keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina kello 11-15
sunnuntaina kello 12-15, maantaisin suljettu
HUOM! Columbarie sijaitsee kirkon alla, mutta sisäänkäynti Columbarieen on Västmannagatan 58, kirkon takaa.
Mainitsen vain että pikkuvauvoille on oma hartaushetki kirkossa maanantaisin kello 10-10.45. Urkumusiikkia esitetään vauvoillekin. Papin kanssa istutaan matolla alttarin edustalla ja ohjelmassa on laulua, tanssia ja leikkiä. Kaiken päätteeksi on vauvakahvila avoinna.
Kirkon oma kuoro esiintyy joka suunnuntai julmanpalveluksissa. Ehtoollinen joka sunnuntai. Oblaatit, ehtoollisleivät, ovat gluteenivapaita ja viininä käytetään alkoholitonta viiniä.
Arkipäivinä on 20 minuutin pituinen hartaushetki kello 12, mutta se on hieman erilainen joka päivä.
Torstaisin kello 18 on esirukoushetki. Urkukonsertti hartaushetken päätteeksi.Keskiviikko aamuisin kello 8.30 on aamuhartaus. Kirkossa tapahtuu niin paljon etten voi edes ottaa tässä kaikkea esille.
Gustav Vasan kirkko sijaitsee erittäin vilkkaasti liikennöidyn, mutta laajan Odenplanin aukean reunalla, Vasastanissa. Kaupunginsosakin on saanut nimensä kuningas Gustav Vasan mukaan kuten kirkkokin. Odenplan on Tukholman suurimpia julkisenliikenteen pysäkkejä, missä on myös metroasema.
Kirkon edessäkin on bussipyskäkki, missä pysähtyy bussit 2 ja 53. Kirkon toisella reunalla Karlbersgvägenin kadun puolella pysähtyy bussit 61, 515 ja 595.
Kirkko on erittäin susiotulla paikalla. Kirkko on vastikään peruskorjattu ulkoa ja sisältäpäin.
Ympäri Ruotsia löytyy kirkkoja, jotka ovat saaneet ruotsalaisten kuininkaitten nimet. Nyyään ei olisi enää malhdollista nimittää kirkoja kuninkaiden mukaan.
Gustav Vasa oli Ruotsin ehdottomasti kuuluisin ja merkittävin ruotsalainen kuningas. Hänen vallan aikana syntyi yhtenäinen Ruotsi. Se on rajapyykki, mistä lasketaan Ruotsin valtion syntyminen. Vuonna 1521 tämä aatelisherra valittiin herrainpävillä Vadstenassa valtion päämieheksi. Itsenäisten monarkioiden päämiestä kutsuttiin siihen aikaan valtion päämieheksi/riksföreståndare.
1200-luvulta lähtien pidettiin herrainpäiviä missä päätetiin tärkeistä asioista, mutta maa ei ollut silloin vielä yhtenäinen. Vuonna 1527 kokosi Gustav Vasa Ruotsin ensimmäsisen eduskunnan Västeråsissa. Aatelisto, papista, porvarit ja talopojat olivat edustettuina.
Mutta vuonna 1865 se korvattiin kaksikamarisella eduskunnalla, missä ylimmässä kammarissa istui vain aatelisia ja he istuivat siellä kuolemaansa saakka. Aatelistolla oli lopullinen päätösvalta. Ylähuoneen päätösvalta lopetettiin vasta vuonna 1971, minkä jälkeen aateliset menettivät valtansa. He saavat istua nykyisessä yksikamarisessa eduskunnassa aivan kuten kaikki muutkin kansalaiset.
Kuvitelkaa että se oli näin myöhään kuin vuonna 1971 kun Ruotsista tuli demokratia vasta näin myöhään, ja siksi Ruotissa demokratiaa vaalitaan nykyään hyvin tarkkaan.
Bror Marklundin tekemä patsas "Sittande pojke"
Aikaisemmin tämä patsas oli keskellä aukeaa, mutta se on nyt siirretty polkupyörätallin kupeeseen.
