Bromman kirkko

Bromman kirkko, Gliavägen 100, Bromma

Brommalandet sijaitsee Mälaren järven rannalla. Mälaren järvi ikäänkuin syleilee kolmelta sivulta Bromman aluetta. Keskiajalla kuljettiin vesireittejä pitkin. Asutuksia ja taajamia alkoi syntyä 1100-luvulla ja rakennettiin kaksi ns linnoituskirkkoa, Solnan ja Bromman kirkot. 

Pitää muistaa että tämä oli katollisella ajalla. 1000- ja 1100-luvuilla uudesta uskosta kiinnostuivat pääasiassa korkeammat kansanluokat. Valtio ja kirkko tekivät tiivistä yhteistyötä, ja jokainen uusi kruunattu kuningas sai arkkipiispalta siunauksen. Ensimmäiset kirkkorakennukset olivat yksityisiä.

Ruotsissa kristinuskon lopullinen voitto saavutettiin vasta vuoden 1100 tienoilla. Myös feodaalijärjestelmä syntyi suhteellisen myöhään, vasta 1200-luvun loppupuolella, kun panssaroidut ritariarmeijat olivat jo menettämässä sotilaallista merkitystään mantereella.

Katolinen kirkko nousi kristinuskon läntiseksi haaraksi ennen jakautumista vuonna 1054. 1100-luvun puolivälistä lähtien Ruotsi oli oma roomalaiskatolinen kirkkoprovinssi, jolla oli arkkipiispa Uppsalassa. Uskonpuhdistuksen jälkeen katolilaisuus kiellettiin maassa ja viimeiset katoliset papit karkotettiin 1500-luvun lopulla. Katolinen kirkko sai jälleen osittain toimia Ruotsissa 1700-luvun lopusta lähtien. 1900-luvun jälkipuoliskolla kirkko on kasvanut nopeasti eri puolilta maailmaa tulevien suurten pakolaisvirroineen. Katolisella kirkolla on nykyään Ruotsissa noin 120 000 jäsentä.

Bromman kirkkoa rakennettiin vuosina 1160-70. Kirkkorakennusta pidetään Tukholman alueen vanhinpana. Vuonna 2006 valitsi Tukholman paikallisradion kuuntelijat Bromman kirkon Tukholman läänin kauneimmaksi kirkoksi. 

Tämä 850 vuotta täyttänyt kirkko on yksi Ruotsin arvokkaimmista kirkoista, joten tänne ei päästetä ketään vapaasti sisään. Mutta kirkossa pideteään konsertteja ja erilaisia taphtumia, joten kanatta silloin mennä kirkkoon. Määrättyinä aikoina kirkko on avoinna, jolloin pääsee sytyttämään kyntillän ja istumaan kirkonpenkillä. Nykyään torstaisin kello 17.30-19.00 on kirkko avoinna vierailijoita varten.

Kirkon sisäänkäynti ja sen yhteydessä asehuone. Ovet ovat päällystetty kuparilla.

Alkuun kirkko oli vain pyörökirkko ja kuori. Pohjakerroksessa oli  kirkkosali.

Ylemmässä kerroksessa sijaitsi ns jungfrukammare/neitsytkammari, mikä oli naisille ja lapsille tarkoitettu tila. Jungfrukammaren oli eräänlainen suojahuone. Miehet hoiti vartioinnin muurin päältä, joka sijaitsi jungfrukammarin päällä. Kirkontornia/kyrkospiraa ei ollut lainkaan.

Kirkko sijaitsi keskiajalla paljon lähenpänä Mälaren järveä ja tomi näin ollen linnakekrikkona. Muita Mälaren järven linnakekrikkoja oli Solnankirkko ja Munsön kirkko, kaikki kolme pyörökirkkoja. Kirkko sai ns säterikaton  1600-luvulla ja sen jälkeen krikkon on rakenntuu vain kaksi hautakappelia. Hjärnen suvun kappeli rakenenttin ensin ja 30 vuotta sen jälkeen rakennettiin Stierncrona suvun kappeli.

Vuonna 1906 putsattiin kalkkimaalaukset esille sillä seinät oli kalkattu valkoisiksi uskonpuhdistuksen jälkeen 1500-luvulla. Alkuun kirkko kuului Santa Klaran seurakuntaan mutta vuodesta 1846 se on ollut oma seurakuntansa. Myöhemmin kun alueen väkiluku kasvoi niin seurakunta jaettiin kahteen, Västerleds ja Essingen seurakuntiin. 

Kirkko seisoo alueella, missä sijaitsi ennen vanhaan Enebyn ja Beckombergan kartanot. Vuodesta 1905 alettiin kartanoiden tiluksia myös pilkkomaan huvila- ja omakotitonteiksi. Näin syntyi Bromman huvilakaupunginosa. Alue on vieläkin erittäin suosittu auinalue mutta huvilat ovat tosi kalliita. 

