Tynnelsö slott

Tynnelsön linna, vuonna 1869

PS: Minulta on jäänyt monta postausta kesken, joten yritän niitä nyt jälkeenpäin valmistella.

Mälaren-järven Tynnelsön saarella sijaitsee outo linna, mikä nukkuu Prinsessa Ruususen unta. Se erottuu vaaleanpunaisena pilvenpiirtäjänä ja on ollut sekä piispojen että kuninkaallisten omistuksessa. Paikka sisältää tuhansien ihmiskohtaloiden  kohtaloita. Täällä katastrofi-tapahtumat ovat sekoittuneet ahkeraan arkeen.

Kirkon alkuperäiset osat, torni mukaan lukien, ovat peräisin 1100-luvun lopulta. Myöhemmin, luultavasti 1300-luvulla, kirkkoa laajennettiin itään ja siihen lisättiin sakasti. 1400-luvulla Erik Axelssonin (Tott) johdolla kirkkoa laajennettiin edelleen itään ja levennettiin etelään.

Tynnelsön linna, Stallarholmen, Strängnäsin kunta

Sadunomainen renesanssityylinen Tynnelsön linna sijaitsee Mälaren järven rannalla, saman  nimisellä saarella.  Linna on ollut asumaton sitten 1700-luvulta lähtien, mutta sitä on pidetty avoinna kesäisin vierailijoille. Saarella on luonnonsuojelualue, etelässä Djurgården ja pohjoisessa Prästholmen. Laidunmaat pidetään auki lampaiden avulla.

Tynnelsön linna on viisikerroksinen tiilirakennus. Linna rakennettiin eri vaiheissa. Vanhimmat osat ovat 1200-luvulta, kellari ja kaksi ensimmäistä kerrosta. 

Vuosisatojen ajan linna on ollut piispojen ja kuninkaallisten koti. Jotkut ovat menettäneet henkensä täällä, toiset ovat syntyneet. Vesiväylä on ollut yhdistävä lenkki, ja varhaiskeskiajalla Mälardalenin laaksoon rakennettiin luostareita, linnoja ja maatiloja, joista tuli yksi kuninkaallisen vallan ydinalueista. 

Piispa saattoi matkustaa veneellä tai kelkalla Mälaren-järven tärkeimpiin kaupunkeihin, Strängnäsiin, Tukholmaan, Västeråsiin, Engsöhön, Alsnöön, Sigtunaan, Skoklosteriin ja Uppsalaan. Keskustakaupunki Strängnäs oli piispan edustava tukikohta.

Kustaa Vaasan kuoltua vuonna 1560 Tynnelsö kuului hänen leskeksi jääneen kuningattarensa Katarina Stenbockin myötäjäisille, ja hänen kuolemansa jälkeen linnan herttuaksi tuli herttua Kaarle, joka hallitsi kuningas Kaarle IX:nä vuosina 1604–1611. Kuningas Kaarle IX rakensi ja kunnosti linnan renessanssilinnaksi 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa. Linnan viimeinen laajennus tehtiin 1820-luvulla. 

Tynnelsö on saari Överselön pitäjässä, Strängnäsin kunnassa. Saarella ei ole nykyään juuri mitään muuta kuin linna ja Tynnnelsön Djurgård, Luonnonreservaatti, mikä on avoinna kaikille, mutta ongelmana on se ettei saarelle taida olla minkäänlaista julkista yhteyttä  enää nykyään. 

Tynnelseö on aiemmin koostunut pääasiassa Tynnelsön linnan maista. Lukuun ottamatta itse linnaa, joka on kuulunut Ruotsin kiinteistövirastolle vuodesta 1997, saari on yksityisomistuksessa. 

Yksityisomistuksessa oleva lossi on yhdistänyt Tynnelsön mantereeseen. Aiemmin tarvittiin lossi päästäkseen Tynnelsön linnaan, koska se on yksi maan vaikeimmin saavutettavista paikoista. Tynnelsön linna ei taida toiminnassa eikä yksityisomistuksessa, vain saari. 

Sen sijaan Tynnelsön linna on Ruotsin Ympäristö suojeluviraston ja suljettu yleisöltä nykyisen remontin aikana. Mutta omalla veneellä pääsee saarell. On vain musitetava että saarella on luonnonsuojelulait voimassa.

Saarelle  on nykyään vaikea päästä sillä siellä on vain yksi laituri, missä lukee 'Ykistyinen laituri'. Viereiseltä Selaön saarelta kulki pari vuotta sitten ainakin kesäaikaan sisävesialus mikä kävi muutaman kerran viikossa Tynnelsön laiturissa, silloin kun linna oli vaoinanvieraiijoille. Tunnelsön kartano sen sijaan sijaitsee Selaön saarella. Alue kuuluu Strängnäsin kuntaan. 

Täällä on lerialuekkin, joten suositten vierailla kesäaikaan Selaön saarella. Melko ihana saari, jossa on luontoa, ystävällisiä ihmisiä, rantoja ja viikinkien hautausmaa. Loistava paikka myös viikonloppureissuksi.

Bussit 303, 634, 638, kulkee saarelle. Tukholmasta Selaön saarelle!

 

Tynnelsön saarta vastapäätä sijaitsee paljon suurempi saari nimeltä Selaö, jossa sijaitsee valtava määra kartanoita, kuten mm Tynnelsön, Algön kartano ja Överselön söötti kirkko. 

Selaö on Mälaren järven suurin saari sekä Ruotsin suurin sisävesi-saari. Saari on tiheämmin asutettu sen eteläisessä osassa Stallarholmenilla. 