Odenplanin metroasema, missä metrojunat kohtaa paikallisen sähköjunan ja useita busseja Odenplanin torin ympäristössä.
Sisäänkäynti metroon ja paikalliseen sähköjunaan/pendeltåg
Odenplan on nykyään myös Tukholman suurin liikennesolmu, missä kohtaa bussit, metrojuna ja sähhköjuna. Toria tai aukeaa reunustaa kolme katua Odengatan, Karlbergsvägen ja Upplandsgatan.
Tori sai nimensä vuonna 1926 kirkon mukaan, mikä valmistui Karlbergsvägenin varteen jo vuonna 1906. Nykyään kirkkoon johtaa portaat myös Odenplanin puolelta. Kirkon paikalla sijaitsi alunperin Bergielund, botaaninen puutarha jonka omisti Peter Jonas Bergius, joka oli lääkäri, botaanikko ja farmaseutti.
Tämä kirkko syntyi niin että Adolf Fredrikin saurakunta hauluttiin jakaa kahtia. Adolf Fredrikin kirkko sijaitsee hieman etelänpänä Norrmalmin puolella, Holländargatanin varrella. Monta arkkitehtiä jätti oman suunitelmansa seurakunnalle. Linna-arkkitehti Agi Lindegrenin idea voitti. Kirkko valmistui vuonna 1906. Kirkon pohjapiirros on kreikkalaisen ristin mallinen ja kirkko on rakennettu italialaisen uusbarokin tyyliin. Kirkkosali on avara ja tilava johon mahtuu noin 1200 henkeä istumaan yhtäaikaa.
Sabbatsbersg kyrka
Kirkolla on myös pieni sairaalan kirkkokin hallussaan. Sabbatsbergin sairaala sijaitsee hyvin lähellä. Kirkon sivurakennuksessa sijaitsee ikooimaalaaja Efti Papadopoulou-Georlin'in ateljee. Hän on kasvanut kreikkalaisessa perheessä ja maalannnut ikooneja koko ikänsä. Hän kävi ikoonikoulunsa Tessalonikissa. Hän pitää myös ikoonimaalauskursseja.
Victor Andren on maalannut kupolin
Pääalttari on kirkon suurin nähtävyys. Sen on sunnitellut Burckhard Precht ja on peräisin vuodelta 1731 ja oli alunperin tarkoitettu Uppsalan tuomiokirkolle.
Tämä alttariasetelma on Ruotsin suurin. Asetelmaa säilytettiin alkuun Nordiska Museet tiloissa, kunnes se tuotiin tänne. Alttaritaulu on saanut esimerkkinsä roomalaisesta Il Gesu kirkon alttaritaulusta. Il Gesun kirkko Roomassa on jesuiittisääntökunnan äitikirkko.
Ylinnä on samanlainen asetelma kuin Pyhän Pietarin basilikan alttarin päällä Roomassa. Alttarin sivuilla on vasemmalla puolella kuvattu uskon voittoa uskomattomuudesta ja oikealla puolen evankeliumin voittoa harhaopeista.
Sockenvägeniltä on myös sisäänkäynti hautausmaalle. Hautaasmaalle on kaksi sisäänkäyntiä, jos ei kolmekin. Koska hautusmaa on hyvin iso niin sen lävitse kulkee autoteitä. Jopa bussikin tulee hautausmaalle säännöllisesti viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.
Keskellä hautausmaata sijaitsee Vicitorcenter jossa on kahvila ja WC. Bussi 183 pystähyy tässä, pysäkin nimi on Kvarter 50.
Vuonna 1915 avattiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu koskien tätä Tukholman uutta hautausmaata jolle oli varattu suuri tontti metsän keskeltä, Enskede'stä. Kaiken kaikkiaan saatiin 53 erilaista arkkitehtisuunnitelmaa mukaan kilpailuun. Melkein kaikki ehdostukset olivat sellaisia joissa haluttiin kaataa metsä johon hautausmaa haluttiin rakentaan.