Beckombergan kartanon tontille rakennettiin mielisairaala, miehillle ja naisille oma rakennuksensa. Mielisairaalan rakennukset ovat osittain purettu sen jälkeen kun Ruotsissa suljettiin kaikki mielisairaalat. Osaan rakennuksia rakennettiin moderneja asuntoja ja niiten ympärille aivan upouusia asuinrakennuksia. Nyt alue on erittäin ihastuttava ja suosittu asuinalue.

Vuonna 1974 paloi kellotapuli joten pienempi kirkonkelloista laitettiin ruohikolle kirkon edustalle korjausten jälkeen. Nykyinen kellotapuli on siis uudempi.

Kellotapuli

Gabriel Stierncrona 1669-1723

Tämä herra oli ainoa barooni Ruotsissa. Nykyäänkään ei ole kuin yksi barooni Ruotsissa,  barooni Adelswärd. Stierncrona oli Ruotsin oikeuskansleri, joten ei ihme että häntä alettiin kutsua barooniksi. Hänen sukujuurensa oli Saksassa. Hän asui Åkeshovin linnassa Brommassa, mutta hän omisti pari kartanoakin. 

Barooni Gabriel Stierncronan hautakappeli. Luultavasti kappelisssa on myös muita suvun jäseniä haudattuna.

En jaksa perehtyä tähän muistotaluun, mikä on kirjoitettu latinaksi..

Åkeshovs slott

Keskilaiva rakennettiin vasta 1400-luvulla, kun tarvittiin istumapaikkoja. Sitä ennen vain ylempi kansanluokka sai tulla kirkkoon. Mutta kun rikkaimmaat porvarit päästettiin kirkkoon, niin ylempi kansanluokka tarvitsi penkit ja muu väki sai seisoa taustalla kirkon sisäänkäynnin lähellä. Kirkon penkeistä jopa riideltiin. Kirkossa haluttiin istua arvojärjestyksessä. Lopulta monessa kirkossa merkattiin penkkirivien päätyihin heidän puumerkkinsä, jotka saivat istua kullakin penkkirivillä. 

Mestarimaalari Albertus Pictor tuli kirkkoon 1480-luvulla ja maalasi kalkkimaalauksia seinille ja kaariholveihin. Vain noin sata vuotta myöhemmin kuningas Gustav Eriksson Vasa teki uskonpuhdistuksen ja kalkkimaalaukset käskettiin peittää valkosiella kalkkivärillä. Jälkeenpäin on ollut kova työ putsata maalausket esille.

Vasta 1600-luvulla kirkko sai tornin/spiran, saarnastuolin ja alttariasetelman. Silloin toimi kirkkoherrana Johanes Vultejus, joka oli saksalaista alkuperää. Vultejus oli ajallaan erittäin tunnettu ja hän ehti toimia monen kirkon kirkkoherrana ja myös överhovpredikanttina, siis kunininkallisen hovin omana pappina. Nykyinen kuninkaallisen hovin pappi on nimeltään Michael Bjerkhagen, joka on syntynyt Sri Lankassa. 

Vultejuksen ansiosta kirkkoa korjattiin perusteellisesti. Kirkko oli silloin jo 500 vuotta vanha. Hän rakennutti kirkon viereen ns fattigstuga/köyhäintuvan, jossa sai asua kaikista köyhimmät ja sairaimmat. Sellaisia köyhientupia oli useamman tukholmalaisen kirkon yhteydessä.

Bromma kyrkskola

Titeääkseni tässä rakennuksessa käy vieläkin kaksi ensimmäistä peruskoulun luokkaa kouluansa.

Kirkon yhteyteen rakennnettiin pappila, kirkonkellonsoittajan, siis lukkarin asunto. Samassa rakennuksessa sijaitsi Bromman kirkkokoulu, mikä toimi ensimmäisenä kouluna tällä alueella. Lukkarin tehtävänä oli 1600-luvulla opettaa lapset lukemaan ja kirjoittamaan.  

 Kuvassa on Katarinan kirkon köyhientupa vuonna 1881

Pappila, joka toimii nykyään ns sockenstuga'na, siis paikallisena pitäjäntupa na, jossa vieläkin pidetään kokouksia tai kokoontumisia premminkin. Tämäkin rakennus on Tukholman alueen vanhimpia rakennuksia kuten koulurakennuskin. Tässä tuvassa on  sijainnut kirkkoherranvirastokin joskus aikoinaan.

Paras aika vierailla kirkossa on sunnuntaisin Jumalanpalveluksen aikoihin kello 11. Muuten kirkko on harvoin avoinna. Keskiviikkoisin Bromman kirkon oma kirkkokuoro harjoittelee kello 19-21.30, jolloin voi olla mahdollista päästä sisään, kun kauniisti pyytää.

