Dalarö

Aion kertoa klassisesta Dalarön kesänviettopaikasta Tukholman lähistöllä. Dalarö sijaitsee Itämeren rannalla, Tukholmasta etelään päin noin 40 kilometriä, linnuntietä vajaat 30 kilometriä. Ensin Handeniin 73 tietä pitkin ja Handenista itään päin 227 tietä pitkin. 

Dalarö on pitkulainen noin 5-6 kilometriä pitkä saari. Kapea noin kilometrin pituinen kanava erottaa saaren mantereesta. Saarella sijaitsee varsinainen Dalarön kylä ja saaren toisessa päässä Smådalarö niminen huvila-asutusalue. Saari on erittäin mäkistä.

Varoitan jo nyt heti alkuun että tästä postauksesta saattaa tulla pitkä. Joskus nuorenpana liikuttiin tällä alueella useina kesinä ja olen aikaisemmin maininnut Dalaröstä täällä Sandemarin linnan yhteydessä.

Dalarön satamaan kulkee saaristolaiva numero 19 Tukholmasta, 20 Ornön ja Dalarön välillä ja numero 40 pohjoisesta Tukholman saaristosta, lähinnä Nämdön saarelta. Autolautta on osa paikallisliikennettä ja se kuljettaa väkeä Dalaröstä Ornön ja Utön saarille. Paikallisbussi tulee Handenin paikallisjunan asemalta tänne satamaan saakka. 

Anders Zorn (1860-1920) on yksi Ruotsin kuuluisimmista taidemaalareista. Hän syntyi ja kuoli Morassa Taalainmaalla, mutta hän asui myös aikansa USA:ssa, jossa hän oli vähintäin yhtä tunnettu kuin kotimaassaan Ruotsissa. Zorn maalasi USA:ssa jopa presidenttien portretteja. Zornin teoksia on kaikissa suurimmissa ruotsaliaissa taidemuseoissa ja gallerioissa sekä New Yorkissa, Valkoisessa talossa Washingtonissa, Pariisissa... Hän sai kuninkaalta Vasaodrenin ja Nordentjärneordenin ritarikunniamerkit. 

Palattuaan takaisin USA:sta Zorn asettui asumaan anoppinsa kotiin Dalaröhön. Andres Zorn avioitui Emma Lamm'in kanssa joka oli juutalaista sukua. Emman ehdotuksesta Moraan perustettiin Zornmuseet vuonna 1939. Anders maalasi mielellään rantamaisema kuvauksia. Kukaan ei ehkä ole osannut maalata merivettä niin todellisuuden mukaisesti kuin Zorn. Katso malausta tässä alla!

Tämä on yksi Andres Zornin kuuluisimpia maalauksia

Kuva on osa siitä maalauksesta, joka myytiin aivan äskettäin hintaan 26 miljoonaa kruunua, noin 2,6 miljoonaa €.

Dalaröstä on maalattu paljon tauluja ja täällä on aikoinaan asunut useita kuuluisia taiteilijoita, kuten August Strindberg, joka ei ollut vain kirjailija vaan myös taidemaalari. Hän kutsui Dalarön kylää paratiisin portiksi. Kaksi Ruotsin ehkä kuuluisinta taidemaalaria Carl Larsson ja Anders Zorn rakastivat myös idyllistä Dalarön kylää. Myös mediakonserni Bonnierin suku rakennutti tänne kesähuvilan ja Eva Bonnierilla oli oma huvila keskellä kylää. Huvila on vieläkin jäljellä, mutta Eva on poissa.

Dalaröstä vielä eteenpäin niemen kärjessä sijaitsee alue nimeltä Smådalarö. Siellä on monella hieman vanhemmilla julkkiksilla kesäasunnot. Maailmankuululla näyttelijätär Britt Eklandilla on myös asunto täällä Små Dalarössä. Eipä hän taida enää jaksaa matkustaa Tukholman ja USA:n väliä. Mutta vain pari vuotta sitten hän asui kesäkaudet Dalarössa ja kulki helikopterilla kaupunkiin.

