Ingarö

Ingarö

Ingarön saari on suurimpia saaria Tukholman saaristossa, entinen Ingarön pitäjä, joka sijaitsee melko lähellä keskustaa, mutta silti täällä asuu vähän väkeä. Luultavasti se johtuu siitä, ettei Värmdön kunta ole sallinut tonttien myyntiä. Mutta yksi uusi asuinalue on syntynyt, Norra Ingaröstrand.

Kuten kartalta näkyy niin Värmdön kunnassa riittää saaria...

Värmdöläiset kutsuu kuntaansa saariston kohtauspaikaksi, eikä turhaan, sillä Värmdön kunnan saaristo sijaitsee Tukholman saariston sydänalueella. Värmdön saaristoon kuuluu Tukholman saariston suosituimmat saaret, kuten Sandhamn, Möja, Runmarö, Grinda, Ingarö, Svartsö, Nämdö, Harö, Djurö/Vindö, Eknö...

Värmdön kuntaan kuuluu noin tuhat saarta. Kunnassa on enempi saaria ja luotoja kuin missään muussa Ruotsin kunnassa. Värmdön kuntaan kuuluu Tukholman sisä-ja ulkosaariston saaria. Kunnassa sijaitsee noin 14000 kesäasuntoa, vaikka itse kunnassa asuu vain noin 39000 asukasta. Kesäaikaan kunnan väkiluku kasvaa turistien myötä noin 100 000 henkeen. Ingaröhön tullaan ennen kaikkea luonnon takia, ja myös Artipelagin gallerian takia.

Tukholmaan on vain 20 kilometriä matkaa. Värmdö sijaitsee suurkapupungin ja villin luonnon välimaastossa. Se on juuri luonto ja meri mitkä houkuttelee ihmisiä tänne. Tänne rakennetaan kovaa vauhtia uusia asuintaloja, koska asuntopula Tukholmassa on aivan valtava. Värmdö on nykyään yksi Ruotsin nopeimmin kasvavista kunnista.

Ingarö kuuluu Värmdön kuntaan, kuten naapurisaaret Fågelbolandet, Vindö, Runnarö ja Nämdö, kaiken kaikkiaan noin sata suurenpaa ja pienenpää saarta. Ingaröllä on oma seurakuntansa, johon kuuluu Beatelund, Brunn, Långvik, Fågelvikshöjden, Ingaröstrand, Fågelvik, Björnö ja Ingarön kirkot. Värmdön kuntaan liitettiin vuonna 1974 Gustavsbergin ja Djurön kunnat.

Täällä olen aikaisemmin kertonut Värmdön kunnasta.

Hieman parantuneet bussiyhetydet on saanut aikaan sen että tänne on alkanut muuttaa viime vuosina väkeä. Tukholmassa on 22 uutta metroasemaa rakenteilla tai suunittelu asteella. Yksi niitsä on metrolinja Gustavsbergiin. 

Läheskään kaikille suurimmille saarille ei pääse autolla perille, mutta Ingarön saarelle pääsee siltaa pitkin, mutta siitä ei sitten enää eteenpäin. Ingarön saareelle ei kuitenkaan pääse saaristoliavoilla, mutta joitakin ykistysiä laitureita löytyy saarelta, kuten Artipelagin taidehallin laituri.

Artipelag on parasta mitä Tukholmassa on tapahtunut viime vuosina kuttuuririntamalla, jos ei oteta lukuun Kansallismuseon täydellistä uudistusta. Ehdoton päiväretki kohde!!! Artipelag muuttuu ja muokkautuu kaiken aikaa. Sisätilat ovat muuttaneet ulos ja ulkotilat sisään, voisi sanoa. Myös kesäkauden paras kohde. Täällä olen kertonut Artipelagista aikaisemmin.

Gustavsbergiin pääsee mm bussilla 425 Slussenilta. Gustavsberg Centrum pysäkillä vaihda bussiin 468, mikä ajaa Artipelagin edustalle ja kääntyy siitä takaisin Gustavsbergiin.

Artipelagiin pääsee kesäaikaan myös saaristolaivalla.

Ingarö on ehkä eniten luonnonvaraisin Värmdön asuinalueista. Gustavsbergiin kulkeva valtatie 222 on hvyässä kunnossa ja siitä sitten erinomaisen hyvässä kunnossa olevaa Ingarövägeniä pitkin Ingarön saarelle. Slussenilta Tukholmasta on Ingarön saarelle noin 20 kilometriä. Ingarön saaren eteläiseen kärkeen on kuitenkin 32 kilometriä matkaa, koska saari on suht koht suuri. 

Ingarön kirkko on ensimmäisiä rakennuksia vasemmalla jonka kohtaa kun saapuu erittäin kapean meriväylän ylitse Ingraön saarelle. Alueen nimi on Brunn. Alueella sijaitsee pieniä omakotitaloja ja mökkejä. Alueelta Eknäsvägenin varrelta löytyy myös palveluja. Kirkko sjaitsee kauniilla paikalla Kolström nimisen kapean vesiväylän varrella. Väylä kulkee mantereen ja Ingarön välillä ja jonka ylitse kulkee myös tie ja silta Ingarön saarelle.

