Stora Blecktornet ja Barnängen

 Stora Blecktornet, Södermannagatan 61, Södermalm

Rakennus oli arkkitehti Ferninand Bobergin ja hänen vaimonsa Annan koti. Rakennus alunperin toimi paikkana, jossa valkaistiin kankaita lähellä sijaitsevaan vaatetustehtaaseen, joka sijaitsi alueella nimeltä Barnängen. Kauppamies Jakob Gavelius perusti tämän vaatetusfirman nimeltä Barnängens Manufaktur. Gavelius sai jopa nimikko kadun alueelta, Gaveliusgatan.

Alueella sijaitsi myös poikakoulu nimeltä Hillska skolan. Koulun tarkoitus oli kouluttaa pojat niin pitkälle että pojat pääsisivät yliopistoon opiskelemaan.

Nykyään rakennus on nimeltään Solidaritetshuset, jossa on erilaisilla järejstöillä toimintaa, maahanmuuttajilla, kanta-asukkailla ja kaikille yhteisiä kerhoja. Täällä on myös kirjasto, jossa on kirjoja monilla eri kielillä ympäri maapalloa.

Aftonbladetin lehden perustaja ja kirjapainon omistaja Lars Johan Hierta osti Barnängenin tehtaan vuonna 1848.  Hierta oli aatelisherra ja istui eduskunnan toisessa kammarissa, jossa istui vain aatelisia ja he saivat istua kammarissa kuolemaansa saakka. Tämä toinen kammari lakkautettiin vuonna 1971.

Kaiken muun touhun keskellä Hierta perusti myös steariinitehtaan Liljeholmenille. Hierta päätti että vaatetustehtaassa voidaan alkaa valmistamaan silkkikankaita. Myöhemmin alettiin valmistamaan myös pumpulikankaita. Rakennettiin yksi rakennus lisää, jossa sai töitä liikuntavammaiset ja henkilöt, joilla muuten oli vaikea saada töitä. Tämä perinne on on jatkunut Ruotsissa tähän päivään saakka.

 Portti Barnängenin herraskartanoon, Barnängsgatan

Barnängens herrgård/Barnängenin kartano, Tegelviksgatan 54

Per Anders Fagerström on kirjoittanut kirjan kankaankutojien lapsista. 

Barnängen on yksi Ruotsin tunnetuimmista tavaratuotteista, sillä jo vuodesta 1868 on firma valmistanut myös hiusten ja ihonhoitoaineita. Tehdas valmisti jo alun alkeen omia tuotteita myös lapseille.  Voiteet ja shampoot sekä saippuat ovat valmistettu puhtaista raaka-aineista ja miedoista hajusteista, jotta niitä voi lapsetkin käyttää. Itse olen käyttänyt heidän tuotteitaan jo melkein viisikymmentä vuotta. Oikeastaan koko perhe on niitä käyttänyt.

Barnängen sijaitsi hieman Stora Blecktornetista itäänpäin. Siellä on vieläkin Barnägsgatan ja Gaveliusgatan, jäljellä ja useita rakennuksia siltä ajalta kun alueella oli teollisuutta. Mutta koko alue on uuskorjattu ja muokattu, vanhat rakennukset on varovaisesti kunnostettu ja alueesta on tullut erittäin viihtyisä ja rauhallinen asuinalue. 

Nimi Barnängen on yksinkertaistettu sanasta Barnstuguängen ja se tulee lastensairaalasta, jonka Danvikens Hospital suunnitteli Hammarbyjärven viereiselle niitylle 1500-luvun lopulla.

Barnängenin alue sijaitsee Södermlamin  saaren itäisessä päädyssä ja aluetta on hienovaraisesti uuskorjattu ja sinne on rakennttu uusia asuntoja.

 Stora Blecktornet

Lähestyttäessä Stora Blecktornet malmagårdenia on erittäin ihastuttavia asuinrakennuksia. Stora Belcktornet malmgård sijaitsee alueen keskellä, Blecktronstigenin varrella. Malmgård on konferenssikeskus, mutta sen kahvilassa voi käydä kuka vaan ja istuskella kartanon pihalla. Kahvila on ollut vain kesä aikaan avoinna, ja silloinkin iltapäiväisin ja iltaisin. Joten en tiedä kahvilan kohtalosta sen enenpää.

Lilla Blecktornet

Lilla Blecktornet on korttelisto Lilla Belckhornparketin puistossa ja Liella Belcktornet on myös entisen malmitilan nimi puistoaluella, hyvin lähellä Stora Bleckhornetin kartanoa.  Vuodelta 1787 peräisin oleva kivirakennus sijaitsee Lilla Blecktornsparkenin itäosassa ja on Tukholman kaupunginmuseon sinisellä luokituksella, mikä tarkoittaa, että se on "erittäin korkea kulttuurinen ja historiallinen arvo".