Saarella on useita kansallisia kohteita: Överselön kirkko, Mälsåkerin linna ja Natura 2000-luokiteltu myöhäisrautakautinen Äsan hautausmaa, ati oiekqastana hautakenttä aasa-uskonmon ajoilta. Toinen hautausmaa on Östan hautausmaa. Saarella on 25 riimukiveä, mikä on Södermanlandin suurin keskittymä. Saaren lävitse kulkee harju, jonka varrella muinaiset jäänteet lojuvat kuin helminauha. Kilometrin pituisella alueella on lähes tuhat esihistoriallista hautapaikkaa.

Selön saarelle raknnettiin jo 1100-luvulla kaksi kirkkoa, Oversälön ja Ytterselön kirkot. Viikinkiajan hautaukset ja riimukivet todistavat Selaönin varhaisista asutuksista. Täällä olen aikaisemmin kertonut tästä aluuesta.

Tunnelsön kupeessa sijaitsee kaksi pientä saarta nimeltä Lilla ja Stora Rullingen, mikä on historiallinen viikinkien ajalla asuttu saari. Nyt Stora Rullingen saari on ollut myynnissä. Saari on noin kaksi kilometriä pitkä ja saarella on vain yksi asuintalo, metsästysmaja ja hevostallit. Saarella on oma laituri. Päärakennus on vasta rakennettu hirsirakennus kaikkine mukavuuksineen. 

Strängnäsin keskustasta lähtee silta Tosterön melko suurelle saarelle. Saaren lävitse kulkee valtatie 55 Strängnäsistä Enköpinginiin, joka on ainoa tie, mikä kulkee Mälaren järven poikki. Välimatkaa on noin 30 kilometriä. Tosterön saaren pohjois -kärjessä kulkee Uppsalan ja Södemanlandin läänien raja. Bussilinja 3 kulkee Strängnäsitä Tösterön saarelle.

Tosterön kautta kulki aikoinaan Sveanmaan kuninkaiden perinteinen Eriksgata/Eerikinretki. Näitä Eerikinretkiä tekee nykyinenkin kuningas silloin tällöin. Kuninkaan velvollisuuksiin kuului käydä tervehtimässä kansalaisia maakunnissa.

Gislestenen ei ole riimukivi vaan se on kalliopiirros. Tämä kalliopiirros löytyy läheltä Hysby'n kylää ja sen kirkkoa, Aspön pitäjästä, joka on Tosterön saaren pohjoisin osa. Kalliopiirros on vuodelta 1050 ja siihen aikaan Mälaren järven vedenpinta nousi vain metrin päähän tästä kalliosta. Paikalla sijaitsi nimittäin Aspön kylän luonnollinen satama. Kalliopiirros näkyi jo kaukaa Mälaren järvelta satamaan saavuttaessa. Alueella on asunut viikinkejä.

Aspön kirkko on alueen vanhimpia kirkkoja, valmistunut 1100-luvulla. Kirkko sijaitsee 7 kilometriä Strängnäsistä pohjoiseen. Kirkon sisätilat ovat nykyään Sörmlandin maaseudun mielenkiintoisimpia ja rikkaimpia. Keskiajalta on peräisin alttaritauluja, krusifiksi ja kasteallas. 

Aspön kirkko

Kirkon sisäänkäynnissä on asehuone

 Alttarikaappi 1400-luvulta

Vanhempi alttarikaappi jonka alkueprästä ei ole tietoa.

Aspön kirkossa on runsaasti aatelisten vaakunoita, koska alueella on asunut runsaasti aatelisia. Aatelisuvut jotka kustansivat kirkon rakentamisen ovat saaneet sukuvaakuanansa kirkon seinälle ja oikeuden tulla hudatuiksi kikkoon.Tosin tätä perinenttä ei ole enää noudatettu pitkiin aikoihin. 

Eric Wrangelin hauta. Täällä on myös Eric Axelsson Tott'in hauta. Wrangel oli aatelisherra ja valtioneuvos. Hänet haudattiin tänne Aspön kirkkomaalle hänen omasta toivomuksestaan. 

Eric Axelsson Tott syntyi Tanskassa 1500-luvulla ja kuoli Viipurin linnassa. Hän toimi myös valtioneuvoksena ja Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuninkaana 1400-luvulla. Kuningas Kristian I antoi Tott'ille Viipurin ja Hämeen läänit hallittavakseen.

Kristian I oli arvovaltaista Oldenburgin ruhtinaallista sukua, mikä on kaikista kuninkaallisin suku koko maapallolla. Tanskaa on hallinnut suorassa linjassa Oldenburgin suku sitten vuodesta 1448 ja sukuun kuuluu myös nykyinen kuningatar Marghrete II. Hän kuuluu Oldenburgin sukuhaaraan nimeltä Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glucksburg.

Tanska on vanhin kuningaskunta maapallolla, jos ei lueta Japanin  keisariperhettä tai aasialaisia emiirejä mukaan lukuun. Tanska on siis maapalon arvovaltaisin kuningashuone ja Ruotsi on toisella sijalla. Arvovalta tulee kuningashuoneen iän mukaan.

Tynnelsön linna

Tynnelsö slott

Vierailu Tynnesön linnassa ei onnistu vielä toistaiseksi. Linnaa peruskorjataan ja se saattaa viedä vielä aikaa, kunnes vierailijat päästetään katsomaan tätä omalla tavallaan erikoista linnaa. Mutta mikään ei estä katselmasta liinnaa vastarannalta Selaön puolelta, Tynnelsö gårdin rannalta käsin.

Selaön saari on ihanteellin saari viettää vaikka kesälomaa. Sinne pääsee omalla autolla Stallarholmenilta käsin.  Jos on oikein hyvä tuuri niin Tynnelsön saarella asuvat saattavat päästää privaatilla kaapelilautalla saarelle. Strängnäs ja Mariefred ovat nähtävyksiä. Mariefredissä sijaitsee ihastuittava leirialue,Strandbadets Camping.

