavaa

Ei pidä sekoittaa keskenään Djurgården'ia, Djurgårdsstaden'ia ja Norra Djurgårdsstaden'ia. Djurgåden on suuri saari, Djurgårdensstaden sijaitsee Djurgårdenin saarella, sen lounaisella puolella ja Norra Djurgårdsstaden on keskittynyt Värtahamnen/Värtansataman kupeeseen, Ladugårdsgärdetin taakse. Norra Djurgårdsstaden on uusi kaupunginosa. 

Tämä Djurgårdsstaden, josta ajattelin kertoa,  on paljon vanhempi asuinalue, joka alkaa olla jo unohduksissa ja jäänyt muitten Djurgårdenin alueiden varjoon. He jotka asuvat tällä Djurgårdstaden'in historiallisella alueella tuntevat toki alueen, eivätkä ikinä halua muuttaa sieltä pois.

Djurgårdsstaden on tuo alue Skansenin ja Djurgårdsvägenin välinen alue sekä Beckholmen saari. Tälle alueelle huvipuiston taakse ei juuri turistit eksy. Kartalla näkyy laivasatama vasemmalla ja Djurgådsvägenillä kulkee raitiovaunut. Raitiovaunut käy kääntymässä tuolla kartalla oikeassa reunassa. Joten jos ajaa Skansenin sisäänpääsyn tai Gröna Lundin huvipuiston ohitse niin ei hätää, sillä raitiovaunu käy kääntymässä ja ajaa uudestaan Skansenin ohitse paluumatkallaan. Raitiovanu 7 lähtee Sergels Torget'ilta, nyt tilapäisesti aikansa Hamngatan'ilta.

Hän joka haluaa päästä Djurgårdenin saaren itäiseen päähän voi ottaa bussin 69 tai saaristolaivan, Sjövägen, johon käy julkisen liikenteen matkaliput. Saaren päässä sijaitsee ihana kesäkahvila, Café Blockuhusporten. Muuten alue on erittäin rauhallinen ja luonnonkaunis. Idyllinen uskallan väittää!  Kävelytiet kulkee pitkin saaren rantaa.Täällä  sijaitsee joitakin erittäin rikkaiden henkilöiden residenssejä.

Djurgårdenin saaren keskiosa kuuluu kuinkaalliselle hoville (vihreä alue), josta Djurgårdsförvaltningen pitää huolen. Alueelle toki on vapaa pääsy. Siellä sijaitsee yksi kuninkaallinen linnakin, Rosendals slott, josta olen jo aikaisemmin kertonut. Linnan ympärillä sijaitsee yksi Tukholman kauneimmista puistoista, jossa kannattaa käydä syömässä eväänsä.

Nykyään alue on idylli jota häiritsee kesäisin jonkin verran modernin huvipuiston läheisyyys. Gröna Lund sijaitsee siinä aivan vieressä. Nykyään täällä asuu noin 200 henkeä. 

1920-1930-luvuilla rakennettiin joitakin isompia kivitaloja ylimmäksi kukkulalle. Tämä on eräänlainen asuntoreservaatti, jonka omistaa valtion omistama firma AB Statsholmen ja koko alue on osa Ekoparken'in Kuninkaallista Kansalliskaupunkipuistoa. Tässä on hyvä suunnistuskartta jonka avulla voi löytää etsimänsä. Jokaisella sivulla on kartta johon klikkaamalla saa infoa kustakin alueesta.

Djurgårdenin saari on melko suuri. Saarelle pääsee Drjurgårdenin siltaa pitkin Stardvägen'iltä tai lautalla Slussenilta, Nybroplanilta laivalla, M/S Emelie laivalla Nybroviken'iltä Djurgården'in kautta kulkeva laiva joka jatkaa Hammarby Sjöstaden'iin. Tai Sightseening laivalla hop-o hop-off.

Saarelle pääsee myös busseilla 44, 69, 69 K, ja 76  ja raitiovaunulla numero 7. Raitiovaunu numero 7 kulkee Sergels Torg'in ja Waldemarsudden'in väliä. Raitiovaunu on erittäin hvyä kulkuväline matkustaa Djurgårdenille. Toinen raitiovaunu 7 N, on museoraitiovaunu, ja se kulkee myös Normalmstorget'ilta Djurgården'iin.

Cityterminalista kulkee myös erityinen Djurgådenbussi joka on tarkoitettu turisteille päästä suoraan Cityterminal'ista Skansen'ille ja huvipuistoon Gröna Lund Drjurgådenin saarelle. Myös hop-on hop-off sightseeingbussi kulkee Djurgårdenille.