Kolström on erittäin kaunis ja kapea vesiväylä, mikä kulkee Farstalandetin ja Ingarön välillä Värmdössä, ja mitä kautta pääsee pienemmät aluksen Itämerelle. Veneäläiset aikoinaan 1700-luvulla käyttivät tätä vesiväylää päästäkseen Tukholmaan, jolloin väylässä oli enempi vettä. Siihen aikaan venäläiset seilasivat pitkin Ruotsin rannikoa, varastivta herraskartnoista kaiken minkä saivat irti ja sitten tuikkasivat rakennukset tuleen. Tätä aikaa kutsutaan nimellä rysshärjningar. Täällä olen kertonut venäläisten ryöstöretkistä!

Ingarön kirkko, Ingarö kyrkväg,  on täyttänyt 232-vuotta

Kirkkoa alettiin rakentamaan vuonna 1790 ja se vihittiin käyttöön kaksi vuotta myöhemmin. Arkkitehti Ragnar Hjort (1887-1971) laati piirustukset ja suunnitteli kirkon. Kirkko on kulttuurisuojattu rakennus. Kirkko kuuluu Gustavsberg- Ingarön seurakuntaan. Kirkossa pideteään siunaustilaisuuksia ja kirkkosmaalle haudataan heitä joilla on siihen lupa, usimmat sukuhautoihin. Kirkossa pideteää joskus konserttejakin, muuten kirkkoon pääsee käymään, kun soittaa ja sopii seurakunnan kanssa ajasta.

Saarella ei ollut edes nimeä ennen kuin vuonna 1740, jolloin saari sai jopa oman koulun. Koulumestarina toimi pappi Samuel Ödmann. Hänestä tuli myös saaren ensimmäinen komministeri, sen ajan pappi. Koulumestari nimtystä käytettiin keskiajalla ennen kuin rehtori nimitys tuli yleiseksi.

1600-luvulla koulumestari nimitystä alettiin käyttämään opettajista.1800-luvulla opettajien status laski huomattavasti ja kuka tahansa, jopa lukutaitoinen sotilas sai toimia opettjana. Opettajien status Ruotsissa on aina ollut melko kehno. Ruotsissa kutsustaan vieläkin naisopettajia nimellä fröken/neiti ja miesopettajia, joita on hyvin vähän, nimellä magister/maisteri. Muuten ei maisteri nimitystä ole lainkaaan käytössä. Opettajista on valtava pula nytkin, sillä harva haluaa sitä hommaa itselleen. Kouluissa on kova opettajapula ja paljon epäpäteviä henkilöitä opettajina. Insinöörit ottaa usein lisähommkseen matematiikan tuntiopetuksen.

Kellotapuli

Kirkkoa kutsuttiin alkuun nimellä Pilhams kapell. Barooni Anders Cederström asui Beatelundin säätykartanossa Gustavsbergin alueen puolella ja hän kustansi kirkon rakentamisen. 

Beatelundin kartano on nykyään yksi Ruotsin parhaiten säilyneistä Karoliinisen aikaisista (1654-1718) rakennuksista. Beatelund näytetään ryhmille ilmoittautumisen jälkeen, mutta muuten ei ole avoin yleisölle. Beatelundin kartanon omistaa Sten Westerberg & Co AB, kun taas läheisen Beatelundin maatilan omistaa Peder Wallenberg. Tilaan kuuluu päärakennus ja sitä ympäröivä puisto, kun taas Beatelundin tilalla on lähellä talli ja metsää. 

Ajanjaksoa kutsutaan  Karolingien aikakaudeksi kolem Karl-nimisen kuninkan mukaan, jolloin Karl X Gustav, Karl XI ja Karl XII, kukin vuorostaan ​​olivat Ruotsin valtionhallintoja. Karolingien aikakausi kattaa suurvaltakauden jälkimmäisen puoliskon, jolloin Ruotsi oli mukana useissa suurissa sodissa Tanskaa ja erityisesti Venäjää vastaan. Ensin Karl X Gustavin Tanskan sota (1655-1661), sitten Skånen sota (1675-1679) ja lopulta Suuri Pohjansota (1700-1721).

Barooni Anders Cederström asui Beatelundin herraskartanossa ja hänen varoillaan saatiin kirkko pystyyn. Cederströmin suku on ostanut myös kristallikruunun kirkkoon 1700-lopulla. Kirkossa on neljä rokokoo tyylistä kynttellinjalkaa. Kirkko omistaa myös hopeiset ehtollisastiat ja muuta irtaimistoa.

Cederström istui eduskunnassa ritarien ja aatelisten kammarissa koko aikuisen ikänsä. Beatelundin kartanossa on hevostallit nykyään ja sen vieressä iso Stroängudd'en  luonnonsreservaatti.

Barooni aatelistitteliä ei ole virallisesti Ruotsissa, mutta puhekiellesä se on sallittua käyttää ja siksi Adelnäsin säätykartanon omistaja  käyttää barooni titteliä.