Selaön saarella sijiatsee Mälsåkers slott, jota voi käydä katsastamassa ja josta kerron toisten lisää. Selaön saarella sijaitsee myös aivan ihana Överslön kirkko, joka sijaitsee vain muutama sata metriä Tynnelsön kartanosta. Kartanoon on vain Stallarholmenin sillalta vain 8 kilomteriä.

Överslön kirkko  on todellinen helmi. Kirkko on kunnostettu ja nyt sitä voi käydä ihailemassa. Ongelamana on vain tietää että koska kirkkoon pääsee sisään. Kirkon pitäisi olla avoinna 1.keäskuuta-31.elokuuta joka päivä kello 9.00-18.00.

Alttarikaappi on 1400-luvulta

Pyhimykset

 Sankt Erik (noin 1125-1160) ja Sankt Olof (noin 995-1030)

Stallarholmen ja Selaön saari näkyy kartalla Strängnäsin vieressä. Laitoin kartan tähän siltä varaa jos joku innostuu ajamaan tämän reitin Mälaren järven ympäri. Tai noh, Mälaren järvi on puolta isompi kuin tämä kartalla oleva alue. Tämän reitin varrella ja sen välittömässä läheisyydessä on monta mukavaa tutustumiskohdetta. Selaön länsipuoella sijaitsee Tynnelsön pieni saari missä Tynnelsön linna sijaitsee.

Tässä on kartalle merkattu osa Mälaren järven ympäristössä sijaitsevia linnoja ja muitakin nähtävyyksiä. Todella viehättävä ja antoisa alue kesälomaa ajatellen!

Alunperin Tynnelsön linna oli Strängnäsin piispojen linnoitus. Mutta kun kuningas Gustav Vasa alkoi vetää kirkolta, luostareilta ja aatelisilta omaisuutta kruunulle, niin vuonna 1527 tästä linnasta tuli kuninkaan kesäasunto. 

Täällä on asuneet myös kuningatar Katarina Stenbock ja leskikuningatar Hedvig Eleonora. Kuningas Gustav Vasa asui muuten enimmäkseen Gripsholmin linnassa joka sijaitsee Mariefredin kaupungissa, reilut kymmenen kilometriä etelänpänä. (Katso karttaa!)

Tynnlesön linnan kellari ja kaksi ensimmäistä kerrosta ovat keskiajalta ja ylemmät renessanssin ajalta. Kuningas Karl IX hankki myös karjataloutta linnan yhteyteen. Viimeiset korjaukset linnassa on tehty 1820-luvulla, mutta juuri nyt linnaa kunnostetaan.

Tynnelsö on noin kahden neliökilometrin suuruinen saari Mälaren järvessä mikä kuuluu Strängnäsin kuntaan. Saarella asuu vain pari perhettä vuodet ympäri. Tynnelsta gårdin kartano sijaitsee Selaön saarella, Tynnelsön linnaa vastapäätä. Maanvilymaata on saaren pohjoisosissa ja eteläinen osa saaresta on luonnonreservaattia.

Vuonna 1779 myytiin linna kauppaneuvos Simon Bernhard Hebbe'lle, laivanvarustaja, linnaherra ja kauppaneuvos. Hebbe teki linnasta perintölinnan, ns fideikomiss, joka tarkoitti sitä, että linnaa ei voinut perilliset myydä vaan sen oli kuljettava sukupolvesta toiseen suvun omistuksessa.

Linna on  ollut todellakin kunnostusta vailla.

Kauppaneuvos titteliä on käytetty vain 1600-luvulla Ruotsissa ja silloinkin vain muutamien henkilöiden yhteydessä. Titteleitä ei ylipäätään käyteä nykyään Ruotsissa. Nimi riittää. Eikä Ruotsissa myöskään teititellä. Kuningasta puhutellaan nimellä konungen sinä sanan sijasta. Ruotsissa ei ole ollut mahdollista ostaa titteleitä, kuten on vieläkin Suomessa mahdollista.

Samoin sellainen keskiaikainen ilmiö kuin maistraatti ja monet muutkin on lakkautettu jo kaksisataa vuotta sitten Ruotsissa. Koko Ruotsin yhteiskuntakoneisto ylioppilas- ja korkeakoulututkintoja myöten on pelkistetty ja modernisoitu ajat sitten.

Valtion museovirasto on pitänyt huolta linnasta, kuten monista muistakin valtion omistamista linnoista Ruotsissa. Tämä linna kuten monet muutkin ovat olleet myytävinä sillä linnojen ylläpito tulee hirvittävän kalliiksi. Varsinkin näitten linnojen, jotka ovat kulttuurisuojattuja.

Valtion kiinteistölaitos kunnostaa linnaa myyntiä varten. Minusta tämä on mielenkiintoinen projekti. Vaatii paljon työtä ja varoja, kykyjä ja kärsivällisyyttä. Saa nähdä mitä tästä tulee ja millä hinnalla linna tullaan myymään. Tämä satumainen 700 vuotta vanha linna kiehtoo varmasti myös ulkomaalaisia ostajia.

Tynnelsön linna mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1282. Melko heti sen jälkeen Strängnäsin hiippakunta otti linnan haltuunsa. Kuninkaat kävivät täällä usein 1300-luvulla oleskelemassa ja vuonna 1522 otti kuningas Gustav Vasa linnan omakseen ja antoi linnaan vaimolleen Margareta Eriksdotter Leijonhuvudille asunnoksi. Kuningatar kuoli linnassa vuonna 1551.

