Kevät

'Kungsan' eli Kungsträdgården

Kungsträdgården on puisto-alue keskellä Tukholmaa. Alunperin puisto kuului kuninkaalliselle hoville, siksi sen nimi on kuninkaanpuisto. Puistossa pidetään erilaisia tapahtumia, noin 200 tapahtuma vuosittain. Puisto on Tukholman ehdottomasti tärkein kohtauspaikka. 

Keväällä siinä huhtikuuan puolessa välissä kukkivat kirsikkapuut puiston pohjoisosassa houkuttelevat paljon vierailijoita. Tukholmassa ei tarvitse etsiä kaunista puistoa ulkolounaalle tai viherkävelylle, sillä puistoja on myös runsaasti keskikaupungillakin. 

Joka kevät Kungsträdgårdenin kirsikkapuut puhkeavat kukkaan, upeassa vaaleanpunaisessa spektaakkelissa. Monille tukholmaisille tämä merkitsee kevään lopullista tuloa. Puistossa on yksi kahvila Tehuset, mikä on avoinan joka päviä kello 10-22. 

Muuten suosittelen mennä kulman taakse Norrmalmastorgetille ruokailemaan. Puistoalueen ulkopuolella on useieta hyviä ruokapaikkoja kuten libanonilainen Meza Louge, Hamngatan 6. Kohtuuhintainen!

Oopperakellarin Bakfickan/Takatasku sijaitse lähellä, Jakobsgatan 12, Jakobin kirkon kupeessa, on ehdottomasti yksi parhaista louanspaikoista. Avoinna kello 11.30-22. Ruokalistalla on yksi ruokatarjous kullekin päivälle, sekä A la Carte tarjoulu. Suosittelen!

Norra Benikenbrunken 2, Gamla Stan

Norra Benickebrinken 2

Årstaviken, siltojen allakin kukkii...

Tukholmassa ei säästellä, kun kevät tulee, vaan ympäri kaupunkia 135 paikkaan  istutetaan mahdottomat määrät kukkia. Kuoska kukat kukkivat eri aikoihin niin kunta on istuttanut erilaisia kukkia, mitkä kukkivat vuorotellen.

Tukholman kaduilla ja aukioilla on jo noin 45 000 puuta. Lehmus, vaahtera ja tammi ovat yleisimpiä lajeja. Mutta nyt kaupungista tulee entistä vihreämpi. Suuremmat alueet tulevat tulevaisuudessa varjostamaan puiden latvuksia. Uuden puun istuttaminen kaupunkiympäristöön maksaa viheralueille 35000 - 50000 SEK ja päällystetyille alueille noin 150 000 SEK.

Järntorgetin tori Gamla stanissa on yksi suosituimmista paikoista. Torin ympäristössä on ruokapaikkoja ja kahviloita vieri vieressä. Cava on tukhomlalaisen, varsinkin naisten, mielijuoma.

Oma ehdoton suokkini on Järnet Bar och Restaurang, mikä sijaitsee kulman takana Österlånggatanilla. Yksi parhaista tukholmalaisiat lounasravintoloista omasta mielestäni! 

Jos olet Gamla Stanissa, vierailu Järnetiin on pakollinen! Tämä kodikas paikka tarjoaa uskomattomia taivaallisen hyviä ruokia ja viehättävän ilmapiirin, ja täydellisen ikimuistoisen ateriaan. Henkilökuntakin on Tukholman parasta.

Kesäiltoina voi istua kadullakin

Alunperin tämä paikka oli tarkoitettu yksinasujille, jotka töiden jälkeen olivat tervetulleita tänne rentoutumaan. Pian eläkeläisetkin löysivät tämän ihastuttavan kotoisen paikan ja tukholmalaiset alkoivat suositella paikkaa turisteillekin. Afterwork järjestetään tiistaista perjantaihin viinien, käsin poimittujen oluiden ja juomien kera. 

Töitten jälkeen kello  16-19 ovat  juomat halvempia

Ravintolassa on tarjolla päiväaikaan kohtuuhintaisia lounasruokia, mutta illalla pieniä ruotsalaisen keittiön ruokia, mutta vaikutteita sekä idästä että lännestä. Tartarit, kroketit ja silakka ovat esimerkkejä siitä, mitä voit tilata valikosta. Silakan hja lohen takia minä menen sinne, koska silakkaa ei kaupoista löydy. Ravintolan tilat ovat laajat, mutta nykyään on tungosta hieman myöhemmin töiden jälkeen, joten parasta on varata pöytä jos aikoo ruokailla illasta.