Saarnastuoli oli alunperin sijoitettu pääalttarin taakse, jonne pääsi sakristian puolelta. Pääalttarinkin siirrettiin myöhemmin kirkkosalin itäiselle seinustalle. Alttaritaulun on maalannut tunnettu tademaalari Einar Forseth. Nuo kaksi tuolia saarnastuolin edustalla on varrattu kuningasparille tai Victorialle ja Danilelille, jos he sattuu tulemaan kirkkoon. Victoria ja Daniel lapsineen asuvat naapuri niemellä Fågelbolandetilla, lähellä Golfkenttää. Heidät on nähty alueen kahvilassa.

Saarella eletään rauhallista elämää. Täällä on ainakin parikymmentä pientä järveä, suoaluetta ja suuri golfkenttä sekä Ruotsin ensimmäinen nudistiranta.

Lillemor och Björn Jakobson perustivat muutama vuosi sitten Artipelag nimisen taidehallinmeren rantaan tänne Ingarön saarelle. Täällä olen siitä kertonut aikaisemmin. Jakobsonit omistavat Babybjörn nimisen firman ja vanhoilla päivillään he halusivat toteuttaa unelmansa rakennuttamalla modernin taidehallin luonnon keskelle. Tänne kulkee bussi bussi Gustavsbergistä ja kesäaikaan myös sisävesilaiva käy satamassa. Täällä on myös yksityis-satamapaikkoja. Kuningas ja kuningatar käyvät täällä silloin tällöin.

Artipelagin katolla

Artipelagissa on ravintola, missä tarjoillaan kesäbuffettia ja sen lisäksi  löytyy kahvilakin. Täällä leivotaan  paikanpäällä.

Björnö

Björnö gård sijaitsee Ingarön saaren eteläkärjessä, yksityisalueella Björnön lahden rannalla. Björnön laiturille kulkee Gustavsbergistä bussit 428 ja 429. Busseilla on kätevää tulla tänne. Ensin Slussneilta bussilla 422, 425 tai 474 Gustavsbergiin, jossa bussin vaihto. 

Björnön kartanon uusi omistaja on avannut kartanoon myymälän ja kahvilan.

Björnössä tien päässä sijaitsee Björnön laituri ja siinä on myös Bistro. Bussipysäkiltä voi sitten lähteä vaeltamaan Björnön niemelle,  mikä on osa Ingarön saarta, mutta siellä ei asu ketään, vaan se on luonnonreservaatti aluetta. Siksi sinne ei kulje bussitkaan. 

Siinä on ensialkuun Vassvikin laituri ja Kajakeriet, josta voi vuokrata kajaakkeja. Siinä on myös kuusi uimarnata lähekkäin, mm Klippsandin uimaranta ja autojen parkki. Vähän matkan päässä sijaitsee toinen iso hiekkaranta. Tämä on todellinen uimaparatiisi. Tätä Ingarön eteläistä rantaa kutsutaankin Björkvik'enin rivieraksi.

Ingarö havscamping/Ingarön merileirialue sijaitsee Gamla Ingaröväegn 12. Leirialueelle on käännyttvä ennen Ingarön siltaa. Tämä leirialue on erittäin suositt ja kehuttu. Tänne on omalla autolla vain 20 minuutia Tukholman keskustasta. Useimmat leiriytyjät vuokraa asuntovaunilleen paikan koko sesongin ajaksi. Mutta vapaita paikkoja saattaa löytyä, mutta paikat ei yhtä muvaia kuin heillä jotka vuokraa paikkaa koko kesäkauden.  Uimaranta on ihana ja lapsille löytyy leikkipaikka varjosta.

Luonnonresevaatissa on myös autolla kuljettavia teitä jonkin verran, mutta tänne on muuten autolla ajo killetty. Vain hätätilassa saa ambulanssi tai poliisit ajaa. Reservaatissa on neljä teltta-aluetta ja useita grillauspaikkojakin löytyy. Ramsvikenissä sijaitsee yhteinen yleinen tupa, jossa voi laittaa ruokaa ja käydä vessassa ja levähtää. Kyltit opastaa alueella.

Norrvikenissä sijatsee torppa, jota voi vuokrata Skärgårdsstiftelsen/Tukholmna saaristosäätiö, jonka vastuulla ovat kaikki luonnonrservaatit Tukholman alueella. Torppa sijaitsee noin 2 km parkkipaikalta ja Bistro kilometrin päässä. Bistron luona sijaitsee myös kioski ja leipomo. Avoinna vain kesäkaudella. Täällä reservaatista Lääninhallituksen sivuilla! Täällä Naturkartan.se! Näiltä sivuila löytyy myös kävelypolut ja kartat.

Björön kartano omisti alueella neljä torppaa 1600-1700-luvilla. Pankkiiri ja politikko Knut Wallenberg osti 1800-luuvlla suuert  alueet Svartlösan pitäjästä. Vuonna 1981 osti Skrägårdstiftelsen Björnön ja teki siitä luonnreservaatin.

Viereisellä saarella nimeltä Munkholmen sijaitseee yökerho.

Säby Säteri/Säby säätykartano, Säby Ekenäsvägen, Ingaröstrand

Riddarholmskyrka

Riddarholmskyrkan/Riddarholmin kirkko, Riddarholmen

Aukioloajat:

15. toukokuusta - 13. syyskuuhun kello 10.00-17.00
14. syyskuuta - 14. toukokuuta suljettu

Sisäänpääsymaksu 50 kr, opiskelijat 25 kr 

alle 18 v ilmainen sisäänpääsy

HUOM! Luultavasti kirkko on remontin alla, mutta kirkkosaliin päästeään kuitenkin kävijöitä. Kirkko on avoinna kaikkina viikonpäivinä syyskuun 13-päivään saakka kello 10.00-17.00.