1930-luvulla talossa oli orpokoti ja "poikien kasvatuslaitos". Lilla Blecktornetia vuokraa tänään Dianova-yhdistys, joka on kansainvälinen päihteiden kuntoutuksen parissa toimiva linkkiliike. Lilla Blecktornetissa on Dianovan pääkonttorin lisäksi tukikoti kahdeksalle-kymmenelle riippuvuuskuntoutuneelle.

Stora Blecktornet

Rakennus on jäänyt enempi tai vähempi modernimpien rakennusten väliin, mutta sen ympärille on kuitenkin jätetty jonkin verran puistoaluetta.

 Stora Blecktornet

Barnängenin alue mainittiin ensi kertaa 1600-luvulla, jolloin tänne alkoi kehittyä teollisuutta. Ensi alkuun valmistettiin vantar/vanttuita, kudottuja käsineitä. Jakob Gavelius sai yksinoikeuden perustaa kutomon ja viereisessä rakennuksessa ommeltiin vaatteita kuninkaan sotilaille. Kuningas aateloi Gaveliuksen, joten hän kuoli aatelisherrana aatelis nimeltään Lagerstedt. Myöhemmin 1700-luvulla tuotanto kasvoi ja silloin alettiin valmistamaan monenlaisia asusteita ja osa tuotannosta kuskattiin Suomeen. 

Barnängen nykyään

Gaveliusgatan, Faggens krog, alueen oluttupa

Tegelviksgatanin ja Tengdalsgatanin välisellä alueella on entiset teollisuusrakennukset uuskorjattu ja niihin on tehty asuntoja. Uuskorjattujen rakennusten lisäksi alueelle on rakennettu uusia asuinrakennuksia. Nykyään tämä on todellakin kaunista ja siistiä aluetta. 

Malmgården Vita Bergen omistaa Stiftelsen Vita Bergen/Vita Bergen säätiö, Malmgårdsvägen 53, Södermalm.

Stora Belcktronsparken ja Lilla Blecktornsparken on kaksi puistoaluetta Ringvägenin ja Katarina Bangatanin välissä, Norra Hammarbyhamnen alueella. Kun kävelee tällä alueella ja varsinkin puistoalueella on melkein mahdotonta uskoa että tämä on suurkaupunki, jonka keskeltä löytyy näin idyllinen alue. Täällä on lapsiperheiden hyvä asua.

Täällä on lampaitakin laitumella kesäaikaan, keskellä suurkaupunkia!

Bleck, kesäkahvila/ravintoa, Katarina Bangatan 68

Avoinna kello 17 lähtien tuonne  puoleen yöhön

Mutta tämä kyseessä oleva Stora Belcktornet sijaitsee Södermalmin kaakkoisessa kulmassa, alueella jonka perinteinen nimi on ollut Hammarbyn urheilukenttä. Aluetta on uuskorjattu, uusia asuinrakennuksia on rakennettu, kaksi uutta puistoaluetta on valmistettu, Blecktronsparken ja Tullgårdsparken.

Takaisin Stora Becktornetin kartanoon. Kuvassa Stora Blecktornetin pihaa. Taustalla Bohusgatanin kulmaus.

Frösunda LSS AB huseeraa nykyään kartanossa. LSS tarkoittaa liikunta-ja kehitysvammaisten suojalakia. Tukholman kaupunki omistaa rakennuksen nykyään, mutta kunta on antanut rakennuksen konferenssitiloiksi ja josta huolehtii lievästi kehitysvammaiset. 

Täällä leivotaan, tehdään voileipiä, keitetään kahvia, siivotaan, tiskataan, käydään kaupassa ja hoidetaan puutarhaa. Paikalla on viisi aikuista ja kaksitoista lievästi kehitysvammaista, jotka ovat vastuussa kaikesta toiminnasta. Kahvilan aukioloajoista olen epävarma, joten en sano mitään. Usein täällä soittaa kehitysvammaisten oma orkesteri. Täällä voi tavata kavereita kahvitella ja kuunnella musiikkia.

Kahvila Blecktorent

Stora Blecktornsparken

Wira bruk

Österåkerin kunta

Wira bruk/Wiran ruukkikylä sijaitsee Österåkerin kunnan pohjoiskolkassa, kahden järven Viren ja Losjön välissä. Jos satutte ajelemaan tällä alueella niin poiketkaa ihmeessä Wiran idyllisessä pienessä ruukkikylässä. Suosittelen aikaa toukokuun alusta syyskuun loppun. Sillä välillä on kylä kauneimmillaan.

Österåkerin kunta sijaitsee Tukholmasta koilliseen, Roslagenissa. Kunta on suuri pinta-alaltaan. Kunnan pääpaikkakunta on Åkersberga. Tukholmasta on mentävä kiertoteitä, sillä muuten tulee meri vastaan. Åkersberga luetaan kuuluvaksi Suur Tukholmaan ja sinne on noin 30 km Tukholmasata, riippuen mitä tietä ajaa. Alue on melko haja-asuttua. Alue on vahvasti ollut riippuvainen Itämerestä. Tukholman saariston pojoiset saaret sijaitsee täällä Österåkerin kunnassa. Täällä asuu melko vaurasta väkeä kuten kaikissa muissakin naapurikunnissa. Alue on hyvin vanhaa kulttuurialuetta ja alueella sijaitsee Ängsön pieni muttasöötti luonnonreservaatti ja paljon muinaisjäännöksiä.