Per Wilhelm Cedergrenin maalaus Dalarön edustalta jossa pienellä saarella sijaitsee ns Dalarö skans, joka oli entinen linnake, josta vartioitiin venäläisten alusten liikehdintää. Mutta venäläiset olivat ovelia eikä koskaan tarvittu käydä taistelua tässä Dalarön edustalla. Saaren omistaa nykyään Statens Fastighetsverk/Valtion kiinteistövirasto, joka on kuunnostanut skansin ja siinä on nykyään ravintola, joka on kaiketi avoinna vain kesäkaudella.

Dalarön kylästä jatkuu kapea ja erittäin mutkikas ja kumpareinen tie Smådalarön niemeen. Bussi 839 Handenin sähköjuna-asemalta, Handenterminalen, kulkee tänne Smådalaröhön saakka.

Dalarön saaristokylä perustettiin vuonna 1636 kesken Ruotsin suurvallan aikaa ja kesken sodan. Dalarö oli Ruotsin tärkein tullisatama aikoinaan. Luotsi ja tulli avattiin vuonna 1693. Sata vuotta myöhemmin Tukholman rannikolla ja saaritossa oli lähes sata tullia- ja luotsisatamaa.

Dalarö skans/Dalarön linnoitus on saari joka sijaitsee vain reilun kilometrin päässä manteereelta. Saarelle pääsee kesäaikaan kahdella eri saaristolaivalla 19 ja 20. Molempien kyytiin pääsee Dalarön laivasatamasta. 

Dalarö on Haningen kunnan vanhin asutustaajama. Haningen kunta on on perinteisesti ollut melkein vain metsää ja maanviljelysaluetta. Nykyään kunnassa sijaitsee useita moderneja asuintaajamia, mutta vieläkin on suuret alueet metsää. 

Dalarö syntyi tulli- ja luotsiaseman ympärille. Täällä asuu vuodet ympäri noin 200 henkeä ja kesäsesongin aikana yhteensä noin 15000 henkeä. Kesäaikaan käy Dalarössa paljon turisteja. Täällä on jopa pankki, bankomaatti, kirjasto, yksi lääkäri kunnallisella lääkäriasemalla, pikku puoteja ja ruokakauppa. Kesäaikaan on useita ravintoloja ja kahviloita avoinna, ja muutama hotelli ja kunnan omistama matkustajakotikin löytyy. Itse Dalarön kylä ei ole juuri muuttunut lainkaan, mutta Smådalaröhön on rakennettu moderneja asuinrakennuksia ja kesähuviloita. 

Talviaikaan kylä uinuu talviuntaan. Monet lapset käyvät koulua Haningen kunnan kekustassa Handenissa ja useimmat asukkaat käyvät Tukholmassa töissä. Tukholmasta on tänne sähköjunalla noin 25 minuutin matka ja siitä sitten noin 20 minuuttia bussilla perille Dalaröhön. Bussi käy Smådalarön perukoilla saakka. Joinakin aikoina vuorokaudesta kulkee suora bussi Dalaröstä kaupunkiin Gullmarsplanille ja takaisin. 

Omalla autolla matkaan menee tunti, koska ei ole mitään suorenpaa tietä. Ensin on ajettava Västerhaningen kautta Handeniin ja siitä valtatie 73 pitkin Tukholmaan. Dalarövägenin pohjoispuolella sijaitsee nimittäin täysin rauhoitettu Sandemarin luonnonsuojelualue ja sen takana laaja Tyrestan Kansallispuisto, joten tälle alueelle ei koskaan tule asutusta eikä autoteitä. Sandemarin linnasta olen kertonut aikaisemmin täällä. 

