Donna Tukholmassa

lauantai 15. lokakuuta 2016

Ängsö

Ängsön kansallispuisto

Täältä voi ladata kartan!

Ängsön saari on kansallispuistoalue, joka sijaitsee Tukholman pohjoissaaristossa, Norrtäljen kunnassa. Tukholmasta linnuntietä noin reilut 50 km. Norrtäljen kunnassa sijaitsee 88 luonnonpuistolauetta ja kunnalla on omat luontovahtinsa, jotka tarkkailevat että sääntöjä noudatetaan. Vahdit toimivat myös oppaina vierailijoille.

Ängsön kansallispuisto oli yksi Euroopan ensimmäisistä ja toinen ruotsalasista. Kansallispusisot saavat paremman ja varmemman suojelun kuin luonnonpuistot ja -reservaatit. Hallitus ja eduskunta päättä mitkä alueet saavat kansalispuiston arvon ja suojelun. Kansallispuistojen alueet omistaa aina valtio.

Ängsön kansallispuisto perustettiin vuonna 1909. Samaan aikaan Ruotsi sai kahdeskan muuta kansallispuistoa. Ängsö on erikoinen luonnonpuisto, koska täällä on vieläkin hyvin säilynyttä maanviljelysaluetta. Saari on perinteistä maanviljeyaluetta, niittyineen ja luonnonlaitumineen. Täältä löytyy nyös perinteinen vanha kartano. Keväällä kukkii pellot täynnä kukkia. Täällä kasvaa jopa orkideoita. Myös runsaasti lintuja asustaa tällä erittäin luonnonkauniilla saarella. Engsön saari oli 1600-luvulla kaksi eri saarta, kunnes maanpinta nousi ja saaret yhtyivät.

Saarella ei ole kahvilaa, ei ravintolaa eikä yöpymismahdollisusutta, joten on otettava reppu mukaan, syötävää ja juotavaa. Uimapuku on myös hyvä olla mukana, sillä saarelta löytyy paikkoja joissa voi pulahtaa mereen. Saarelta löytyy pari kolme kuivavessaa ja penkkejä, joilla voi istua ja levähtää ja syödä eväät.

Ängsön laivalaituri

Toinen laituri

Ängsön saari sijaitsee noin 15 kilometriä Norrtäljestä. Tänne voi matkustaa omalla veneellä tai Waxholmsbolagetin tai Blidösundsbolagetin saaristolaivoilla. Kesäaikaan kulkee Blidösundsbolagetin saaristoalaiva päivittäin Tukholmasta Strömkajenin laiturista Ängsön saarelle. Samat laivat käyvät myös Östanån laiturissa matkan varrella. Yksityiset veneetkin saa ankkuroida saareen, mutta 1.helmikuusta-15.elokuuta on kiellettyä ankkuroida tai edes kävellä saaren itäiselleä puolella lintujen rauhoitusaikana. Viime kesänä alkoi myös kulkeemaan laiva Furusundista, jolla on kätevä tehdä päiväretki saarelle. Saarella olo aikaa jää 3,5 tuntia.

Tukholman pohjoinen saaristoalue. Täältä löytyy koko saariston laivaliikenne kartta! Kaikki alukset eivät ole liikentessä talven ylitse. Täällä talvikauden liikenteen aikataulut! Täällä voit tehdä reittihaun, koskee koko Tukholman alueen liikennettä.

Upplannin maakunta on erittäin luonnonkaunista aluetta.Luonnollista maalaismaisemaa. Silti Upplannista löyyy vaikka mikä määrä nähtävyyksiä ja mukavia yöpymispaikkoja. Täällä passaa viettää kesälomaakin. Nämä Tukholman saariston pohjoiset saaret ovat rauhallisia kesänviettopaikkoja. Furusund on jopa todellin helmi.

Saarella on ruokailupaikka jonka yhteydessä on myös vessat.

Haluttaessa voi laivalta ostaa opastetun kiertokäynnin.Luntovahdit odottaa laiturilla ja johdattelevat sittn vieraita ympäri saarta. Tänen siis voi tulla vuoden kaikkina päivinä, mutta saarelle ei pääse muuta kuin laivalla tai veneellä.