Ajatuksena on, että voit viettää koko illan ja hengailla kulmasohvalla, juoda töiden jälkeen baarissa tai vierailla ravintolassa niin pienissä kuin suurissakin ryhmissä.

Kesäaikaan on pöytiä katettu myös Österlångatnin kadulle. Jos on nälkä,  niin eikun tänne vaan!

Gamla stanissa on yksi paikka missä tukholmalaiset mielellään kohtaavat toisiaan  ja istuvat kauan. Heti kun vähänkin aurinko paistaa, sillä aurinko ei näyttäydy Tukholmassa 5-6 kuukauteen, alkaa tukholmalaiset vaeltaa, osa menee rannoille istumaan ja osa Gamla staniin kahville.

Adolf  Fredrikin kirkkomaa, Vasastan

Tukholmassa puhekielessä kutsutaan alueita usein kirkon nimen mukaan. Täällä Adolf Fredrikin  kirkkomaalla on muun muassa Olof Palme haudattuna.

Sankt Eriksplan kevällä on yhtä kukkaknmerta

Sankt Eriksplanin kolmion muotoisessa lasirakennuksessa Bonniers Konsthall esittelee taidetta kaikkialta maailmasta. Täällä voit tavata sekä jo tunnettuja artisteja että niitä, jotka eivät ole vielä löytäneet tietään laajemman yleisön luo. Asiantuntevien oppaiden avulla täällä tarjotaan toimintaa sekä lapsille että vanhempainvapaalla oleville. Bonniers taitaa omistaa useimmat suomalaiset päivälhdetkin.

Thielska galleriet, Sjötullsbacken 8

Thielska Galleriet on taidemuseo Blockhusuddenissa Etelä-Djurgårdenissa Tukholmassa. Se sisältää rahoittaja ja taiteenkeräilijän Ernest Thielin kokoelman pääosin ruotsalaisia ​​maalauksia noin 1900-luvulta.

Saarnipuu kukkii

Valkovuokot ovat Tukholman yleisimmät villit kukat. Niitä on kaikialla.

Sinnernans Trädgård on esnsijaisesti tarkoitettu vainhainkodin asukkaille,  missä saa kuka vaan käydä istuskelemassa. Tämä on Vasaparkenin puistoalueen erillinen osa. Täällä on runsaasti erilaisia kukkia ja puita. Puiston vieressä sijaitsee Sisu Herrgård, mikä vaikuttaa olevan suomea puhuville vanhuksille. En tiedä onko se vaatimus...

Olen tehnyt Sinnernas Trädgårdenin puutarhasta postauksen täällä!

Kyltissä  lukee  "Ajattelun aika" tai parempi käännös on ehkä "aika ajatella".

Slussen

Liljeholmin silta

Liljeholmsbron silta on kaksois-klaffisilta, mikä aukaistaan korkeammalle laivaliikenteelle silloin tällöin. Toinen klaffisilta on Danvikenissä, mistä lahden vesi juoksee Itämereen, tai Saltsjö'hön/Suolamereen, kuten tukholmalaiset sitä nimittää. 

Slussenin vanha silta taustalla ja uusi niin sanottu Gudlbron silta edustalla.

Slussen on kanava, sulku, joka erottaa Itämeren Mälaren järvestä. Slussen sijaitsee keskellä Tukholmaa ja on aina ollut todellinen pullonkaula, jonka kautta on useimmiten pitänyt kulkea. Vielä tänäkin päivänä pohjois-itä suunnassa kulkevat joutuvat kulkemaan ainakin melko läheltä Slussenia ja julkinen liikenne kulkee suurelta osin Slussenin kautta. Lännestä päin taas Tukholman pohjois- ja eteläpuoli on helppo lähestyä, jopa itäiseltäkin puolelta pääsee helposti keskikaupungille.

Slussenin metroasema avattiin 50-luvulla, ja sitä ennen Slussenilla pysähtyi raitiovaunut. Tukholman enismäien raitiovaununlinja alkoi kulkemaan vuonna 1910 Kunsholmenilta Slussenin kautta Enskedeen. Metroliikenne alkoi vuonna 1950. Slussenilla kohtaa metron vihreä ja punainen linja. Slussenilla sijaitsee myös Saltsjöbadenin paikallisjunan pääteasema. Täältä lähtee myös bussit Nackaan ja Värmdöseen. Bussipysäkit sijaitsee Södermalmstorgerilla ja Katarinavägenillä.

