Dramaten, Kungliga Dramatiska teatern, Nybroplan Näin Wikipedia esittelee Dramatenin :"Dramaten, muodollisesti Royal Dramatic Theatre, on Ruotsin kansallinen puhutun draaman näyttämö." Nyt on tunnettua että Google kääntää päin seiniä usein miten suomen kielen. Harmillista. Ruotsin kielen Google pystyy kääntämään erittäin hyvin. Johtunee siitä että englannin kieli ja ruotsin kieli ovat läheistä sukua keskenään, melkein kuin saman kielen kaksi eri murretta.
Ruotsissa ei ole kansallisteatteria lainkaan, vaikka monet kutsuvat Dramatenia kansallisteatteriksi. Dramatenin omistaa valtion omistama osakeyhtiö. Hallituksen sivuilta voi luke aseuraavaa: "Dramatenin tulee vaalia ja edistää ruotsin kieltä ja kansallista kulttuuriperintöä teatterin alalla. Teatterin tarjonnan tulee olla monipuolinen ja sisältää sekä ruotsalaisia että kansainvälisiä klassikoita ja moderneja teoksia. Draaman historia ulottuu Kustaa III:n ajoille ja sillä on aina ollut läheiset siteet valtioon. Vuodesta 1975 lähtien yhtiö on ollut valtion omistama osakeyhtiö."
Ruotsissa ei ole tarvetta teattereista, ei edes kansallisteatterista. Kulttuurista ei tavalliset työläiset välitä, vain ryhmä kulttuurialan ihmisiä harrastaa kulttuuria. Useat teatterijohtajat Ruotsissa ovat olleet suomalaisia. Kultturialalla ylipäätään on melko paljon suomalaisia. Dramatenin johtajana on toiminut muun muassa Lasse Pöysti.
Tiedän että moni asia Ruotsissa on suomalaisten vaikea ymmärtää, aivan yhtä vaikeaa kuin ruotsalaisten ymmärtää suomalaisia ilmiöitä. Suomalaiset näkee Ruotsin suomalaisin silmin ja näin ollen erehtyy luuleman että Ruotsi olisi samanlainen maa ja ruotsalaiset samanlaista kansaa kuin suomalaiset, mutta erothan ovat aivan valtavan suuret.
53 vuoden maasta poissaolon jälkeen huomaan ettei Suomi ole enää sama kuin se oli aikoinaan. Selaan kerran päivässä kahta suomalaista mediaa nykyään, kun pandemian ajalla on eläkeläisillä ollut aikaa, ja huomaan että suurin osa artikkeleista sisältää outoja asioita, joita en käsitä, enkä ymmärrä vaikka kuinka yritän. Suomen kieli on muuttunut erittäin rumaksi ja suorastan sivistymättömäksi, sillä mediakaan ei välitä olla asiallinen ja tarkka, vaan panee aina överiksi, siis liioittelee. Melko ärsyttävää, kun on tottunut lyhyeen ja ytimekkääseen realistiseen kielenkäyttöön Ruotsissa.
Suomalainen media uutisoi Ruotsin tapahtumista siihen tyylin että jätetään tärkein pointti kertomatta. Näin saadaan suomalaiset lukijat kehittämään erilaisia ennakkoluuloja Ruotsista ja lukijat sitten värittävät ruotsalaiset uutiset omalla mielikuvituksellaan. Kaipaan puhdasta realismia suomlaiseen raportointiin!
Tukholman kaupunginteatteri sijaitsee Kulttuuritalon yhteydessä ja se saa enempikin toimia kansallisteatterina, vaikka se ei sitä ole. Kaupunginteatteri on toiminut huonosti viime vuosina kun teatterinjotaja otti hengen itseltään työerimielisyyksien takia. Näyttää siltä kuin teatteri olisi elänyt jonkilaisessa suljetussa kuplassa, mistä ei saanut tihkua sanaakaan ulospäin. Nykyinen ja sitä edeltänyt kaupunginteatterin johtajat ovat suomalaisia.