Sen jälkeen linnassa asui leskikuningatar Katarina  Gustavsdotter Stenbock. Hän oli ensimmäinen kuningas  Gustav Vasan kolmesta vaimosta. Gustav Vasa valitsi vaimokseen vain tyttäriä ylimmästä ja vaikutusvaltaisimmista aatelissuvuista. Kuninkaathan eivät voineet hallita ilman että he käyttivät aatelisia palvelijoinaan. Ennen kaikkea kuninkaat tarvitsivat aattelisia asepalvelukseen.

Gustav Vasan ajalla täällä asui herttua Karl Filip ja leskikuningatar Maria Eleonora Brandenburg. Maria Elena oli saksalainen prinsessa, vaaliruhtinas Brandebnburgin tytär, joka oli Hohenzollerien sukua. Maria Eleonora avioitui Ruotsin kuninkaan Gustav II Adolfin kanssa ja näin häensä tuli Ruotsin kuningatar. 

Tämän jälkeen linnassa asui vuorotellen kuningasperheen jäseniä kunnes 1700-luvulla puolalainen kreivitär Anna Woynarowska sai linnan maksuksi lainasta jonka Karl XII oli saanut kreivittäreltä. Anna oli viimeinen henkilö joka asui linnassa.

Sollentuna

Sollentuna on oma kuntansa Tukholman pohjoispuolella, ja se luetaan kuuluvaksi Suur-Tukholmaan. Kunnassa asuu noin reilut 70000 asukasta. Noin 22 % asukkaista on maahanmuuttajataustaisia. Suomalainen tausta on noin 2,7 % sollentunalaisista.

Sollentuan kunta sijaitsee Esdvikenin lahden ranalla. Edsviken on 7,7 km pitkä ja kapea murtovesi  merenlahti jonka pohjoisimmassa mutkassa sijaitsee Sollentuna.

Täällä asuu runsaasti lääkäreitä ja etenkin iranailaisia lääkäreitä, joita on erittäin paljon Tukholmassa. Nimittäin Iranin shaahi aikoinaan sai luvan lähettää lääkäriksi opiskelevia iranilaisia Tukholmaan opiskelemaan. Mutta moni jäi sille tielleen kun saivat lääkärin paperit.

Sollentunan naapurikuntia ovat lukien pohjoisesta lähtien Upplands-Väsby, Täby, Danderyd, Solna, Sundbyberg, Tukholma ja Järfälla. Kunnanvirasto sijaitsee Turebergissä. Sollentuna oli aikaisemmin maakunta, jolloin se kuului Tukholman hallintopiiriin. Sitten Sollentunasta tuli kauppala, mutta kuntareformin jälkeen vuonna 1971 Sollentunastakin tuli kunta.

Jos joku ihmettelee miksi Tukholman kunta on niin pieni niin se johtuu siitä että alueet Tukholman kunnan ympärillä ovat tavallaan Tukholman lähiöitä, ja useta kuuluivat aikaisemmin Tukholman kaupunginin hallintopiiriin. Ne ovat olleet jo aikansa omia kuntia. 

Paikallisella (kunnallinen) itsemääräämis-oikeudella on pitkät perinteet Ruotsissa. Historialliesti on usein niin että paikallinen itseääräämisoikeus on vanhempi kuin valtion oikeus. Usein juuret ovat keskiajalla. Solnan kunta esimerkiksi on hyvä esimerkki vanhasta paikallispolitiikasta ja itsemääräämis-oikeudesta. Vuonna 1862 sai Ruotsissa kunnat oikeuden verottaa kuntalaisia. 

Nykyään kunnat vastaavat noin 20 % BKT:stä, mutta kuluttavat noin 70% julkisista menoista. Mutta valtio antaa taloudellista tukea kunnille, luonnollisestikin.Yksistään koulutus kuluttaa paljon julkisia menoja. Terveydenhoito ja infrastruktuuri ovat taas Regionen hartioilla, joten jokainen ruotsalainen veronmaksaja maksaa noin 11-12 % veroja kunnallisveron lisäksi Regionelle. Ruotsin keskiverto kunnallisverotus, mikä siis sisältää myös Regionen (=sotemaakunnan) verotuksen on 32,31 %.

(Suomen keksivarto kunanlsverotus on 7,57 %, mutta sitä on pakko pian korottaa oikein kunnolla, kun terveydenhuolto on saatu järjestykseen.)

Sollentunaan pääsee mukavasti Märstaan kulkevalla sähköjunalla 15:ssa minuutissa. Omalla autolla E4 tietä pitkin. Sollentuna on neljäs pysäkki Tukholman Cisty'stä laskien.

Sollentunan kunta

Sollentuna oli kauppala vuosina 1944-1949, jonka jälkeen Sollentuna kuului aikansa Tukholman kaupunkiin kun Spångan maakunta liittettiin Tukholmaan. Vuonna Sollentunasta tuli oma kuntansa, mutta pari aluetta liitettiin Tukholmaan kuntaan. Samalla Tukholman kaupungista tuli Tukholman kunta. Alunperin 1600-luvulla  aatelissuvut omistivat koko Sollentunan alueen.

 Sollentunan kunnantalo, Turebergshuset

Kuntaan kuuluu alueet nimeltä Rotebro, Viby, Norrviken, Vaxmora, Häggvik, Edsberg, Tureberg, Sjöberg, Helenlund, Landsnora, Skäl, Sätra, Kärrdal ja Järvafältet.

Kunnassa on noin kymmenen järveä. Edsviken on oikeastaan Itämeren merenlahti. Sillä on myös syvyyttä noin 20 metriä. Edsvikenin rannalla pohjoisinpana sijaitsee Sollentuna.  Sollentuna nousi ylös meren pinnalle noin 10 000 - 8000 vuotta sitten, kun jääkauden jälkeen alkoi maanpinta nousta. Sitä ennen koko tämä alue oli veden alla. 