Slussen on nykyään Tukholman läänin toiseksi suurin likkennesolmu ja Ruotsin eniten likennöity ja suurin bussien kohtauspaikka. Pävittäin Sussenilla vaihtaa kulkuneuvoa noin 150 000 henkeä. Busseilla kulkee noin 50000 ja metrolla 80000 henkeä päivittin ja paikallisjunalla loput. Aamuruuhkassa ajaa noin 220 bussia tunnissa Slussenin kautta.

Tämä vanha Slussenin alue on purettu ja rakennettu uudestaan.

Ravintoa Strömmen, ennen vanhaan 

Slussen rakennettiin vuonna 1935 eräänlaiseksi liikennesolmuksi. Tuolla maanalla on niin metrojunalinjoja kuin bussilaitureitakin. Tässä vasemmalla sijaitsee myös Saltsjöbanan paikallisjunan laituri. Kaiken lisäksi tässä on Slussenin kanava, joka valmistui jo hieman aikaisemmin 30-luvulla. Alkuun tästä kulki myös raitiovaunulinja ohitse. Alkuperäisen sulun nimi oli Karl Johansslussen.

Slussenin rakentamien oli suuri projekti siihen aikaan. Tarvittiin neljä arkkitehtiä joista yksi kävi opiskelemassa liikennearkkitehtuuria USA:ssa. Suunnitelu oli siis erittäin hyvin tehty ja tulos oli mestarillinen. Alueen sydän tuli olemaan alueen keskellä joka rakennettin komikerroksiseksi.  

Tässä keskellä kohtasi kolme tietä toisesna kolmella eri tasolla. Kaiken tämän päälle tehtiin ravintolarakennus ja sen alle  joitakin myymälöitä ja yleiset vessat. Mutta kenellekään ei tullut mieleenkään että väkiluku tulee kasvamaan ja auto- ja juanaliikenne lisääntymään sen myötä. Kehitys on kulkenut nopeammin kuin kukaan olisi aavistanutkaan.

Gondolen on  ravintola tuolla ylhäällä. Kuvassa vasemmalla on Katarinahissen mikä tulee jäämään jäljellä vielä uusrakennuksen jälkeenkin. Hissistä lähtee kävelysilta Katarinavägenin tien ylitse Södermalmille.

Katarinan kävelysilta jatkuu vielä rakennuksen toisella puolellakin. Silta kulkee korkealla Katarinavägenin ylitse Katarinabergetin päälle.

 Katarinan kävelysilta johtaa Mosebacken torille.

Slussenia on rakennettu uudestaan moneen kertaan, varsinkin uusia siltoja on rakennettu. Jatkuvasti on puhuttu siitä suuresta peruskorjauksesta joka on edessä, mutta moni on luullut ettei sitä taida ikinä tulla. Slussen on se aihe josta tukholmalaiset keskustelvat eniten. Slussenista on kaikilla oma mielipiteensä.

Kun Centralbron sillat rakennttiin niin se auttoi hyvin paljon liikkumista ja ennnen kaikkea säästyttiin kulkemaan Sluessenin kautta. Säderledstunneli etelästä päin johtaa Centralbron sillalle, mikä kulkee Gamla Stanin kautta päärautatieaseman taakse ja siitä edelleen pitkin Klarabergin rantaa Karoliinisen sairaalan ja Karolinisen instituutin luokse, missä tie kohtaa E4 ja E20, jotka ovat osa Tukholman kehätietä.

Centralbron silta Gamla Stanin ja Riddarholmenin kohdalla. Metrojunat kulkee myös siltaa pitkin. 

Tuo talo Srömsborg, kuvassa keskellä on ollut kauan suomalaisten suosima tanssipaikka. Ruotsalaisethan ei erityisemmin  tanssista välitä. Syyskuusta 2023 lähtien täällä on toiminut myös Ukrainan instituutti Ruotsissa. 

Centralbron silta ja pohjois-eteläsuunnan liikenneväylä (kuvassa) on tarkoitus liittää Tukholman kehätiehen, joka on vain osittain valmis. Ne tien pätkät, jotka ovat valmiina eivät ole koskaan kuuluneet kehätie suunnitelmaan.Vasta myöhemmin keksittiin että kehätiekin voitaisiin rakentaa. Mutta ennen kuin se on valmis niin siihen menee yksi ikäpolvi vielä.