Dramatenin johtajistakin on muutamat olleet suomalaisia, koska näköjään tämä ala ja varsinkin johtajuus ei kiinnosta ruotsalaisia. Luultavasti Suomessa luullaan että Dramaten on jotain aivan erikoisen hienoa, koska se on kuninkaallinen, mutta ei siinä ole mitään erikoista muuten kuin itse rakennus. Alunperinhan Dramatenin teatteri oli vain ylimystöä varten, vaikka sitä ei ilmaistu ääneen. Tavikset eivät olisi kehdanneet edes nousta portaita ylös. NIin jyrkästi ruotsalainen yhteiskunta on ajan saatossa jakautunut kasteihin. Hienosto väki pukeutuu tavisten tyyliin ettei he eroa katukuvassa. Tästä jakautumisesta ei kuitenkaan ole aiheutunut kireää ilmapiiriä, vaan se on luonnollista ruotsalaislle.
Siitä ei ole kauakaan aikaa kun Ruotsin valtiopäivillä oli kaksi kammaria. Vuonna 1966 aateliston, papiston, porvareiden ja maanviljelijöiden säätyparlamentti lakkautettiin samana vuonna ja korvattiin kaksikamarisella parlamentilla. Toiseen kammariin pääsi edustajaksi ja äänestäjäksi jos oli miespuolista sukupuolta, jolla oli huomattavat tuloa tai suuret omaisuudet. Ensimmäiseen kammamriin vaadittiin vielä suurempaa varallisuutta, mutta tulo- tai varallisuuskynnyksen ylittäneet naiset saivat äänestää ensimmäisen jaoston vaaleissa. Eduskunnan toinen kamari lakkautettiin vasta vuonna 1971.
Ruotsissa ei olla erityisemmin kiinnostuneita teattereista tai kultuurista ylipäätään. Useimmat käy vain joskus elokuvissa ja se riittää monelle kulttuuritapahtumaksi. Kulttuuritoiminta on jonkinlaista pakkopullaa Ruotsissa, mistä päättää paikalliset politikot. Joillakin paikkakunnilla on syntynyt kulttuurisotia, kun politikot ja kulttuuriväki eivät ole olleet yhtä mieltä mistään.
Ruotsin kuninkailla on ollut pitkä perinne jakaa mitalleja kulttuurialalla kauan toimineille henkilöille. Luultavasti se oli kuningas Gustav III, joka pani alulle tämän mitallien jaon kulttuuriväelle ja nykyään se on perinne, minkä tarkoitusta ei kukaan tule edes ajatelleeksi. Melko varmasti tästä syystä kulttuuri on kansan kesken kahtiajakautunut ilmiö. Ruotsissa on niin sanottu 'finkultur' ja 'taviskulttuuri', mitkä ei millään tavalla kohtaa koskaan toisiaan.
Ruotsin erittäin pitkäaikainen historia on jakanut kansan kahtia. Kumpikin ryhmä elää ikään kuin ei sitä toista ryhmää ole olemassakaan. Herrasväki yrittää näyttää ulospäin taviksilta, pukeutuu ja käyttäytyy samalla tavalla kuin tavikset, sillä Ruotsissa on kirjaamaton sääntö, ettei saa luulla olevansa jotain. Se on suurin synti mikä Ruotsissa tiedetään!
Useimmat ovat polittisesti melko samaa mieltä kuin ruotsalaiset yleensä. Mutta yksityiselämässä kumpikin ryhmä elää omilla tavoillaan ja tottumuksillaan. Näin on syntynyt kaksi kulttuuria, kaksi teatteria, Tukholman Kuninkaallinen draamateatteri 'Dramaten' ja enempi tavisten tyylinen Stadsteater/kaupunginteatteri.
Ruotsissa ei ole tarvittu sotia sisällissotaa, sillä on pystytty aina sopimaan yhdessä konsensuksella. Porvareiden aloitteesta päätettiin että säädetään 'Kansankoti periaate' ohjenuoraksi yhteiskunnalle. Aate pätee melko hyvin vieläkin. Folkhemmet on metafora yhteiskunnalle, mikä on poliittisesti organisoitu sisältämään kaikki kansalaiset.
Ruotsissa folkhemmet/kansankoti käsite on alettu liittämään Ruotsin sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen ja Per Albin Hanssoniin, joka lanseerasi sen käsitteenä vuonna 1928 tarkoittaen yhteiskuntaa, mikä on koti koko kansalle, ja sille on ominaista yksimielisyys ja tasa-arvo, siitäkin huolimatta että ollaan kahtiajakautuneita ja erimieltä ilman että sitä millään tavalla esitetä julkisesti. Mutta tämä konsensus toimii, uskoka tai älkää.