Waxholmin saaristolaiva

Täältä löytyy Tukholman saaristolaivojen kartta. Huom! Reitti 40 kulkee pitkin koko Tukholman saariston ulkoista reunaa, Nynäshamnista Simpnäsiin, ja pysähtyy 25 laiturilla matkan varrella. Tämä reitti on melko uusi, joten saa nähdä jos reitti on tarjolla ensi kesänäkin. Mahtava reitti hyvällä säällä. Suosittelen. Kyydistä voi hyppiä pois ja vaikka yöpyä välillä jollain saarella. Jos tämä suora reitti ei ole tominnassa, niin siinä tapauksessa voi vahtaa laivaa ja jatkaa matkaa mihinkä suuntaan ikinä haluaa.

Reitillä 18 voi matkustaa Tukholman kaupungintalon kupeesta (Strömkajen) Utön saarelle. Tämä on mielenkiintoinen reitti. Joillakin laivalaitureilla on bussiyhteys. Kartalle on merkitty myös tärkeimmät bussilinjat. Täältä löytyy kartta, jolle on merkattu esimerkiksi joitakin kiertoajelureittejä. 

HUOM! Joillakin laitureilla on käännettävä semafori ylöspäin merkiksi laivan kapteenille että laiturilla on matkustajia, jotka haluaa kyytiin. Erittäin mukava tapa viettää lomaa Tukholmassa on laivaristeilyt saaristossa. Voi ostaa viiden vuorokauden matkakortin. Jos ostat matkalipun laivassa, niin säästä matkalippu, sillä se on annettava henkilökunnalle laivasta poistuttaessa.

Tukholman liikennelaitos on luvannut että lähitulevaisuudessa tulee mahdolliseksi kulkea laivoissa ja autoluatoilla liikennelaitoksen matkalipuilla tai korteilla.

Saaristolaivan laituri

Dalarössä on pari-kolme vierassatamaakin.

Autolautta Ornön ja Utön saarille

Haningen kunnalla on Suur-Tukholman suurin saaristo, siis eniten saaria. Tursimi on alueella vilkasta. Noin puoli miljoonaa henkilöä vierailee Utön saarella joka kesä. Melkein yhtä monta vierailijaa on kesäaikaan myös Dalarössä.

Entinen tulliasema on nykyään Dalarön Turistitoimisto, jossa on myös kahvila.

Tullirakennuksen edustalla on kesäaikaan kahvila ja itse tullirakennusta voi vuokrata vaikka häitä varten.

Entien luotsitalo on nykyään matkustajakoti, jota turistoimisto kutsuu maailman pienimmkäsi matkustajakodiksi,  mutta viihtyisimmäksi.

Odinsvägen on Dalarön pääkatu, joka päätyy laivasatmaan. Odinvägenin varrella on myymälöitä ja kahviloita ja jokunen ravintolakin. Saman kadun varrella sijaitsee myös Dalarön pieni puuukirkko, turistitoimisto, Dalarön leipomo, Dalarön ihana maalaiskauppa ja sen puutarhakahvila.

Tukholmasta on Dalarö'ön 30 kilometriä linnuntietä, mutta autolla kilometrejä tulee noin 40. Haningen kunta on melko suuri kunta pinta-alaltaan ja täällä on paljon kaunista luontoa, useita herraskartanoita ja jokunen linnakin sekä runsaasti hevostalleja. Haningen kunnalla on myös suuri merisaaristo.

  Societetshuset/Seurahuone

Ennen vanhaan oli herrasväellä täällä Dalarössä kesäasunto. Herrat toivat vaimonsa ja lapsensa tänne ja itse olivat suurimman osan kesästä kaupungissa. Heitä alettiin kutsumaan kesäleskiksi, mutta mikä hätä heillä oli kaupungissa. Heillä oli piika joka palveli ja kaupungissa oli aviottomia maalta kaupunkiin muuttaneita piikoja ja kauppaneitejä vaikka millä mitalla, joiden kanssa sattoi pitää seuraa kun yksinäisyys alkoi vaivaamaan. Herrat tulivat sitten tänne viikonloppuisin ja heitä varten rakennettiin sosietetshuset/seurahuone, jotta herroilla oli paikka missä olla, keskustella, syödä ja nauttia juomista. Nykyään rakennus on yksityisomistuksessa. Seurahuoneella oli myös joitakin huoneita, joissa saattoi Dalarössä vierailevat herrat saada yösijaa.