Riddarholmin kirkko sijaitsee Riddarholmilla ja se on ainoa säilynyt keskiaikainen luostarikirkko Ruotsissa. Kirkko on yhtä vanha kuin Tukholma. Kirkko on yksi Tukholman suosituimmista nähtävyyksistä.

Kirkon omistaa Kungliga Hovstaterna, tai vaan Hovet, kuten ruotsalaiset kutsuvat kuningashuonetta. Kuninkaalla on kirkon käyttöoikeus. Hovstaterna on valtion omistama järjestö, joka hoitaa kaikki kuninkaalliset linnat, palkkaa henkilökunnan ja maksaa kuningashuoneen kulut. 

Hovstaten-järjestön tehtävänä on myös vaalia ruotsalaista kulttuuria ja kulttuuriperinnettä, joihin kuuluu noin kymmenen linnaa, useita kirkkoja, monen monta hienoa rakennusta ja maanvilejytilaa, hevostallit sekä puistot ja huvilat. 

Järjestöstä vastaa riksmarskalken (valtakunnan marsalkka kirjoitetaan näin ruotsiksi !). Valtion marsalkkana toimii tällä hetkellä Svante Lindquist. Hovin kansliassa istuu neljä eduskunnan (=kansalaiset) asettamaa henkilöä, jotka ottavat täyden vastuun taloudenhoidosta. Kuninkaalla ei ole oikeutta koskea varoihin eikä valtion omaisuuteen omin päin. 

Riddarholmin kirkko on Tukholman vanhin säilynyt rakennus ja 17 regenttiä Magnus Ladulåsista Kustaa V:een haudattu. Kirkon vierailu on historiallinen matka, jonka mittasuhteet ovat huimaavat. Ylellisten kuninkaallisten hautojen lisäksi voit nähdä seiniä koristavat vaakunat, jotka kunnioittavat Serafimin ritarikunnan kuolleita ritareja. Rakennuksista ja irtaimistosta vastaa Valtion Kiinteistövirasto yhdessä hovin Ståthållarämbetet.

Vaalia kulttuuriperimää on ensiarvoisen tärkeää. Tälle ståthållarämbetet ei löydy vastaavaa suomalaista nimitystä, mutta sen tehtävänä on valvoa kuninkaan oikeutta 'käyttää' (dispositio) kaikkia 11 kuinkaallista linnaa ja kuninkaallista Djurgårdenia.

Kuningas Gustav II Adolfin sargofagi

Riddarholmin kirkko on toiminut kuninkaallisena hautauskirkkona ja jotkut ruotsalaiset aatelissuvutkin ovat saaneet hautakappelin täältä. Tänne on haudattu 17 kuninkalallista, mutta ei läheskään kaikkia. Kuninkaallisia on haudattu myös ympäri Ruotsia. Nykyisiä kuninkaallisia ei toki enää haudata tänne vaan heidät haudataan Hagan kuninkaalliselle hautausmaa saarelle. 

Kirkon pääalttaria ei koskaan käytetä, koska täällä ei pidetä jumalanpalveluksia eikä hautajaisia. Mutta alttaripäädyssä lepäävät nämä kaksi entistä Ruotsin hallitsijaa, Mauno Ladonlukko ja Karl Knutsson Bonde/Karl VIII.

Magnus Ladulås perusti vuonna 1270 Gråbröder-luostari Riddarholmille ja munkit tarvitsivat myös kirkon. Gråbröder oli fransiskaanimunkkeja joilla oli harmaat kaavut, josta tulee nimitys gråbröder, harmaatveljet. Riddarholmin kirkko on rakennettu luostarin ja kirkon tiloihin. Riddarholmin kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300. Tämä rakennus on Tukholman vanhin rakennus. Kuten kuvastakin näkyy kirkko on kolmelaivainen hallikirkko. Suurimmaksi osaksi rakennettu punaisesta tiilikivestä. 

 1. Magnus Ladulås ja Karl Knutsson Bonde

 2. Gustaviaaninen hautakappeli

 3. Karoliininen hautakappeli

 4. Bernadottesuvun hautakeppeli

 5. Torstenssonien hautakappeli

 6. Wahtmeisterien hautakappeli

 7. Asehuone

 8. Läntinen Lewenhauptinen hautakappeli

 9. Banerin suvun hautakappeli
10. Vasaborgen hautakapeli

11. Sakristia/sakasti

Kuningas Gustav II Adolf oli ensimmäinen kuninkaallinen joka haudattiin vuonna 1634 tähän kirkkoon. Viisitoista kuningasta, (tai oikeastaan seitsemäntoista, kun lasketaan myös pääalttarin edustalla makaavat keskiaikaiset kuninkaat mukaan), on saanut viimeisen leposijansa täällä. Lukuisia kuningattaria, prinssejä ja prinsessoja on myös haudattu tänne. Ainoastaan kuningatar Kristina on haudattu muualle, nimittäin Roomaan Pyhän Pietarin basilikaan. Kirkossa on kolme erinimistä kuninkaallista hautakappelia, Karolininen, Gustavianinen ja Bernadottekappeli, joista Karoliininen on kaikista upein.