Mutta voittajaehdostus "Tallum", tuli Erik Asplundilta ja Göran Lagercranzilta ja siinä metsä oli keskeisin idea. Hautusmaan nimeksi tuli Skogskyrkogårde/metsäkirkonmaa. Rakentaminen kesti vuoteen 1940 saakka ja suunnitelmia muuteltiin useammankin kerran rakentamisen kestäessä. Vuonna 1940 olivat krematorio ja kolme hautauskappelia valmiina, jeten hautausmaa voitiin vihkiä. Ja tulos oli mahtava. Tästä tuli ruotsalaisen arkkitehtuurihistorian mestariteos.
Jalaavlehto on hautausmaan suosikkipaikka. Tänne löytää melko heti kun astuu pohjoisesta portista sisään. Monet vaeltavat tällä alueella usein. Eri vuodenaikoina tämä näyttää erilaiselta. Eri säällä tämä näyttää myös erilaiselta. Tämä näyttää erilaiselta riippuen miltä kohtaa haluaa kävellä ylös kummun päälle.
Vuonna 1994 otettiin Skogskyrkogården Unescon maailmanperinne listalle. Skogskyrkogården on sittemmin toiminut monien hautausmaitten mallina koko maapallolla. Arkitektur ja Disagnecentrum'issa on valtava määrä materiaalia, mikä koskee tätä hautausmaata. Monia satoja valokuviakin.
Gunnar Asplund on suunnitellut hautausmaan yhdessä avustanjansa Sigurd Lewerentz'en kanssa. He tunsivat toisensa erittäin hyvin. Vaikka Skogskyrkogårdenin hautausmaan suunnittelua pidetään ennen kaikkea Asplundin mestariteoksena, niin siitä huolimatta Lewenrentz on näistä kahdesta arkkitehdistä se kuulusin. Ylösnousemuskappeli ja Meditatiolehto olivat ne ainoat kohteet hautausmaalla joita ei Asplund suunnitellut vaan Lewenrentz. Joten Asplund sai kunnian hautasmaan onnistuneesta lopputuloksesta. Gunnar Asplund oli arkkitehti ja professori ja hänestä tuli erittäin tunnettu ulkomaita myöten. Asplund on suunnitellut Tukholman kaupunginkirjaston ja näyttelypaviljongit Tukholmanäyttelyyn vuonna 1930. Göteborgiin hän suunnitteli raatihuoneen ja valtionarkisto Kungsholmenilla Tukholmassa on hänen viimeisin työnsä. Asplundin työt olivat alkuun kalassisia tyyliltään, mutta myöhemmin hän siirtyi enempi modernismin tyyllin. Asplund kuoli vuonna 1940 ja hänet haudattiin tänne Skogskyrkogården'iin.
Skogskyrkogården'ista tuli kieltämättä Ruotsin arkkitehtoonisesti tärkein hautausmaa. Ehkä kaikista arvostetuin ruotsalainen arkkitehtooninen työ ylipäätään.
Skogskrematorio on suuri rakennuskompleksi, missä suuren monumettihallin lisäksi sijaitsee kolme kappelia, Tron (usko), Hoppets (toivo) ja Heliga Korsets kappelit (pyhän ristin kappeli). Luonnollisestikin rakennuksessa sijaitsee myös krematorio. Kun Skogskrematorio valmstui niin Tukholman porimestari Yngve Larsson sanoi että tämä on ehkä meidän ikäluokan kaunein rakennus.
Jo alusta lähtien tehtiin selväksi että hautausmaalle tehdään krematorio. Asiaa kuitenkin mietittiin noin parikymmentä vuotta ja sinä aikana arkkitehdit esittivät useita eri ehdotuksia. Lopulta Tukholman porimestari antoi luvan alkaa rakentamaan Skogskrematoriota. Se oli Asplundin ehdotus mikä hyväksyttiin. Lewerentz närkästyi että Asplsundin aivan omin päin tehty suunnitelma hyväksyttiin. Mutta syyksi kerrottin se että se oli jo vienyt parikymmentä vuotta aikaa eikä päätöstä oltu saatu aikaan sillä Lewretz oli perfektionisti.