Adam ja Eva orkideat (=Seljakämmekkä) ovat rauhoitettuja. Näitä voi nähdä myös Tyrestan Kansallispuistossa Tukholman eteläpuolella. Toukokuun lopulla orkideat kukkivat. Niitä voi käydä ihailemassa saaren pohjoisessa kärjessä. saarella kasvaa paljon erilaisia niittykukkasia.

Penningbyn linna vasemmalla, Angsön kansallispuisto kartalla alareunassa ja Furusund oikeassa yläkulmassa. Suomenlaivat kulkevat Furudsundin ohitse.

Tukholmasta Norrtäljeen pääsee suorinta tietä E18 tietä pitkin. Mutta Norrtäljeen pääsee myös valtatietä 276, jolloin voi poiketa katsastamassa Penningbyn linnaa, ainakin ulkoa päin.

Penningbyn linna sijaitsee mantereen puolella. Linna on peräisin 1400-luvulta ja linnan omistaja oli Birgitta Torsdotter Bonde. Birgitta oli marski Tord Bonden ja Iliana Åkesdotter Tottin tytär. Birgitan ensimmäinen aviopuoliso oli Gustav Vasan isosiä.

Penningsbyn linnan osti 1600-luvulla Beata de la Gardie Johansdotter, joka syntyi Turun linnassa. Hän jäi leskeksi avioliitostaan Lennart Torstensonin kanssa. Torstenson toimi kuningas Gustav II Adolfin armeijan ylikomentajana kolmekymmentä vuotta. Siitä palkkioksi kuningas antoi Torstensonille oman läänityksen, Ortalan, jossa jo silloin sijaitsi ruukkiyhteiskunta. Torstensonista tuli Ortalan kreivi vuonna 1647.

Torstenson omisti Tukholmassa palatsin, jossa nykyään sijaitsee Ruotsin hallituksen ulkoministeriö. Torstenson omisti myös Ulvsundan linnan Tukholmassa ja Göteborgissa residensin, jossa nykyään asuu maaherra. Riddarholmin kunikaallisessa kirkosssa Tukholmassa on Torstensoneilla hautakammio.

Beata halusi että hänen poikansa Anders Torstenson saa kreivikuntansa Ortalan pääpaikaksi Penningsbyn linnan, koska Ortalassa ei sijainnut linnaa. Ortalan alue oli valtavan laaja. Venäläiset sytyttivät Ortalan palamaan, joten suuret alueet tuhoutuivat. Ortala sijaitsee hieman Norrtäljestä pohjoiseen.

Anders Torstenson oli valtioneuvos, Ortalan kreivi ja Eestin kenraalikuvernööri. Hän oli myös vapaaherra monessa eri pitäjässä. Kaiken tämän lisäksi hän toimi kuningatar Kristinan kamariherrana, kun hän oli vain 11 vuotias. Mutta Anders oli ainoa lapsi Torstensonin perheestä, joka jäi eloon. Anders sai vaimonsa kanssa viisitoista lasta joista useimmat kuolivat melko pian eikä pojista yksikään ehtinyt saada perillisiä, joten suku kuoli sukupuuttoon. Andersin vaimo Catharina Oxenstierna sai pitää Ulvsundan linnaa asuntonaan kuolemaansa saakka.

Kreivitär Maria Juliana von Rosen laitatti 1800-luvulla ison puiston Penningbyn linnan ympärille, siihen aikaan muodissa olevan englantilaisen puiston. Linnassa syttyi tulipalo vuonna 1831. Linnassa on asunut mahdoton määrä henkilöitä ajan saatossa.

Simon Olof Nordström osti linnan vuonna 1836. Hän oli Gustavsbergin porsliinitehtaan intendentti. Nordströmin suku omistaa linnan vieläkin. Viisi Nordströmin veljestä, Friz, Simon, Sten, Vilhelm ja Erik isännöivät nykyään linnaa. Veljekset pilkkoivat tontteja linnan tiluksilta ja möivät ne. Nyt heillä on vain perintölinna halussaan. Linna on osakeyhtiö vuodesta 1949 lähtien.

