torstai 15. kesäkuuta 2017

Östra stationen/Itäinen rautatieasema

Stockholms östra vid Drottning Kristinas väg 2005-06-27-3.jpg

Östra Stationen/Itäinen rautatieasema muistuttaa San Giovannin rautatieasemaa Roomassa, jollain tavalla. Ravintolaan pääsee kun menee sisään tuosta isosta ovesta joka johtaa rautatieasemalle. Ravintola on toisessa kerroksessa. Nuo siniset markiisit kuuluvat ravintolaan. Asemalle pääsee myös kiertämällä oikealta kulman ympäri.



Asema sijaitsee Kungliga Tekniska Högskolan KTH:n luona ja Teknisen korkeakoulun metroaseman luona.  Korkeakoulu  on "kuninkaallien", mutta ei aseman ja siksi metroaseman nimi on vain Tekniska Högskolan. Alasmeno metroon on tuosta lasipömpelistä. Sitä kautta pääsee Vallhallavägenin kadun toiselle puolelle ja myös bussiterminaaliin. Täältä lähtee bussit Roslageniin, Rimboon, Halstavikiin ja Norrtäljeen. Tästä kulkee ohitse mm bussi 4, joka kulkee kaupungin lävitse. Bussi lähtee Östermalmilta, Ruotsin Radion talon luota, kulkee tästä Östra Stationen ja Tekniska Högskolanin metroaseman kautta Vasastaniin ja sieltä Kungsholmenin ja Södemalamin kautta Gullmarspalanille.



Rautatieliikenne avattiin Östra Stanionen/Itäinen rautatieasemalle jo vuonna 1884. Vanha rautatien asemarakennus oli valmistettu puusta.


Maalaus vanhasta asemasta. Taiteiljan nimi on tuntematon.

Arkkitehti Albin Stark suunnitteli rautatieaseman vuonna 1932. Rakennukseen tehtiin heti alkuunsa asemaravintola. Huonekalut tilattiin Tavaratalo NK:n huonekaluverstaalta Nyköpingistä. Kalustus on  tummaksi lakattua koivupuuta. Tukholman kaupungin museo on luokitellut ravintolan kuluturisuojatuksi lukaaliksi ja anteneet sille korkeimman suojeluluokan. Englantilainen The Guardian lehti luokitteli tämän ravintolan kymmenen suosituimman rauatatieasemaravintolan joukkoon Euroopassa.  Jotta ravintola ylipäätään on vieläkin avoinna on omistajan ja kanta-asiakkaiden takia onnistunut. Kun rakennusta alettiin peruskorjaamaan niin nousi suuri uhka pannan ravintola kiinni, mutta vakioasiakkaat ja alueella asuvat protestoivat.


 Kahvilallakin on oma ulkoterassi pihan puolella.


Roslagsbanan Stockholms Östra 2014.jpg

Roslagsbanan on paikallinen  junaliikennelinja.



 Teknisen Korkeakoulun metroasema


Tekniska Högskolan metroasema


Östra Stationen kahvila/ruokala on kulttuurisuojattu lukaali.

Kahvila katsottuna pohjakerroksesta, aseman sisäänkäynnistä.


Kattomaalauksen on tehnyt Ewald Dahlskog 


Kahvila/ravintola avattiin 7. lokakuuta vuonna 1932. Yleinen mielipide oli "arvokas asemarakennus yleisölle".

Arkkitehti Albin Star aloitti opiskelun Kuninkaallisessa Teknillisessä Korkeakoulussa vuonna 1908. Mutta samanaikaisesti hän perusti kahden muun koulukaverinsa kanssa arkkitehtitoimiston. He suunnittelivat noin 30 rakennusta keskikaupungille. Vuonna 1922 matkusti Albin Stark Kiinaan. Siellä hän sai Kiinan hallitukselta  tehtäkseen  suunnitella uudestaan parlamentille kuuluvan suuren seremoniahallin Pekingin Kiellettyyn kaupunkiin. Mutta juuri kun hän sai vamiiksi suunnitelmansa niin Kiinan poliittinen tilanne epävakautui pahasti. Suunnitelmasta ei tullut mitään.

