Kuninkaallinen hautausmaa

Bernadotte gravgård/Bernadotte suvun hautakammio Riddarholin kirkossa, Birger Jarls Torg 2. Riddarholmin kirkko!

Kirkko kuuluu kuninkaalliselle hoville (HUOM! sisäänpääsymaksu!)

Avoinna:

 joka päivä huhtikuusta-lokakuuhun kello 10-16.

 Talviaikaan avoinna vain sunnuntaisin.

HUOM! Kirkkoon on olemassa erihintaisia pääsylippuja.  Pelkästään kirkkoon on aikuisille sisäänpääsy 50 kruunua. Kombinaatio-pääsylippuun sisältyy myös sisäänpääsy Kuninkaalliseen linnaan! Huomasin etten ole tehnyt postausta Kuninkaa linnasta valmiiksi.

Gravvalvet/hautaholvi, sijaitsee kirkkosalin alla, missä suurin osa Bernadotte suvun jäseniä lepää arkuissaan. Hautaholvi on kivestä holvattu tila, jota käytetään hautapaikkana, usein maan alla. Tänne valviin on aina ovet avoinna.

Tässä tuo sana gård taas kerran kummittelee, mikä tarkoittaa ihan mitä tahaansa, kuten kartanoita, pihoja, kanaloita, puutarhoja... Tuskin ruotsin kielessä on muuta sanaa kuin gård, mikä tarkoittaa useita kymmeniä eri asioita. 

Gravgård sanaa käytetään suomenruotsaisessa kielenkäytössä, mutta harvemmin Ruotsissa. Suomalaista vastine sanaa ei ole. Mutta kuninkallisten yhteydessä on gravgård sana paikallaan Ruotsissakin. Se tarkoittaa erityistä hautapaikkaa kirkkomaalla tai hautausmaalla. Usein sukuhautoja joissa on haudattu monta henkilöä samaan isoon hautaan.

Kuninkaalliset haudattiin aikaisemmin Riddarholmin kirkkoon/Riddarholms kyrkan, mikä kuuluu kuninkaalliselle hoville. Kirkko on ensisijaisesti hauta- ja muistokirkko, jota hoitavat Valtion marsalkkatoimisto ja Valtion kiinteistövirasto. Kirkkosalissa ei ole penkkejä eikä tuoleja eikä kirkossa ole alttariakaan, eikä täällä pidetä jumlanpalveluksia.

Riddarholmin kirkko on avoinna itseohjatuille kierroksille kesäkuukausina sekä erikoistapahtumien ja serafimekutsujen aikana. 

Serafimien ritarikunta (ruotsiksi: Serafimerorden) on Ruotsin korkea-arvoisin ritarikunta. Se perustettiin kuningas Fredrik I:n asetuksella 23. helmikuuta 1748. Aluksi ritarikunnan jäsenet olivat vastuussa köyhiä, orpoja ja mielisairaita auttavien laitosten valvonnasta. Jäsenet olivat tällä alalla tärkeitä henkilöitä 1700- ja 1800-luvuilla, ja auttajia palkittiin kiitoksena. 

Ritarikunnan jäsenelle (jos sitä ei vielä ole) valmistetaan aina vaakuna, joka hänen kuolemansa jälkeen ripustetaan Tukholman Riddarholmskyrkanin seinälle. 

Ritarikunnan jäsenen hautajaispäivänä kirkossa kuullaan ns. Serafimin kutsu, jolloin Riddarholmin kirkon kelloja soitetaan jatkuvasti klo 12-13. Tämä perinne kunnioittaa erittäin arvostetun vainajan muistoa. Suomen presidentit, mukaan lukien Stubb, ovat Serafim-ritarikunnan jäseniä.

Aikasemmin kirkko oli muutaman tunnin viikossa avoinna, mutta hovi säästää ja siksi useimmat linnatkin ovat nykyään lukittuja. Kävijöitäkin alkaa olla vähän.

Vuosina 1858–60 tämä mausoleumi rakennettiin  silloiselle ja edelleen hallitsevalle Bernadotte-dynastialle. Upeassa graniittisarkofaagissa Karl XIV Johan lepää, Ruotsin ensimmäinen Benrnadotte kuningas.