Furusund

Ja jos on aikaa ja haluja niin Penningbystä voi ajaa saarelta saarelle ja päätyä Furusundiin. Furusund on perinteinen tukholmalaisten kesänviettopaikka. Täällä viihtyy.

Tullikamarin nimi on nykyään Furusunds Värdshus, ja se on nykyään ravintola ja hotelli. Furusundissa on keramiikkapaja ja galleria (Herrgårdsvillan), puutarha ja kaksi huoltoasemaa, yksi autoille ja yksi veneille. Suurella laiturilla on Furusunds Värdshus.

Penningsbyn linna

Tarkistakaa aukioloajat ennen matkalle lähtöä!

Linnaa näytettiin 1-31.heinäkuuta tiistaista sununtaihin kello 13.00. Kiertokäynti kesti tunnin. Pääsymaksu 100 kr. Lapset ja opiskelijat 20 kr. Toukokuusta syyskuuhun vain ryhmät saavat tulla vierailulle. Vierailuajasta on sovittava etukäteen.

E-mail: penningbyslott@hotmail.com

Lähemmin tietoa vierailuajoista löytyy täältä. Samalta sivulta löytyy tietoa myös muista kohteista.

Tukholamasta Roslagsbanan junalla Åkersbergaan. Bussin vaihto Åkersbergassa bussiin 641. Pyydä kuskin jättämään Penningsbyn pysäkille.

Uimarantoja löytyy lähistöltä.

Toinen mielenkiintoinen kohde on lähteä ajamaan Penningbyn linnan luota suoraan kohti merta, saarelta saarelle pitkin tietä 278, joka päätyy Furusundiin. Fursundin kapeansalmen kautta kulkevat melkein kaikki laivat Ahvenanmalle, Suomeen, Pietariin ja Tallinnaan. Furusundia vastapäätä sijaitsee Yxlan pitkä ja kapea saari jonka pohjoisin niemi sijaitsee Furusundin kohadlla ja on nimeltään Köpmanholm.

Kapea Furusundsleden laivaväylä on akerasti liikennöity väylä. Salmen yli kulkee autolautta joka kuljetta matkustajat ja autot neljässä minuutissa. Tosisin sanoen Furusundista pääsee autolla Yxlan saarelle, joka on erittäin suosittu saari asua ja viettää kesää. Yxlan saarella kulkee jopa Tukholmna paikallsiliikneteen SL:n bussi numero 632. Yxlan saarelel pääsee suoraan Tukholmasta Waxholmsbolagetin laivoilla.

Niin Furusundin puolella kuin Yxlan saarellakin on kesäaikaan monin verroin enempi väkeä kuin talvella. Monet tukholmalaiset viettävät täällä lomiaan, viikonloppuja ja juhlivat juhannusta. Jo menneillä ajoilla ylempi luokka tukholmalaisia saapui tänne joten oli rakennettava Värdshus/majatalo heitä varten. Monet sen ajan kuuluisuudet viettivät täällä kesää, kuten kirjailijat, muusikot ja taiteilijat.

torstai 13. lokakuuta 2016

Mälsåkers slott

Stallarholmen, Selaön saarella, Mälaren järvessä, Strängnäsin kunnassa. Noin 80 km Tukholmasta Mariefredin kautta.

Kahvila avaa ovensa 4 kesäkuuta ja 4 syyskuuta sulkeutuu linna talven ajaksi. Linnaa saa vuokrata omia juhlia varten.

Kesäaikaan on linna avoinna:

4-26 kesäkuuta lauantaina ja sunnuntaina kello 11-16
29-14 elokuuta keskiviikosta sunnuntaihin kello 11-16
16 elokuuta-4 syyskuuta lauantaina ja sunnuntaina kello 11-16

Sisäänpääsymaksu 100 kr

Kuka vain haluaa, voi olla linnan jäsen, ja maksaa vuotuisen vuosimaksun. Näin yritetään taata että pystytään maksamaan välttämättömät menot ja huoltotyöt sekä palkat ja ettei linnaa myydä yksityiselle omistajalle. Norjan suurlähetystö käyttää tätä linnaa omiin tarpeisiinsa. Valtion kiinteistölaitos pitää huolen linnasta ja huoltotöistä.