Toinen pullonkaula on Södermalmin saaren eteläisellä puolella Gullmarsplanin ja Skanstullin välissä. Tässä kohtaa on jo nykyään neljä siltaa Årstavikenin lahden ylitse.

Tukholma on hankala kaupunki liikkua, varsinkin kaupunkia tuntemattoman, mutta Tukholma on myös vaikea suunnitella ja rakentaa. Vettä ja saaria on joka puolella, harjuja ja korkeita jyrkkiä kallioita. Tukholman väkiluku kasvaa noin 30 000 uudella asukkaalla vuosittain. Sen lisäksi Tukholmassa käy myös väkeä töissä päivittäin Uppasalasta, Södertäljestä ja Nynäshamninsta käsin.

Söderledstunneli valmistui vuonna 1984. Tunneli kulkee noin 1,5 kilometriä pohjoiseen ja yhtä pitkän pätkän etelään päin Tukholman keskustasta. Kun tunneli valmistui niin se jo helpotti paljon, mutta aamuruuhkissa tunneli tahtoo jumittua. Liikennettä on enempi kuin mitä alunperin laskelmoitiin.

Pitkä Johanneshovsbron silta liittää etelästä päin kulkevan Nynäshamnintien Söderledstunnelliin. Silta on melkein 800 metiä pitkä ja sen alla ja vieressä kulkee jo ennestään Skansbron, Skanstullsbron ja Fredrikadalsbron.

Liljeholmsbron/Liljeholmin silta on kolmas pullonkaula, joka tukee lounaista liikennettä. Tässä kohtaa kulkee metrojunat veden alla. Pitkänmatkan junilla, ja paikallisilla sähköjunilla on oma siltansa keskellä lahtea, Årstabroarna. 

Alkueperäinen Årstabroarna 

Nykyään Årtsabroarna on kaksi siltaa vierkkkäin

Stadsmuseet/Kaupunginmuseo,  Slussen

Museo on juuri tällä hetkellä suljettu. Museo on luvattu avattavaksi kesäksi 2018. Nimittän, nyt kun vihdoinkin aloitettiin se kauna odotettu Slussenin uuskorjaus niin samalla oli hyvä tehdä täysremontti kaupnginmuseossakin. 

Museo on siis jäljellä, mutta kaikki muu museon edustalla on muokattu uuteen uskoon.

Huom! Tämä ei enää pidä piakkaansa. Alue on uusrakennttu, mutta silti suosittelen ottaa bussi satamasta, sillä sieltä on noin 1,5 kilometriä jo yksistään Slussenille.

Satamasta voi sen sijaan lähteä Folkungagatania pitkin Södermalmille ja sitä kautta sitten metrolla tai bussilla keskustaan, jos niin haluaa. Suosittelen lähteä Folkungagatnaille, sillä ei kanaata joka kerta lähteä Tukholman keskustaan, missä ei ole mitään ihmellistä nähtävää, vaan menneä sen sijaan tutustumaan ihanaan Södermalmiin. Tulette yllättymään!

Tämä rakennsuhomma tulee kestämään vielä kauan ennen kuin se valmistuu, vaikka vasemman puoleinen ajokaista Slussenilta Gamla Staniin alkaa olla päällisin puolin jo melko valmis.

Arkeologit ovat kaivelleet Kaupunginmuseon (Huom! Ilmainen sisääpääsy museoon)  ja Slussenin alla.

Ryssgården/venläistenpiha on nimeltään tämä torialue Slussenin metroaseman edustalla. Nimensä se sai siitä että venäläiset seilasivat 1600-luvulla laivoillaan Slussenille myymään tavaraa. Venäläistä perinnettä on myyntitori Slussenilla.

  

Sitten syttyi sota Ruotsin ja Venäjän välille ja venäläiset teljettiin lukkojen taakse torin reunalla sijatstevan nykyisen Kaupunginmuseon kellariin. Siihen aikaan rakennus ei ollut museo vaan kaupungintalo. Maan alla on paljon historiaa. Mitä syvemmälle kaivetaan, sitä kauemmaksi ajassa päästään.

Kaikki tämä rakennetaan uudestaa. Bussipysäkit poistetaan ja uusi bussiterminaali tehdään tuonne kallion sisään.