Arkkitehti Fredrik Wilhelm Scholander (1886–1881) on kuorin ulkoisessa suunnittelussa seurannut tiiviisti suurinta osaa kirkon vanhemmista myöhäisrenessanssin hautakuorista, joissa on kiillottamatonta tiiliä ja koristeellisia yksityiskohtia hiekkakivestä.

Maalatut ikkunat lisättiin vuonna 1888, ja niitä koristavat kansalliset ja maakuntien vaakunat sekä kuninkaalliset iskulauseet. Samaan aikaan seinämaalaukset toteutettiin teksteillä, mitkä kuvaavat dynastian ensimmäisen hallitsijan, Karl XIV Johanin, uraa ja kuninkaallisia tekoja. Kuningas Karl XIV Johan lepää monumentaalisessa sarkofagissa. Älvdalenissa sijaitsevan graniitista valmistetun sarkofagin valmistuminen kesti kahdeksan vuotta.  Sarkofagi painaa noin 15 tonnia. 

Kuningatar Désirée (1777–1860), Karl XIV Johanin vaimo, lepää sarkofagissa keskellä lattiaa. 1910-luvulla seinien ympärille lisättiin kalkkikivisarkofagit, joissa neljä kuningasta ja heidän kuningattarensa nyt lepäävät. 

Kuninkaallinen hautausmaa on Ruotsin kuningasperheen jäsenten hautausmaa. Se sijaitsee Karlsborgin saarella Brunnsvikenissä Hagaparkenissa, Solnan kunnassa. Se sijaitsee Kuninkaallisessa kansallisessa kaupunginpuistossa. Bobergin suunnittelema silta ja hautausmaan sisäänkäynti, näkymä Hagaparkenista.

Bussipysäkki Haga Södra: 515, 516 (lähtee Serges Torgetilta), 519, 591, 592, 595 ja 599. Bussipysäkin vieressä on parkkipaikka! Kävellen keskustasta on hieman liian pitkä ja hankala matka loppupäässä suunnistaa, koska siellä on useampi polku siihen suuntaan. Alueella on opastauluja.

Kuninkaallisella hautausmaalla, osoitteessa:

Karlsborg, Hagaparken, Solna, pääsee käymään kuka vaan. 

Lähin bussipsyäkki on Haga södra,Annerovägenillä, missä psyhtyy muun maussa bsusit 515 ja 519. Bussipysäkiltä on sitten noin puolen kilometrin kävelymatka (oikealle) Hagan puistoalueen lävitse.

Kuninkaallinen hautausmaa on avoinna yleisölle touko-elokuussa, muina aikoina vain torstaisin klo 13.00-15.00, lukuunottamatta joitakin erityisiä aukioloaikoja, kuten nyt prinsessa Birgitan hautajaisten jälkeen... Kesäaikaan ehkä tullan pitämään avoinna useamminkin! Kannattaa etukäteen ottaa selvää aukioloajasta!

Kuninkaallisen perheen aloitteesta Hagaparkeniin/Hagan puistoon,  rakennettiin hautauspaikka noin vuonna 1920. Siellä ovat Gustaf VI Adolf ja hänen kaksi puolisonsa, kruununprinsessa Margareta ja kuningatar Louise, sekä kuninkaan vanhemmat prinssi Gustaf Adolf ja prinsessa Sibylla. Prinssi Bertil ja prinsessa Lilian sekä prinssi Carl ja prinsessa Ingeborg on myös haudattu tänne. Nyttemmin myös prinsessa Brigitta.

Heidän muistokseen Riddarholmin kirkon ns. Hagan muuri järjestettiin vuonna 1979, serafikilvet Lisa Erikssonin pronssisen kohokuvion alla. Kuninkaallinen hautapaikka sijaitsee Brunnsvikenin niemellä ja on useiden Bernadotte-suvun jäsenten viimeinen leposija.

Kruununprinsessa Margareta (1882-1920)

Prinssi Gustaf Adolf (1906-1947)

Prinssi Carl (1861-1951)

Prinsessa Ingeborg (1878-1958)

Kuningatar Louise (1889-1965)

Prinsessa Sibylla (1908-1972)

Kuningas Kustaa VI Adolf (1882–1973)

Prinssi Bertil (1912-1997)

Kreivi Sigvard Bernadotte (1907–2002)

Prinssi Carl Bernadotte (1911–2003)

Kreivi Carl Johan Bernadotte (1916–2012)

Prinsessa Lilian (1915–2013)

Prinsessa Kristine Bernadotte (1932–2014)

Kreivitär Gunnila Bernadotte (1923–2016)

Tänne tullaan hautaamaan myös Carl Gustav ja Silvia ja melko varmasti myös heidän jälkikasvunsakin.