Bromman seurakunta on pyytänyt lupaa rakentaa marmorista, lasista ja messingistä hartaushuoneen kirkon yhteyteen, mutta he saivat kieltävän vastauksen. Kirkko on ainakin putsausta vailla, mutta mistä siihen saadaan varat. Rakennus on kulttuurisuojattu, joten putsaus on tehtävä kaikkien sääntöjen mukaan ja se tulee maksamaan. Siihen tarvitaan myös asiantuntevaa ja koulutettua työväkeä.

Hjärnen suvun hautakappeli, joka sijaitsee kirkon sisäänkäynnin vieressä. Hjärnen suku oli ikivanha ruotsalais-norjalainen aatelissuku. Esi-isän kerrotaan olleen tanskalainen, mutta se on luutavasti vain legenda. Sukua on vieläkin jäljellä Ruotsissa, mutta osa suvusta on muuttanut USA:han.

Kirkkomaan portti

 Muistolehto

STHLM - Stockholm i mitt hjärta

STHLM

Tukholma lyhennetään nykyään STHLM. Tässä postauksessa ajattelin esitellä Tukholmaa musiikin muodossa. 

Ensimmäisenä annan Olle Ljungströmin laulaa oman sävellyksensä ja sanoituksensa aiheesta Tukholma.  Olle oli kulttipersoona ja joka nukkui pois aivan liian nuorena vain muutama viikko sitten. Joten tässä... Ollen muistoa kunnoittaen!

Jag springer för att hinna, hinna ifrån min rygg

jag springer för att jag, varit stygg.

Om jag rör mig riktigt snabbt, kommer ingen ikapp,

utan varning, ingen lapp, det bästa var att smita.

Stockholm, Stockholm, Stockholm, Stockholm,

Guds utvalda stad, där en är ledsen, nå’n är mördad och nå’n är bara glad.

Stockholm, Stockholm, Stockholm, Stockholm,

Guds utvalda stad, man springer maran, nån rivs av den och resten står på rad.

Jag ålar över gator, tar den tid det tar

jag låtsas ibland ta till flykten men blir nog kvar

Om blodet är detsamma, skallfan sitter kvar

finns inget Nirvana nå’n annanstan,

så vad gör det om jag smiter

Stockholm, Stockholm, Stockholm, Stockholm,

Guds utvalda stad, där en är ledsen, nå’n är mördad och nå’n är bara glad.

Stockholm, Stockholm, Stockholm, Stockholm,

Guds utvalda stad, man springer maran, nån rivs av den och resten står på rad.

Stockholm, Stockholm, Stockholm, Stockholm,

Guds utvalda stad,

Stockholm, Stockholm, Stockholm, Stockholm,

Stockholm, Stockholm, Stockholm, Stockholm,

Stockholm, Stockholm, Stockholm, Stockholm

Kaikkien rakastama Måns Zelmerlöw

Stockholm i mitt hjärta/Tukholma on sydämessäni, on kaunis ja herkkä melodia jonka on säveltänyt ja sanoittanut Lasse Berghagen. Tämä on eniten laulettu meolodia ohjelmassa Allsång på Skanseen, joka televisioidaan viikoittain joka kesä Skansenilta. 

Vaikka minä pidän hyvin paljon Roomasta niin Tukholma on kuitenkin minun kotikaupunkini ja kyyneleet tulee silmiin kun kuulenkin tämän laulun Stockholm i mitt hjärta. Joka kerta kun Suomen laiva on lähestynyt Tukholman satamaa olen saanut kyneleet silmiin. Joka kerta kun lentokone laskeutuu Tukholman kentälle niin tulee kyyneleet silmiin.

Tukholmalaiset ovat ylpeitä siitä että heidän kaupunkinsa on maailman vapain ja tasa-arvoisin kaupunki, koskien ihmisarvoja. Ylpeitä siitä että tänne haluaa muuttaa ihmisiä muista maista. Täällä on ok olla homoseksuaalinen, maahanmuuttaja ja erilainen, siis aivan oma itsensä, sillä Ruotsi on Landet Annorlunda/erilainen maa. Ruotsi on ollut monikansallinen valtio jo useammat sadat vuodet. Ruotsista on myös aika ajoin muuttanut pois väkeä. Aikoinan muutti Amerikoihin noin 1,5 miljoonaa ruotsalaista. Vuonna 2011 oli myös muuttoliike melko suuri. Silloin muutti 51000 asukasta pois Ruotsista. Täällä puhutaan noin 200 kieltä sekaisin. Se on aika monta äidinkieltä se.