Järnvägsrestaurangen 02.JPG

Joka päivä täällä syö lounata iso joukko lähellä töissä käyviä ja asuvia. Perinteisesti täällä on tarjolla perinneruokia, lihapullia, perunamuusia ja kermakastketta sekä puolukkasosetta, silakkakpihvejä, kaalikääryleitä, Wienersnizeleitä ja hernesoppaa ja pannukakkua. Mutta aivan viime aikoina on joukkoon tullut modernimpiakin ruokalajeja joita syö usein ohikulkevat nälkäiset. Vakioasiakkaiden joukkoon kuuluu useita tunnettuja henkilöitä. 

Järnvägsrestaurangen 04.JPG

Ravintolan tai ruokalaa ylläpitää Berit Walgren joka aloitti täällä jo kaksitoistavuotiaana kun hänen tätinsä hoiti ruokalaa. Berit otti sitten omiin käsiinsä ravintolan 1980-luvulla. Berit ottaa joka ilta pöytäliinat mukaansa ja pesee ne kotonaan. 

Järnvägsrestaurangen 05.JPG

Päivllisen ajaksi katetaan valkoiset liinat ja ruokauluvälineet pöytiin. Vakioasiakkaita hemmotellaan. Muuten pöydillä on vain pienet ranskalaistyyppiset kahvilaliinat.

Järnvägsrestaurangen 06.JPG

Tuo lasiseinä tuli 50-luvulla, sillä laki sanoi ettei viiniä saanut myydä ruuan lisukkeeksi jos ruokauilutila ei ollut eristetty kahvilatilasta. Joten tuolla lasin takana on aina ollut valkoiset liinat pöydillä. 




Katossa on kaunsi ympyränmuotoinen kuvioitu osio ja saman kokoinen reikä alaspäin alakertaan.







Ihanat nuo naulakot. Se oli noita koukkuja kun alunperin nimitettiin hengareiksi tai klädhängare, kuten nimitys kuuluu ruotsiksi. 



   Jouluaikaan on joululiinat ja punaiset servetit pöydillä


Ruokalista on heti portaiden yläpäässä

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Nybergs konditoria



Nybergs Konditori, Upplandsgatan 26

Avoinna:
Maanantaista perjantaihin kello 7.00-19.00
Lauantaisin kello 8.00-18.00
Sunnuntaisin kello 9.00-18.00

Upplandsgatan on melko rauhallinen katu Vasastanissa. Katu lähtee Norra Bantorgetilta suoraan pohjoiseen päin. Tegnerlundin ohitse kohti Vasastania. Konditoria sijaitsee Upplandsgatanin ja Kungsgatanin kulmauksessa.
Konditoria tarkoittaa alunperin kotileipomoa, jossa sitten alettiin myös tarjoilemaan kahvia. Konditoria on siis tukholmalaisen kahvilan perusmuoto. Tukholmalaiset kutsuvat puhekielessä kondtorioita nimellä kondis. Konditorioissa alunperin leivottiin vain makeita kahvileipiä, siis konditoria tarkoittaa oikeastaan sockerbagari/sokerileipomoa. Leipojiahan kutsutaan nimellä kondiittorit.  

Ruotsissa ei esiinny baareja kuten Suomessa, jossa baarit usein vastaa tai on ainakin joskus vastannut kahviloita. Baari on Ruotsissa vain määrätyissä ravintoloissa tai hotelelissa oleva baaritiski ja sellaisia ei kahviloissa juuri koskaan ole. Kahviloissa ja konditorioissa ei tarjoilla alkoholijuomia lainkaan.