Ravintola Ankaret

Hotelli Bellevue

Hotellin laituri

 Näköalakallio nimeltä Amerikaberget

Schweizerbadet niminen uimaranta on Tukholman läänin suurin ja ihanin uimaranta. Tämä uimaranta on ns EU-uimaranta. Se tarkoittaa sitä että täällä käy vähintäin 200 henkeä päivittäin. Kunta ottaa vesinäytteitä neljä kertaa kesässä. Erittäin sopiva ranta pienille lapsille. Tänne tulee monet päiväkodit tai esikoulut, kuten päiväkodit ovat nykyään. Ohuen ohutta hiekkaa silmin kantamattomiin. Ranta on melko luonnonvarainen, eikä täällä ole juuri muita palveluja kuin kioski ja vessat.

Schweizerbadet sijaitsee Dalarövägenin varrella, pari bussipysäkkiä ennen Dalarön laituria. Handenin paikallisjuna-asemalta lähtevä bussi 839 pysähtyy uimarannan kohdalla. Pysäkin nimi on Schweizerparken. 

Erittäin tunnettu ja erittäin korkea-arvoista sukua oleva journalisti ja valtion antikvaari, Tukholman kaupunginmuseon johtaja, taidehistorian filosofian lisenssiaatti Bo Lagercrantz (1918-1993), kirjoitti Hemmets Journalen nimisessä viikkolehdessä vuonna 1952 artikkelin valokuvineen otsikolla "Vem bor var i Dalarö?/Kuka asuu missä Dalarössä? Hän kirjoitti että moni Tukholman saarista on hyvä saari, mutta Dalarö on hienoin. Hän jatkoi Dalarön kehuskelua. Näin jälkeenpäin voin aavistaa että se hienous, josta hän mainitsi, johtui suurista kauniista kesäasunnoista, joissa oli kaikki mukavuudet jo siihen aikaan. Mutta varakkailla oli varaa rakennuttaa toistaan suurempia ja komeampia sveitsiläistyylisiä huviloita. Tynningön saari Vaxholmin kunnassa oli toinen paikka, jonne rakennetiin runsaasti näitä samantyyppisiä sveitsiläisiä puutaloja. 

Nykyään Dalarö on melko tavallinen ja erittäin tyypillien ruotsalainen kesämökkikylä, vaikka täällä on vieläkin isoja komeita puutaloja ja tunnelma on maalaismaisen rauhallinen ja idyllinen. Monet isommat huvilat ovat puitten ja pensaiden takana piilossa, varsinkin Smådalarössä. Vain satama- ja myymäläalueella on hieman vilkkaanpaa määrättyinä aikoina vuorokaudesta, siitäkin huolimatta että täällä käy paljon turisteja. Useimmat turistit tulevat laivalla tai omalla veneellään ja jatkavat sitten seuraavana päivänä matkaansa edelleen Utön saarelle ja toiset Nynäshamniin saakka. 

 Kylätie jolla voi vaistota vieläkin menneisyyden henkäyksen

Taiteilija Eva Bonnier'in (1857-1909) kesäasunto sijaitsee aivan Dalarön keskustassa, Torsvägenin varrella. Samalla alueella Torsvägenin, Odinvägenin ja Baldersvägenin varrella sijaitsee runsaasti kansallisromattisia huviloita.

Eva Bonnier kuului kuuluisaan ja rikkaseen Bonnierin sukuun. Näköjään suurin osa suomalaisista kuva-ja viikkolehdistä kuuluu myös nykyään Bonnierin firmalle. Bonniereilla on myös Taidehalli Tukholmassa. (Huom! Ilmainen sisäänpääsy). Eva Bonnier oli ennen kaikkea portrettimaalari ja hänen tyylinsä oli impressionistinen. Eva oleskeli aikansa Pariissisa ja sai siellä oppia inpressionististen maalareiden töistä. Eva kuoli traagisesti pudottuaan hotellin ikkunasta Köpenhaminassa.