Pari linnaa ja linnan puistoa sijaitsee Edsvikenin rannalla, Edsbergs slott ja Ulriksdals slott. Rådan ja Bergendalin herraskartanot. Kevingen kartano ja golfkenttä sekä Danderydin sairaala sijaitsevat myös Edsvikenin reunalla, mutta Danderydin kunnan puolella. Muuten Edsvikenin rannat ovat melko asumatonta aluetta. Eteläisin osa järveä kuuluu Kuninkaalliseen Kansalliskaupunkipuistoon.

Noin vuonna 500 eaa Norrviken ja Edsviken olivat yhtä samaa vesireittiä. Tätä reittiä pääsi kulkemaan Itämereltä Mälaren järvelle. Maannousu aiheutti sen että Edsviken ja Norrviken erosivat toisistaan. Järvien väliin jäi kapea maankaista ed, johon syntyi markkinapaikka. Edsvikenin murtovesi, jossa suolainen ja makea vesi on sekaantunut, tekee Edsvikenin kasvilliuudesta ja eläinkannasta erikoisen ja uniikin.

Täällä on ihmiset eläneet 3500 vuotta. Sollentunan kunta on se kunta Ruotsissa, jonka arkelogoit ovat tarkimmin tutkineet. Täältä on löydetty paljon muinaismuistoja ja etenkin hautakenttiä. Ensimmäiset asukkaat olivtat metsästäjiä ja kalastajia. Bögs gårdin ja Väsby gårdin kartanoissa asui maanviljelijöitä jo rautakaudella. Siitä kertoo alueen hautakentät. 

Englantilainen puisto Edsvikenin asuinalueella on suurin muinaismuistoalue Sollentunassa. Täällä on 114 hautaa joiden hautakenttä on vanhin hoidetuista hautakentistä. Sen lähellä sijaistee Kymmelbyåsen  josta löytyy 22 hautaa ja Drotsvägenin tien varressa sijaitsee kymmenen hautakumpua.

 

Englantilainen puisto

Tukholman Upplannin maakunnan puoleista osaa ei juuri ollut lainkaan. Se oli  saaristoa. Södermanland taas on ollut jo kauan veden pinnan yläpuoella. Maanpinta on Tukholman läänissä noussut 4000 vuoden aikana noin 26 metriä. Paikoin nopeammin ja paikoin hitaammin.

Sollentuna oli veden alla jääkauden jälkeen. Noin 5000 vuotta sitten nousi meren pinnan yläpuolelle saari jonne alkoi kalastajat ja metsästäjät tulla. Maan pinta nousee vieläkin ja Sollentuna sen myötä. 

Noin tuhat vuotta sitten täällä oli 17 kartanoa ja asukkaita noin 150. Sollentunan alueelta on löytynyt noin 2000 muinaismuistoa. Tuna gårdin kartanon tiluksille nousi ensimmäinen kirkko. Kylän nimi oli silloin Solendatunum. Nimitys tuna on Mälarenlaaksossa tuttu nimitys aidatulle pihalle. 

Kartanon omistajat alkoivat lahjoittaa varoja kirkolle saadakseen synninpäästön. Vuonna 1500 jaa oli kirkko suurin maanomistaja. Keskiajalla Ruotsi, Norja ja Tanska sotivat yhtenään kunnes saatiin aikaan Kalmarin uniooni ja tuli rauhallisemmat ajat.

Kun kuningas Gustav Eriksson Vasa  nousi valtaan 1500 luvulla niin hän reformoi kirkon ja otti kirkon omaisuutta kruunulle. Ruotsin valtion  hallinta keskitettiin 1600-luvulla Tukholmaan. Tällä ajalla oli jo oikein puhua Ruotsin valtiosta. Samalla syntyy vahva aatelisto kuninkaan tueksi. Aika ajoin aatelisilla oli enempi valtaa kuin kuninkaalla. 

Siitä seurasi se että melkein koko Sollentuna joutui aatelisten omistukseen. Mikä ei sinäänsä ollut erikoista. Näin oli monilla muillakin paikkakunnilla Ruotsissa. Sollentunaan perustivat aatteliset perinnnöllisiä sukukartanoita, kuten Gillberga, Sollentunaholm, Viby, Edsberga ja Hersby. 1600-luvulla oli vain Sollentunaholm ja Edsberga jäljellä ja nämä kaksi hallitsi koko Sollentunaa. Nämä tarvistivat torppareita ja mökkiläisiä palvelusväekseen.

Sollentunaholm

Maaherra Johan Berendes rakennutti tämän herraskartanon Norrvikeniin. Kartanon alueisiin kuului Sollentunan kirkonkylä, Kista ja Skillinge. Kartano sijaitsee hyvin lähellä Sollentunan kirkkoa. Kartanossa asui 1900-luvun alussa Rotebrossa sijainneen hiivatehtaan johtaja perheineen.

1900-luvun alussa Tukholman väkiluku kasvoi nopeaan tahtiin ja tarvittiin uusia asuntoja. Amerikasta saatiin idea rakentaa huvilakaupunginosia, puutarhakaupunkeja ja omakotitalo-asuinalueita. Näin alkoi väkiluku kasvaa Sollentunassakin. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin tänne myös vuokra-asuntoja Häggvikiin, Rotsundaan ja Helenelundiin.

Sollentunaholmin kartanon ja sen valtavat tilukset omisti virolaista alkuperää oleva Johan Berendesin perhe. Berendes oli valtioneuvos ja kauppakollegion presidentti. Hän toimi myös Tukholman överståthållare/ylikäskynhaltijana, eräänlainen maaherra. 