Kuningas Gustav VI Adolf  oli enimmäinen jota ei haudattu kirkkoon, vaan Hagan kuinkaalliselle hautsumaalle, joka sijaitsee Hagan linnan puistoalueella, pienessä saaressa.

Riddarholmin kirkossa on myös viisi aatelishautakappelia. Muutamat aatteliset siis saivat luvan 1600-luvulla haudata sukunsa jäsenet tähän kirkkoon.  Tämä oli Ruotsin suurvalta-ajalla, joten sääty ja varallisuus saneli luvan. 

Pääalttarin edustalle on haudattu kaksi keskiaikaista kuningasta Magnus Ladulås ja Karl Knutsson Bonde. Vuonna 2011 avattiin Magnus Ladulåsin hauta ja tutkimukset osoittivat ettei arkussa ole Magnus Ladulås. Siitä ei ole tietoa kenenkä jälkeenjäännökset arkusta löytyivät. Arkussa oli kuitenkin kuninkaan kruunu ja muut kuninkaalliset attiraljit.

Alkuperäisestä luostarikirkosta puuttui torni, koska fransiskaani sääntökunta ei sallinut rakentaa tornia.

Lähinnä keskellä Karoliininen kappeli ulkoapäin nähtynä. Oikealla Lewenhauptinen kappeli, sen vieressä asehuone ja sen vieressä Wachtmeisterien kappeli. Ennen vanhaan oli kaikkien kirkkojen sisäänkäynnissä asehuone, sillä aseita ei saanut viedä kirkkoon, vaan ne oli jätettävä asehuoneesen.

Karoliininen hautakammio

Karoliininen tulee kuninkaitten nimistä Karl 1600-1700-luvilta, joka latinaksi on Carolus.

Kuninkaat olivat nimeltään Karl tai Carl 1600-1700-luvulla. Aikakautta 1654-1718 kutsutaan nimellä Karoliinien aikakausi, jolloin  kuninkaat Karl X Gustav, Karl XI ja Karl XII hallitsivat maata. Tänä aikakautena sodittiin kolme suurta sotaa, Tanskan, Skånen ja pohjolan sodat. Kaikilla näillä sodilla oli suuri merkitys Ruotsin itsenäisyyden säilyttämiseen. Eipä silti Ruotsi ja Tanska ovat sotineet kymmenen kertaa keskenään ja yhtä monta sotaa on Ruotsi käynyt myös Venäjää vastaan. Puhumattakaan muista sodista, joita käytiin etelänpänä, kuten 30-vuotinen sota.

Magnus Ladulås/MaunoKar Ladonlukko ja Karl Knutsson Bonde/Karl VIII

Arkeologit avasivat muutama vuosi sitten molemmat haudat ja tutkivat jälkeenjäännökset. Haluttiin varmistaa että haudoissa lepäsi oikeat henkilöt. Tuloksena oli se ettei haudoissa lepääkään Ladulås ja Bonde vaan kaksisataa vuotta myöhemmin haudatut henkilöt. Mikä pettymys.

Kirkkosali  

Salissa ei pidetä koskaan Jumalanpalveluksia. Kuninkaalla on kirkon käyttöoikeus ja myös päätösoikeus.

Kuinkaalliseen kryptaan mennään kuvassa vasemalla sijaitsevia portaita alas. Kirkkoon on haudattu monia kymmeniä kuninkaallisia ja toinen moinen määrä aatelisia. Ruotsi on ollut 1050 vuotta kuningaskunta ja on maapallon toiseksi vanhin kuningaskunta. Tanska on kaikista vanhin kuningaskunta.

 

Torstenssonien  hautakappeli

Torstenssonin aatelissuku on numero seitsemän kreivillisten aattelisten listalla. Suvun luultiin kuolleen sukupuuttoon, mutta suku on olemassa, vaikkakin eri nimillä kuten Dalman, Wennerström ja Jerrell.

Gustavialainen hautakappeli rakennettiin 1600-luvulla. Siihen aikaan usealla kuninkaalla oli nimenä Gustav. Täällä lepää kuninkaat Gustav II Adolf ("Gustavus Adolphus Magnus".),  Adolf Fredrik, Gustav III, Gustav IV Adolf  ja  Karl XIII. 

 Bernadotte  suvun kappeli

Bernadottekappeli rakennettiin 1800-luvulla. Täällä lepää suvun päämies kuningas Karl XIV Johan. Täällä lepää myös kuningatar Desideria ja viimeinen Bernadotte suvun jäsen, joka on haudattu tänne, oli kuningas Gustav V.

Desideria oli ensin kihlautunut Napoleonin kanssa. Mutta melko pian Bernadotten suvun ensimmäiselle kuninkaalle Johan Babtiste Bernadottelle tarjottiin Desideria vaimoksi. 

Näin ranskalaisesta Désirée Clary'sta tuli Ruotsin kuningatar Desideria. Hän synnytti pojan, joka sai nimekseen Joseph François Oscar Bernadotte, ja josta myöhemmin tuli kuningas Oscar I. Desideria pakeni Pairiisiin pimeästä, kylmästä, kosteasta ja kolkosta Tukholmasta. 