Kansankoti idea tuli kuitenkin porvareilta, jotka halusivat sivistää työväkeä saksalaisen tyyliin mukaan, opiskelemalla, lukemalla kirjallisuutta ja osallistumalla yhteiskuntatoimintaan. Suurin osa hyvinvointi uudistuksista 1930-1950-luvuilla tapahtui poliittisen yksimielisyyden avulla yli luokkarajojen. Näin syntyi vahva yhteiskunta, mikä on jatkunut ruotsalaisena hyvinvointivaltiona.
Kuningas Gustav III kutsuttiin teaetterikuninkaaksi, sillä hän istui melkein jatkuvasti teatterissa ja hänet otettiin jopa hengiltä Tukholman Ooperassa. Tuskin ainoakaan tavallinen kuolevainen astuu jalallaan ooperasaliin.
Dramaten avattiin vuonna 1788!
Dramatenissa on pidetty monia kriisikokouksia ja nyt yritetään kaikin keinoin houkutella kävijöitä teatteriin. Skandaalejakin on ollut monta mutta suurin skandaali Dramatenissa oli vuonna 2017, jolloin yli 400 naista todisti häirinnästä ja hyväksikäytöstä. Vuosi 2017 oli vuosi, jolloin kulttuuri murskattiin lopullisesti, sanoi silloinen Dramatenin mediajohtaja. Dramaten oli pakko sulkea joksikin aikaa, jotta saatiin uusi johtaja ja tarpeeksi henkilökuntaa.
Norjalainen Eirik Stubø toimi teatterijohtajana 2015-2019. Hän sai potkut riitojen ja valehtelun takia. Dramatenin varajohtaja Maria Groop Russel otti johtajuuden, nähtävästi vain tilapäisesti. Dramatenin uudeksi johtajaksi tuli Mattias Andersson vuonna 2020. Dramaten oli suljettuna kaksi pandemia vuotta jolloin ei johtajaa tarvittu.
Vaikenemisen kulttuuri vallitsee Ruotsissa, ja varsinkin kulttuurialalla. Naiset ei saa rooleja teatteriesityksiiin tai naislaulajat konsertteihin muuten kuin seksin avulla. Alan seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kertonut 456 naisnäyttelijää, joista Dramatenissa on työskennellyt 78. Dramatenissa on jaettu ulkopuolista tukea psykologin ja asianajajan muodossa. Puhutaan myös whistleblower-toiminnon käyttöönotosta, jotta työntekijät voivat lähettää ongelmista nimettömästi.
Ruotsi on ollut asuttua noin tuhat vuotta, vähintäin, sen aikaisemmasta ajasta ei tiedetä paljoakaan. Ruotsi on ollut kaiken aikaa kuningaskunta ja tulee sitä olemaan luultavasti hamaan ikuisuuteen saakka. Ruotsin historiaalinen perinne on aivan valtava ja se on vaikuttanut kansalaisten persoonallisuuteen ja kulttuuriin.
Ruotsi on kahtiajakautunut maa, missä on erittäin rikas yläluokka, epävakaa keskiluokka ja köyhempi työväenluokka. Kulttuurillisesti on Ruotisi myös jakutunut kahtia, joten Ruotsissa on aina ollut niin sanottu 'fin kultur' ja muu kulttuuri on paikallista maakunta- tai työväen kulttuuria.
Nykypäivän hienokulttuurin voidaan sanoa olevan sama asia kuin kulttuurin esteettinen käsite. Konsepti luotiin 1700-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, ja siitä tuli porvariston kulttuuria. Lyhyesti sanottuna finkultur/hienokulttuuri määrittelee kulttuurin muodon, mikä perustuu esteettisiin ja perinteisiin kriteereihin.
Prinssi Eugen (1865-1847) oli kuningas Oscar II:n nuorin veli. Prinssi Eugen oli kuvaamataiteija ja käytti suurimman osan ajastaan maalaukselle. Prinssi Eugen oli Ruotsin ja Norjan prinssi. Hän paneutui niin taiteelleen ettei hän koskaan mennyt naimisiin, eikä hänellä ollut lapsia. Syyksi on myöhemmin kerrottu se että hän viihtyi paremmin miesseurassa.