Skogskrematoriet vihittiin vuonna 1940 ja paikalla oli vihkimässä kruunun prinssi Gustav (VI) Adolf, prinssi Eugen ja Tukholman porimestari Yngve Larsson. Erik Gunnar Asplund oli myös mukana (kuvassa toinen vasemmalta), vaikka hän oli jo silloin sairas. Hän kuoli vain neljä kuukautta myöhemmin. Hänet poltettiin krematoriossa ja haudattiin hautausmaan lepoon. Hän on haudattu paikalle 1B, mikä sijaitsee aivan Trons kappelin ulkopuolella ja hänen viressään sijaitsee Yngve Larssonin perhehauta. Asplundin haudalla lukee "hänen työnsä elää".
Tämä kappeli on hyvin yksinkertainen, sillä Asplundin oli pakko tinkiä, sillä hänen alkuperäinen suunitelmasa olisi tullut liian kalliiksi.
Uppståndelse kappeli/ylösnousemuskappeli, on Sigurd Lewerentzin suunnittelema. Asplundin Skogskapellet oli jo valmistunut, joten Lewerentz sai vuorostaan suunnitella tämän kappelin. Heillä oli sopimus alunperin että he vuorollaan suunnittelevat joka toisen rakennuksen, mutta se suunnitelma ei tullut toteutumaan. Lewerentzin esnimmäistä suunnitelmaa ei hyväksytty, sillä se muistutti liikaa Asplundin Skogskappelia, joten Lewerentz suunnitteli uuden ja suuremman kappelin, mikä tuli paljon kalliimmaksi kuin Asplundin Skogskappeli.
Hiljainen hetki uurnan äärellä.
Sista viilan/viimeinen lepo, kuten ruotsalaiset sanoo kuolemasta
Biologinen museo, Hazeliusporten 2, Djurgården Raitiovaunu 7, pysäkki Nordiska Museet Avoinna: lokakuusta-maaliskuuhun: tiistaista perjantaihin kello 12-17 lauantaina ja sunnuntaina kello 11-15 huhtikuusta syyskuuhun: kaikkina päivinä kello 11-16 Sisäänpääsymaksu 65 kr lapset 6-15v 25 kr eläkeläiset 50 kr
HUOM! Tulin tiedottamaan näin jälkikäteen että Biologinen museo tullaan sulkemaan piakoin. En teidä mitä tähän tulee tilalle. Rakennushan on kulttuurisuojattu.
Museo avattiin jo vuonna 1893 Skansenin ulkoilmamuseon kupeeseen samaan kansallisromnattiseen tyylliin. Vuodesta 1970 kuuluu museo Skansenille.
Museon perusti Gustaf Kolthoff joka oli amatööri eläintieteilijä, konservaattori ja metästäjä. Hän käyttii ns dioramatekniikkaa esitellessään eläinmaailmaa. Luonnontieteelliset museot New Yorkissa ja Chigaossa ottivat mallia tästä museosta. Diorama on eräänlainen ekologinen teatteri jossa konservoidut eläimet on laitettuu esille luonnolliseen ympäristöönsä. Täällä kuvataan skandinaavisia eläimiä kahdessa eri dioramassa. Toisen kerroksen diorama on suurempi.
Gustaf Kolthoff perusti pari muutakin biologista museota, Turkuun, Uppsalaan ja Södertäljeeen.
Charles Friberg'in veistämä patsas joka esittää ratsastavaa kuningas Karl XV
Arkkitehti Agi Lindgren suunnitteli museorakennuksen norjalaisen sauvakirkon tyylin mukaan. Museossa ei ole lainkaan valoja vaan valo tulee ulkoa isoista kattoikkunoista.
Diodraaman maalausket on valmistanut taidemaalari Bruno Liljefors, joka oli Gustaf Kolthoffsin hyvä ystävä. Pohjakerroksen maalaukset on maalannut Gustaf Kolthoffin poika Kjell.
Blasieholmen sijaitsee keskellä kaupunkia ja on osa Norrmalmin kaupunginosasta. Kuvassa Norrströmmin puolelta nähtynä. Blasieholmen sijaitsee Norrströmmin (kuvassa vasemmalla) ja Nybrovikenin (kuvassa taustalla) merialueiden välissä.