Tänne Hagan kuinkaalliselle hautausmaalle pääsee helpoiten kun ottaa bussin 515 tai 516 ja jää pois kyydistä Haga södran pyskäkillä ja siitä kävelytietä pitkin oikealle koko matkan hautausmaalle (noin vajaat 500 metriä). Alueella on opastekylttejä. Tämä hautausmaa on pieni niemi Brunnsvikenin lahdessa, missä lepää vain kuninkaallista Bernaotten sukua. 

Omalla autolla voi ajaa Sveavägeniä pojoiseen päin, mutta kääntyä ajoissa oikealle Annerovägenille ja Haga Södran ilmaiselle parkkipaikalle Annerovägenillä. Saman tien varressa on bussipysäkkikin. Silja linjan satamasta voi lähteä E20-tietä pohjoiseen päin ja kääntyä sitten ajoissa Annerovägenille.

HUOM! Suomessa on saatu näköjään väärä kuva Tukholman rikollisuudesta. Täällä ei ole katujengejä lainkaan, poikajengejä jotka norkoilee kaduilla ja häiritsee ohikulkijoita, varastelee ja rikkoo paikkoja. Myymälöissä varastelevat ovat melkein aina päihteiden käyttäjiä. 

Syy katujengien poissaoloon on se että päihdemyynti ja -jakeluketjujen juoksupojat ampuu silloin tällöin toisiaan.  Tämä

on syy miksi tavispojat ei norkoile kaduilla ja kujilla. Taviksille ei kuitenkaan ole suurta vaaraa. Täytyy olla erittäin huono tuuri jos sattuisi olemaan paikalla missä nämä päihdejakelu-pojat ampuu toisiaan. Pojat liikkuu yleensä enempi iltaisin kun he kuskaa tilattuja päihteitä ostajille.

Kyllä tänne voi tulla, ei tarvitse pelätä. Yleensä tapot ovat puolta harvinaisempia  Ruotsissa kuin Suomessa ja ne ovat jopa huomattavasti vähentyneet puolella sitten vuoden 1970. Melkeinpä  on suurempi vaara on että sota syttyy. Ampumiset loppuivat melkein tyystin kun päihdejakeluketjujen johtohenkilöt pakenivat Ruotsista.

Varastelua harjoittaa osa päihteiden käyttäjäjistä, mutta hekin varastaa melkein vain myymälöistä. Taskuvarkaita tietysti esiintyy jonkin verran siellä missä ihmiset jonottaa tai parveilee.

Prinsessa Birgitan hauta, misä on tilapäinen risti kunnes hautakivi on valmis. Ikävä kyllä ristsiin on laitettu vahingossa Birgitalle 10 vuotta lisää ikää.

Pitäisi olla 1937-2024

Hammarbybacken

Hammarbybacken, Hammarbyhöjden

Hammarbybackenin sisäänkäynti ja pääsisäänkäynti sijaitsevat Hammarby Sjöstadissa, mäen juurella lähellä Sickla kajen aluetta, mikä kuuluu Tukholman kaupunkiin tai nykyään kuntaan, koska kaupunki nimitystä ei Ruotsissa enää ole. 

Helpoin tapa päästä sinne on bussilla 74 tai bussilla 96 Sickla kajin pysäkille, Lungnets Allé, tai raitiovaunulla 30 ja kävellä sitten viimeinen lyhyt matka mäen juurelle ja hisseille, josta myös kesäkiipeilypuiston lähtöpiste löytyy.

Hammarbybacken (hiihtokeskus) on pääosin keinotekoinen mäki Björkhagenin kaupunginosassa Etelä-Tukholmassa. Mäki sijaitsee erittäin keskeisellä paikalla. Täältä on noin 1,5 kiloimetriä lähimälle metroasemalle Gullmarsplanilla.