Bonnierin suvulla on kesäpaikka vieläkin Smådalarössa, joka sijaitsee vielä hieman eteenpäin varsinaisesta Dalarön kylästä. Små Dalarö on kapea ja kumpareinen niemi, jonka kätkössä on runsaasti kesäasuntoja, jotka eivät näy juuri tielle. Smådalarössä on useilla tukholmalaisilla julkkikisilla kesäasunto. Amelia Adamon kesäasunto. 

Kuuluisa arkkitehti Ragnar Östberg suunnitteli Eva Bonnierin huvilan ja se valmistui vuonna 1904. Tyyliltään se on erittäin kansallisromanttinen.

 Dalarön kirkko

Virtuaalien vierailu!

Kirkko tai paremminkin kappeli valmistui noin 1649-1652, mutta kirkkoa on uuskorjattu jälkeenpäin.Siihen aikaan kylässä asui noin 150-200 henkeä. Vanhin kartta Dalarön alueesta kertoo että vain kappeli ja Sandemarin linna olivat ainoat rakennukset alueella, joita ei venäläiset polttaneet vuonna 1719. Sandemarin linnasta/kartanosta olen aikaisemmin kertonut täällä. 

Votiivilaiva täytyy aina olla saaristokirkoissa, joissa kävi paljon merenkulkijoita ja kalastajia. Tämä votiivilaiva on vuodelta 1652. Votiivi tarkoittaa  lahja Jumalalle kiitoksena rukousten kuulemisesta tai vastaavasta.

Seurakuntatalo, entinen papppila

Rosenö on saari Smådalarön niemen kärjessä. Pieni silta yhdistää saaren mantereeseen. Mantereen puolella käy bussi 839 kääntymässä.  Saaren omistaa nykyään Skypen perustaja Niklas Zennström. Niklas perusti Skypen mutta möi sen Ebaylle 19 miljardilla kruunulla. Hän osti Rosenön saaren ja tämän upean huvilan vuonna 2008 hintaan 75 miljoonaa kruunua. Silloin talo oli Ruotsin kallein talo. Oikeastaan se on hänen Kalmarilainen firmansa joka omistaa saaren ja talon, jotka on regiteröityjä Englatilaisilla Neitsytsaarilla. Niklas perusti riskikapitaaliboolagin nimeltä Atomico ja hän asuu enimmäkseen Lontoossa.

 Silta Rosenön saarelle

Smådalarö gård

Mantereen puolella Smådalarössä sijaitsee Smådalarö Gård, mikä toimii konfrenssitiloina. Minäkin olen ollut täällä kerran konferenssissa. 

 Moderneja huviloita Smådalarössä

God Jul!

Finsta

Finstan rautatieasema ja Birgitan muistokivi

Finsta on pieni asutustaajama Norrtäljen kunnassa valtatie 77 varressa. Tietä kutsutaan myös nimellä Finstavägen. Tukholmasta on sinne matkaa vajaat 50 kilometriä. Norrtäljestä vajaat 10 kilometriä. Tämä kylä näyttää melko autiolta äkkinäkemältä. Useita autioita rähjäisiä asuinrakennuksia ja latoja. Pari omakotitaloa, isompi maalaistalo ja laajoja peltoalueita. Ihan idyllinen kylä loppujen lopuksi. Täälä asuu reilut 200 henkeä. 

Eihän tänne kukaan lähde vain Pyhän Birgitan takia, mutta jos sattuu ajamaan ohitse niin kannattaa pysähtyä ja katsella ympärilleen. E18 tieltä on vain pari kilometriä 77 tietä pitkin Finstaan. Kesäaikaan täällä pidetään paikallisia menoja ja juhlia, joihin voi kaikki kiinnotuneet osallistua.