Ruotsi ja Venäjä ovat sotineet kymmenen kertaa ja Ruotsi ja Tanskakin ovat sotineet keskenään kymmenen kertaa. Ruotsi onkin se maa maapallolla, mikä on sotinut eniten. Silti Ruotsissa ei ole ollut sisällissotaa.Vielä nykyäänkin ruotsalaisten maltillisella luonteella pystytään tekemään konsesuspäätöksiä ilman kinastelua ja riitaa. Ruotsin eduskunnassa ei riidellä koskaan.

Vaikka kuningas Kaarle XII oli merkittävä kuningas ja sotilasjohtaja, hänen sodankäyntinsä oli Ruotsille myös kallista. Pitkäaikainen sodankäynti osaltaan heikkeni ja lopulta menetti maan suurvalta-aseman. 

Tästä huolimatta Kaarle XII on edelleen merkittävä hahmo Ruotsin sotahistoriassa ja karolingisen sotilasperinteen symboli. Saman perinteen mukaan useimmat ruotsalaiset kuninkaat olivat nimeltään Karl tai Carl. Nykyinenkin kuningas on Carl nimeltään.

Uusi Slussen, vaikka se tulee viemään aikaa kunnes se on valmis.

Uusi Slussen rakennetaan Tanskassa ja tuodaan osina Tukholmaan. Uusi silta Slussenin ja Gamla Stanin välillä tuotiin Kiinasta erikoisella kiinalaisella aluksella, millä kuskataan vain siltoja.

Tässä tulee guldbron/kultainen silta Kiinasta Tukholmnaan

Tukholmassa pyöräillään enempi ja enempi, ei kuitenkaan niin moni kuin Köpenhamnissa tai Malmössä.

Mälarterassen tai Mälartrappan

Nyt sai Atrium Ljungberg viimeisenä luvan rakentaa Mälatrerassin Slussenille. Kuten yllä kuvassa näkyy niin rakennetaan kohtaamispaikkoja, kommunikaatioita ja yhteensä kuusi ravintolaa yhteen. Joten se kestää ennen kuin Slussenin alue tuee olemaan täysin valmis.

Tämä on uusin valokuva Slussenilta. Mikä mahtava muuri Södemalmin puolella. Monet tukholmalaiset pettyivät uuteen Slusseniin,  mitä on odotettu haartaasti kymmeniä vuosia. Moni tukholmalainen järkyttyi kun sai nähdä tuon muurin ja nuo leveät ja jyrkät portaat. Muuri ikään kuin erottaa Södermalmin saaren Tukholman keskustasta.

Busiliikenne Nackan kunnan suuntaan itään päin kulkee nykyään Saltsjöutfartenia pitkin. Slussenilla on edelleenkin bussipysäkki, missä pysähtyy (kuten ennenkin) muun muassa bussit 2 ja 3. Katarinavägenillä pysähtyy (kuten ennenkin) bussit 2, 53 ja 55. Kaikilla näillä manitsemillani busseilla pääsee Viking-linjan sataman bussipysäkiltä Slussenin ohitse keskustaan. 

Viking-linjalla on oma bussi millä pääsee satamasta Tukholaman keskustaan Cityterminaaliin. Suosittelen! 

Matkalippuja myydään laivalla! Luultavasti laivalla myydään myös matkalippuja Tukholman paikallisliikenteeseen.

HUOM! Vikinglinjan satamarakennus on avoinna vain kello 6.30–7.30 ja 18.30–19.50. 

Slussenin metroaseman sisäänkäynti nykyään

Mälarterassen on kuvassa keskellä oleva rakennelma, missä on vihreä katto. Rakenus tulee olemaan takuu varmasti Tukholman yleisin kohtauspaikka! 

Tämä uusi Slussen tulee olemaan viides versio kuningatar Kristinan slussenin rakentamisen jälkeen vuonna 1642.

Tätä aluetta kutsutaan nimellä Vattentorget/vesitori. En kyllä ymmärrä mikä niiden tarkoitus on. Luultavasti vain kohtauspaikkaa. Olisiko voitu rakentaa pieniä altaita ja altaiden välille  kasvillisuutta.

Tukholmalaiset ottaa aurinkoa odotelessaan Slussenin remontin valmistumista.

Monteliusvägen

Monteliusvägen, Södermalm, 3 viikkoa sitten...

Iloista pääsiäistä!