Blasieholmenilta löydät muun muassa Kansallismuseon, Grand Hôtelin ja Strand-hotellin, Ruotsin vapaamuurarien ritarikunnan, Wallmanin salongit sekä Dahlgrenin ja Wedholmin ravintolat. Blasieholmenille on kerääntynyt Ruotsin rahamaailman keskus. Täällä rakennuksissa on Ruotsin kalleimmat neliömetrihinnat.
Blasieholmen oli vielä 1700-luvulle saakka oma saarensa, ja siksi sen nimi on nykyään -holm/luoto. Mistä blasie tulee niin sitä on vain arvoiteltu.
Blasieholmin luonnollisena rajoina toimii Kungsträdgårdsgatan, Hamngatan ja Strandvägen.
Norrmalmin ja Blasieholmenin välissä sijaitsi Näckströmmen, mikä sittemmin hävisi kun jääkauden jälkeisen maanpinnan nousun takia. Blasieholemnilat kulkee silta pienelle Skeppsholmenin saarelle,. Blasieholmen on myös ollut nimeltään Käpplingeholmen saari.
Lähin metroasema on Kungsträdgården, Arsenalgatanin ja Kungsgatanin kulmassa
Kungsträdgården'in metroasema on pääteasema linjoille 10 ja 11 sinisellä linjalla. Asema avattiin käyttöön vasta vuonna 1977. Itäisin alaskulku metroasemalle sijaitsee Arsemnalgatan'illa Blasieholmen'illa ja eteläisin Gallerian ostoskeskuksessa Hamngatan'illa.
Kungsträdgården'n metroasemalal on pantu esille 'roinaa', mitä on löytynyt maan alta kun asemaa kaivettiin maanalle.
Kungsträdgårdenin metroasema
Arsenalgatanin alkupäässä Kungsträdgårdenilta lähdettäessä (kuvan oikeassa reunassa) häämöttää metron sisääkäynti. Metroasemien merkkinä toimii kyltti missä on sininen T-kirjain.
Kuvassa oleva rakennus on nimeltään Jernkontoret, jossa nykyään sijaitsee SEB pankki. SEB pankin omistaa ykisiRuostin rikkamsita suvuista Wallenbergit. Heidän Investment-firma sijaitsee Hamngatanilla Norrmalmstorgetin reunalla.
Arkkitehti Axel Kumlien sunnitteli tämän kauniin rensanssirakennuksen 1800-luvun lopulla. Johan Frithiof Kjellberg suunnitteli kaikki rakennuksen reliefit, joissa on kuvattu 1800-luvun suurmiehiä.
Jernkontoret
Katonrajassa sijaitsee 57 metriä pitkä reliefi joka kuvaa raudankäsittelyä ja josta rakennus on saanut nimensäkin, Jernkontoret, rautakonttori. Rautakonttorina se siihen aikana toimikin. Vaikkakin sana rauta kirjotetaan nykyään gärn, ei jern.
Jernkontoret sisäänkäynti
Arsenalgatan 7, Blasieholmstorget, sijaitsee Sällskapet, niminen herraklubi
Herraklubi perustettiin vuonna 1800. Klubi toimii eräänlaisena salaseurana. Perustajina toimi aateliset ja rikkaat tukkukapuppiaat, joista suurin osa oli ulkomaalaista alkuperää. Siis sen ajan maahanmuttajia. Ruotsi oli jo keskiajalla monikansallien valtio. Ruotsiin muutti porukkaa esim. Hollannista, Saksasta ja Skottlannista. Kuinkaalliset jopa hakivat koulutettua väkeä Tukholmaan, esimerkiksi arkkitehtejä ja varsinkin hollantialaisia puutarhureita. Monen eri alan osaajista oli suuri pula.
Ruotsin nykyinen kuningas Carl XVI Gustav on herraklubin suojelija. Herraklubin puheenjohtajana toimii Anders Björk, joka on toiminut kansanedustajana, ulkominsterinä ja Uppsalan läänin maaherrana. Prinssi Carl Philip on herraklubin kunniajäsen.