Nyt sitten itse asiaan...

Djurgårdsstadenia kutsuttiin 1600-luvulla Båtmansstaden'iksi. Kuningatar Kristina käski rakentaa sairaalan ja asuntoja merimiehille juuri tälle paikalle. Neljätoista pientä puutaloa rakennettiin merimiesten asunnoiksi. Vieressä sijaitsevan Bäckholmenin saaren laivanrakentajat saivat asua myös näissä puutaloissa. 

Djurgårdsstaden sijaitsee saaren lounaisessa kolkassa Gröna Lundin huvipuiston takana, lähellä lauttalaituria. Kaupunkityyppistä asuinaleutta on siis ollut jo kauan juuri tässä kohtaa Djurgårdenia. 

Nykyään on myös asutusta Djurgårdenin ns Kuinkaallisella puolella saarta, Djurgårdenin itäisissä osissa. Siellä on joitakin suurlähetystöjä, suurlähettiläitten asuntoja, yläluokan huviloita ja esimerkisi nykyisen kuninkaan isän veli prinssi Bertil asui  prinsessa Lilianin kanssa täällä Djurgårdenin itäisessä päässä. Samoin prinssi Carl Philip.

Djurgårdsfärjan/ Djurgårdenin laivalaituri

Djurgårdsfärjan lautta kulkee tiheään tahtiin Gamla Stanin ja Djurgårdenin väliä. Tähän lauttaan kelpaa julkisen liikenteen matakaliput ja -kortit. Lautta ei voi ottaa autoja eikä muita kulkuvälineitä, ehkä polkupyörän.

 Värdshuset Bellmansro, Lilla Almännagränd 2

Nykyään  Bellmansron sijasta rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsee ravintola O'Learys. Tämä paikka ei ole mikään mihin yhdenkään miehen kannattaa viedä ladyansa päivälliselle. Täällä käy melkein vain miehiä, jotka juovat kaljaa ja syövät hampurilaisia ja ranskalaisia perunoita, ja katselevat jalakplloa tv:stä.

Bellmansro oli se paikka jossa ylempi kansanluokka juhli keskenään. Nimensä tämä paikka sai siitä että siinä lähellä seisoi Bellman'in patsas.

Carl Michael Bellman oli suosittu trubaduuri 1700-luvulla ja suuri juoppo, voisin uskaltaa sanoa. Bellmannin ajalla Tukholmassa juotiin aamusta iltaan ja sitä pidettiin jopa sivistyneenä tapana. Nykyään ei juopuneita näy katukuvassa eikä olutbaarejakaan enää ole olemassakaan.

Bellamnsro

Tukholmaan saapuneet sveitsiläiset kondiittorit, ns schwizeri, avasivat kahvilan jossa tarjoiltiin kahvin lisäksi teetä, suklaata (cacao) ja likööriä. Ruotsissa ei juoda kaakaota vaan sanonta kuuluu" dricka choklad"/juoda suklaata. Sellaista kahvilaa alettiin nimittämään luonnollisestikin nimellä schweitseri. Sveitsiläinen rakennustyyli tuli myös muotiin 1800-luvulla.

Hasselbacken on Djurgårdenin vanhin ravintola jonka yhteydessä on ainakin on ensiluokkainen hotelli ja juhlahuoneisto.  

Lilla Hasselbacken, Djurgårdslätten 78, on yksi kesä-Tukholan suosituimmista ajanviettopaikoista. Täällä on usein iltaisin elvää musiikkia viihteeksi.

Djurgårdstaden on kallis alue asua sillä asunnot ovat erityisen ensiluokkaisia ja kysyttyjä. Useimmat rakennukset ovat kulttuurisuojattuja.

Lilla Almänna gränd on se kuja, joka sijaistee seläkkäin Gröna Lundin huvipuiston kanssa.

Beckhomsbron

Silta joka johtaa Beckholmenin saarelle. Saari on täysin putsattu sitten kun telakka suljettiin. Nyt siellä peruskorjataan aluksia. Paksu pitakerrosa multaa ja hiekkaaon myös uusittu. Juuri ennen siltaa sijaistee mukava ravintoa nimeltä Oaxen.

Beckholmnenilla voi tehdä pienen kiertokävelyn jos se ketä kiinnostaa.