Finstassa on yksi ruokamyymlä jonka yehteydessä on kylän ainoa ruokailupaikka.  Mutta täältä löytyy butiikki nimeltä Tusenting, jossa voi ehkä tehdä löytöjäkin. Myynnissä on kaikenlaista roinaa maan ja taivaan väliltä.

Finstan kautta on kulkenut 1800-luvun lopulla junanrata Lännasta Norrtäljeen. Vuosina 1700-1721 miehitti venäläinen armeija alueen ja uhkasi rautaruukkitoimintaa Upplannissa. Lännaan rakennettiin masuuni rautamalmin käsittelyä varten. Ruukki osti suuret metsäalueet, jotta ruukki sai käyttöönsä puuhiiltä. Tavallinen grillihiili on puuhiiltä. Puuhiiltä voi käyttää moneen tarkoitukseen. Ruukki oli toiminassa 200 vuotta. Lännasta kuskattiin rautamlamia Norrtälejn satamaan juuri ruukkia varten rakennettua rautatietä pitkin. Matkan varrelle rakennettiin joitakin asemia, jotta maaseudun väki pääsi käymään asioilla Norrtäljen kaupungissa. Mitään junaliikennettä ei tällä radalla enää ole, mutta usemmaat asemrakennuksset ovat vileäkin jäljellä. Finstan asemarakennus toimii paikallisen Finstansäätiön tiloina. 

Ruotsissa on useilla pienemmilläkin paikkakunnilla tämmöisiä viittapylväitä opastamassa vierailijoita. Pylväissä opastetaan tärkeimmät nähtävyydet ja paikkakuntien  sisarpaikkakuntien sijaintien ilmansuunnat. Usein pylväissä on myös jokunen suurempi metropolikin otettu mukaan, kuten täällä Finstassa on viitta, joka osoittaa Roomaan päin.

Viitoituksesta ei ainakaan ole pula kylässä.

 Finsta gårdin kartano on tunnettu jo 1200-luvulta lähtien

Itse kylä on saanut nimensä Finstan kartanon mukaan. Pyhä Birgitta on syntynyt Finstan kartanossa, jonka hänen vanhenpansa omistivat. Finsta on perinteisesti kuulunut Skederidin pitäjään, joka on nykyään yksi Norrtäljen kunnan distrikteistä/osa-alueista. Skederid on Finstan eteläpuolella sijaitseva maa-alue nimeltään. Finsta nimistä kirkkoa ei ole mutta, Skederidin kirkko kuului alunperin Finstan kartanolle. Kirkko sijaitsee parin sadan metrin päässä kartanosta ja kahden kilometrin päässä sijaitsee toinen kirkko nimeltä Husby-Sjuhundra.

Vuonna 1950 osti Tukholman läänin landsting/Tukholman läänin maakäräjät Finstan kartanon. Kartanossa sijaitsee Naturbruksgumnasium, siis lukiokoulu, jossa opiskellaan kaikkea maatalouteen kuuluvaa. Ruotsissa ei erotella lukioita ja ammattikouluja toisistaan, vaan molemmat kulkevat nimellä gynasium.

Finsta gård

Pyhä Birgitta syntyi täällä Finstan kylässä vuonna 1303. Taustalla  näkyy Birgittan luola jossa hän kävi hiljentymässä ja rukoilemassa.

Birgitta oli korkea-arvoisen Upplannin ensimmäisen lakimeiehen Birger Perssonin (kuoli 1327) ja hänen vaimonsa Ingeborg Bengtsdotterin tytär. Birger oli myös ritari, kuten hänen isänsäkin oli ollut.  Birger toimi myös valtioneuvoksena ja Upplannnin ensimmäisenä lakimiehenä. 