Arsenalgatan kuten useimmat muutkin kadut Blasieholmen'illa ovat kävelykatuja. Erittäin siistejä ja rauhallisia katuja. Aresnalgatan'in poikkikatu, oikeastaan tori niemltä Blasieholmstorg. Sen molemmissa päissä seisoo pronssiinvaleuttu hevospatsas, ns Bysanttilaiset hevoset, jotka on valmistanut Sivert Lindblom.
Douglaska palatset, Blasieholmstorg
Arkkitehti Nicodemus Tessin vanhempi sunnitteli tämän palatsin 1670-luvulla. Douglas'in aatelissuku on alunperin Skottlannista. Douglas suku on numero 19 kreivien listalla ruotsalaisessa aateliskalenterissa. Ei aavistustakaan mitä tässä rakennuksessa touhutaan nykyään, mutta rakennuksen ehkä omistaa vieläkin Douglaksen suku. Nimittän Douglaksen suku kuuluu 15. erittäin rikkaan ruotsalaisen suvun joukkoon. Wallenbergit kuuluvat aivan omaan kastiinsa rikkaitten joukossa, eikä heidän omaisuuttaan voi edes arvioida, koska Wallenbergit investoivat varansa lukuisiin ruotsalaisiin suurfirmoihin ja yhteiskunnallisiin tarkoituksiin, yliopistollisiin tutkimuksiin jne. Wallenbergien sijoitusyritys Invest'iin kuuluu mm Atlas Copco, SEB, ABB, Astra Seneca, Ericson, Wärtsilä, Elektorlux, Sobi, Nasdaq, Saab, Husquarna. Muita Wallenbergin omistuksessa olevia firmoja ovat Mölnlycke, Permobil, Aleris (sairaaloita, terveyskeskuksia ja vanhainkoteja), Grand Hotel, Vectura, 3 Skandinavien ja EQT.
Gustav Douglas oli 1970-luvulla Dagens Nyheter lehden pomo. Sittemmin hänestä tuli yksityisyrittäjä ja nykyään heillä on enemmistöomistus kolmessa isossa yrityksessä, jotka kaikki kolme sisältävät useita muita pienempiä yrityksiä. Turvallisuustarvikkeet, seuranta - ja valvontalaitteet ja valvonta firmat ovat tehneet Douglas suvun rikkaaksi. Kaiken kaikkian heillä on 270 000 työläistä yhteensä.
Gustav Douglas on kreivi ja kasvanut herraskartanossa, mutta hän asuu nykyään vaimonsa omistamssa Rydbyholmin linnassa, Danderydissä. Wallenbergien jälkeen on Douglaksen suku Ruotsin toseksi rikkain suku. Douglas-suku kuuluu moniin Euroopan kuninkaallisiin perheisiin. Douglasin perhe on yksi Ruotsin vanhimmista dokumentoiduista perheistä ja sen arvo on nykyään yhteensä noin 130 miljardia.
Tietysti Ikean omistajalla ja hänen pojillaan on myös omaisuutta mutta he ei silti yllä Douglaksen ja Wallenbergien tasolle. He tulevat Rausingin ja Perssonin suvun rinnalla rikkaimpien listalla.
Gustav Douglas istuu myös kookoomuspuolueen johtoportaassa ja näin ollen hänellä onmahdollisuus vaikuttaa poliisi- ja vartiolaitoksiin. Douglas on onnistunut privatisoimaan paljon polisielle aikaisemmin kuuluneita tehtäviä vartijoille, jotka kuuluvat Douglas'in omaan firmaan. Gustav Douglasilla on siis ollut varsinkin "kahdeksen kokoomuslaisen" vuoden aikana suuri mahdollisuus vaikuttaa suoraan hallitukseen ja eduskuntaan, jossa kokoomus on hallinnut yksin, koska muut porvaripuolueet yhdessä on pienepi ryhmä kuin kokoomus yksikseen.
Investor AB:n talo (takimmaisena) Arsenalgatan 8, Blasieholmen
Wallenbergin suvun toimistotalo. Tämän torin ympärille on kasaantunut paljon valtaa jo varhaisessa vaiheessa. Torin reunalla sijaitsee Wallenbergien imperiumin lisäksi ns Utrikesministerhotellet, Fersenin suvun palatsi, Herraklubi Stora Sällskapet ja Douglas suvun palatsi.