 

Kesä on tulossa

Kevään viimeiset viikot on menossa ja kesä on tulossa Tukholmaan, kuten normaalisti siinä  7. päivä toukokuuta.

Tukholman linnan peruskorjaus

Olen aikaisemmin kertonut Tukholman linnasta, postaus osa I ja osa II ja osa III on tekeillä. 

Tässä postauskessa aion kertoa kuinkaallisen linnan peruskorjauksista, jotka tulee viemään vähintäin 40 vuotta! Ja tulee maksamaan noin 220 miljoonaa kruunua. Se tiedetään jo etukäteen ettei tuo summa tule riittämään.

Mutta älkää huolestuko, sillä linnan omistaa kansalaiset ja linna, kuten muutkin 9 muuta kuinkaallista liinaakin kuuluu kansallisperinteisiin. 

Valtion kiinteistövirasto pitää huolen kaikista valtion omistamien rakennusten ylläpidosta. Rakennuksia on julmetun paljon. Yksistään Tukholmassa SFV Stockholm Central hallinnoi rakennuksia muun muassa Skepps- ja Kastellholmenissa, Riddarholmenissa, Gamla Stanissa, Djurgårdenissa, Tumbassa ja Saltsjöbadenissa.

Kiinteistövirasto vuokraa joitakin asuntoja määrtäyille henklöille, joiden on lapauduttava huolehtimaan asunnoista. Meille tulee heidän lehti.

Nykyisen Tukholman linnarakennuksen on suunnitellut Nicodemus Tessin nuorempi ja se rakennettiin alueelle sen jälkeen, kun vanha Tre Kronorin linna tuhoutui kokonaan tulipalossa 7. toukokuuta 1697. Saksi-Puola, Tanska ja Venäjä aloitti suuren Pohjolan-sodan, mikä vaati ​​valtavat ruotsalaiset resurssit, rakennustyöt pysähtyivät kokonaan vuonna 1709 ja linna avattiin vasta vuonna 1727.

Linnassa on oma kirkko ja oma seurakunta (jäseniä noin 500). Kuinkaallisen linnan seurakuntapappi on Michael Bjerkhagen.

Jumalanpalvelukset sunnuntaisin kello 11.00 on avoinna kaikille! Kirkossa järjestetään myös musiikkitapahtumia. 

Osittain linna on avoinna vierailijoille! Voisi sanoa että suurelta osin linna on avoinna kävijöille. Näkyy olevan avoinna  kaikkina viikonpäivinä kello 10-16. 

Opastettuja kiertokäyntejä kaikkian viikonpäivinä ryhmissä on tarjolla vain englannin kielellä hieman eri aikoina eri kuukausina.  

HUOM! Suomessa näyttää olevan vääristynyttä tietoa Tukholman vaarallisuudesta. Täällä ei tarvitse pelätä! Ruotsissa ylipäätään ei satu murhia eikä tappoja kuin erittäin harvoin.

Täällä ei ole lainkaan katujengejä jotka varastaa, riehuu tai hajoittaa paikkoja.Täällä on vain päihdejakelun nuoria (useimmat alaikäisiä) juoksupoikia, jotka ajaa potkulaudoilaan viemään päihteitä ostajille. Näitä poikia ei muuten nää koskaan. 

Näitten päihdemyynti ketjujen välillä on kahakkaa silloin tällöin, koska päihteiden myyntikilpailu on kovaa, kyse on valtavan suurista summista rahaa, jolloin juoksupojat jopa joskus ampuvat toisiaan. Mutta ei heistä ole tavallisille kansalaisille sen suurnpaa vaaraa, jos ei satu liikkumaan päihdemyynti porukoissa.

Alkuperäinen linna Tre Kronor

Birger Magnusson/Birger Jarl syntyi noin vuonna 1210 aatelisperheeseen Bjälbossa Gotlannin saarella. Varhaisella pohjoismaisella keskiajalla termi "kreivi" oli arvonimi valtakunnan korkeimmalle virkamiehelle, usein kuninkaan 'oikealle' miehelle tai kuninkaan holhoojalle (jos hän oli alaikäinen). 

Aatelistittelit on kuninkaan antamia palkkiotitteleitä palveluista kuningashuoneessa. Ei sen kummempi asia. Käytän sanaa kuningashuone, koska se on suora käännös sanasta Kungahuset, millä nimellä kuningasperhettä ja sen hovia kutsutaan.