Ruotsalaisten sanavarastosta puuttuu esimerkiksi sellaiset sanat kuin moka, arvo-se ja arvo-tämä, jotka saan lukea päivittäin suomalaisessa mediassa. Ruotsalaiset käyttävät hyvin vähän adjektiivejä tai kuvaaviaa sanoja. Täällä ei kukaan edusta, säihky tai ole tyrmäävän kaunis. Tukholmassa ei kukaan pysty mokaamaan itseään koska täällä ei tunneta sellaista käsitettä lainkaan. Ei ole edes olemassa käsitystä yhtenäiskulttuuristakaan ja eihän Ruotsissa olekaan sellaista. Jopa sanaa kulttuuri ei käytetä niin laajassa muodossa kuin Suomessa, vaan kulttuuri on hyvin suppea alue ruotsalaisen käsityksen mukaan. 

Tämä ei ole minun mielipiteeni vaan tätä ruotsalaisten eroavaisuutta, erilaisuutta, on tutkittu ja siitä on kirjoitettu monen monta kirjaakin. Ruotsalaisia itseään se ei näytä yhtään "vaivaavaan". He ovat täysin tietoisia siitä esimerkiksi ettei maahanmuuttajat ole erilaisia, vaan ruotsalaiset  itse ovat eriskummallisia, omalla tavallaan poikkeavia. Voisi jopa sanoa että ruotsalaiset vaikuttavat yhteiskunnallisessa mielessä syrjäytyneiltä. Ruotsalaiset jättävät tiedostetusti monet asiat ja seikat itsensä ulkopuolelle ja keskittyvät olennaiseen, tässä ja nyt. Luonteen piirteet ovat perinnöllisiä, kun taas persoonallisuuden piirteet muokkautuvat kasvun, kokemusten ja kehityksen mukana.

Tässä yhteydessä voisi sanoa että Abraham Maslowin tarvehierarkian porrastusasteikko on tavallaan toteutunut pitkälle ruotsalaisten parissa. Maslow jakoi ihmisen tarpeet eri portaisiin. Alinpana on fyysiset tarpeet, seuraavalla portaalla on turvallisuuden tarve, seuraavilla portailla on rakkauden, ihmisläheisyyden ja yhdistymisen tarve. Seuraavalla portaalla arvostuksen tarve ja ylinpäänsä itsensä toteuttamisen tarve. Maslow väittää että  ihmisillä on tarve tyydyttää kaikkia näitä tarpeita elämänsä aikana. Ensin on tyydytettävä alin taso, sitten seuraava ja jos onnistuu tyydyyttämään järjestyksessä kunkin porrasaskelman tarpeet, niin lopulta on vain yksi tarve jäljellä, itsensä toteuttamisen tarve. Tälle asteellle vaikuttaa moni ruotsalainen onnistuneen kiipeämään.

Ruotsalainen ei pane paljon painoa perinteille eikä traditioille, uskonnosta ja kulttuurista puhumattakaan. Mutta omaa synytymäpaikkaa ja sen ympäristöä kunnioitetaan suuresti. Avioliitto on institutiona menettänyt arvonsa jo monia kymmeniä vuosia sitten. Esimerkiksi Kungsholmenin saarella Tukholman keskustassa on noin 80 % yksineläjiä. Heillä saattaa olla suhde, jopa lapsiakin, mutta he elävät yhden aikuisen huushollissa, jossa asuu lapsia tai lapset asuvat vuoroviikoin. 
Ruotsissa asuu noin 47 % asukkaista yksin. Lait on säädetty jo monta kymmentä vuotta sitten siten ettei avioliitosta ole mitään hyötyä kenellekään, päinvastoin. 

Suurin ero ruotsalaisten ja suomalaisten välillä on järki-tunne linjalla. Ruotsalainen on rationalisti kantapäitään myöten, kuten useimmat länsieurooppalaiset. Kun taas suurin osa suomalaisista ovat emotionaalisia ja he käyttävät tunteitaan toimintojensa perustana, kuten slaavilaiset ja muut itäeurooppalaiset. Ruotsalainen vaikuttaa ensituntumalta usein kylmältä, vakavalta ja varautuneelta, kun taas suomalainen on melko tuota pikaa jo heittäytynyt tunteittensa vietäväksi.  

Ei siis ihme jos suomalaiset ja ruotsalaiset eivät ymmärrä toisiaan. Ruotsalainen mykistyy kun hän kohtaa suuria vaikeuksia ymmärtää mistä suomalainen oikein puhuu ja suomalainen alkaa ihmetellä kun ruotsalainen ei olekaan samanlainen kuin suomalaiset, sillä suomalaisille näyttää olevan erittäin tärkeää että kaikki ovat samaa mieltä ja kaikki käyttäytyvät samalla tavalla, eikä mokaa itseään. 