Kartanolla on ollut läheiset historiallieset siteet kirkkoon. Kartano oli nimittäin yhdessä Edsbergin kanssa alueen rikkaimmat ja tärkeimmät kartanot, jotka omistivat suuret alueet ja kirkkokin on rakennettu kartanon omistamalle tontille.

Kartanon tiluksilla sijaitsi köyhientalo, opettajan asunto ja koulusali. Kätilökin asui täällä omassa torpassaan. Vuonna 1918 sijaitsi jopa kunnantoimisto täällä kartanon tiloissa.  Kartanon rakennukset ovat vieläkin melko hyvässä kunnossa. Johan Bernedes ja hänen suomalaista aatelissukua oleva vaimonsa Ingeborg Kurck ovat luonnollisestikin haudattu Sollentunan kirkkoon. Kirkon kuoriosaa suurennettiin 1600-luvulla, jotta saattiin heille hautakappeli kirkon päätyyn.

Sollentunaan pääsee Märsta'an kulkevalla sähköjunalla. Sollentunan kunnassa on viisi sähköjuna pysäkkiä Helenelund, Sollentuna, Häggvik, Norrviken ja Rotebro. Rakenteilla on myös ns Tvärbanan lisäjatke  Helenelundiin.

Kuningas Agne'ksen kumpu sijaitsee Sollentunan keskustassa. Agne oli islantilaista Yngliga sukua oleva Ruotsin kuningas. Kerrotaan että kuningas Agnes kävi Suomessa ja ryösti siellä itselleen kuninkaan tyttären nimeltä Skjalf. Kotimatkallaan hän piti pienen  tauon  juuri tällä kohtaa Törn'issä. Hän söi, joi, juhli ja juopui, joten hän nukahti. Agne oli tappanut Skjalfin isän ryöstäessään kuninkaan tyttäen, joten nyt Skjalf aikoi kostaa. Hän sitoi köyden Agneksen kaulaan ja ripusti hänet puunoskaan. Kun Agneksen palveluväki, jotka olivat mukana reisussa, heräsivät ja näkivät Agnen kuolleena, he polttivat Agnen jäännökset ja sirottelivat Agnen tuhkan tämän kummun päälle. Näin tämä kumpu sai nimensä.

Vielä 1800-luvulla oli kaikki Sollentunassa asuvat maanviljelijöitä tai renkejä. Osa heistä osallistui myös metsätöihin. Rydbeckin perhe omisti suurimman osan nykyisen Sollentunan maa-alueista. Rydbeckit olivat tanskalaista sukua alunperin. Rydbeckin suku on perustanut monen monta opinahjoa Ruotsissa. Carl Von Linné antaessaan nimiä kasveille antoi eräälle kukalle nimeksi rudbeckia. Osa Rydbeckin suvusta kuuluu aatelisiin.

Sollentunan kunnan historia on melko samanlainen kuin muidenkin Tukholman pohjoisen puolen kuntien historia. Kun Tukholmasta vedettiin junalinja pohjois Ruotsiin niin se rakennettiin kulkemaan Sollentunan kautta. Ensimmäinen asema oli nimeltään Rotebro. Sen jälkeen alkoi tänne muuttamaan asukkaita ja teollisuutta. Herraskartanon maatila pilkottiin pieniksi tonteiksi 1900-luvun alussa ja tontit myytin huvilatonteksi.

Melko maalaismainen ensitunnelma tulee vieläkin kun saapuu Sollentunaan. Paikka paikoin on pikkukaupunkitunnelma.

Edsvikenin linna

Ensimmäinen huvila-asutusalue syntyi Norrvikeniin Edvikenin lahden perukoille. Edsviken on osa Itämerta. Kunta osti myös Edsbergin kartanon ja sen maatilat vuonna 1918. Tontti pilkottiin pieniksi tonteiksi joille perheelliset saivat oma-aloitteisesti rakentaa omakotitaloja. Näin syntyi Edsvikenin huvilakaupunki. Uusia asemia rakennettiin sen myötä Norrvikeniin, Turebergiin, Edsvikeniin ja Helenelundiin. Häggvikiin rakennettiin asema vasta vuonna 1922.

Edsbergissä sijaitsee viikinkien aikainen hautakenttä ns Edsängens hautakenttä. Täällä on asuttu jo 3000-luvulla eaa.

Edsbergin linna, Landsnoravägen 10

Kuten jo kerroin niin Rydbeckin suku omisti aikoinaan melkein koko Sollentunan. Thure Gustav Rudbeck rakennutti Edsbergin linnan, jossa hänen perheensä asui. Hän oli politikko, sotilas ja maaherra. Thure Gustav Rudbeck möi kuitenkin linnan ja linnan maa-alueet Sollentunan kauppalalle. Kuninkaallinen musiikkikorkeakoulu huseeraa nykyään linnassa. 

Edsbacka Wärdshus on entinen krouvi/ravintola Edsbergin linnan vasemmalla puolella, Sollnetunavägen 220.  Ravintoloitsija Christer Lingström sai vuonna 2008 erittäin arvostetulta Guide Micheliniltä kaksi tähteä ravintolastaan. Tämä oli ensimmäinen kerta kun ruotsalainen ravintola sai Michelinin kunnia maininnan. Vuonna 2010 ravintolan omistaja vaihtui ja ravintola menetti tähtensä. 

Ravintolan perusti vuonna 1626 Henrik Olofsson. Hän rakennutti myös Edsbergin kartanon, joka oli Edsbergin linnan alkuperäinen rakennus. Olofsson rakennutti myös Landsnoran myllyn siihen lähelle. Mutta siitä lisää myöhemmin linnan yhteydessä.