Mälaren järven rannalla Selaön saarella sijaitsee tämä barokkilinna. Mälsåker oli säteri, siis rälssikartano tai -linna 1400-luvulla Ruotsin suurvallan ajalla. Linnan tiluksilla on norjalaiset sotilaat harjoitelleet 1600-luvulla.

Mälsåkerin linnan nimi mainitaan 1600-luvulla kun Hans Åkesson (Soop) osti Mälsåkerin linnan. Hans Åkesson toimi kuningas Johan III:n hovimarsalkkana. Hänen vaimonsa oli Elin Eriksson Kagg. Alunperin Kaggin aatelissuku omisti Mälsåkerin rälssikartanon. Pariskunta yhdessä rakensi kaksikerroksisen kivirakennuksen, jonka pohjakerrokseen rakennettiin myös kirkkosali.

Hans Åkessonin pojat alkoivat käyttää Soop sukunimeä aattelisnimenään. Åkessonin poika valtioneuvos Gustaf Soop, joka syntyi Mälsåkerin linnassa, pyysi arkkitehti Nicodemus Tessin vanhemman 1670-luvulla tekemään linnasta barokin tyylisen. Silloin rakennettiin molemmat siipirakennukset linnan molempiin sivuihin. Linna sai myös terassin josta oli upeat näköalat Mälaren järvelle.

Gustaf Soopista tuli aikansa rikkaimpia miehiä. Gustaf Soopin isä oli saanut kuninkaalta Limingan läänityksessä, joten hänen virallinen nimensä oli Gustaf Soop af Limingo.

Gustaf Soopilla oli runsaasti virkoja kuten kamariherra, maaherra, kenraalikuvernööri ja lakimies. Limingan ja Vuojärven lisäksi hänellä oli mahdoton määrä läänityksiä Ruotsissa, Virossa ja Liivinmaallakin. Mälsåkerin linnan lisäksi hänellä oli monta muutakin asuntoa kuten Stora Bjurum, Hjelmsäter, Medevi gård, Granhammar, Påtorp, Finnåker... Gustaf Soop kuoli hieman sen jälkeen kun kuningas alkoi ottamaan aatelisilta heidän linnansa ja kartanonsa kruunulle. Hän on haudattu Ytterslön kirkkomaahan. Kirkko sijaitsee samalla Selaön saarella kuin linnakin. Täällä kerroin siitä jo aikaisemmin.

Gustavin kuoltua Mälsåkerin linna peri kutenkin hänen tyttärensä Anna Maria Soop, joka avioitui kreivi Axel Wachtmeisterin kanssa, herra joka oli kenraalimajuri ja kuningas Karl XI:n neuvonantaja. Joten he saivat pitää Mälsåkerin linnan ja Axelista tuli Mälsåkerin kreivi vuonna 1693.

Axelin kuoltua Anna Maria avioitui Carl Gyllenstiernan kanssa, joka oli Steningen kreivi. Anna Marian kuoltua linnan peri hänen tyttärensä ensimmäisestä avioliitosta, Eleonora Margareta Wachtmeister, joka avioitui kreivi Hans von Fersenin kanssa. Heidän poikansa Axel von Fersen tuli omistamaan Mälsåkerin linnan 58 vuotta.

Mutta hän ei asunut paljoakaan linnassa vaan hän enimmän aikaansa asui Pariisissa. Axel oli hyvä ystävä kuningas Gustav III:n kanssa, joten kuningas valitsi Axelin ensimmäiseksi Ruotsin akatemian jäeseneksi vuonna 1786. Axelilla oli poika jonka nimi oli myös Axel. Tämä poika jäi historiaan Ranskan kuningattaren Maria Antoinetten rakastajana.