Suomalaisille on tärkeää saada tunteensa tasapainoon kaikissa ihmissuhteissa ja kohtaamisissa. Suomalaiset tarvitsevat yhtenäisyyden tunnetta (turvallisuuden tunnetta) kun taas ruotsalainen nauttii täysin siemauksin voidessaan olla erilainen ja poikkeava, ihan oma itsensä, eikä häntä häiritse tippaakaan jonkun muun erilaiset tunteet tai tykkäämiset. Ruotslaiset eivät viitsi kuluttaa aikaansa kinaamalla.

Olen lukenut suomalaisesta mediasta useamman kerran että Ruotsia pidetään suomalaisten parissa pk-valtiona, siis poliittisesti korrektina valtiona. Mutta se on mielestäni hieman harhaanjohtava käsitys, sillä ruotsalaiset, jotka ovat suuria individualisteja, ovat itse ns pk. Tällöin pk-käsityksellä ei ole lainkaan politiikan tai yhteiskunnan kanssa tekemistä, vaan se on pelkästään henkilökohtainen asenne, jonka alkulähde on syvällä perusluonteessa. Se on siis synnynnäistä eikä yhteiskunnallisesti tai poliittisesti ohjattua käytöstä tai asennetta. Ruotsalaisia ei ohjailla, muokata tai höynäytetä. Mutta ruotsalaiset antavat vapaat kädet politikoille hoitaa asioita. Harvaa kiinnostaa politiikka ylipäätään. Ruotsalaiset eivät tee suurta numeroa itsestään, mutta erilaisuudelle he antavat paljon arvoa ja antavat jokaisen olla oma itsensä. 

Tukholmalaiset todellakin rakastavat kaupunkiaan ja hekin jotka ovat muuttaneet Tukholmaan tuntevat pian olevansa täällä  kuin kotonaan. Täällä saa olla ihan omissa oloissaan, oma itsensä, kukaan ei arvostele tai riko rauhaa. Ei siis ihme että Tukholmasta on väsätty lauluja, monia kymmeniä.

 

Ja nyt sitten kaikki joukolla kyynelehtimään... Ruotsin ulkopuolellakin erittäin arvostettu ja kuuluisa laulaja Peter Jöback. Jöback on esiintynyt niin Broadwaylla New Yorkissa kuin Lontoon West Endissä. Peter on minun suuri suosikkini. Hän on ehkä nykyajan suosituin ruotsalainen laulaja.  Olkaapa hyvät!

  

 

  Orup: Från Djursholm till Danvikstull. Tämä melodia saa kenenkä tahaansa tukholmalaisen kyynelehtimään. Ta mig hem! Ta mig dit jag får sova mig hel igen! Voiko paremmin sanoa.

 

 
Pug Rogefeldt ja Darin, Stockholm
Videolla näkyy myös edesmennyt Olle Ljungström.

Sakta vi går genom stan, Monika Zetterlund

   

Zarah Leander, Stockholm blir Stockholm

Artipelag

Artipelag, Artipelagstigen 1, Gustavsberg

Björn ja Lillemor Jakobsonilla oli haave perustaa taidegalleria meren rantaan. He olivat ehtineet jo kehittää yhden erittäin tunnetun tavaramerkin maailmalla, Babybjörn. Björn on ehtinyt olla mukana muuttamassa isänroolia ympäri maapallon. Vuonna 1961 oli melkein mahdottomuus edes ajatella että isät kantaisi lastaan kantorepussa vatsansa päällä. Nykyään Björn on 80 vuotta ja Lillemor 79 vuotta, mutta molemmat ovat erittäin aktiivisia ja tekevät vieläkin töitä päivät pitkät.

Artipelag avattiin vuonna 2012. Artipelagin toteutus vei heiltä kaksitoista vuotta mutta he halusivat viedä unelmansa loppuun saakka. Tilaa tähän erikoiseen suureen rakennukseen tuli 3000 neliömetriä, siis suurin piirtein yhtä paljon tilaa kuin Modernissa museossakin. Tästä rakennuksesta tuli vain paljon kauniimpi, viihtyisämpi ja monipuolisempi, siis jonkinlainen kulttuuritalo tai kulttirakennus.

Rakennuksessa on myös suuri halli jossa voidaan pitää konferensseja, keskusteluja, konsertteja ja luentoja. Kunikaallien Oppera oli ensimmäisenä hallissa ja esitti aivan tätä varten sävelletyn opperan Karolinas dröm/Karolinan unelma. Esitys pidettiin neljänä iltana. Rakennuksessa on myös ekslusiivinen ravintola ja kahvila-bistro.

Avoinna:

taidenäyttelyt, myymälä ja buffe & cafe:
 maanantaista-sunnuntaihin kello 11-17
 keskiviikkoisin avoinna kello 20.00 saakka

PS: Rakennukseen  on vapaa sisäänpääsy samoin maksuton vierailu julkisessa ympäristöissä, kuten Bådan Café & Konditorissa, Ravintola Artipelag ja designmyymälässä. Myöskään luontopoluilla liikkuminen ei maksa mitään. HUOM! Artipelagissa ei käyretä lainkaan käteistä!