Österåker mainostaa kuntaansa vetovoimaisinpana saaristokuntana Tukholman läänissa. Åkersberga on tunnettu vanhasta kanavastaan ja lukuisista saaristaan.

Wira bruk on vanha ruukkipaikkakunta alueella, joka sijaitsee Roslags Kullan pitäjässä kahden järven Viren ja Losjön järvien välissä. Åkersbergasta pääsee tänne bussilla 620. Åkersbergaan kulkee paikallisjuna Roslagsbanaa pitkin. Roslags Kulla on lähin asutusalue, joka sijaitsee kilometrin päässä.

Clas Larsson Fleming

Hän syntyi Suomessa ja kuoli laivassaan Kielin kanavssa Saksassa amiraalin virassaan. Hän oli Louhisaaren kartanon herra joka toimi aikansa Tukholmassa ylikäskynhaltijana/övertåthållare, siis jonkilainen kaupunginjohtaja. Äitinsä puolelta hän oli kuuluisaa suomalaista Hornin sukua. 

Östanån linna, Roslags-Kulla, Östanåvägen

Claes Larsson Fleming perusti rautaruukin nimeltä Vira bruk ja ruukin patroona, hän itse, tarvitsi arvolleen sopivan linnan asuttavakseen. Näin syntyi Östanån linna. Se on sitten eri asia kuinka usein Clas Fleming nukkui linnassaan, sillä hänellä oli monta virkaa.

Kaksi vuotta sitten linna oli myytävänä. Hintapyyntö oli 35 miljoonaa mutta linna on korjausta ja kunnostusta vaille. Mutta siihen hintaan sai myös suuren tontin, jossa on kaunis barokkipuutarha. Koska täällä linnassa ei asunut kukaan pitkiin aikoihin, niin se pääsi rähjistymään. 1800-luvulla linnassa asui silloinen pääministeri Erik Gustav Boström ja hänen jälkeläisensä ovat omistaneet linnan sen jälkeen. Linna on toiminut perintlinnana,jota ei sääntöjen mukaan saanut myydä. Sen oli kuljettava suvussa, mutta kukaan heistä ei ole ollut innostunut peruskorjauttamaan linnaa eikä asumaan linnassa. 

Useat aatelissuvut omistivat vuoron perään linnaa 1400-1700-luvuilla. Mutta vuonna 1719 tuikkasivat venäläiset sotilaat linnan palamaan, kuten he polttivat monet muutkin kartanot ja linnat Itämeren rannikolla samana vuonna. Joten tämä nykynien linna ei ole se alkuperäinen linna, jossa Clas Fleming asui.

Valtion kiinteistöviratso oli ensialkuun kiinnostunut pelastamaan linnan ja tehdä siitä kulttuurisuojatun rakennuksen. Mutta he jättivät idean, sillä Upplannissa on runsaasti kulttuurisuojattuja linnoja jo ennestäänkin ja peruskorjaukset olisivat nielleet verovaroja. Österåkerin kunta ei halua satsata verovaroja korjatakseen linnan. Linna sopisi vaikka vanhustenkodiksi kunhan joku sen kunnostaisi. Östanån linna on siis myynnissä vieläkin!

Ruotsissa ruukkiiyhteiskunta saattoi kehittyä joko paperin, lasin tai rauadankäsittelyn ympärille 1700-luvun lopulta lähtien. Ruukkeja on Ruotsissa ollut ehkä tuhat tai enempikin. Joitakin lasiruukkiyhteiskuntia on vieläkin jolkunen jäljellä Smålannissa, mutta useimmat suurimmista ruukeista ovat nykyään paikallisten kotiseutuyhdistysten hallussa ja turismi on suurin tulonlähde. 

Ruotsissa on tehty sosiaalisia tutkimuksia ruukkiyhteiskunnista. Varsinkin on tutkittu ruukkiyhteiskunnissa asuneidn ja kasvaneiden luonteenlaatua. Ruukkiyhteiskunnassa kasvaneet kehittyivät luonnollisestikin ympäristönsä vaikituksen alaisina. Eristyneisyyttä pidetään suurinpana haittana elää ja asua näin suljetussa yhteisössä, jossa ei ollut lainkaan sijaa yksityisyydelle. Elämä ruukissa oli orjatyötä, vaikka sen vastiineksi sai asunnon ja ruuan ja välttämättömät tarpeellisuudet. 

Museo

Täällä voi tehdä myös ostoksia tai ostaa netin kautta. Ihatuin noihin kattokruunuihin ja kynttiläjalkoihin. Avoinna suurin piirtein joka päivä kello 11-16.

Täällä ole aikaisemmin kertonuut Penningbyn linnasta ja Ängsön kansallispuistosta.