Ritari oli kuninkaallisen armeijan ratsuväkisotilas. Aikaisella keksiajalla kuninkaat  tarvitsivat sotilaita ja armeijan. Kuninkaat löivät ritareiksi määrätyt ratsumiehet. Myöhemmin  kuninkaat alkoivat aateloida monet sotilaspalvelussa olleet herrat. Näin syntyi rälssi niminen yhteiskuntaluokka. Rälssiläiset saivat erikoisia etuuksia, kuten verovapauksia, kninkaallisia lahjoituksia, suuria rälssikartanoita isoine tiluksineen. 1500-luvulla rälssiluokasta tehtiin aatelissäädyt. Tätä ennen oli jo ollut olemassa ns perusaatelisia. Aaatelsiet voidan Ruotsissa jakaa kolmeen ryhmään, aateliset,  ritarit ja rälssiläiset. 

Ingeborg puolestaan oli lakimies Bengt Magnussonin ja Sigrid den fagran tytär. Ingeborg siis kuului kuninkaalliseen Bjällbon sukuun ja suvun lakimieshaaraan. Ingebrorgin äiti Sigrid den fagra kuoli nuorena. Sigridin kuoleman johdosta  Birger Persson meni uusiin naimisiin Ingeborg Bengtsdotterin kanssa. He saivat seitsemän lasta, joista kaksi ensimmäistä ja neljäs ja viides lapsi kuolivat heti syntymänsä jälkeen. Eloon jäi kolmas lapsista, joka oli poika nimeltä Israel Birgersson. Kaksi viimeistä lasta oli tyttäriä, Katarina ja Birgitta, jotka jäivät myös eloon. 

Tyttäret naitettiin kahden veljeksen kanssa, Magnus ja Ulf Gudmarsson, jotka syntyivät Ulvåsa nimiseen rälssisukuun. Ulvådsan suvun linna ja tilukset sijaitsivat Motalan kunnassa Itägötanmaalla. Birgitta oli vain 13-vuotias kun hänet naitettiin ja hän muutti miehensä luokse Ulvåsaan. Avioliitto kesti 20-vuotta kunnes Ulf Gudmarsson kuoli. He ehtivät saada kahdeksan lasta. Vain viisi vuotta miehensä kuoleman jälkeen matkusti Birgitta Roomaan ja eli siellä kuolemaansa saakka. Hänen ruumiinsa tuotiin kuitenkin Birgitan veljen toimesta Vadstenan luostariin ja hänen Pyhät jälkeenjäännöksensä ovat Vadstenan luostarikirkossa. 

Ulvåsan linna on kuulunut monille eri aatelissuvuille ja nykyään sen omistaa viisi serkusta, jotka kuuluvat kahteen eri aatelissukuun niemltä von Essen ja Horn af Åminne. Linnaan ei pääse sisään, mutta puistoalue on avoin kaikille. Puistossa sijaitsee ns Birgittas udde, eräänlainen luonnonvarainen hiljentymispakka, jonne ei pääse autolla, vaan sinne on käveltävä. Matkaa on 2,5 kilometriä parkkipaikalta.

Finstan kartanossa asui alunperin Fintan suvun jäseniä, jotka sitten möivät kartanon serkulleen Birger Perssonille. Finstan suku oli upplantilanien rälssisuku, ja suvun sukukartanona toimi Finstan kartano. Suvun pämies oli nimeltään Israel, joka kuoli jo 1200-luvun alussa. Hänen poikansa Jakob Israelsson oli arkkipiispa Uppsalan hiippakunnassa ja hänen pojanpoikansa Israel Erlandsson toimi piispana Västeråsissa. 

Pyhän Birgitan isä siis kuului Finstan sukuun. Finstan kartanon on omistanut lukuisat aattelissuvut. Aivan sataprosenttisen varmaa ei ole että Birgitta olisi syntynyt Finstassa, vaikka hänen vanhempansa omistivat siiihen aikaan kartanon. Mutta Vadstena luotarissa on muistiinpanoja, jossa silloinen abbedissa on kirjannut, että Pyhä Birgitta syntyi Finstan kartanossa.

Finstan kylässä lähellä kartanoa sijaitsee Birgitan luola, jossa kerrotan Birgitan käyneen rukoilemassa.