Huomautan tässä samalla että bussiyhetyttä on parannettu. Muun muassa Cityterminaalista on suora bussiyhtetys määrättyinä aikoina Artipelagiin, mutta siihen on tehtvä varaus etukäteen .

Ravintola avoinna:

 tiistaina 11.30-17.00

keskiviikosta-launataihin kello 11.30-22.00

sunnuntaina kello 11.30-20.00

lauantaina 6,13, 20 ja 27 elokuuta suljetaan ravintola jo kello 15.00, mutta sen sijaan tarjotaan grillibuffe koko perheelle

Ulkogrilli on avoinna:

 lauantaina-sunnuntaina kello 12.00-16.00

Kannattaa aina tarkistaa aukioloajat etukäteen!

PS. 8.6.2022. Palasin päivittämään postausta:

Artipelagissa on avattu Anselm Kieferin näyttely. Tämä näyttely on Artipelagin suurin ja mahtavin satsaus tähän mennessä. Kiefer kuuluu nykytaiteen painavimpiin nimiin, mutta silti hänen taidetta eiole koskaan vielä aikaisemmin näytetty Ruotsissa.

 

Sisääpääsymaksu näyttelyyn on aivan liian korkea, nimittäin 395 kruununa (eläkeläiset ja opiskelijat 295 kr, lapset ilmainen sisäänpääsy), siis noin 40 €, joten se säikyttää monet kävijät jättämään näyttelyn väliin. 

Ulkoa löytyy muutamia veistoksia. Ne ovat Maria Miesenbergerin valmistamia. Yksi niistä seisoo rakennuksen katollakin. Ne muistuttavat murtovarkaita jotka hiipivät rakennuksen ympärillä ja piilottelevat puitten takana.

Mitään pysyvää näyttelyä ei aiota järjestää vaan näyttelyt vaihtuvat tiheään tahtiin kuukauden tai puolentoista välein. Kaikentyyppinen luovuus tulee olemaan esillä, eikä aiota pitää mitään selviä rajoja mitä tänne tullaan laittamaan esille. Suuri osa näyttelyesineistä tullaan lainaaman.

Modernit ajat ja modernit kujeet. 

Sponsoritkin tulee helposti esille jos vaan pitää silmänsä auki. Miesten vaatetus firma Gant sai vastikään suuret mainokset seinille ja Volvo esitteli täällä udeen automallinsa ja se toi mukanaan paljon kansaivälistä mediaa Artipelagiin.

Artipelag on yksityinen taidelaitos ja oli jo aiemmin yksi Tukholman kalleimmista käyntikohteista luokassaan yhdessä Fotografiskan ja Abbamuseetin kanssa. Pääsymaksu aikuisille oli hieman yli 200 kruunua. Tämä on taidetta mikä tekee mahtavan vaikutuksen katsojiin!

Ei kai niistä sponsoreista pääse eroon millään. Mistä muuten varat otettaisiin.

Minä tietysti erityisesti arkkitehtuurista kiinnostuneena katselin ympärilleni. Olen käynyt täällä kaksi kertaa. Rakennuksessa on mukava tunnelma. Ulkotiloissa viihtyy vähintäin yhtä hyvin, olipa sitten mikä vuodenaika tahaansa. Sitä paitsi rakennus on suunniteltu niin, että sitä on helppo laajentaa ilman että rakennus tai ympärillä oleva luonto siitä tulisi kärsimään.

Andy Warhol näyttely nimeltää "Andy Warlholin perinne", ei sisällä ainoatakaan hänen teostaan vaan kaikkea hänen ympäriltään. Warhol oli rajojen rikkoja kirjaimellisesti. Hänelle oli kaikki, tai ainakin melkein kaikki, taidetta. Täällä on asusteita, hattuja, lastenvaunut, aurinkolasit, tapetteja, julisteita, kelloja ja askeja ja rasioita näytteillä. Täältä löytyy myös musiikkihuone jossa voi ladata 24 melodiaa joita Warhol on promotoinut joskus aikoinaan ja "loi" niihin levynkannet. Seinälle on heijastettu kokonainen multimediashow, jossa saa nähdä ja kuulla Velvet Underground soittavan täysillä.

Ikävä kyllä minun suomalaien sanavarastoni  ei riitä kertomaan kaikkea mitä kaikkea Warhol näyttely kattaa. Sanojen puutteen takia. Warhol näyttely sulkeutuu 26. syyskuuta.

Toinen näyttely, joka on avoinna kauemmin maaliskuulle 2017 on Lars Wallin-Fashion Stories. Lars Wallin on Ruotsin tunnetuin pukusuunnittelija, joka on suunnitellut kuningattarelle ja monelle muullekin tunnetulle ruotsalaiselle naishenkilölle asusteita. Näytteillä on siis Wallinin luomuksia.