Hyppyrimäki vihittiin käyttöön jo vuonna 1919 ja alppihiihtokeskus avattiin vuonna 1990. Tukholman talvi on erittäin lyhyt ja vähäluminen, joten mäkeä on pakko keinolumittaa. 

Nykyään alue on myös keäskäytössä. Mäki on tällä hetkellä 93,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja sitä käytetään hiihtokeskuksena ja kesäaktiviteetti alueena.

Sisävesialueen lauttalaituri Lumabryggan.

Mäen kupeeseen on syntynyt uusi asuintaajama Södra Hammarbyhamn. Tai paremminkin vanhan asutuksen keskelle  on kasvanut runsaasti uutta.

Hammarbyhöjdenin alueella on vanhempaa asuinaluetta, mikä rakennettiin vuosina 1937-1939. Hammarbyhöjden on erittäin suosittu asuinalus, rauhallinen ja viihtyisä.

Sickla kanavan itäpuolella sijaitsee Sickla niminen asuintaajama, missä on valtavan suuri ostoskeskus Sickla.se, mikä on kokonaisen kortteliston kokoinen.  Ostoskksuken on usita sisäänkäyntejä, mutta julkisilla kulkuneuvoilla, raitiovaunulla ja busseilla 401 ja 469 pääsee ostoskeskuksen eteen. Pysäkin nimi on Sickla Station.

Sicklasjönin länsipuolella sijaitseva pieni metsäinen kukkula kohosi alun perin 55 metrin korkeuteen merenpinnasta. Jo vuonna 1919 Djurgårdens IF rakensi tänne hyppyrin, jota käytettiin kansallisissa kilpailuissa. Hammarbyn hyppyrin hyppyennätys oli 63,5 metriä, mikä oli 13 metriä yli suositellun 50 metrin hyppypituuden.

Vuoden 1951 Ruotsin mäkihypyn mestaruuskilpailujen yhteydessä rakennettiin suurempi hyppyri, jota alettiin tuolloin kutsua Hammarbybackeniksi. Vuoden 1955 täällä pidettyjä hiihtokisoja varten lunta piti tuoda Östersundista ja Dalarnasta, ja se kuljetettiin paikalle junalla ja palomiehet kantoivat sitä koreissa ylös vuorelle.

1960-luvulla kiinnostus mäkihyppyä kohtaan hiipui alppihiihdon eduksi. Vuonna 1966 rakennettiin ensimmäinen hiihtohissi, ja 1970-luvulla omistaja, Tukholman kaupunki, keskusteli laitoksen laajentamisesta ja kehittämisestä. 

Ensimmäinen merkittävä korotus tehtiin vuonna 1983 muun muassa Globenin rakentamisesta peräisin olevalla kaivetulla materiaalilla, jossa käytettiin yli 800 000 kuutiometriä. Korkeus oli tuolloin 87,6 metriä. 

Uuteen mäkeen asennettiin kaksi hinaushissiä, joiden kapasiteetti oli 2 x 1200 ihmistä tunnissa. Sen lisäksi rakennettiin  matalapaineinen lumitykkijärjestelmä, rata sai valaistuksen, huoltorakennus kioskeineen, wc:t, lämmityskoppi sekä autotalli ja työpajarakennus.

Kesällä 2007 Hammarby Sjöstadia sai täytemateriaalia, mikä nosti huipun nykyiseen 93,5 metriin. Kesä- ja syyskuukausina Hammarbybacken tarjoaa muita aktiviteetteja, kuten maastopyöräilyä alamäkeen laskettelua ja maastojuoksua.

Muutto Espanjaan tai Marokkoon

Essaouira

Essaouira tarjoaa useita mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja aktiviteetteja. Medina on Unescon maailmanperintökohde, ja täällä voit kokea marokkolaisen tunnelman kapeine katuineen, värikkäine soukkeineen (markkinoineen), historiallisine rakennuksineen ja paikallisine käsityöläis myymälöineen. Kevät ja syksy ovat parasta aikaa matkuataa tänne. Suosittelen!

Ihan ensiksi on sanottava ettei me olla muuttamassa Espanjaan, eikä mihinkään muuallekaan. Tukholma on meidän kotikaupunki ja tulee aina olemaankin. Ei minulla ole mitään Espanjaa vastaan, päinvastoin. Espanja on yksi Euroopan viihtyisin maa ja halpakin. Elinkustannukset Espanjassa ovat huomattavasti halvemmat kuin Ruotsissa. Mutta kevät ja syksy ovat Marokossa aivan ihania Atlantin meren rannalla.

