Tyresö

Tyresön kirkko

Tyresö on kehittynyt 40 vuoden sisällä maalaiskunnasta suurkaupungin esikaupungiksi. Tyresö oli alkuun suuri valtava maatila Tyresön linnan ympärillä, jonka alueisiin kuului suurinpiirtein nykyinen Tyresön kunta. Kirkonkin rakennutti linnan omistaja Gabriel Oxenstierna vuonna 1641 suvulleen omaksi kirkoksi.

Gabriel Oxenstiernan täydellinen nimi oli Gabriel Gustafsson Oxenstierna af Eka och Lindö. Eka af Lindö on yksi Oxenstiernan aatelisukuhaara. Oxenstiernat olivat nimittäin Ruotsin vanhimpia aatelisukuja, niin sanottuja perusaatelisia.

Suku jakautui Oxenstierna af Croneborg, Oxenstierna af Eka och Lindö, Oxenstierna af Korsholm ja Wasa och Oxenstierna af Södermöre nimisiin aatelissukuhaaroihin.  Gabriel Oxenstierna syntyi Revalissa vuonna 1587 ja kuoli täällä Tyresön linnassa vuonna 1640. Hänen isänsä oli nuorempi veli valtionkansleri Axel Oxenstiernalle, joka oli yksi Ruotsin arvovaltaisimmista herroista ikinä.

Tallinna oli nimeltään Reval siihen aikaan kun Ruotsi hallitsi Revalissa. Tallinna siirtyi vuonna 1561 Ruotsille ja edelleen Venäjän keisarikunnalle 1721.

Tyresön linna ja Tyresön kirkko 1600-luvulla

 Täällä olen aikaisemmin kertonut linnasta ja kirkosta.

Tyresön kuntaan ei kulje metroa eikä sähköjunaakaan, mutta Gullmarsplanin metroasemalta pääsee busseilla. Metrolinja Tyresöön on kuitenin valmisteilla. Tyresön kunnassa asuu noin 46 00 asukasta, joista noin 20 % on maahanmuuttajia. Pinta-alaltaan kunta on melko laaja, joten se on melko harvaan asuttua aluetta.

Tyresön kunnalla on myös pitkä merenranta ja paljon saaria. Tyresö sijaitsee Itämeren melko avoimessa lahdessa. Erstavikenin lahti on osa Itämerta ja lahden reunalla sijaitsee paljon upeita huviloita, Huvila Ruotissa tarkoittaa isoa asuintaloa. Omakotitalo nimitystä ei Ruotsissa ole ollut kuin hyvin lyhyen ajan 1800-luvun alussa kun  syntyi Egnahemrörlese, Omatotitaloliike.

Kunta on nuori, sillä maa-alueet ovat olleet yksityisessä omistuksessa. Alueen ovat omistaneet kreivi Oxenstiernat, aatelissuvut Natt och Dag ja De La Gardiet ja lopulta valtio. Alue kuului 1600-luvulla Österhaningen pitäjään. Alueesta tuli maakunta vuonna 1862. Täällä ei asu kuin noin 50 000 asukasta, mutta kunta on nopeasti kasvava kunta. Täällä asuu melko paljon suomalaisia. 

Vasta vuonna 1932 alettiin Tyresön linnan omistuksessa olevaa valtavaa maa-aluetta myymään tonteiksi, mutta tänne rakennettiin alkuun vain ns sportstugor, vapaajanamökkejä. Sportstuga ei ole kesämökki vaan pienempi mökki joka toimii urheilun ja vapaa-ajan harrastuksia ajatellen. On ollut kolmenlaisia stugor/tupia, siirtolapuutarha, "sportstuga" ja kesämökki. 

Tyresön kunnan pääpaikkakunnan nimi on ollut Bollmora, mutta sen nimi muutettiin myöhemmin Tyresö Centrumiksi.

Kunnan pohjoinen raja yhtyy Erstavikin kartanon tiluksien rajan kanssa.