Tässä rakennuksessa on ollut paljon erilaista toimintaa ja palatsissa on asunut myös suomalaista alkuperää oleva Hornin suku. Nykyään rakennuksessa sijaitsee Kungliga Musikaliska Akademin. Kuningatar Kristina omisti rakennusken alunperin ja se oli kuningatar joka jakoi oikeuden asua rakennuskessa. Täällä on asunut mm Carl Gyllenstierna perheineen, Gustaf Horn, Hans von Fersen ja Carl Reinhold von Fersen. 1700-luvulla rakennuksessa on asunut Ranskan, Habsburgin ja Tanskan suurlähettiläät. Lopulta rakennukseen muutti Ruotsin ulkominsiterit kukin vuorollaan ja heidän edustushuoneisto sijaisti myös rakennsuekssa. 1960-luvulla vietiin huonekalut ja taideteokset Hagan linnaan. Hallitus oli saanut kuinkaalta luvan käyttääHagan linnaa omiin tarkoituksiinsa. Siihen aikaan vierailevat presidentit ja kuinkaalliset saivat yöpyä Hagan linnassa sijaitsevassa residensisssä.
Kuinkaallisen Musiikki Akatemian Konserttisali sijaitsee viereisessä rakennuksessa, Nybrokajen 11. Rakennukset seisovat seinäkkäin. Konserttisalin uusissa avajaisissa, korjausten jälkeen, olin minäkin mukana. Akatemiaa nimitetään nimellä Ackis.
Konserttisalissa jaettiin ensimmäiset Nobelinpalkinnot vuonna 1901. Konserttisali on Ruotsin vanhin konserttisali. Ses sali on akustiikaltaan paras joten täällä tehdään usein levytyksiä.
Skeppsholmsbron johtaa Blasieholmenilta Skeppsholmen'illa ja siitä edelleen Kastellholmsbron'ia pitkin Katellholmen'ille. Molemmista pikkusaarista lisää myöhemmin.
Blasieholmen nähtynä Nybrovikenin puolelta
1600-luvulla muutti laivaston telakka tänne kuinkaanlinnan edustalta. Vasa laiva, joka painui meren pohjaan netstytmatkallaan heti noin 300 metrin päässä satamsta, rakennettiin Blasieholmnein telakall. Kauaa ei telakka saanut olla täällä vaan se siirrettiin melko pian seuraavalle saarelle, Skeppsholmen'iin.
Tältä näytti Blasieholmen'illa vuonna 1700. Kungsträdgårdsgatanin katu kulkee Kungsträdgården'in puistoalueen itäistä sivua. 1600 - luvulla ja sen jälkeen nousi maanpinta niin paljon että Näckstörmmen liejuuntui ja alkoi kuivua.
Kuvassa vasemmalla puolella seisoo Wahtmeisterska huset tai palatsi. Kreivi Axel Wahtmeister rakennutti suvulle tämän promean rakennuksen 1600-luvulla ja sen ajan suuri arkkitehti Nicodemus Tessin nuorempi suunnitteli sen. Kreivi Jakob Essen Hamilton rakennutti palatsin uudestaan 1800-luvulla oman perheensä kodiksi. Noin kolmekymmentä vuotta myöhemmin muutti rakennukseen vakuutusyhtiö Lifförsäkrings AB Thule.
Rikkaat aatelissuvut alkoivat rakentaa palatseja Blasieholmen'ille 1600-luvulla ja 1700-luvulla muutti sinne rikkaita kauppiaita ja muita porvareita. Nykyään Blasieholmen'illa asui vuonna 2005 vain yksitoista asukasta, mutta päivittäin alueella käy töissä yli 5000 henkeä.
Kungsträdgårdsgatan, oikealla Sven Palmen omistama rakennus, entinen Wachtmeisterska huset ja vasenmmalla Handelsbankenin ensimmäinen konttoritalo. Olof Palme syntyi ja kasvoi tuossa samassa rakennuksessa missä on nykyään Handelsbankenin pääkonttoroi. Olof Palme kuului aikoinaan Ruotsin yhteen rikkaimmista suvuista ja silti hänestä tuli sosialisti.