Ruotsissa raportoidaan että Ruotsiin jää pian vain keksiluolkka kun rikkaat muuttaa Espanjaan. Andalusiassa ja etenkin Marbellassa ja Nerjassa asuu vakituisesti jo lähes 200000 ruotsalaista. Heillä on siellä omat esikoulut, peruskoulut ja kaikki muutkin palvelut. Useimmat asuvat niin sanotuissa Gated community/aidattu asuinalue, mihin ei pääse muut kuin sen alueen sisällä asuvat. Tunnettuja sellaisia aidattuja alueita ovat muun muuassa Golden Mile, Nueva Andalucia ja La Zagaleta.

Espanja vetää myös valtavat määrät turisteja puoleensa, eikä ihme. Espanja on ollut monet vuodet se eurooppalainen maa missä käy eniten turisteja. Espanjassa käyvät turistit ovat löytäneet myös Marokkoon, ja nyt Marokossa käy enempi turiteja kuin Espanjassa. Mekin aikoinaan käytiin Marokossa ensimmäinen kerta Gibraltarilta käsin. Siitä on nyt lähemmäksi 50 vuotta. Sen jälkeen on jatkuva kaipuu Marokkoon ja varsinkin Essaouiraan ja Feziin. Tällä kerroin Essaouirasta.

PS:Tulin takaisin kertomaan että ruotsalainen 'herrasväki' matkustaa suurin joukoin nykyään Japaniin ja Kioto on ollut meidänkin listalla jo kauan numero yksi, mutta matka Japaniin tulee kalliiksi. Eikä Ruotsista ole ollut suoraa lentoyhteyttä Japaniin, mutta nyt kuulema  ollaan avaamassa sellainen reitti.

Nyt harmittaa ettei ole ostettu asuntoa Essaouirasta. Nämä Riadit, perinteiset marokkolaiset huoneistot, ovat usein liian suuria meidän pienelle perheelle, mutta nyt olisi myynnissä juuri sellainen asunto, mistä me tykättäisiin. Meidän olisi vain  oltava parikymmentä vuotta nuorempia. Nyt on liian myöhäsisä ostaa asuntoa ulkomailta.

Meitä kiinnostaa etenkin berberien kulttuuri. Berber on yhteisnimi ihmisille, jotka asuivat Pohjois-Afrikassa ja Saharassa ennen arabien saapumista. "Berber" tulee latinan sanasta "barbarus", termi, jota roomalaiset käyttivät latinaa puhumattomiin kansoihin. Nykyään monet berberit haluavat kutsua heitä heimo- tai aluenimillä tai Mazighenillä, joka tarkoittaa "vapaita miehiä" berberin kielellä. Berberit ovat siis Marokon alkuperäistä kansaa. Berberit olivat ja suuri osa heistä on vieläkin nomaadeja. 

Perinteisesti paimentolaistyyppejä/nomaadeja on kolmenlaisia: metsästäjä-keräilijät, paimentolaiset ja peripateettiset nomadit. Metsästäjäkeräilijät muodostavat paimentolaisten varhaisimman muodon ja matkustivat paikasta toiseen, joskus vuodenaikojen vaihtuessa, metsästämään ja keräämään ruokaa. Saamelaiset ovat myös nomaadeja, vaikkakin melko moderneja nykyään.

Täällä Tukholassa asuu jonkin verran berbereitä. Esimerkiksi euroviisulaulaja Loren on berberi sukua. Loren asuu osittain nykyäänkin Marokossa. Marokon kuninkaan äiti oli berberisukua. Liekkö nykyisen kuninkaan Muhammed VI:n vaimokin berberi, en tiedä. Kun kunings laati demokratian ja tasa-arvon naisille ja lapsielle niin kuninkaan vaimo otti heti avioeron miehestään. Kavereita he silti ovat ja asuvat saman katon alla. Mutta onhan heillä tilaa, koska he omistavat neljässä kuninkaallisessa kapungissa linnan, Rabat, Fes, Meknes ja Marrakesch.  Marokon kuningas on silti ihan tavis elämäntavoiltaa.