Moderni yhteiskunta suunnitelma alueelle pantiin käyntiin vasta 1950-luvun lopulla. Vuonna 1955 omisti Tyresön linnan ja maatilan markiisi Claes Lagergren (nuorempi). Tukholman alueen ensimmäinen ns satelliittikaupunginosa Bollmora valmistui vuonna 1962. Bollmoran nimi vaihdettiin ja kunnan uudeski nimeksi tuli Tyresö. Bollmora Centrum'ista tuli Tyresö Centrum. Tyresö'stä tuli pian lapsirikas asuinalue. L M Eriksson oli suurin työnantaja. 

Täältä puuttuu vieläkin suurkaupunkimainen infratruktuuri. Toisaalta kunta on ylpeä luonnostaan ja haluaa säilyttää niin paljon kuin mahdollista kunnan alueesta luonnonvaraisena. Tyresö on vieläkin ikään kuin maalaiskuntaa, jossa on paljon erittäin luonnonvaraista luontoa. Alue on erittäin kaunista ja viihtyisää.

Tyrestan kansallispuisto osittain sijaitsee Tyresön kunnassa, mutta kansallispuiston eteläinen puoli kuuluu Haningen kuntaan. Sen lisäksi kansallsipuistolaeen lisäski täällä on myös useita luonnonreservaatteja, joista osa on aarniometsää. Tyrestan metsäalue on yksi ainoista koskemattomista aarniometsäalueista Ruotsissa Lapin ulkopuolella. 

Metsässä tapaa hirviä, kettuja, hermeliinejä, vesloja, oravia, villisikoja ja kauriita sekä runsaasti lintuja.  Aika ajoittain jopa susiakin. Tyresössä on paljon merenrantaa ja lukuisia saaria. Tyresö sijaitsee melko avoimessa Itämeren lahdessa.

 Juhannuksen viettoa Tyresta by:ssa

Tyrestan kansallispuitossa sijaitsee maalaistalo navettoineen ja hevostalleineen. Täällä on myös lampaita, sikoja, kanoja ja kaniineja. Maatilan yhteydessä on myös kahvila ja erittäin hyvät vessat. On vanhoja mökkejä joissa voi pitää taukoa ja levätä ja syödä omia eväitään. Löytyy myös maalaisputiikki jossa myydään kaikenlaista, varsinkin suuhun pantavaa.

Hieman sivummalla sijaitsee Nationalparkens Hus, Naturum, joka on eräänlainen museo ja paikka jossa koululaiset käyvät tutustumassa luontoon. Museo sijaitseee Tyresta by'ssä, jonne pääsee parhaiten bussilla 807 tai 809 Gullmarsplanilta.

Tämä on myös alue missä kuninags käy usein kävelemässä kavereittensa kanssa. Myös kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel käyvät täällä lastensa kanssa. Olen itse henkilökohtaisesti tavannut kuninkaan täällä pari kertaa.

Bussi 834 kulkee Tyresta by:hyn Haningen sähköjuna-asemalta. Tyresön kautta tänne on hieman monimutkaisempi tulla. Infoa täällä!

Naturumin ja maalaistalon täällä on eripituisia merkattuja kävelyreittejä.  On jopa oma kävelyreitti heille, joilla on lastenvaunut mukanaan. Talvella on myös merkattu hiihtolatu. Sivulta voi ladata myös karttoja. 

Ohitse kulkee myös noin 1000 km pitkä käveleyreitti Sörmlandsleden, joka on erittäin suosittu viikonloppu kävelyreitti. Matkan varrella on leiripaikkoja ja keittiökatoksia. Reittiä voi patikoida lyhempiäkin matkoja. Tässä on linkki heille jotka tarvisevat yösijaa. Itse Tyresta By'ssäkin on majapaikka. 

 Tyresta by, kahvila, joka on avoinna siinä kello 9.00-16.00.

 Tyresön sjösystem, Tyresön joen järvisyteemi

Näitten järvien välille, jokiin ja puroihin on muodostunut pieniä jokia ja vesiputouksia, joita on yritetty hyödyntään teollisuudessa.