Näin  maalaimaisemaa keskellä Tukholmaa

Tukholman saaristoliava Beckholmen, Aloitti liikneten vuonna 1945 ja on nykyään Smögenillä, Göteborigin kupeessa. Smögen on yksi Ruostin suoituimmista saristokohteista. Smögen on oikea paikka auringonpalvojille, kalastajille, sukeltajille ja elämästä nauttiville. Tunnelma ja ainutlaatuiset rakennukset ovat säilyneet hyvin. Viihde Smögenissä on jotain erityistä. Tunnelma pubeissa on aina parhaimmillaan. 

Smögenbryggan on ylivoimaisesti Bohuslänin kuuluisin matkailukohde. Turistit tulevat tänne läheltä ja kaukaa katsomaan vilkasta veneliikennettä, shoppailemaan laiturin kaupoissa ja syömään jotain hyvää jossain ravintoloista. Täältä löytyy erinomainen leirialuekin, missä on monenlaisia yöpymismahdollisuuksia. 

Ensi kesänä tänne ja muistakaa että Ruotsi on halpa maa turisteille!

Allmänna gränd,  laivalaiturialue

Oaxen ravintola ja bistro tuossa laivan takana. Oaxen kuten moni muukin ravintola Tukholmassa joutui sulkemaan ovensa pandemian jälkeen. Siihen taitaa olla muuttanut Slipen niminen ravintola, mikä ei ole luxusta kuten Oaxen oli, vaan ihan tavallinen ravintola ja hinnat sen mukaan. 

 

Oaxen

Mjölnargården

Apteekin talo

Café Sophie Adelsparre, Djurgårdsslätten 84

Avoinna kesäaikaan tiistaista sunnuntaihin kello 11.00-16.00.

Aatelisrouva Sophia Adelsparre oli aikoinaan johtohenkilö naisjärjestössä nimeltä Handarbetsvänner/Käsityönystävät. 

Hänen nimestä on tälle kahvilalle annettu nimi. Hän perusti myös lehden Tidskrift för hemmet ja hän oli yksi Fredrika Bremerförbundetin perusatjajäsenistä, siis aikansa feministi.

 Tuoleja ulkonakin

Hotellilaiva Prince of Orangien sijaitsee Beckholmenin saaren puoleisella rannalla. Laiva on aikaisemmin ollut yksityiskoti mutta sen omistaa Oaxen ravintola nykyään. Kallis luksusluokan yöpymispaikka.

Skroten Café & Skeppshandel, Beckholmsvägen 14

Huom! Kahvila ei sijaitse Beckholmenin saarella vaan lähellä Oaxen ravintolaa, sillan toisella puolella.

Avoinna 11.00-16.00, keskiviikkoisin kello 22.00 saakka. Suljettu joinakin erikoispyhinä. Kahvilan tiloissa on myös myymälä jossa myydään yhtä ja toista veneväelle. Jos ei halua maksaa hirveitä summia ruuastaan ja juomastaan niin eikun tänne. Tänne ei tarvitse edes pukeutua sen kummemmin. Tämä on erittäin kotoisa paikka ja monet asiakkaat ovat täällä kanta-asiakkaita.

Tämä kahvila sijaitsee hieman piilossa mutta silti kahvilasta on tullut erittäin suosittu ja tykätty. Erittäin hyvää ensiluokkaista ruokaa ja juomaa tarjolla kohtuu hintaan. Kahvila ja sen piha on rauhallinen paikka, jonne monet tulevat rentoutumaan. Täällä tarjoilaan alkoholijuomiakin.

Kotoisa kahvila

Sardiinilautanen lounaaksi sopii minulle ainakin.

Kävelyllä Beckholmenin saarella

Enskede kyrka

Enkeden kirkko sijaitsee erittäin rauhallisella paikalla, Enskedevägenin eteläpuoleisella omakotitaloalueella, Björkvägen 18, Gamla Enskede.

Tämä kirkko ei ole avoinna muuta kuin jumalanpalvelusten ajan ja joskus erikoistapauksissa. Alueen toinen kirkko, Årsta kyrkan, on avoinna joka päivä noin kello 9-16 välillä, paitsi ei lauantaina.

Panorama kuva kirkkosalista

 Panorama takahuoneesta

Täällä olen aikaisemmin kertonut Enskedestä. Tämä alue kuului aikoinaan Tukholman alueen suurimman kartanon tiluksiin, Enskede Gård. Vuonna 1904 Tukholman kaupunki osti koko kartanon alueen ja alkoi pilkkoa sitä asuinalueiksi. Tukholmassa oli siihen aikaan suuri asuntopula. Enskeden kartanon tilukset olivat 606 hektaaria laajat ja ja kapunki sai maksaa kartanon omistajalle 2 miljoonaa kruunua, mikä oli suuri summa siihen aikaan. Kartanon silloinen omistaja vaati saada maksun käteisenä.