Korkea-aateliset elivät yli varojensa 1700-luvulla. Aaatelisten varallisuus lepäsi siihen aikaan suurelti lainojen ja krediittien varassa. Axel von Fersen oli kreivi ja valtioneuvos, mutta hän otti pestin Ranskan armeijassa. Näin hän tapasi Marie Antoinetten, Ranskan kuningattaren. Von Fersen auttoi Ranskan kuningasparin pakoon kun kansalaiset nousivat kapinaan kuningasta vastaan. Mutta myöhemmin niin kuningas kuin kuningatarkin joutuvat giljotiinin uhriksi. Marie Antoinette oli silloin vain 37 vuotias. Kansa nousi kuningasperhettä vastan juuri siitä syystä että kuningasperhe ja aateliset kylpivät varallisuuksissa ja elivät yli äyräitten. Tästä lähtien on Ranska ollut tasavalta.

Pyöveli otti myös hengiltä Axel von Fersenin kun hän oli Tanskan prinssin hautajaisissa. Tanskan prinssi Kristian Augustista olisi tullut Ruotsin kuningas. Hän kuului nimittäin erittäin arvovaltaiseen herttualliseen Oldenburgin sukuun, josta Tanskan kuninkaat jaj otkut kuningattaretkin ovat sytyisin ja useat muutkin eurooppalaiset kuningashuoneet. Huhuttiin nimittäin että prinssi olisi myrkytetty hengiltä vaikka hän kuoli pudotessaan hevosen selästä. Saattoihan prinssi silti olla saanut myrkkyä sisäänsä...

Louise von Fersen avioitui kreivi Karl August Gyldenstolpen kanssa. Mutta heidän oli myytävä linna sillä he olivat rutiköyhiä. Linnassa asui useita porvariperheitä kunnes vuonna 1889 Kuninags Oskar II osti osan linnan huonekalisita ja huutokauppasi loput. Insinööri Åke Sjögren osti linnan halvalla samana vuonna. Hassua kutsua häntä insinööriksi, sillä Ruotsissa ei koskaan kuule ketään kutsuttavan insinööriksi.

Kun tultiin 1900-luvulle niin linna seisoi autiona useat vuodet. Norjan hallitus oli paennut saksalaisia sotilaita Lontooseen ja he halusivat asua salaa linnassa. He käyttivät varjonimenä poliisikoulutus jotta ei saksalaiset sotilaat saa heitä käsiinsä. Todellisuudessa täällä kolutettiin tuhansia norjalaisia sotilaita keskellä maailmansotaa. Vuonna 1945 alkoi linnan katto palamaan ja sen jälkeen ei linnassa asunut kukaan.

Vuonna 1951 lahjoitettiin linna Tiedeakatemialle ja vuona 1958 sai linnan Riksantikvarieämbetet. Linnaa alettiin pikku hiljaa uuskorjaamaan ja liekkö se vieläkään täysin uuskorjattu. Arkkitehtikoulun oppilaat ovat saaneet tehtäväkseen uuskorjaukset. Tarkoituksena on luoda viisi erilaista museota linnaan. Osaa linnasta on näytetty 4.kesäkuuta lähtien. Nyt viikko sitten sai linna vesijohtoverkoston valmiiksi.

Valtio haluaa myydä linnan. Valtion kiinteistövirasto haluaa myydä 60 rakennusta ja yksi niistä on Mälsåkerin linna. Siitä syystä on perustettu linnan ystävyysryhmä johon voi kuka vaan liittyä jäseneksi kunhan vaan maksaa vuosimaksun. Noin 5000 henkeä on käynyt viime sesongin aikana tutustumassa linnaan, vaikka linna on harvoin avoinna. Tarkoitus on estää linnan myynti, sillä linnaa halutaan pitää avoinna kaikille kiinnostuneille. Nyt asia on eduskunnassa.

Stallarholmen silta, mikä johtaa Sälanön saarelle

Åsan hautakenttä on Södermanlandin suurin. Kenttä sijaitsee keskellä Selaön saarta, Åsan kartanon tiluksilla. Bussi 634 pysähtyy kartanon kohdalla. Ytterselön kirkosta pohjoiseen. Siellä on opasviitta.