Designebutik on myymälä, jossa esitellään muotoilua laidasta laitaan. Täältä löytyy myös Warhol inspiroituja tuotteita, ei mitään arvoesineitä sentään. 

Myymälästä voi ostaa vaikkapa tämän söötin vaasin, Sirivas, jonka on luonut Siri Seger. 

Bussi 474 Slussenilta Gustavsbergin keskustaan ja siinä vaihto bussiin 468 joka päätyy Artipelagiin. Gustavsbergin ja Hålluddenin, jossa Artipelag sijaitsee, väli ei ole kovinkaan pitkä, mutta aivan liian kapea, monimutkainen ja liian pitkä lähteä kävelemään.

Toinen mahdollisuus on ottaa bussi 423 Slussenilta ja jäädä pois kyydistä Hålluddens trafikplats ja kävellä siitä 1,5 kilometriä Artipelagiin, Hålluddeniin.

Omalla autolla  Slussenilta Värmdövägeniä, tie 222, Trafikplats Hålludden, noin 3 kilometriä ennen Värmdön centrumia. Käänny oikealle ja sitten Hålluddsvägenia ja loppumatka Artipelagvägeniä perille. Trafikplatsia ennen on ajoissa kyltti joka neuvoo kääntymään Hålluddeniin oikealle.

Tänä kesänä on voinut mennä edestakaisen reissun Artipelagiin myös Strömma kanalbolaagin saaristolaivalla. Laivalla pääsee 28. kesäkuuta-21. elokuuta. Laiva lähtee Nybrokajenilta tiistaisin ja sunnuntaisin kello 11.00. Laiva lähtee takaisin päin kello 14.50.  Perillä oloon jää aikaa 2,20 tuntia. Reissu kestää siis kaiken kaikkiaan 5,30 tuntia ja maksaa 270 kruunua. Hintaan ei sisälly sisäänpääsymaksu Artipelagiin.

Mahdolisuus ajaa laivalla vain yhteen suuntaan Tukholmasta Artipelagiin vain 27.elokuuta-25.syyskuutavälisenä aikana.  Matka maksaa 200 kruunua ja matka kestää 1,30 tuntia. Sisäänpääsylippu Artipelagiin ei sisälly hintaan.

Artipelagissa on myös omille veneille ja baateille ilmainen laituripaikka.

Sisäänpääsymaksu:

 aikuiset 150 kr, opiskelijat 130 kr, eläkeläiset 130kr, 

lapset 0-18-vuotiaat ilmaien sisäänpääsy

  

Erityisnäyttelyihin oma sisäänpääsymaksu!

Huom! Ei käteistä!

 Erilaiset kortit käyvät myös!

Rakennus on rakennettu tervatusta männystä, koivusta, marmorista ja kalkkikivestä. Korkeat tilat ja isot lasi-ikkunat antavat tilavuutta ja valoa. Rakennus sijaitsee ylhäisessä yksinäisyydessään Itämeen lahdessa, niemellä meren rannassa, metsän keskellä, Värmdön kunnassa.

Puut, kasvillisuus ja meri ikkunoiden ulkopuoellla ovat ihan oma taideteoksensa joka muuttuu kaiken aikaa vuodenaikojen ja sään mukaan. 

Rakennuksesta tuli arkkitehti Johan Nyrenin viimeinen työ. Hän ehti kuolemaan syöpään enne kuin rakennus valmistui. Hän oli sanonut Björnille että mitään Bilbaoa et tule saamaan minulta, mutta sen sijaan rakennuksen, joka sulaa yhteen luonnon ja saariston kanssa. Rakennus sulaa todellakin ympäristöönsä. Rakennuksen katolla kasvaa ruohikko ja yrttejä.

Björn on aina ihmetellyt miksi Tukholma ei "myy ja tarjoa" saaristoaan turisteille. Tukholma on aina ollut huono tekemään mainosta itsestään. Suurin syy siihen voi olla ettei saaristoon haluta päästää massaturismia sillä tukholmalaiset haluavat pitää saarensa ominaan. Massaturismistillahan on omat huonot puolensakin. Ja saariahan löytyy Tukholman keskustastakin, jossa on ihan tarpeeksi nähtävyyksiä turisteille. Kukaan ei kiellä turisteja nousemasta bussiin tai saaristolaivaan ja lähtemästä saaristoon vierailulle.

Iso valtava kallionmynkyrä löytyy rakennuksen sisältäkin.

Pitkin rantaa kulkee pitkä rantalaituri, vai miksi tätä kutsuisin, jota pitkin  voi tehdä kävelyretken ja nauttia kauniista maisemista tai omista eväistään. Metsässä on polkuja joita voi myös seurata. Niemeen on suunnitteilla rakentaa myös hotelli ja henkilökunnalle asuntoja. Laiturilla ja poluilla voi myös liikkua rullatuolin ja lastenvaunujen kanssa.