Vuonna 1633 sai Olofsson luvan kuningatar Kristinalta saada antaa yösijaa ohikulkeville ja tallipaikan hevosille. Kaksikymentä vuotta myöhemmin Wärdshuset mennetti oikeudet pitää yövieraita sillä usein syntyi tappeluja ja riitoja yövieraiden kanssa. Alkoholilla oli suuri syy tappeluihin, joten ravintola menetti samalla alkoholin myyntioikeudet. Wärdshuset toimi 1800-luvun lopulla koulurakennnuksena ja myös muonamiesten asuntona. 

Mutta 111:n vuoden jälkeen avasi Christer Lindsrtöm Wärdshusetin taas uudestaan. Edsbacka ei enää ole mikään luxusravintola vaikka laadusta ei ole tingitty. Launatian ja sunnuntaina tarjoilalan voileipäpöytää hinatan 335 kruunua, joka on halpaa jos vertaa mitä konainen menu tulee maksamaan. Täällä kävivät prinsessa Madeleine ja Chris O'Neil syömässä romanttisia päivällisiä ennen kuin he avioituivat.

Edsbacka Wärdshus

Klasroskolan

Klasroskolan on entinen koulu ja sitten koulumuseo.

Norrviken Villastad on pieni 'puutarhakaupunki' Norrvikenissa. Täällä on upeita huvioita vieri vieressä. Norrvikenin ympäristö on pääosin vanhaa järvenpohjaa. Sollentunaholmin kartano sijaitsee kirkon vieressä ja on peräisin 1600-luvulta. Norrvikenin huvilayhteisö koostuu suuresta määrästä 1900-luvun alun huviloita, joilla on suuri arkkitehtoninen ja historiallinen arvo. 

Norrvikenilla on pääosin yhtenäinen 1900-luvun alun kehitys, jossa on elementtejä uudemmista huviloista ja rivitaloalueista. Norrvikenin keskustassa on pienempi määrä kerrostaloja, jotka ovat käytännössä ainoita tämän tyyppisiä taloja alueella. Norrvikenin keskustan pohjoispuolella rautatien varrella on myös useita toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä, jotka suojaavat rivitaloalueita Norrvikenledeniltä ja Ostkustbananilta. 

Sollentunan kirkko on 1100-luvulta

Kirkko sijaistee erittäin kauniilla paikalla Sollentunaholmin kartanoa vastapäätä. Kirkko on tyypillinen keskiaikainen kirkkorakennus, jota ympäröi kirkkomaa ja sen ympärillä keskiaikainen kiviaita. Kirkon torni on alunperin ollut vartiotorni kuten tällä alueella oli tapana rakentaan. Pappila ja lukkarinasunto sijaitsee kirkon lähettyvillä. 

Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan ja hänen kahden kuningattarensa jäännökset pidettiin Sollentunan kirkossa eräänä yönä vuonna 1560 matkalla Uppsalaan. Peräti 30 pappia ja kolme piispaa valvoi heidän kanssaan.

Tyypilnien alttarikaappi, joita oli useimmissa kirkoissa aikoinaan. Historiallisessa museossa Tukholmassa on nähtävillä useita näitä kaappeja ja paljon muutakin kirkollista rekvisiittaa.

Tämä alkuperäinen alttarikaappi on vuodelta 1475 ja se on valmistettu Jordan Målaren verstaassa. Alttarikaappi on nykyään siirretty kirkon pohjoiselle seinälle.

Tässä kirkossa on erittäin paljon nähtävää. Avoinna tiistaista-torstaihin kello 9-16, manantaisin suljettu. Pyhinä avoinna jumalanpalvelusten aikana.

Landsnoravägen kulkee Sollentuna keskustasta Edsvikenin lahden poihjoispuolta, jossa sijaistee Edbergsin linna. Sitten tie jatkuu Edsvikenin itäistä puolta jonkin matkaa Edsbergin ohitse ja Landsnoran asuinalueen lävitse ja edelleen Bergendaliin ja siitä valtattielle nimeltä Danderydsvägen.

Landsnoravägen on yksi Tukholman alueen kauneimpiä maanteitä. Se kulkee Landsnoran asuinaleun kautta. Niin Edsbergissä kuin Landsnorassakin sijaitsee erittäin kauniita huviloita.

Landsnoravägen 110 sijaitsee tämä kaunis kartano nimeltä Bergendals herrgård. Kartano on nykyään hotelli ja konferenssikeskus

Nora kvarn, Noran mylly



Väsby gård, Norra Kolonnvägen, Sollentuna keskustasta pari kilometriä länteen

Tämä on yksi niistä harvoista maanviljelyskartanoista joita vielä on olemassa tällä alueella ja joissa viljellään vieläkin. Tämä on ns kulttuurimaisemaa, josta keskikaupunkilaisetkin pääsevät nauttimaan, sillä tämä sijaitsee melko lähellä Tukholman keskustaa.

Pieni järvi nimeltä Ravalen. Väsbyn kartano sijaitsee järven rannalla. Täältä löytyy myös muinaisen linnakkeen rauniot rautakaudelta. Kartanon itäpuolella sijaitsee ikivanha hautakenttä aikaiselta rautakaudelta. Väsbyn kartanossa on asuttu vuodesta 1444 lähtien. Siihen aikaan samalla alueella sijaitsi kolme kartanoa. 

Sollentuna kunnalla on täällä Luontokoulu. Tänne tulee Sollentunan koululaiset opettelmaan kasvillisuutta ja maanviljelyä, sekä eläimiä. Opetusperiaatteen nimitys on "lära in ute". Opetella ja oleskella niin paljon kuin mahdollista ulkona luonnossa ja raittiissa ilmassa. Tukholmassa on vastaavanlaisia päiväkoteja joissa ollaan ulkona satoi tai paistoi. Ulkona ruokaillaan ja pienimmät lapset nukkuvat jopa päiväunensakin ulkona. 