Vuonna 1900 kokoontuivat tukholmalaiset leipojat ja kondiittorit kokoukseen ja perustivat yheteisen järjestön ja laaditiin yhteiset puitteet ja säänöt kahvila toiminnalle. Alkuun konditorian omistajan oli tarjottava asuinsijaa ja ruokaa konditorian työläisille. Vuonna 1920 tuli voimaan laki kahdeksanatuntisesta työpäivästä. Laki kielsi teettämästä töitä ennen kello viittä aamulla. Poikkeuksen sai kaikki ne pienet firmat, joilla ei ollut palkkalaisia. He saivat tehdä yötä päivää töitä omiin nimiinsä. 

Mutta tämä sääntö jakoi konditoriajärjetön kahteen leiriin. Syntyi tilanne joka kesti noin 20 vuotta ja 1900-luvun puolessavälissä oli suuri ero leipojan ja kondiitotorin välillä. Kondiittori osasi tehdä myös konfekteja ja jäätelöä sekä marsipaanituotteita. Samanaikaisesti konditorioissa myytiin tuotteet tiskiltä ja alettiin tarjoileman kahvia ja teetä palan painikkeeksi. Sen sijaan leipojat leipoivat vieläkin leipomoissan ja leivät lähettiin sieltä myymälöihin.


Perinteisissä konditorioissa myydään vieläkin samoja tuotteita paitsi että mukaan on tullut monessa paikkaa myös voileivät ja pienemmät ruoka-annokset, kuten salaatit ja sopat. Konditorioissa leivotaan nykyään myös ruokaleipää. Kun modernit kahvilat avattiin niin konditoriat ovat itsekkäästi päättäneet pitää pintansa, eivätkä halua tehdä muutoksia. Joten Tukholmassa on vieläkin kymmeniä konditorioita, jotka ovat kuten ennenkin,jopa huonaklautkin ovat entiset Konditoriat ovat suosittuja tapaamispaikkoja ja monet käyvät konditorioissa aamukahvilla ennen töihin menoa.




Tukholman konditorioiden ja kahviloiden vakiovoileipä, Katkarapuvoileipä. Samoin kanelipulla on pakollinen kahvin lisuke.

Tukholmassa avattiin ensimmäiset ns kaffehus/kahvilat jo 1700-luvulla. Sundbybergin konditoria perustettiin jo 1785 ja sijaiteee vieläkin samassa paikassa Gamla Stanissa, Järntorget 873.


Suklaapalloa nimitettiin aikoinaan neekeripalloksi, negerboll, mutta nykyään ei niin ole soveliasta sanoa. Suklaapallot ovat helppoja tehdä. Kaikki ruotsalaiset lapsetkin osaa tehdä suklaapalloja. Pallojen valmistukseen tarvitaan kulho, voita, kaurahiutaleita, sokeria, vaniljasokeria, kaakaopulveria ja miellellään hieman vahvaa kahvia tai kahvin sijasta hiukan vettä. Kaikki ainekset työstetään käsin massaksi, tehdään palloiksi ja ne sitten pyöritellään raesokerissa tai kokoshiutaleissa. Suklaapalloja ei panna uunin vaan jääkaappiin muhimaan muutamaksi tunniksi. Aikoinaan oli kaurahiutalepakkauksen kyljessä suklaapallojen resepti, liekkö vieläkin. 


Tyypillinen kahvilatarjotin 70-luvulta ja Semla, joka on mantelimassalla ja kermavaahdolla täytetty pulla.


 Marsipaanikakku


 Prinsesstårta/Prinsessatorttu on myös marsipaanikakku



Voileipäkakku
Voileipäkakut ei enää ole muodissa nekään, mutta retro konditorioissa sitä on oltava tarjolla.
.

Tyypillien kahvila/konditoria ruoka-annos, uuniperuna täytteellä ja salaattia siinä sivussa. Tähän kuuluu myös leipäpala.