Ruotsissa kuninkaat alkoivat aateloida palvelijoitaan vuodesta 1280 lähtien. Etenkin sotilaat saivat suuret pytingit' ja maa-alueet perheilleen kiitokseksi palvelusta. Siihen aikaan kun ei ollut valtion armeijaa lainkaan. 

Kuningas antoi myös usein maita ja mantuja sekä promeita linnoja nimittämillene  aatelisille. Vain vanhin poika perii isänsä, jopa tittelinkin usein. Ritarihuone on heidän omistuksessa, eikä seillä saa muut kokoontua. Ruotsissa on nykyään vielä 656 aatelissukua, jotka kokoontuu Ritarihuoneella. 

Kreivi on alunperin korkein aatelistitteli. Jarl on ollut joidenkin miesten titteli ja samalla heidän etunimi. Kreivi nimitystä ei Ruotsissa ole enää. Huomautan taas kerran ettei kuninkaalliset ole aatelisia, kuten moni Suomessa luulee. He saavat pitää aatelistittelinsä avioituessaan kuninkaallisen henkilön kanssa. Kuinkaallisen aviopuolisojen ei tarvitse missään nimessä olla aatelisia. 

Aateliset ovat perinteisesti kuniningahuoneen palveluväkeä, sotilaita, apulaisia ja asiantuntijoita eri aloilta. Kuninkaat antoivat aatelistittelin palkkioksi palveluista. Sitä oikeutta ei kuninkaalle ole ollut enää vuodesta 1974.

Isä Magnus Bengtsson kuoli luultavasti Birgerin ollessa pieni ja hän varttui äitinsä Ingrid Ylvan ja useiden vanhempien veljien kanssa. Monarkia oli tuohon aikaan hauras instituutio ja useat kilpailevat perheet taistelivat kruunusta.

Earl Birger tunnetaan muun muassa kansallisesta lainsäädännöstään, joka sisälsi lakeja kotirauhasta, naisten rauhasta, oikeusrauhasta ja kirkkorauhasta sekä laista, jonka mukaan sisarelle annettiin oikeus periä puolet. Birger halusi hyödyntää Ruotsin kauppaa houkuttelemalla saksalaisia ​​kauppiaita muuttamaan Ruotsiin. Tukholmassa puhuttiin yhten aikaan enempi saksaa kuin ruotsia.

Birger Jarl (kuoli 1266) rakensi 1200-luvun puolivälissä  linnakompleksin paikalle,  missä Tukholman linna nykyään seisoo. Linnan tarkoituksena oli puolustaa Mälaren-järven sisääntuloväylää. Linna koostui kahdesta osasta, korkeasta linnasta, minkä keskellä oli torni ja suurista taloustiloista. Vuonna 1330 tulipalon jälkeen linna rakennettiin uudelleen ja laajennettiin uudelleen.

Vanha linna Tre kronor joutui kestämään paljon, mukaan lukien piiritykset, kuten vuonna 1520, jolloin Kristina Nilsdotter Gyllenstierna puolusti linnaa neljä kuukautta, kun Christian II piiritti koko Tukholmaa. Kun hän luopui linnasta armahduksesta ja vapaasta lupauksesta, se päättyi, kuten tiedämme, Tukholman verilöylyyn.

Kaikki luovutusoikeuteen kuuluvat maa-alueet ovat nykyään valtion omistuksessa, jota edustaa Ruotsin kiinteistövirasto (SFV). Valtio omistaa myös linnoja, lukuun ottamatta Rosendalin linnaa ja lukuisia linna-alueiden vieressä olevia rakennuksia ja tiloja. 

Suurin osa Ruotsin linnoista (noin 224) ja suurista 'herresäten' (=herrojen suurtiloista) on kuitenkin rikkaiden ruotsalaisten sukujen hallussa. Joskus on vaikea erottaa linna suuresta herraskartanosta.  

(Herresäte=slott, herrgård, lantegendom, lantgods, gods, stor egendom, säteri, siis linnat, herraskartanot, maatilat, suurtilat ja säätykartanot.

Tukholman linna on yksi Euroopan suurimmista linnoista. Tukholman linnan peruskorjauksen on ollut käynnissä jo vuodesta 1916 lähtien ja saattaa kestää jopa 50 vuotta. Peruskorjauksista vastaa Valtion Kiinteistövirasto, jonka vastuulla on kaikki valtion omistamat rakennukset. Kuningas ei saa päätää, mutta hän saa sanoa vain mielipiteensä. Kuninkaalla ei ole koulutusta tälle alalle, eikä hänellä ole valtaakaan. Kuningas ei edes omista linnoja vaan ne kuuluu kansalle.