Josefina Maximiliana Eugenia Napoleona av Leuchtenberg on myös haudattu tänne kirkon Bernadotte kappeliin. Josefina avioitui Oscar I:n kanssa ja näin hänestä tuli Ruotsin ja Norjan kuningatar. Hän syntyi Bolognan prinsessaksi ja Gallerian herttuattareksi. 

Josefinan isä oli Italian varakuningas Eugène de Beauharnais, josta tuli Napoleonin adoptiopoika aviolistostaan Joséphine de Beauharnaisin kanssa. Josefina Leuchtenbergilla oli valtava määrä koruja ja tiaroita, joita nykyinen Ruotsin kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria käyttävät juhlatilaisuuksissa. Kumpikin valitsi vihkitiarakseen Josefinan näyttävimmän tiaran.

Nykyinen kuningasperhe kuuluu Bernadottesukuun, mutta heitä ei tulla hautaamaan tänne, vaan Hagan kuninkaalliselle hautausmaalle, Hagan linnan tontilla sijaitsevaan hautausmaa saareen.

Kuningas Magnus Ladulåsja Carl Giustav Bonde pääalttarin edessä. Kirkossa ei pidetä jumalanpalveluksia lainkaan.

Serafimerorden/Serafiimiritarikunnan jäsenten vaakunat on laitettuu kirkon seinille jo vuonna 1748. Kun joku serafiimiritarikunnan jäsen haudataan niin samana päivänä soitetaan Riddarholmin kirkon kelloja kello 12.00-13.00 välisen ajan, ns serafiimi-soitto. Sen jälkeen ripustetaan henkilön serafiimivaakuna kirkon seinälle. Vaakuna laaditaan yhtä aikaa kun henkilö julistetaan ritarikunnan jäseneksi ja hänen kaulaansa ripustetaan ritarikunnanketju. 

Kirkon ovet ovat aina avoinna serafiimikellojen soiton ajan. Siitä ilmoitetaan kirkon kotisivuilla ja luultavasti myös Hovin sivuilla. Kymmenen Suomen peresidenttiä on serafiimijärjestön jäseniä, Mannerheimistä Niinistöön. Uusiksi jäseniksi sallitaan nykyään vain ulkomaalaiset päämiehet sekä Ruotsin kuingasperheen jäsenet. Viimeksi jäsenyyden ovat saaneet prinssi Daniel, prinsessa Sofia ja kuninkaalliset lastenlapset.

Kuningas jakaa silloin tällöin serafiinimitalleja ansioituneille ruotsalaisille. Mitallissa on kuningas Fredrik I av Hessenin kuva. Hän toimi Ruotsin kuninkaana vuosina 1720-1751. Siihen aikaan ei nainen voinut olla Ruotsissa hallitsija, joten kuninkaan sisaren mies, tämä Fredrik Hesseniläinen, sai toimia kuninkaana aikansa. Vain 150 henkilöä on saanut tällaisen mitallin kuten esimerksiksi  Rutsin rikkaimpiin kuuluvat Jakob ja Peter Wallenberg. Suomalainen Haminan kaupunki on saanut nimensä tämän kuningas Fredrik Hesseniläisen mukaan.

Bonden suvun palatsi

Yksi Bonden aatelissuvun palatseista sijaitsee lähellä kirkkoa, sillan toisella puolella, Ritarihuoneen kanssa "seläkkäin". Bonde suvun palatsissa sijaitsee nykyään Korkeinoikeus ja rakennuksen omistaa valtio. Rakennus on kulttuurimuistorakennus. Aaateliset ovat lahjoittaneet osan palatseistaan ja linnooistaan valtiolle, kunten Italissakin on aateliset tehneet. 

Bonden suvulla oli palatsi Riddarholmenillakin, ns Cruuska palatset, joka paloi ns Riddarholmin tulipalossa vuonna 1802 tuusan nuuskaksi. Palatsi sijaitsi Wrangelin suvun omistaman palatsin viereessä, aivan kirkon kupeessa.

Kuninkaat Magnus Ladulås ja Karl Knutsson Bonde on haudattu tänne Riddarholmin kirkon pääalttarin eteen. Magnus Ladulås oli kuningas 1200-luvulla ja Karl Knutsson Bonde 1500-luvulla. Bonden suku on ikivanhaa aatelissukua. He omistivat kymmeniä linnoja ja herraskartanoita ja suvun omistuksessa on vieläkin joitakin niistä, sillä Bonden suku elää vieläkin täyttä päätä. Yksi Bonden suvun linnoista on Maurizberg, jonka nykyään omistaa Liisa Lipsanen, Dannyn ex-vaimo.

Sankt Johannes kyrka

Sankt Johannes kyrka, Johannesgatan 21

 Kirkko on avoinna tiistaista lauantaihin kello 10-16

HUOM! Joka lauantai klo 10 alkaen 28. kesäkuuta 2025 voi osallistua jännittävälle opastetulle kierrokselle kauniiseen Pyhän Johanneksen kirkkoon. Toivottavasti tänäkin kesänä 2026!