Uusi kaunis pääalttarin matto

Kartanon silloinen omistaja Theodor Odelberg jäi asumaan kartanoon ja asui siinä kuolemaansa, vuoteen 1938 saakka. Samassa rakennuksessa nykyään sijaitsee taiteilja-ateljée. Odelberg ei ollut vain kartanon omistaja vaan hän oli myös politikko. Hän toimi Ruotsin ensimmäisenä maanvilejyministerinä, istui eduskunnan ensimmäisessä kammarissa kaksikymmentä vuotta. 

Hänen isänsä Axel Odelberg oli  myös istunut edustajana eduskunnassa, samoin hänen veljensä talousmies Wilhelm Odelberg, joka perusti porsliinitehtaan Gustavsbergiin ja asui hulppeasti Gabriel Oxenstirerna rakennuttamassa Farstan linnassa Gustavsbergissä. Alue oli alunperin nimeltään Farsta, mutta Axel Oxenstierna halusi kunnioitta isäänsä ja antoi paikkaunnalle nimeksi Gustavsberg. Gustavsberg sijaitsee koilliseen Enskedestä. Värmdön tien varreessa.

Enskeden kartanon päärakennus uuskorjattiin vuonna 1956. Kartanon puutarhasta tehtiin siirtolapuutarha ja kartanon englantilaisesta puistosta tehtiin Enskeden puisto. Yhdessä kartanon rakennuksista on lasten päiväkoti, toisessa huonekaluverstas ja toiset rakennukset ovat asuinrakennuksia. Kartanoon kulkevan aléen reunoille on istutettu uusia puita. Vanhassa hevostallissa on nykyään ratsastuskoulu, ja hevosia varten on rakennettu uusi tallirakennus. Osa rakennuksista on kulttuurimerkattuja kuten entinen Enskeden koulu.

Takaisin Enskeden kirkkoon...

Endskeden kirkko on käynyt lävitse täydellisen uuskorjauksen vastikään. Tämä keskiajan mallinen alttarisommitelma on poistetu ja usui modernimpi yksinkertainen alttari-asetelma on laitettu tilalle. Mattokin on vaihdettu alttarin eteen ja kirkkosalin keskikäytävälle. Entinen kastemalja on nostettu alemmaksi lattialle ja uusi kastemalja on sannut  paikan päälalttarin kupeesta.

Alkuperäinen kirkon alttari

 Uusi alttari

  Nykyien alttari uuskorjausten jälkeen

Erittäin kaunis Madonna ja Jeesus-lapsi patsas ikkunaludalla

Fjäderholmarna

Fjäderholmarna on nuo pienet saaret tuossa oikealla, missä lukee Röda Villan. Suomen laivat kulkevat saarten ohitse. 

Vuodesta 1995 lähtien Fjäderholmarna on ollut osa Kuninkaallista kansallispuistoa sen itäisimpänä etuvartiona. Sinne pääsee säännöllisillä veneyhteyksillä Nybrokajenista, Slussenista, Ropstenista ja Nacka Strandista. Nybrokajenista venematka kestää noin 20 minuuttia.

Stora Fjäderhomen saarelle pääsee laivalla Slussenilta. Laivaliikenne saarelle alkaa 1. toukokuuta, jolloin avautuu saaren ravintola. Matkaliput ovat hieman kalliit, mutta se on tarkoituksella, sillä ravintolan pitäjät eivät halua mitään rymyporukoita saarelle, jossa ei edes ole poliiseja paikalla. Saarella on myös privaatti ankkuripaikka. Saarelle voi aivan hyvin matkustaa syömään omat eväätkin ja nauttimaan luonnosta ja meri-ilmasta. Saarella ei ole uimapaikkaa.

Stora Fjäderholmen saari

Minulle tulee ikvä Roomaan Tukholmassa ollessa ja Roomassa tulee ikävä Tukholmaan. Saan usein kyyneleet silmiin kun saavun Roomaan mutta saan myös kyyneleet silmiin kun saavun Tukholmaan. Tukholmassa on sentään minulle koti.

Tukholma on aivan erikoisen ihana, kaunis ja viihtyisä kaupunki kesällä. Tukholmassa on suht'koht pitkä kesä ja harvoin helteitä, ei sen puolen talveakan van jatkuva sumuinen kostea syksy mikä kestää puoli vuotta. Tukholmaan kannattaa tulla kesäkaudella, jolloin touko-ja kesäkuu ovat ehdottomasti parasta aikaa, jolloin Tukholma on kauneimmillaan😍.