Konditoria tai kondis kuten Tukolmassa sanotaan on perinteinen tukholmalainen kahvila. Idea on tullut Ruotsiin luonnollisestikin Saksasta. Vaikka Tukholmasta löytyy kavila melkein jokaisen rakennuksen kulmalta, niin koditorioita on silti vieläkin runsaasti. Jotkut konditoriat ovat kuin ne aina ovat olleet. Kukaan ei uskalla muuttaa kalustoa tai peruskorjata lukaalia. Täällä Nybergissäkin on kalusteet ja sisustus 40-luvulta.



Nybergin konditoria Upplandsgatan 26 Vasatanissa on hyvin suosittuu kavittelupaikka vieläkin. Nybegin konditoriassa siis leivotaan ja myydään leipiä, kahviliepää ja kakkuja, kuten perinteissä konditorioissa on aina tehty. Ja täällä saa ottaa ns påtår/ lisää kahvia, jos niin haluaa, eikä siitä tarvitse maksaa lisämaksua. Ruostissa on tämä påtår tapa ollut tapana ollut ikuiset ajat, vaikka moderneissa kahviloissa ei sitä enää sallita.


Kanelipullat








Nybergin konditoria on 50-luvulta, eikä se juuri ole muuttunut siitä miksikään. Täällä ollaan erikoistuttu isoihin upeisiin täytekakkuihin, jotka ovat ehkä Tukholman suosituimmat kakut. Täällä saa myös kevyempiä ruokalajeja ja kuten soppaa, salaatteja ja pajer/piirakoita. Ruostalsiet paj't leivotaan voitaikinaan. 

Kahvi on täällä parhaasta päästä. Täällä saa tietysti akuisten maitovelliä, caffelatte, jota enimmäksen juovat lattemammat, nuoret äidit, jotka ovat äityislomalla. Mutta ihan tavallinen kahvi on todellakin hyvää, jota tänne tulevat juomaan kahvit konttoriherrat ja rakennus- ja remonttimiehet sekä shoppailevat vanhemmat eläkeläisrouvat. Mikään ei estä ryystämästä kahvia vadilta, aivan kuten aikoinaan tehtiin.

Nybgergin konditorian Semlat/Laskiaispullat. Suomalainen sämpylä taas on ruotsiksi Fralla, ainakin Tukholmassa.

Nybergin konditoriassa ei oikeastaan ole mitään muuta vikaa kuin että täällä on kalliinpuoleista.

tiistai 30. toukokuuta 2017

Katarina ölkafé



 Katarinabangatan 27

Helpoiten tänne löytää Götgatanilta, Skrapan nimisen pilvenpiirtäjän kohdalta. Skrapaa vastapäätä lähtee Katarina Bangatan suoraan itään päin. Matkaa tulee noin 150 metriä. Kahvilan ohitse kulkee bussi 59. Jää pois Närkesgatanin pysäkillä ja kävele kulman ympäri oikealle. Siinä se.

Katarinabangatan on kaunis ja leveä katu Södermalmilla. Katu on ns allé, jossa on tuplasti isoja vanhoja vaahteroita kadessa rivissä ajokaistojen välissä ja siinä puurivien välissä kulkee kävleyteitä ristiin ja rastiin. Tarkoitus oli nimittäin vetää junaratan puurivien väliin. Meinattiin jopa laskea rataa alemmalle maan sisään jotta poikittaiskadut voisivat saada sillat rautatien ylitse. Mutta koko hanke kaatui ja puurivien väliin on tehty paikka paikoin sementistä kävelyteitä. Katarina Bangata on osittain hyvinkin leveä ja väliin jää puistoalue, joten vastaankulkevaa ajokaistaa paikka paikoin on melkein mahdotonta nähdä.


Katarina Bangatan on yksi Södermalmin viehättävimmistä kaduista. Se on ns allégata/puistokatu, joka lähtee Götgatanin puolestavälistä ja kulkee Vintertullstorgetille saakka. Katu katkeilee muutaman kerran syystä että paikka paikoin on laitettu leveämpiä puistoalueita ajoteiden väliin.