Hän oli myös poliittisesti aktiivinen. Hän osallistui mielipidekokouksiin juutalaisten ja poliittisten pakolaisten puolesta. Hän otti aivan julkisesti osaa natsismia vastaan, eikä hän pitänyt nationalismistakaan/kansallisaattesta. Luuultavasti Eugen ei koskaan viihtynyt prinssinä.
Prinssi Eugen oli tavallinen maltillinen ruotsalainen luonteeltaan ja asenteiltaan. Ruotsin kuninkaat jo varhaisessa vaiheessa olivat demokraattisia, ei tippaakaan kansallismielisiä, mutta kulttuuri silti on aiheuttanut suurimmat ristiriidat ruotsalaisessa yhteiskunnassa.
Takaisin Dramateniin...
Dramatenin sunnittei arkkitehti Fredrik Liljekvist ja Dramaten vihittiin käyttöön vuonna 1908. Teatteri esittää noin tuhat esitystä vuodessa kuudella näyttämöllä, ja lisäksi Dramatenin esitykset kiertävät säännöllisesti Ruotsissa ja kansainvälisestikin.
Ensialkuun teatteriesitykset pidettiin ranskan kielellä. Uusi kansallisteatteri luotiin ulkomaisten mallien mukaan, esimerkiksi Pariisin Comédie-Francaise teatterin ja Kööpenhaminan kuninkaallinen teatterin mallin mukaan. Ajatuksena oli luoda näyttämö ruotsinkieliselle puhedraamalle, jota ei siihen asti yksinkertaisesti ollut olemassa. Kansallinen näyttämö vaikuttaisi myös ruotsin kieleen normatiivisesti, ja näin kieli päätyi Ruotsin kuninkaallisen akatemian valvonnan alle. Näillä kuninkaallisilla akatemioilla, joita on Ruotsissa 18, ei ole mitään tekemistä korkeakoulujen kanssa. Kuninkaallisia akatemioita on vain Ranskassa ja Espanjassa Ruotsin lisäksi, mutta vain Ruotsin kuninkaallisessa akatemiassa on aktiivista toimintaa. 
Rakennuksen ulkopuoli on saanut vahvasti vaikutteita wieniläisestä jugendista, missä on runsaasti koristeellisia julkisivuja. Julkisivu on valkoista Ekeberg-marmoria Närkestä, minkä ovat työstäneet useat johtavat kuvanveistäjät, kuten Carl Milles ja Christian Eriksson.
Arkkitehti Bruno Lilljekvist sai tehtäväkseen vuonna 1901 peruskorjata rakennuksen. Näin Dramatenista tuli Ruotsin komein jugendtyylinen rakennus.
Dramatenista on puuttunut hissi 113 vuotta, mutta vuosi sitten ilmestyi hissi Dramatenin portaisiin, joten nyt pääsee liikuntavammaisetkin teatteriin. Jo oli aikakin.
Kuninkaallinen aitio
Sisääntulon aula
Marmorifoajéessa tarjoillaan juomia tauon aikana.
Oma pieni kabinetti erikoisvieraille, kuten kuningasperheen jäsenille. Täällä passaa kuninkaan ja Silvian nautiskella kaikessa rauhassa champanjaa ennen teatteriesityksen alkua ja taulolla.
Dramatenterassen on nimeltään teatterin yhteydessä sijaitseva ravintola, mutta ravintolalla on aivan oma sisäänkäynti kadulta, Nybroplan 2. Juuri nyt se on tauolla ja se avataan vasta kesän alussa 2023. Tämä terassi on yksi suosituimmista illanviettopaikoista Tukholmassa kesäkaudella.
Dramatenin suuren teatterisalin yhteydessä tarjoillaan juomia tauolla Marmorifuajéessa. Sieltä jostain löyty myös kahvila.
Dramatenin bakficka/'takatasku' on nimeltään Frippe, Nybrogatan 6, missä voi ruokailla päivällisen ennen kuin teateriesitys alkaa. Vaatii pöytävarauksen!
Dramatenin teatterin sisällä on myös niin sanottu Lilla scenen/pienempi teatterisalis, minkä yhteydessä sijaitsee myös ravintola ja foajeessa tarjoillan juomia tauolla.