Fjäderholmarna saaaret aikoinaan omisti herra Bo Jonsson Grip/Bo Joninpoika Grip, joka oli oman aikansa rikkain mies. Hän omisti kirjaimellisesti katsoen Suomen lisäksi koko itäisen Ruotsin. Tämä mahtava herra eli 1300-luvulla. Missä hän syntyi niin siitä ei ole mitään tietoa, mutta hän asui pitkät ajan Suomen puolella. Hänen virkansa oli Ruotsin valtakunnan drotskin virka, siis eräänlainen oikeuskansleri. Grip asui pitkät ajat Turun linnassa. Mutta Tukholmassa ollessa hän asui usein miten Ligingön saarella, johon nämä Fjäderholmin saaret kuuluvat kunnallisen hallintojärjestyksen mukaan. 

Noin vuodesta 1430 lähtien Lidingö ja sitä ympäröivät saaret olivat kuninkaallisen neuvos Nils Jönssonin hallinnassa. Hänen elossa olevat sukulaisensa ja hänen kanssaan avioliitossa olleet, jotka omaksuivat sukunimeksi Banér, omistivat myös Djursholmin saaren, mikä on nykyään rikkaiden asuinsaari. Djursholmin linnassa asuvat Banérit omistivat Fjäderholmarnan noin vuoteen 1775 asti.

1740-luvulla, Banérien ollessa saariston omistajia, Jan Betulin piti Fjäderholmarnassa kapakkaa, mutta hänen asuntonsa oli Södergarnin maatilalla Lidingössä, jonka hän vuokrasi kreivitär Ulrika Kristina Wellingkiltä (1687–1766), Johan Claesson Banérin (1659–1736) leskeltä. Fjäderholmarnan kapakka oli viimeinen Tukholmaan suuntautuvien purjehdusreittien varrella sijainneista kapakkapaikoista. Banerit ovat vielä tänäkin päivänä yksi Ruostin rikkamiista suvuista.

Banérin suku on historiallinen ruotsalainen aatelis- ja paroniperhe, jonka historia on vahvasti sidoksissa Tukholmaan ja sen ympäristöön. Omistettuaan Djursholmin linnan Danderydissä 300 vuotta, perhe muutti Sjöön linnaan Enköpingin ulkopuolelle vuonna 1813. Nykyään Tukholman alueella (mukaan lukien Östermalm ja Lidingö) asuu myös useita Banér-nimisiä yksityishenkilöitä.

Rökeriet/savustamo on avoinna talvellakin.Täällä tarjotaan joulun aikaan jolupöytää. 

Saaren varsinainen ravintola Rökeriet on lämpiminä kesäpäivinä suosittu paikka viettää iltaa. Viimeinen laiva lähtee kello 23.30 takaisin päin Slussenille. Sen lisäksi on ruokapaikka nimeltä Magasin, jonka uusi nimi kaiketi on Gustavia.  Ravontolan on ostanut E-Type/Martin Erikson, tunnettu ennen kaikkea laulajana. E-Type omistaa jo Gamla Stanissa Tukholman ainoan Viikikiajan ravintolan Aifur, jossa tarjoillaan mm juomaa ja ruokaa vikinkien ajalta.

Fjäderhomarna saarella on muutakin kuin ravintolat. Täällä on erilaisia käsityöläisverstaita, jotka myyvät tuotteitaan.

www.somsusan.se, www.fjäderholmarnaskrukmakeri.se, www.knivart.se, www.naampla.se, www.anneliolsson.se, www.attaglas.se.

Solbergan saaristopuoti myy makeisia. Täällä esitetään teatteria. Saarelta löytyy myös olutpanimo ja luomu jäätelöbaari.

Ehkä kaikista viihtyisin kahvila ja ruokapaikka saarella on Röda Villan, joka sijaitsee saaren läntisellä puolella.

Röda Villan on todellinen löhöilypaikka. Ruokaa ja juomaa löytyy joka lähtöön ja löytyy  verkkokeinukin missä voi levähtää.

Fjäderholmarnas Krog on suosittu hengailupaikka saarella kesäiltoina. Laiavamatka kestää vain 25 minuuttia Slussenilta tai Skeppsbronilta Fjäderholmenin saarelle. Jos haluat ruokailla, niin varaa pöytä etukäteen!

Matkan varrella Fjärderholmarna saa nähdä paljon kauniita rakennuksia.