Kuningatar/prinsessa Lalla Salma on yksi maapallon kauneimmista naisista, ehdottomasti, fiksu nainen jolla on korkeakoulu tutkinto tietokonealalta. Kuningatar toki hoitaa työtään kuten ennenkin. Varsinkin naisten ja lasten etuja hän hoitaa ahkerasti. Kunininkaitten vaimoja ei kutsuta muualla kuningattariksi, kuin vain Pohjoismaissa. Kuningatar nimitys kuuluu muualla vain valtaa pitäville naisille, mutta pohjoismaissa kuningas ja kuningatar ovat tasa-arvoisia henkilöinä.

Jos olet kiinnostunut marokkolaisesta elämästä ja heidän ajatusmaailmastaan niin suosittelen lukea Tahir Shahin kirjan 'Kalifens hus', mikä meillä on ruotsiksi. Tahir Shah ihastui kerta heitolla Marokkoon ja halusi ostaa asunnon ja peruskorjata sen omaksi ihanne kodikseen perheelleen. 

Tahir Shah on brittiläinen tutkimusmatkailija, kirjailija ja dokumentti-elokuvantekijä. Hän on afganistanilaista, intialaista ja skotlantilaista syntyperää ja jakaa aikansa Marokon ja Iso-Britannian välillä. Shah syntyi Lontoossa ja varttui pääasiassa Kentin piirikunnassa.

Tahir Shahin juuret ovat vanhassa ja arvostetussa Saadatin Paghmanin suvussa Afganistanissa. Shah on Afganistanin johtajan ja valtiomiehen Jan Peshan Khanin jälkeläinen. Tahirista olisi paljon kerrottavaa, mutta suositteen lukemaan hänen kirjansa, mikä kertoo perheen ensimmäisistä vuosista Casablancassa Marokossa ja uuden kodin peruskorajuksista ja marokkolaisesta kulttuurista ja ajattelutavasta. Mielenkiintoinen kirja!

Tässä on video Kalifin talosta. Ikävä kyllä video on kehnosti filmattu, mutta kuitenkin... Oi kun pääsisin Tahirin kirjastoon plaraamaan kirjoja! Meillä on lähes yhtä paljon kirjoja. Voitte kuvitella kuinka hiljaista meillä on kun meillä usein paneudutaan kirjallisuuteen.

Tässä on esimerkki suuremmasta Riadista. Tämä Riad on kauneimmasta päästä. Tämä Riad on myynnissä Marrakechissa. 

Voinhan minä seuraavassa elmässäni asua Marokossa, vaikka oikeastaan minunhan piiti seuraavassa elmässä syntyä Fenghuangiin, Kiinaaan, Hunan provinssiin.

Fenghuang, turisteja, turisteja, turisteja...

Hyvää joulua Tukholmasta!

Hyvää joulua!

 

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025!

God Jul och gått nytt år 2025!

Armeija toivottaa Hyvää joulua!

Kaksitoista Jas 39 Gripen-lentokonetta lähtee lentoon samalla kertaa Ronnebyn armeijan tukikohdasta ja tänä vuonna niihin liittyy kaksi tanskalaista F16-konetta. Siellä Ronnebyssä on kova jylinä kun koneet nousee ilmaan. Koneet jakaantuu sitten pienempiin ryhmiin ja kukin ryhmä muodostaa joulukuusen. Koneet lentää koko massa suurimpien taajamien ylitse ja tällä tavalla armeija toivottaa hyvää joulua. Ne lentävät myös Köpenhaminan ylitse ja Tanskan rannikolla.Tänään lentokoneet lensivät Tukholman ylitse, kuinkaan linnan ylitse.

Huomenna ne lentävät Pohjois-Suomessa (Rovanniemi, Pello, Haaparanta) toivottamassa hyvää joulua. Koneet lentää juuri ja juuri Ruotsin puolella rajaa.

Nobelveckan/Nobelin viikko

Joka vuosi joulukuun 10. päivä jaetaan Nobelin palkinot Tukholmassa. Rauhan palkinto jaetaan Oslossa.

Nobelin banketti pidetään Tukholman kaupungintalolla tänään 10. jolukuuta. Kaupungintalon valoilmiö vaihtuu koko ajan ja siinä näytetään myös yllättäen palkinnonsaajien kasvot. 