Jääkauden jälkeinen maanpinnan nousu merkattu kartalle. Kuvassa 3000 eaa merenpinnalla olleet alueet ovat nuo ruskeat alueet. Kuten näkyy niin Tukholman keskusta oli vielä veden alla.  Nykyiset merenpinnan yläpuolella olevat alueet ovat vaaleansinisiä, vai onko tuo väri turkoosia. Paljon ei Tyresöstäkään ollut silloin vielä maanpinnan yläpuolella. Alue oli  meren saarista.

Mutta täällä on asuttu jo noin 3000 eaa. Vakituista asutusta on syntynyt vasta 600-luvulla jaa. Tyresössä sijaitsi myös Tyresön kartano, jonka omistuksessa oli koko nykyisen  kunnan alue. Rikkaan vesivoimansa takia kunnassa on ollut pajoja, paperitehtaita, sahalaitoksia ja tiilitehtaita. Näistä ei enää ole mitään jäljellä. 

Kaikilla näillä karttakuvassa olevilla järvillä ja joilla on yhteinen juoksusuunta Itämereen. Alue on 240 neliökilometriä suuri. Joki- ja järvisysteemillä on kaksi juoksua Itämereen, molemmat Tyresön kunnassa. Toinen juoksu kulkee Albyn luonnonreservaatin kautta. Albysjön/Albyn järven lahdesta nimeltä Fatburen ja toinen Tyresön linnan luota.  Albyn järven ympäri kulkee pyhiinvaellusreitti. Mutta vesivoimala on vieläkin jäljellä,  mikä on Tukholman alueen ainoa.

Vissvass

Vissvass on nimeltään Tyresön kunnan ainoa säilynyt perinteinen kylä. Tämä alue on kulttuurihistoriallinen alue, mutta täällä asuu maaviljelijä perhe jotka hoitavat tilaa vanhojen tapojen mukaan ja maitotuotanto on pääelinkeino. Tyresön kunnassa on vai kaksi maatilaa. Vissvass sijaitsee Itämeren rannalla, Tyresön Kansallispuiston läntisellä puolella. Kansallispuistosta pääsee kävellen Vissvassiin.  Tänne löytää Åvan kartanon kautta mutta vain kävellen loppumatkan. Tyresöstä pääsee tänne Rockstan kylän kautta. Vissvassin alueella sijaitsee runsaasti pieniä kesämökkejä. Alueella on myös runsaasti esihistoriallisia hautakenttiä. 

Vissvass

Åva gårdin kartanon historia vie vikinkinkien ajalle. Kartanon ja sen alueen on kauan omistanut Tukholman kunta, mutta nykyään sen omistaa Naturvårdsverket, siis valtio.

 Tyresön kirkko

Täällä olen aikaisemmin kertonut Tyresön kirkosta ja Tyresön linnasta.

Tyresön linna ja kirkko

Tyresö slott, Tyresö, 25 kilometriä Tukholmasta

HUOM! Linna on ollut tilapäisesti suljettu, joten tarkista aukioloajat ennen kuin matkustat sinne. Linna on avoinna vain opastettujen kiertokäyntien ajalla. Sisäänpääsymaksu!  

Siellä on tilava parkkipaikka.

Bussi 875 T-Gullmarsplanilta Tyresö Kyrkan pysäkille (noin 35 minuuttia). 5–7 minuutin kävelymatka kirkolta linnalle.

Tyresön linnalla on ollut perustava ja tärkeä merkitys Tyresön kunnan kehitykselle. Vielä tänäkin päivänä linna ja sen ympäristö merkitsee Tyresölle hyvin paljon. Linnasta pitää nykyään huolen Nordiska Muset. Linnan tiluksilla on mukava tehdä patikkaretkiä. Kaunista luontoa ja vanhoja rakennuksia on mielin määrin alueella.