Linna on kulttuurisuojattu rakennus, eikä sitä saa muutella miten vaan. Tarkoitus on varovaisesti säilyttää alkuperäinen rakennus entisellään ja tehdä uudistuksia hyvin varovaisesti ja rakennusalan sääntöjen ja lakien mukaan. Tähän tarvitaan alan asiantuntijoita. Syy että linna on sälytettävä mahdollisimman alkuperäisenä johtuu siitä että linna on kansallinen monumentti=kansalaisten omistama, mikä on lailla suojattu rakennus.

Linnan remontti suoritetaan yhdeksässä etapissa.

Jokainen kivi on ainutlaatuinen muodoltaan, väriltään ja pinnaltaan. Ne on mitattava, mallinnettava ja veistettävä yksitellen käsin. Se on aikaa vievää ja raskasta käsityötä. Kivi voi painaa jopa puolitoista tonnia. Mittakaava on myös lähes käsittämätön, linnan julkisivupinta-ala on 30000 neliömetriä.

Samaan aikaan kun isot työt ovat käynnissä, linnan tulee toimia edustus-, työpaikka- ja kohtauspaikkana vuosittain noin 800000 ihmiselle. Nyt on kuitenkin päätetty ettei kuninkaallisia linnoja tulla enää pitämään avoinna vierailijoile kovinkaan usein. Päivittäisiä virailuja on nykyään vähän. Tämä on valtion päätös säästää menoja.

Jokainen sokkeli painaa neljännes tonnin. Pelkästään tämän kokoisen kiven irrottaminen vaatii kaksi miestä ja voi kestää jopa päivän. Vasta jokaista yksittäistä osaa katsomalla saa käsityksen ja samalla ymmärryksen siitä, miksi tämä työ on niin aikaa vievää.

Linnan rakensi barokkityyliin arkkitehti Nikodemus Tessin nuorempi ja sen hän suunnitteli roomalaiseksi palatsiksi. Linnassa on yli 600 huonetta 11 kerroksessa, paraatihuoneet kaupungin puolella ja pienemmät olohuoneet linnan sisäpihalle päin.

Hovstaternalla/hovilla on yhteensä noin 300 työntekijää, joista 53 % on naisia ​​ja 47 % miehiä. Pelkästään kellojen tarkastus linnassa vie yhdeltä henkilöltä kokonaisen päivän. Lisäksi palkataan vuosittain useita henkilöitä määräaikaisiin tehtäviin tuntityönä esimerkiksi edustus- ja juhlaillallisten yhteydessä sekä kesäkaudella puistoihin ja kastelutoimintaan. 

Ruotsissa on 10 kuninkaallista linnaa, museoita, kirkkoja, puistoja, kauppoja, kahviloita ja hovitallit... Linnossa on myymlät ja useissa juhlahuoneista, joista on tuloja. Kuningas ei saa puuttua tai eikä hoitaa hovin taloutta, vaan sitä varten on neljä nimitetyä neutraalia herraa eduskunnasta, jotka huolehtii kirjanpidosta ja hovin taloudesta.  H. E. Marsalkka Fredrik Wersäll on hovin päällikkö.

Tukholman linna koostuu:

Julkisivun kokonaispinta-ala: n. 30000 neliömetriä

Ikkunat: 972 kappaletta

Ikkunalasit: 31600 kappaletta

Vapaasti seisovia veistoksia: 28 kappaletta

Baluster mallinuket: 717 kappaletta

Konsolivoluutit: 242 kappaletta

Julkisivukiven kokonaismäärä: n. 10000 neliömetriä

Kipsin kokonaismäärä: n. 10000 neliömetriä

Ikkunat ja ovet: n. 7500 m²

Kesti kauan ennen kuin saatiin päätös linnan ulkoseinien maalin väristä.

Nykyään linnassa on kolme museota:

-Kustaa III:n antiikkimuseo ja veistoksia.

-Skattkammaren/Aarrekammari, jossa on esillä muun muassa Erik XIV:n kuninkaallisia  lahjoja.

-Museum Tre Kronor, mikä esittelee linnan vanhempaa historiaa.

Täältä löytyy pääsymaksut linnaan aj muihin kuninkaallisiin kohteisiin!