Palkinnosaajat saapuvat Tukholmaan jo viikko ennen palkinnonjakoa koko perheensä kanssa. He ovat vielä viikon palkinnon jaon jälkeeki Tukholmassa. Heillä on ohjelmaa joka ikinen päivä. Pitvät puheit yliopsitolla ja TV:ssä sekä tutusvat siinä välillä Tukholmna ja käyvät useinmietn Uppsalssa Afred Nobelin kotonakin. Kuningas tarjoaa päivälliset heille yhtenä iltana.

Tukholma on kunnostautunut koristelemaan ja etenkin valaisemaan Tukholmaa Nobelin palkinnonsaajien ja heidän perheittensä kunnaiksi. Samalla kaupunki valmistautuu joulun viettoon. Ruotissahan jouluvietto aloitetaan joka vuosi ensimmäisenä adventtipäivänä. Silloin tuodaan kuuset ja muut koristeet esille, kaupunki on pimeääkin pimeämpi, koska täällä on harvoin lunta joulukussa. Jos sattuu satmaan lunta niin se sulaa pois jo seuraavana päivänä. Valoa siis tarvitaan  pimeydessä vaeltaville.

Alfred Nobel (1833-1896) oli tunnettu ruotsaleainen kemisti ja tutkija, joka kuoli 10. päivä joulukuuta vuonna 1896. Hän keksi muun muassa dynamiitin.

Nobel-säätiön perustivat vuonna 1900 Ragnar Sohlman ja Rudolf Lilljeqvist Alfred Nobelin testamentin ohjeiden mukaisesti. Säätiö hallinnoi Nobelin jättämää omaisuutta, mikä rahoittaa Nobel-palkinnon. Säätiö vastaa myös Nobel-palkinnon myöntämiseen liittyvistä järjestelyistä ja tiedottamisesta.

Säätiön tehtävänä on palkita henkilöitä joka vuosi fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla. Nobelin säätiön varat sen kuin kasvavat joten palkintosummaa on jo monet kerrat nostettu.

Nobelin palkintojuhlalla ei ole mitään tekemistä Ruotsin valtion tai kuninkaan kanssa.  Kuninkaalliset ovat vain kutssuvieraita juhallisuuksissa. Kuningas on saanut kunnian jakaa palkinot.

Nobel on yksi Ruotsin kaikkien aikojen kuuluisimmista ihmisistä, ei vähiten hänen perustamansa Nobel-palkinnon kautta. Alkuaine nobelium, atominumero 102, on nimetty hänen mukaansa.

Alfred Nobel syntyi Tukholmassa vuonna 1833. Isä oli keksijä, rakennusmestari ja asesuunnittelija. Alfred varttui Pietarissa, missä hänen isänsä oli tehtaita, jotka tuottivat miinoja Venäjän armeijalle.

Kun taantuma tuli Krimin sodan jälkeen, Alfredin isä joutui konkurssiin. Perheen pojat sijoittivat rahansa öljyliiketoimintaan Bakussa Venäjällä. Se onnistui ja pian Nobelin veljekset tuottivat puolet kaikesta Venäjän öljystä.

Alfredin isä kokeili uutta, mutta vaarallista, räjähtävää nitroglyseriiniä. Alfred auttoi isää hänen liiketoiminnassaan.

PS: Tuo lipunkantaja näyttää olevan jordanialainen!

Kun Alfred keksi räjähdyskannen, joka sai nitroglyseriinin räjähtämään kontrolloiduissa olosuhteissa, hän käytti kaiken aikansa nestemäisen räjähteen valmistukseen hyödylliseksi tuotteeksi. Mutta kävi ilmi, että räjähtävä öljy, kuten hän sitä kutsui, oli erittäin vaarallinen. Vuonna 1864 Tukholmassa räjähti tynnyri, joka sisälsi 140 kiloa vaarallista ainetta. Viisi ihmistä sai surmansa, mukaan lukien Nobelin nuorin poika, 21-vuotias Emil.

Hän kuoli 10.12.1896 San Remossa, kesäasunnonlaan ja hän on haudattu Tukholmaan Norra Begravningsplatsen hautausmaalle.