Vapaaherra ja drotsi Gabriel Gustafsson Oxenstierna aloitti linnan rakennustyöt 1620-luvulla. Tarkoituksena oli korvata pieni ja vanhanaikainen keskiajalta peräisin ollut kivitalo. inna valmistui vuonna 1636. Linnaa uudenaikaistettiin 1770-luvulla. Sinne lisättiin puutarha-arkkitehti Fredrik Magnus Piperin suunnittelma Ruotsin ensimmäinen englantilaistyylinen puutarha, joka on säilynyt alkuperäisessä kunnossa. Vuonna 1892 markiisi Claes Ladergren hankki linnan itselleen ja uudelleenrakennutti suuria osia linnasta kansallisromanttiseen tyyliin.

Täällä on paljon muutakin kuin linna ja kirkko. Aluella on linnanpuisto, matkustajakoti, kaksi kahvilaa, Pyhiinvaeltajien keskus, kauppapuutarha, käsityöläiskammari ja paljon muutakin. 

Useita Vanhan Tyresön kylän rakennuksia sijaitsee lähellä Tyresön linnaa. Nykyyään täällä on myös  matkustajakoti.

Kirkon vieressä sijaitsee hautausmaa johon on haudattu linnassa asunutta väkeä, palvelusväkeä ja alueen torppareita ja heidän perheenjäseniään.

Prinssin huvila, jossa Prinssi Eugen/Eugen Napoleon Nicolaus vietti kesiään. Eugen oli kumags OscarII:n nuorin poika. Hän oli erakkomainen taiteilija, eikä hän koskaan avioitunut.

Prissi Eugen asui Lidingön saarella jossa hänellä oli myös ateljee. Nykyään Lindingön rakennuksesa sijaitsee Ruotsin kaunein taidegalleria Waldemarsudde, ja ihana puistoalue rakennuksen ympärillä. Täällä olen kertonut siitä.

Kuninkaallisessa suvussa on ollut useita luovia henkilöitä. Nykyinen prinssi Carl Philip luo myös erilaisia esineitä yhdessä Carl Kylbergin kanssa.

Trollbäckenin kirkko

Trollbäcken on omakotitalo- sekä kesämökkialuetta Gudöbroledenin molemmin puolin, Tyresön kunnan läntisellä laidalla. Aikoinaan täällä oli kaksi suurenpaa herraskartanoa, Kumla ja Näsby ja paljon torppia ja torppareita. 

Vuonna 1910 osti Egnahemsföreningen/omakotitalojärjestö kartanoiden tilukset ja pilkkoivat ne tonteiksi. Egnahemsföreningen perustettiin moneen Tukholman kaupungin ympäristön tiluksiin, jotta näin oli kaikilla mahdolisuus hankkaia tontti, jolle sitten sai itse rakentaa oman kodin. Järejestöjä perustettiin jo 1800-luvun lopulla, mutta tänne saatiin mahdollisuus vasta vuonna 1910.

Kumlan herraskartano on vieläkin olemassa. Kartano sijaitsee Drevikenin järven rannalla, Kumlan asuinalueella Gudöbroledenin varrella. Kartanon omistaa Tyresön kunta. Kartanossa on ravintola ja kaunis piha. Täällä pidetään konferensseja, mutta kuka vaan voi tulla nauttimaan talon antimista.

Trollbäckenin kirkko

 Trollbäckenin kirkko

Kellotapuli

Bollmoradalenin kirkko, Kyrkogränd 14

Bollmoradalen on asuinalue joka sijaitssee hyvin lähellä Tyresön keskustaa. Kirkko ei näytä lainkaan kirkolta ulkoapäin, vaan sitä voisi luulla vaikka kolurakennukseksi. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1973 ja kirkkosaliin mahtuu istumaan 375 henkilöä. 

 Bollmoradalenin kirkko

 Bollmradalenin kirkko

Bollmoradalenin kirkko

Tyresön alueella sijaitsee hyvin paljon asuintaloja, jotka voivat olla ulkonäöltään aivan minkälaisia tahaansa.

Brevikenin alueella on paljon kesämökkejäkin.

Albyn luonnonreservaatti sijaitsee Albynjärven rannalla. Täällä sijaitsee myös Uddbyn maatila, jossa on kesäkahvila. Albyn pieni kylä on syntynyt Uddbyn kartanon ympärille. Uddbyn kartano on toinen  Tyresön kunnan kartanoista, mikä vieläkin on maatila. 