Trefaldighetskyrkan

Trefaldighteskyrkan, Majorsgatan 5, Östermalm

Kirkko kuului alunperin Metodistikirkolle ja se oli valmistuttuaan heidän kolmas kirkkonsa Tukholmassa. Tukholmassa on ollut kaiken kaikkiaan seitsemän Metodistikirkkoa. Nykyään kirkon omistaa elokuvaohjaaja Jonas Åkerlund. Hän enimmäkseen tekee musiikkivideoita monille maailmankuuluille musiikkiitähdille kuten Madonna, Lady Gaga, Rolling Stones ja monta muuta.

Metodistiseurakunnat olivat erittäin altiivisia 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alussakin. Heillä oli oma sosiaalipalveluohjelmansa ja he perustivat vanhustenkoteja. Kesällä he veivät tukholmalaiset lapset kesäleireille. Tässä tuli mieleen että minäkäin olin lapsena useana kesänä Suomessa kirkon kesäleireillä.

Huom! Trefaldighetskyrkan/Kolminaisuudenkirkko voi olla myös katollinen kirkko. Sellainen löytyy Suur Tukholmastakin, Jakobsberg'istä.

Arkkitehti Johan Nordquist suunnitteli kirkon mutta julkisivun suunnitteluun hän sai apua arkkitehti Johan Laurenzilta. Laurentz oli tunnettu promeista rakennuksista, jotka sai maksaa ja jotka rakennettiin paraatikatujen varsille. Hän on suunitellut monta Tukholman komeinta asuinarennusta kaupungin keskustaan. 

Arkkitehti Isak Gustav Claesonille jaettiin vastuu hyväksyä suunnitelmat. Hän oli kriittinen, varsinkin julksivua suunniteltaessa. Claeson ei halunnut että julkisivusta tehdään liian silmiinpistävä. 

Kirkko sai hyvät arvosanat valmistuttuaan. Varsinkin akustiikka sai kunniamaininnan, joten ehkä se on syy, miksi Jonas Åkerlund osti kirkon. Hän haluaa äänittää kirkossa musiikkivideoita juuri hyvän akustiikan takia.

Jalkapallonpelaaja Zlatan Ibrahimovic osti aikaisemmin myös Östermalmilta Elim nimisen kirkon. Se kirkko kuului alunperin Evankleiselle Vapaakirkolle ja myöhemmin Equmeniakirkolle. Zlatan osti kirkon 110 miljonaalla kruunulla, töyskorjautti sen asuniskuntoon. Luultavasti Zlatan on aikeissa muutta siihen eläkepäivillään. Hän omistaa vaikka kuinka monta asuntoa ympäri maapallon.

Tämä kirkko on ensimmäinen ns. vapaakirkkorakennus Ruotsissa, joka  sai vuonna 1970 kulttuurisuojan. Nimitys vapaakirkko ei enää oikein pidä paikakaansa, sillä Ruotsin evankelisluterilainen kirkkokin on nykyään ns vapaakirkko siinä missä muutkin. Svenska kyrkan on nimitys on  vieläkin jäljellä, ainakin puhekielessä. Nykyään Ruotsin kirkko on vain Ruotsin suurin yhteisö, eikä mitään muuta, koska valtion kirkkoa ei enää ole olemassakaan.

Noin tuhat vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen Ruotsista tuli kristitty valtio ja edelleen tuhat vuotta sen jälkeen 1999/2000 Ruotsin kirkko erosi valtiosta. Vanha kirkkolaki poistettiin ja sen tilalle tuli ns kirkkojärjestys, jossa Ruotsin kirkko esitellään evankelis-luterilaisena yhteisönä. Jo vuonna 1951 tuli voimaan uskonnon vapauslaki, jonka mukaan kukin sai valita mihinkä seurakuntaan tai uskontoon kuuluu, tai ei mihinkään.

Majorsgatan katu on hyvin lyhyt ja kapea. Se on vain 140 metriä ptikä "takapihakuja". Katu oli alunperin ollut nimeltään Profossgatan, joka tarkoittaa armeijan pyöveliä. Kadun kapeudesta johtuen, ei julkisivu "iske" monenkaan ohikulkijan silmään. On pysähdyttävä ja nostettava katse ylöspäin nähdäkseen julkisvun. 

Kirkko rakennettiin uusgoottiseen tyyliin vuosien 1893-1984 välillä. Punaien tiiliskivi oli luonnollinen valinta siihen aikaan. Koristelut tehtiin kalkki-ja savikivestä. 

Kirkkosalissa yhdistyy traditionaalinen ja radikalistinen tyyli

Tuossa pääalttarin yllä on kaunis kipsireliefi jonka on valmistanut Carl Johan Dyfverman.