Olutkahvila kulttuuri oli vallalla Tukholmassa monta kymmentä vuotta sitten. Siihen aikaan oli olutkahvila melkein joka kadun kulmassa. Jos oluen myynti oli enempi kuin 50 % kaikesta myynnistä niin silloin sai kutsua kahvilaansa olutkahvilaksi. Joku ehkä ihmettelee että miksi kutsun olutkuppilaa olutkahvilaksi, mutta Ruotsissa ei ollut parenpaakaan nimeä sille kuin ölcaffé.

Vuonna 1980 oli Tukholmassa jäljellä vain viisi olutkahvilaa, jotka täyttivät tuon edellä mainitsemani vaatimuksen. Olutkahvilat olivat työläisluokan miesten kokoontumispaikkoja. Olutkahviloissa söi poliisit ja taksikuskit lounaansa ja poikamiehet päivällisensä, siinä samalla kun ryyppäsivät pari pulloa olutta. Naiset eivät saaneet tulla sisään olutkahviloihin, ennen kuin 70-luvulla, vaikka olutkahvilan henkilökunta oli aina naisia.



Trendi jatkuu ja nykyään alkaa kaikki juoma- ja ruokapaikat olla kahviloita vaikka ne enempikin tarjonnaltaan muistuttaa ravintolaa. Ja Tukholmassa ryystetään kahvia päivät pitkät. Kahvinjuontia kutsuaan nimellä fika, sana jolla ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin vain juoda kahvila. Kahvin on oltava melko tummaa ja vahvaa, ei mitään laimeaa tiskivettä. Jokaisessa kahvilassa on tarjolla vähintäin ne pakolliset korvapuustit ja katkarapuvoileivät. Soppia, salaatteja ja valmiita voileipiä sekä viinereitä on melkein aina tarjolla. Useissa kahviloissa saa myös lounasta ja päivällistä, jolloin on tarjolla yleensä ns perinneruokalajeja/husmanskost.


Katarina ölkafé on Söderin melko uusi olutkahvila, josta on tullut kantapaikka monelle södermalmilaiselle yksineläjälle. Ja heitä on paljon, eniten Kungsholmenilla. Katarina Ölkafe on pieni lukaali, voisi sanoa tyypillinen roomalaisten rakastama paikka, "vain reikä seinässä". Pieni hipsters varoitus on paikallaan.

Ruotsalaiset eivät ole tottuneet istumaan sylikkäin kuten italialaiset ja ranskalaiset, mutta tukholmalaisista on tullut melko kontinentaaleja käytökseltään.Tukholmassakaan ei tarvitse pingottaa. Tyyliltään tämä olutkahvila on ns taste of swedich-american style. 

New Yorkissa asuu hyvin paljon ruotsalaisia. Osa käy siellä oleskelemassa pitempiä jaksoja. Myös ruotsalaiset kokit tunnetaan ja heidän ravintolansa New Yorkissa, puhumattakaan kuuluisat swedish meatballs! Red Rooster Harlem on Markus Samuelssonin tunnettu ruokapaikka, jossa käy jopa Obama  New Yorkissa olessaan ruokailemassa. Markus on myös osaomistaja ruotsalaisessa Aquavit ravintolassa New Yorkissa. Markus omistaa ties kuinka monta ravintolaa Ruotsissa ja ulkomailla.

Muuten sanan kahvila voidaan ruotsiksi kirjoittaa joko café tai kafé ja itse kahvi on sitten kafe, mtta hyvin usein näkee kahvin kirjoitettavan kaffe. Väliäkö hällä.
Suomalainen sana kahvi tulee turkin kielestä.