Uddyn maatila kuului aikoinaan jo vuonna 1409 Tyresön isoon kartanoon. Täällä on siitä lähtien ollut lehmiä laitumella. Täällä on kotiseutumuseo  ja kartanon alueella saa liikkua vapaasti. Kartano jäi luonnonesavaatin sisälle kun reservaatti perustettiin. 

Hieman etelänpänä Albyn järven rannalla sijaitsee Albyn kartano. Täällä sijaitsee myös iso uimaranta.

 Albyn kartanon luona sijaitsee entinen pappila jossa on kahvila

Tyresön kunasta löytyy lukuisa muitakin luonnonreservaatteja, kuten Hammarberg, Dyvik, Sandholmarna, Klövberg, Ränäset, Öringesjö, Tyresö skärgård, Fornudden, BransjöSpirudden-Stavholmen. Eikä ihme sillä tyresön kunta on erikoista kulttuurimiasemaa.

Tyresön seurakunta on merkannut erilaisia ns pyhiinvaellusreittejä kunnan alueella, kuten Krsitinaleden, Nyckelvandringen, Munkvandringen, ja Frälsarkrnasvandringen.

Gustav Adolfs kyrka/Gustav Adolfin kirkko

Gustav Adolfin  kirkko

Gustav Adolfsparken/Gustav Adolfin puisto, Östermalam, Wittocksgatan 26.

Kirkko on avoinna:
 tiistaista perjantaihin kello 11-15

Jumalanpalvelus suunnuntaisin kello 15,

 kirkkoahvit tarjotaan jumalanpalveluksen jälkeen

Virtuaalien vierailu kirkossa.

Kirkko  rakennettiin 1890-lvulla armeijan kirkoksi. Kirkko on uusgoottinen tyyliltään. Arkkitehti Carl Möller suunnitteli kirkon, joka on suunnitellut myös Sankt Johannes kyrkan Tukholmassa. Gustav Adolfin kirkko kuuluu Oskarsin seurakuntaan.

Pääsiäänkäynti

Gustav Adolfin kirkko sijaitsee erittäin kauniilla paikalla keskellä Gustav Adolfin puistoa, mutta hieman sivussa silti. Harvempi tukholmalainenkaan muistaa kirkon olemassa oloa, mutta paikallisille se on heidän seurakuntakirkkonsa. Puiston eteläistä sivua kulkee upea Karlavägen, pohjoisessa kulkee Valhallavägen, ja sivuilla Banérgatan ja Gyllenstiernasgatan. Tällä kulmalla kaupunkia asuu vain varakasta väkeä tei henkilöitä jotka ovat syntyneet täällä.

 Vanha puolustusvoimien koulu ja kasernit sijaitsivat Valhallavägenin varrella.

 Valhallavägen

Valhallavägen

Valhallavägen tässä kohtaa on mahtavan leveä esplanadi, jossa on kaksi isojen vanhojen puistolehmusten varjostamaa leveää ajokaistaa. Puurivien välissä on paljon tilaa ja tiheään lehmuksia ja kaiken keskellä vielä kävelyväylä, allé. Kaiken kaikkiaan neljä riviä puistolehmuksia. 

Valhallavägen on reilut kolme kilometriä pitkä. Suurin piirtein kaikki rakennukset kadun varrella ovat kuttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Katu kulkee Östermalmin ja Ladugådsgärdetin alueiden rajana. Kaupunginsuunnittelija Albert Lindhagen otti inspiratiota Pariisin esplanadeista suunnitellessaan Valhallavägeniä.

Toinen alueen paraatikaduista on Karlavägen, joka on melkin yhtä pitkä kuin Valhallavägen ja kulkee saman suuntaisesti. Nämä kaksi katua ovat Tukholman paraatikatuja.

 Karlavägen

Gustav Adolfin puisto ja kirkko sijaitsee Valhallavägenin ja Karlavägenin välissä. Ulkoapäin kirkkorakennus on näyttävä uusgoottilainen rakennus. Sijaintikin on erimomaisen kaunis.