Ruotsissa ei nimittäin ole ollut tapana nukuttaa lapsia ulkona talvella, kuten Suomessa on ollut tapana. Kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin tytär prinsessa Estelle kävi tällaisessa päiväkodissa. Päiväkodissa sai Estelle oleskella ihan tavallisten lasten parissa, jos nyt niin saa sanoa.

Kartano sijaitsee Järvafältets Naturreservat/ Järvafältet nimisen luonnonreservaatin alueella. Järvafältet on Tukholman läänin suurin luonnonsuojelualue. Se on 2500 hektaari suuri, josta puolet sijaitsee Sollentunan kunnan alueella, ja pienempi osa Järfällan kunnan alueella ja vielä pienempi osa Hanstassa. Hansta sijaistee Sollentunan kunnan länsipuolella. Se on Tukholman kunnan pohjoisin alue. Hansta on luonnonalue, joka kuuluu Rinkeby-Tenstan kaupunginsoaan.  

Hanstan aluetta nimitetäänkin mieluiten nimellä Hansta Naturreservat. Alueen lävitse kulkee ns Järva kilstråk, patikkareitti, joka lähtee Sigtunasta ja päätyy Tukholman keskustaan. Kuten kuavsta näkyy niin Hanstassa kohtaa Järva Kilstråk ja Hälsans stig toisensa, kaksi eri kävelyreittiä. Ruostissa on 125 Hälsans stig reittiä, jotak on Valtion Sydän-ja keuhkoliiton järjestämiä polkuja.

 Fäboda gård

Fäboda sijaitsee Vibystä luoteeseen. Fäboda oli alun perin Vibyn tilan alla oleva torppa, ja se mainitaan ensimmäisen kerran kartalla vuonna 1635. 

Fäboda myytiin 1870-luvulla myllynomistaja Lundströmille Antunaan, ja se siirtyi kruunun omistukseen 1900-luvun alussa. Torpassa asuivat päivätyöläiset 1800-luvun puoliväliin asti ja vuosina 1860–1912 Vibyn tilan maanomistajat ja maataloustyöntekijät. Nykyään Fäbodassa harjoitetaan edelleen maanviljelyä. Rakennuksiin kuuluu muun muassa kaksi punaista kartanoa ja punainen navetta.

Rautakautisia hautoja, joilla on yhteiskuntahistoriallista arvoa, ja maatila, jolla on muutamia hyvin säilyneitä rakennuksia. Avoimia laitumia ja peltoja, joilla on historiallista maatalousarvoa. Tilasta pohjoiseen on noin 10 pyöreää kivimuurausta ja 25 metriä pitkä kivirivi. 

Bögs gård sijaitsee myös Norra Kolonnvägenin varrella kuten Väsby gård. Tänne ei pääse bussilla, mutta kävellen tai polkupyörälläs ekä omalla autolla. Häggvikin sähköjuna-asemalta  tai Sollentunan asemalat, on melkin yhtä pitkä matka kövellä, noin kilometri. Hieman hankala löytää perille ilman karttaa. Iso hyvä parkkipaikka kartanon edustalla. Bögs gård kartano on vieläkin täydessä toiminnassa. Sollentunan kunta omistaa sen. Täällä on myös kahvila, jossa on buffe ruokailu, mutta löytyy myös voileipiä ja ihan tavallisia ruokalajeja.

Knistahammarin hautakenttä sijaitsee Knista gårdin kartanon tiluksilla, joka sijaitsee noin kilometri Sollentunan asemalta luoteeseen, E4 Eurooppatien itäpuolella, Knistavägenin varrella. Knistan kartano kuului kauan Edsbergin linnan tiluksiin, mutta sittemmin vuosisadan vaihteessa kruunu otti kartanon omakseen ja nyt se kuuluu Järvafältetin  luonnonreservaattiin.

Sollentuna Centrum, ostosgalleria

Sollentuna Centrum

Samanniminen ostoskeskus vihittiin käyttöön vuonna 1975 kuningas Kaarle XVI Kustaa. Se on nykyään yksi Tukholman suurimmista ostoskeskuksista, jossa on noin 120 liikettä. Lisäksi keskuksen yhteyteen on rakennettu uusi asuinalue keskustan asuntoineen.

Kesäkuussa 2011 Sollentuna Centrum nimettiin kansainvälisen ICSC Shopping Centre Awards-kilpailun voittajaksi Pariisissa pidetyssä seremoniassa.

Edsvikens Villastad

Tänne rakennettiin 1920-1930-luvuilla huvilakaupunginosia, Edsvikens Villastad, Helenlundin asuinalueella ja toinen Eriksbergs Villastad. Täällä sijaitsee torppia, huviloita, omakotitaloja ja arkkitehtoonisesti mielenkiintoisia funkisrakennuksia. 

Helenelund on Sollentunan eteläisin asuinalue, jossa oikeastaan sijaitsee useampiakin asuinalueita kuten Edsviken, Kummelby, Tegelhagen, Silverdal ja Eriksberg. 

Missään muualla päin Suur-Tukholmaa ei ehkä olla rakennettu niin paljon omalaatuisia asuintaloja kuin juuri tällä Sollentunassa. No jaa, Lidingön saarella on mielikuvituksellisia asuinrakennuksia myös paljon. Ja lisää rakennetaan...

Edsbergskyrka on rakennttu puusta 1970-luvulla

Edsbergskyrkan

Sankt Eriks Kyrkan

Turebergs kyrka

Tämä kirkko vihittiin vuonna 2010. Kirkon sisustus on valmistettu kierrätystarpeista. Esimerkiksi istuimet on tehty  muovisista  juomapulloista.