Ruotsiin kahvi tuli vuonna 1685 Turkista tai oikealta nimeltään Osmanien valtakunnasta. Vuonna 1756 tuli Ruotsiin voimaan kahvinkieltolaki, joka kuitenkin kumottiin pian. Sen jälkeen kielto tuli voimaan aika ajoittain muutamaksi vuodeksi kerrallaan. Vuodesta 1802 on saanut Ruotsin valtiossa ostaa ja juoda kahvia kuinka paljon ikinä lystää.


Katarina Ölkafé on avoinna kello 12.00-00.00, paitsi lauantaisin avataan jo kello 12.00. Kesäaikaan on joitakin pöytiä jalkakäytävälläkin.





Tukholmassa on nykyään ties kuinka monta olutpanimoa. Katarinan olutkahvila on päättänyt että heidän valikoimiinsa kuluuu vain tukholmalaiset oluet. Ja sortteja on paljon. Minä en ole mikään oluen asiantuntija, en juo alkoholia lainkaan. Mutta ymmmärrän kyllä että pullo olutta on ruuan painikkeeksi hyvä vaihtoehto ruokajuomaksi.


Pastarami  ja  Reuben voileipiä voi kutsua voileipien voileiviksi. Useimmat voileivät täällä on tehty paahdettuun ruisleipään. Reuben voileipä on tyypillin en New Yorkilainen johon tarvitaan paahdettua ruisleipää muttama siivu, hieman dijonsinappia, muutama ruokalusikallinen raastettua juustoa, 100-150 grammaa pastramilihaa tai paahtopaistia, 1dl hapankaalia, ja pieni nokare voita paistinpannulla paahtamiseen. Lado muut tarvikkeet leipäsiivujen väliin ja pane koko voileipä 200-asteiseen uuniin 4-5 minuutiksi, jotta juusto sulaa ja liha lämpenee.

Roomassa olen saanut Reubenin joka paistetaan voileivänpaahtimella, ei kuitenkaan tavallinen leivänpaahdin sovi tähän tarkoitukseen. Pastramiliha tulee luultavasti Turkista alunperin. Turkissa pastirma liha on naudan- tai lampaanliha joka suolataan ja johon silitellään maustesekoitusta ja sen jälkeen liha saa kuivua. Pastrami tuli Amerikkaan juutalaisten mukana. USA:ssa liha on naudanlihaa, johon silitellään mausteita ja sitten liha savustetaan. New Yorkissa myy turkkialaiset Kayserin pastramia, joka on erittäin herkullista. Kaz Deli, 205 East Houston Street, on New Yorkin suosituin pastramiravintola. Siellä on voileivät jättiläismäisen suuria.


Pastrami on leikkele joka valmistetaan useinmiten naudanlihasta. Pastramia käyteään enimmäkseen voileipien välissä. Alunperin pastrami tulee romanian kielestä. USA:ssa otti juutalaiset yksinoikeuden pastramille. Pastramiliha suolataan, sitten maustetaan ja lopuksi savustetaan hyvin kevyesti. Mausteina käytetään valkosipulia, maustaapippuria, meijramia ja basilikaa. Kuten sanoin juutalaiset ovat rekiteröineet pastramin USA:ssa ja muunlaista pastramia ei saa kutsua pastramiksi. Pastramiliha leikaataan hyvin ohuiksi siivuiksi ja kasataan leipäpalojen väliin. Lisukkeeksi saa esim suolakurkkua ja hapankaalia, punakaalia, piklattuja vihanneksia, amerikkalaisia makarooneja joiden päälle laitetaan cheddarjuustoa, persiljaa ja paahdettuja ruisleivän muruja, nimeltään 
1/2 Mac N Cheese.



Olen aikaisemmin kirjoittanut Rooman parhaasta pastramista Cappuccinio baarista, Via Arenulan varrella. Tukholmalaisten mielestä Katarina olutkahvila tarjoaa Tukholman parasta pastramia.


 Katarina  Ölkafen oluet, pastramivoileivät ja palvelu on kehuttu taivaisiin.