Gustav Adolfin kirkon puistossa, Gyllenstiernasgatanin puolella, sijaitsee leikkipuisto, jossa on grillipaikkakin.

Tässä tuli mieleen että olen kuullut että Suomessa usein lapset menevät puistoon puistotädin luokse koulun jälkeen. Olin suuresti hämmästynyt sillä Ruotsissa, eikä sen puoleen Italiassakaan, sellainen olisi mahdollista. 

Molemmissa maissa järjestää kunta koulun vierestä vapaa-ajankodissa/fritidsgården paikan olla koulun jälkee. Laki sen määrää. Vapaa-ajankoti on kuin päiväkoti mutta se tehty kouluikäisille lapsille. Koulutetut pedakogit pitävät huolen lapsista. Koululaiset saavat siellä välipalaa ja sitten vanhemmat hakevat lapsensa kotiin tai isommat lapset, jotka asuvat lähellä, voivat kulkea yksinkin kotiin vanhempiensa luvalla. Täällä ollaan nykyään kymmenvuotiaiksi saakka. Aikaisemmin oltiin kolmetoista vuotiaiksi saakka. 

Roomassa ei yksikään koululainen saa kulkea yksin kouluun tai kotiin. Ruotsissa on laki joka kieltää jättämästä alle kymenvuotiaita lapsia yksin tai sisarustensa kanssa koulun jälkeen. Laki säätelee myös työttömiä vanhempia lastenhoidossa. He eivät saa työttömyyskorvausta jos ei ensin ole paikkaa lapselle/lapsille joko lasten päväkodissa tai koulun jälkeisessä vapaa-ajankodissa. 

Gustav Adolfin kirkko on saanut nimensä kuningas Gustav II Adolfin mukaan. Kuningas Gustav Ii Adolf  oli todellinen sotakuningas, joka koko kuninkuutensa ajan soti. Häntä pidettiin erittäin taitavana soturina. Mutta hän tekikin Ruotsista suurvallan.

Gutsav II Adolf oli kuningas Gustav Vasan pojanpoika  ja kuningatar Kristinan isä.

Tämä kirkko toimi Ruotsin armeijan kirkkona vuoteen 1928. Kirkon kohtalo on ollut uhattuna sen jälkeen. Suunniteltiin jopa tehdä kirkosta elokuvateatteri. Joitakin vuosia kirkkoa piti halussaan protestanttinen episkopaalinen seurakunta. Mutta kun Valhallavägenin poihjoispuolelle alettiin rakentamaan asutusta Gärdetiin niin kirkkoa alettiin taas käyttämään Oskarin seurakunnan   tarpeisiin ja kirkko kuuluu vieläkin Osarin seurakuntaan. Arkkitehti Björn Linn uuskorjasi kirkkoa. 

Nykyään ruotsalaiset kirkot järjestävät kaikenlaista aktiviteettiä houkutellakseen kävijöitä. Useimmat kirkot ovat vaarassa sulkeutua taloudellisista syistä,  mutta myös siitä syystä, että ihmiset liittyvät mieluimmin ns kristillisiin vapaakirkkoihin kuin perinteisiin evankelisluterilaisiin. 

Tämä trendi on ollut Ruotsissa jo melko kauan, varsinkin sen jälkeen kun kirkko ja valtio erosivat. Ero asiaa harkittiin eduskunnassa useat vuodet ja vuonna 1999 ero oli väistämätön. Näin ollen Ruotsin kirkkolaki heitettin roskakoriin ja tilalle tuli kyrko-ordningen, kirkkojärjestys, jonka laatii kirkolliskokoukset. 

Tutkimusten mukaan ruotsalaiset joutuvat ylinpään oikeaan nurkkaan kordinaatissa erilaisuutensa takia. Vasemmalla kordinaatissa maallistuneet-järkiperäiset (rationalistiset) arvot ja alinna itsenäis-individualistiset arvot. 

Kirkollisvero myös poistettiin mutta jäljelle jäi kuitenkin kirkollismaksu veronmaksajien maksettavaksi, ns hautausmaksu. 