Kirkon vahtimestari Mikael, jolla on paljon mielenkiintoisia tarinoita hihassaan, johdattaa kirkon kiehtovan historian läpi. Meidät opastetaan ympäröivien talojen, hautausmaan kuuluisimpien hautojen ja kirkon koristeiden läpi sekä ulkona että sisällä.

Tämä erittäin kaunis roomalais-katolinen Pyhälle Johannekselle omistettu kirkko sijaitsee Brunkebergsåsen/Brunkebergin harjulla, keskellä kaupunkia, Johannesgatan 21, Norrmalmilla.

Muuten...roomalais-katolisten määrä on Ruotsissa kasvanut kaikista  eniten. Johtunee eteläamerikkalaisten maahanmuutosta Ruotsiin.

Tukholman harju kulkee keskeltä Tukholmaa pohjois-etelä suunnassa. Malmskillnadsgatan kulkee harjun päällä ja se erottaa kaupungin malmien välillä, Norrmalmin Östermalmista. 

Tukholman keskustan osa-alueita kutsutaan nimellä malmi, siis kaupunginosa, kuten Östermalm ja Norrmalm.

Malmskillnadsgatan lähtee Brunkebergin torilta, Sergels Torget'in läheltä, kerrosta ylenpää. Malmskillnadsgatan päättyy suoraan Sankt Johanneksen kirkon luokse. Malmskillnasdgatanille pääsee Sergels Torget'ilta portaita ylös.

Johanneksen kirkon ympärillä on asutusta ja kukapa ei haluaisi asua täällä harjulla näin kauniin kirkon naapurina. Kirkkomaata käyttää moni tukholmalainen oikopolkunaan. Kirkkomaan ympärillä ei enää ole rauta-aitausta, mutta Kammargatanin puolella on melko korkea muuri.

Sankt Johannes kyrka, Johannesgatan 21, Norrmalm

Sisäänkäynnin molemmin puolin on patsaat jotka kuvaavat Pietaria ja Paavalia. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1890. 

Panorama! Kirkon omistaa Tukholman katollinen hiippakunta.

Kirkon ympärillä sijaitsee vanha kirkkomaa, missä kasvaa vaahteroita, saarni- ja kastanjapuita. 

Tuhkahautausmaa

Muistolehto, mihin saa luvan laittaa anonyymisesti tuhkat ilman merkattua hautapaikkaa.

Kirkko on uusgoottinen tiiliskivikirkko. Kirkkosali on korkea ja tilava. Kirkossa on useita suuria lasi-ikkunoita joissa on kauniit lasimaalaukset. Kirkon torni on 70 metriä korkea ja tornissa on neljä kelloa jotka lahjoitti kirkolle silloinen Ruotsin kuningatar Victoria, Victoria av Baden. Hän oli naimisissa kuningas Gustav V:n kanssa, tai Kurra Femman, kuten ruotsalaiset ovat kuningasta kutsuneet.

Sankt Johanneksen  kirkko on ehdottomasti kauneimpia kirkkoja Tukholmassa. Sijaintikin on ihanteellinen. Sillä on siro ja harmooninen ulkokuori. 

Leveät ja korkeat graniitista valmistetut portaat johtavat puistoalueelta kirkon pääovelle. Puistoon on sisäänpääsy kaikilta ympäröiviltä kaduilta.  

Vuonna 1877

Alunperin kirkko oli rakennettu  puusta, joka toimi enimmäkseen hautakappelina sillä tontilla sijaitsi jo sitä ennen Brunkerbergsåsens hautausmaa. Hautausmaa on peräisin 1200-luvulta, ajalta jolloin Magnus Ladulås perusti Sankt Örjanin hospitalin siihen lähettyville. 

1600-luvulla alettiin harkitsemaan kivikirkon rakentamista samalle paikalle. Kuningas Gustav III:n toimesta rakennettiin 1770-luvulla uusi kirkko klassisen tyylin mukaan. 

Jean Eric Rehn sai tehtäväkseen suunnitella Sankt Johanneksen kirkon. Rakentaminen pantiin alulle mutta kun kuningas palasi takaisin Italian matkaltaan ja näki matkallaan uusia kirkkoja, tykkäsi kuningas, että Rehnin suunnitelma oli aivan liian vanhanaikainen. Rehn toimi myös kruununprinssi (myöhemmin kuningas) Gustav III:n ja hänen veljiensä piirustusopettajana.

Rehn teki myös sisätöitä kuningatar Louisalle Drottningholmin linnassa. Myöhemmin, vuonna 1779, hän valvoi Gripsholmin linnan ja Tukholman linnan muutoksia, jotka kuningas Kustaa III oli määrännyt. Rehn sai kunnian saada Tukholmaan oman nimikko katunsakin, Rhensgatan. 

Kuningas vaihtoi arkkitehtiä. Hän oli tavannut Roomassa ranskalaisen arkkitehdin Leon Dufournyn, joka sai piirtää uudet suunnitelmat. Dufourny halusi valmistaa kirkon ilman ikkunoita vanhan roomalaisen tyylin mukaan. Kuningas ei ollut ihastunut ajatukseen. Sen sijaan vanha puukirkko korjattiin uuteen uskoon. 