 Skederids kyrka

Skederids kyrka kuuluu Rimbon pastoraattiin. Kirkko sijaitsee noin puoli kilometriä etelään päin Finstan keskustasta. Siellä ei ole muuta kuin kirkko ja entinen pappila suurten viljapeltojen keskellä. Kahden kilometrin päässä sijaitsee Husby-Sjuhundran vielä täätkin vanhmpi kirkko 1100-luvulta. Skederidin kirkon on luultavasti Birgitan isä Birger Persson rakennuttanut ja kirkko on kuulunut ensisijaisesti Finstan kartanolle. 

Kirkon ympäristön on idyllisen rauhallinen paikka.

Kirkkoa pidetään avoinna kesäaikaan 3.heinäkuuta -14.elokuuta välisenä aikana joka päivä kello 10-18. Kirkosta tuli jo 1300-luvulla pyhiivaelluskohde. Tämä kirkko on tunnettu laajemmaltikin ulkomaita myöten.

Pyhän Birgitan patsas 1400-luvulta. Alkuperäinen patsas sijaitse Tukholmassa Historiallisessa museossa. Historiallisessa museossa on pari muutakin puuveistosta täältä Skederidsin kirkosta.

Alttarikaappi 1400-luvulta löytyy Tukholmasta Historiallisesta museosta

Husby-Sjuhundaran kirkko

Husby-Sjuhundran kirkko sijaitsee noin kaksi kilometriä itäänpäin Finstasta. Tämä kirkko on yksi Upplannin vanhimpia kirkkoja. Kirkko  on 1100-luvulta. Se seisoo myös yksinään viljapeltojen keskellä maaseudun rauhassa. 

Kirkkoa pidetään avoinna kesäakudella 3.heinkuuta-31.elokuuta välisenä aikan joka päivä kello 10-18. Kirkko sijaitsee valtatie 77:n Husby kyrkväg nimisen sivutien varressa. Kirkko näkyy valtatielle, koska alueella on vain suuria avaria viljelyspeltoja.

Nimi Husby tai Hysaby kertoo siitä että täällä on ollut kuninkaankartano.  Kuninkaankartanoissa kuninkaat yöpyivät matkoillaan ympäri valtakuntaansa. Kuninkaankartanoissa viljeltiin hovin tarpeisiin ja navetassa oli lehmiä, sikoja, kanoja ja lampaita. Kerrotan että kuninkaalla olisi alunperin ollut oma lehtari kirkossa. Aikoinaan kirkko sesoi vesireitin varrella, mutta maanpinnan nousu on saanut aikaan sen, että jäljellä ä on vain erittäin kapea ja melkein kuiva puron uoma noin 200 metriä kirkosta etelään päin. Kirkko on tunnettu myös monista kauniista riimukivistään. Kirkkosalissa on useita vanhoja puuveistoksia ja ikivanha krusifiksi seinällä. Kivistä voi lukea että paikalla on sijainnut kristitty rukoushuone jo 1000-luvulla viikinkien ajalla.

 Rimbo kyrkan, Rimbo

Finstasta 4-5 kilometriä länteen päin sijaitsee Rimbo. Rimbon kirkko on 1400-luvulta. Kirkon kalkkimaalaukset ovat näkemisen arvoiset. Kirkko on avoinna joka päivä 3. heinäkuuta - 31. elokuuta välisenä aikana kello 9-16.

Rimbon kirkosta on viety lukuisia 1200-1400-luulta peräisin olevia puuveistoksia Tukholmaan Histroialliseen museoon. Kirkkoon on jäänyt kuitenkin kaksi krusifiksia ja pari muuta puuveistosta, jotka ovat alunperin vanhasta alttaritaulusta.

Rimbon pastroraattiin kuuluu viisi seurakuntaa. Kaikki kirkot ovat vanhoja ja  kauniita ja myös omalla tavallaan erikoisia. Kirkot ovat avoinna kesäaikaan kaikki suurin piirtein samoihin aikoihin, joten jos ketä kiinnostaa niin suosittelen tehdä kiertokäynnin. Kirkon sijaitsevat suhtkoht lähekkäin mutaman kilomterin säteellä.