Ei ole enää olemassa Ruotsin kirkkoa, muuta kuin  ehkä puhekielessä, on vain olemassa evankelis-luterilainen uskonnollinen yhteisö. Jäseniä evankelisluterilaisessa yhteisössä on vieläkin paljon, mutta aktiivisia hyvin vähän. Ruotsi on kaikkien tutkimusten mukaan maailman eniten selkularisoitunut valtio yhdessä Viron kanssa. Ruotsi on maa joka eroaa kaikista eniten muista maista, Ruotsi on "landet annorlunda"/ "maa erilainen" kuten ruotsalaiset itse sanovat. 

Ruotsi on maa jossa ei panna arvoa perinteille. Ruotsalaiset ovat maailman suurimmat individualistit, jotka kehittele omia perinteitään tai tapojahan ne vaan ovat. Hyvin harva vihkiytyy kirkossa mutta hautajaismenot kuitenkin toimitetaan melkein aina kirkossa tai sen tiloissa.

Helluntaiseurakunta on Ruotsin suurin vapaakirkkoseurakunta. Svenska Missionsförbundet on melkein yhtä suuri nykyään. Muita aktiivisia vapaakirkkoja on Evangeliska Frikyrkan, Svenska Babtistförbundet, Svenska Alliansmissionen, Frälsningsarmen, Metodistkyrkan, Adventist ELM Bibeltrogna Vänner jne. Ruotsissa ei pidetä, eikä olla koskaan pidettykään, tilastoa uskontokuntiin kuuluvista. Arvioinnin voi tehdä kukin uskontokunta tai seuraukunta aktiivisten jäsenten perusteella.

Valtio maksaa toki tukea noin kolmellekymmenelle uskontokunnalle. Esimerkiksi Ruotsissa on viisitoista eri ortodoksista uskontokuntaa, joihin ei kuulu ainoatakaan perusruotsalaista.

Gustav Adolfin kirkko, Wittocksgatan 26, Östermalm

Kirkon lähettyvillä sijaitsee vieläkin 350 metriä pitkä armeijan entinen sotilasrakennus Garnisonen, josta on tehty konttori- ja konferenssikesksus.

Kirkko ei ole sisältä päin mitenkään näyttävä, mutta kirkkosalista löytyy sieltä täältä pieniä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Ruotsissa on useampiakin Gustav Adolfin kirkkoja ja ne ovat paljon paremmassa kunnossa. Sen sijaan Östermalmin alueen toinen kirkko, Oskarin kirkko, on viimeisen päälle koristeltu. Mutta siellä onkin aina vahtimestari paikalla kun kirkko on avoinna.

 Osa puukatosta

Tämä on kaunis penkin koriste

  

Kirkkosalin katto on tummasta puusta. Kaikki puutyöt ovat taitavsti tehtyjä ja antaa kodikkaan tunnelman.

Entinen asehuone

Alttarikin on valmistettu tummasta puusta

Kuninkaalisten lektari.

Kuten ylenpänä kuvassa näkyy, niin lektari sijaitsee pääalttarinrin lähettyvillä.

Kuningas Gustav II Adolfin pysty

Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632. 

Kutsumanimen ”Pohjoisen Leijona” saanut valloittajakuningas oli yksi historian suurimmista sotapäälliköistä. Sekä Napoleon Bonaparte[1] että sotateoreetikko Carl von Clausewitz olivat Kustaan ylimpiä ihailijoita. Kustaa II Aadolf teki myös huomattavia valtiollisia uudistuksia ”oikean kätensä”, kansleri Axel Oxenstiernan kanssa. 

Kustaa II Aadolfin hallitsijakaudella Ruotsissa säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys vuonna 1617 ja ritarihuonejärjestys 1626. Niiden mukaan säätyvaltiopäivät kutsuttiin koolle joka vuosi, tarvittaessa useamminkin. Hän pani myös alulle uuden hallitusmuodon valmistelun, joka kuitenkin tuli voimaan vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1634. Joten olihan kuninags toki oman nimikko kirkon ansainnut.