Kirkon julkisuvu on todella kaunis

1800-luvun lopulla alettiin taas suunnittelemaan kivikirkkoa. Tällä kertaa kuningas pani kilpailun käyntiin ja sen voitti arkkitehti Carl Möller. Sankt Johannes kirkosta tuli ensimmäinen Carl Mölllerin suunnittelema kirkko. Kieltämättä hän otti mallia Kölnin tuomiokirkosta. Hän kävi jopa tutustumassa Kölnin tuomiokirkkoon paikan päällä. Möller oli erittäin koulutettu herra ja teki useita opiskelumatkoja Eurooppaan. Hänestä tehtiin Rakennushallituksen johtohenkilö. Hän oli mukana useimmissa sen ajan järjestöissä ja kuului Tukholman seurapiireihin. 

Möllerin suunnitelma hyväksyttiin ensimmäisellä kertaa. Helluntaina vuonna 1890 kirkko vihittiin ja paikalla oli kuningas Oskar II:n lisäksi Tukholman hiippakunnan silloinen arkkipiispa. 

Sankt Johanneksen kirkko tuli muistuttamaan tuomiokirkkoja. Korkea tornikin muistuttaa Uppsalan tuomiokirkon tornia. Kirkko rakennettiin erikoisella tavalla. Kirkon torni seisoo eteläisellä reunalla ja pääalttari sijaitsee pohjoisessa, eikä itäisellä puolella kirkkoa, kutan oli tapana kristillisissä kirkoissa.

Sankt Johannes kirkossa ei pidetä perinteisiä jumalanpalveluksia vaan piispa Eva Brunnerin ehdotuksesta pidetään yhteisiä hetkiä sunnuntai-iltaisin. Sankt Stefanin kirkossa on saman tyylinen ohjelmisto ja nämä kaksi kirkkoa toimivat melko paljon yhteistuumin. Ohjelmassa voi olla käytännöllisesti katsoen melkein mitä vaan. Esimerkiksi jazzorkesteri saattaa esiintyä. Kirkossa järjestetään myös taidenäyttelyjä, esitetään teatteria ja lauletaan.

Kirkko pääsee edukseen koska se ei ole joutunut ahtaalle asuinrakennusten väliin, kuten monelle muulle kirkolle on käynyt Tukholmassa. Upea kellotapulikin pääsee esille. Kauniit puut ja ruohikko antaa kirkolle viihtyisät puitteet. Kirkon pusitoaluelta löytyy lasten leikkipuistokin. 

Klockstapeln/kellotapuli on peräisin vuodelta 1692 ja se on peruskorjattu vastikään.

Kellotapuleita on esiintynyt ajan saatossa monenlaisia. Tapuli on tyypillien skandinaavinen keksintö. Myös Saksassa ja Hollannissa niitä näkee. Eteläisessä Euroopassa tapulien tilalla on kampaniili, joka  on aivan oikea korkea kirkontorni, mikä on joko kirkossa kiinni tai se seisoo kirkon vieressä, kuten Italiassa on ollut tapana.

Kirkon isot ja kauniit ikkunat ovat todella ihastuttavat. Ikkunat valmistettiin Munchenissä Saksassa.

Alttarikaapin on suunnitellut Theodor Lundberg goottisen tyylin mukaan.

Kirkkomaa on peräisin 1600-luvulta ja sijaitsee Brunkebergin harjun korkeimmalla kohdalla. Tämä on luultavasti Tukholman vanhimpia ja laajimpia kirkkomaita. Ihastuttavan kaunis kesäaikaan ja rauhallinen paikka.

Vanhojen tarinoiden mukaan paikka oli pelätty alue missä kummitteli ja jossa tapahtui 'kamalia asioita'. Vielä tänäkin päivänä nämä tarinat kulkee tukholamlaisten kertomuksissa. Vieressä sijaitsee kaksi koulua, Tukholamn kansainvälinen koulu ja Ranskalainen koulu, jotka käyttävät kirkon hautausmaata ja puistoa ikään kuin koulun pihana. Toinen ranskalainen koulu sijaitsee Essingen saarella.

Georg Carl von  Döbel on haudattu Johannenksen kirkkomaalle.

Georg Carl von Döbeln (1758 Segerstad, Ruotsi – 16. 1820 Tukholma) oli ruotsalainen kenraali, joka taisteli muun muassa Suomen sodassa.

Döbeln palveli 1780-luvulla Ranskan armeijassa ja osallistui sotaan esimerkiksi Itä-Intiassa. Vuosina 1788–1790 käydyssä Kustaa III:n sodassa kotimaahansa palannut Döbeln haavoittui päähän ja joutui käyttämään loppuelämänsä mustaa sidettä otsallaan. Suomeen hän muutti vuonna 1807, kun hänet oli nimitetty Uudenmaan rykmentin varakomentajaksi.

Nobelin juhlakonsertit 2012

Voihan itku, kuinka kamala ikävä tuli... Nobelin juhlakonsertti Tukholman Konserttitalolla 2012 ja Oslossa pidetty Nobelin juhlakonsertti.

Laleh, meidän ikioma Laleh...

Oslossa pidetyssä Nobelin konsertissa 2012, myös alla olevat taitaa olla Oslosta.