Svenska Handelsbanken oli ensin nimeltään Stockholms Handelsbanken. Kuvassa silloinen pankkisali. Rakennuksen oli rakennuttanut Skanssenilla sijaitsevan ravintola Hasselbacken'in omistaja kondiittori Wilhelm Davidsson. Ravintolan yhteydessä sijaitsee myös hotelli nykyään.
Thule oli Ruotsin ensimmäinen henkivakuutusyhtiö, jonka perusti vuonna 1888 Sven Palme, joka oli Olof Palmen isosisä. Isoäiti oli suomalista aateisisukua von Born. Thule firma osti 1900-luvun alulla useita muita pienempiä vakuutusyhtiöitä ja näin firmasta tuli hyvin varakas. Thulefirmalla oli varaa korjata toimistotalonsa ja rakennuttaa toinen vielä isompi Sveavägenin varrelle. Sven Plame oli vakuutusyhtiön pomo, tuksin hän sitä omisti, mutta häenlläoli varmasti varoja liossa yhtiössä. Vuonna 1963 Thule möi rakennukset Skandia nimiselle vakuutusyhtiölle. Kohtalon ivaa Olof Plame murhattiin juuri tämän rakennuksen kulmalla jossa hänen isänsä oli toiminut vakuutusyhtiön perustajana ja tirehtöörinä.
Thulen virastotalo Sveavägenillä. Tuossa rakennuksen kulmalla Olof Palme murhattiin. Isänsä kuoltua Olof Palme myi isänsä osuuden vakuutusyhtiöstä veljensä kanssa yhteistuumin.
Nationalmuseum, Kansallismuseo, sijaitsee Blasieholmilla
Carl Larssonin maalaus Gustav Vasan paluusta Tukholmaan
Carl Larssonin Midvinterblot
Grand Hotel, Bolinderska palatset ja Bumanska palatset
Grand Hotel on viisitähtinen luksushotelli. Tukholmasta löytyy toinenkin sisarhotelli Grand Hotel Saltsjöbadet. Hotellin vieressä seisovat Bolinderska ja Bumanska palatsit kuuluvat nykyään yhteen Grand Hotellin kanssa. Hotelli avattiin vuonna 1874. Hotellin on omistanut Marcus Wallenberg, ja nykyään sen omistaa Wallenbergin omistama sijoitusyhtiö Investor AB. Voi sanoa että ilman Wallenberg'ejä ei Tukholma olisi Tukholma sillä niin paljon Wallenbergin suku omistaa Tukholmassa ja myös koko Ruotsissa. Sitä on aivan mahdotonta edes tajuta. Wallenbergin vaikutus melkein kaikkeen Ruotsissa on päätä huimaava. Kaiken sen lisäksi he lahjoittavat suuria summia erilaisiin hyväntekeväisyyskohteisiin, kuten terveydenhuoltoon ja vanhustenkoteihin ja ties mihin.
Bolinderska huset (osa Grand Hotellia) ja Burmanska palatset ( Grand Hotellin sviitti ja huoneistohotelli)
Mathias Dalgrenin omistama ravintola Matbaren, Bolinderska huset
Matias Dalgreniä pidetään Ruotsin parhaana kokkina.
Hotellin omisti alkuun 1900-luvulla svenska Frimurare Orden, vapaamuurarijärjestö, jotka möivät sen, mutta ostivat sen pian takaisin. Hotellin ravintola Herr Julius on suosittu korkeatasoinen ravintola, jonka perusti Julius Grönlund, joka toimi Grand Hotellissa hovimestarina. Hän oli myös mukana avaamassa hotellia.
Fersenska palatset, Grevgränd, Blasieholmstorg
Farsenin palatsin sipiha
Palatsi on valtavan suuri ja promea. Sen tiloissa sijaitsi aikoinaan myös Kruunun amiralitetshuset, siis kuinkaallisen merivoimien päämaja. Alkuunsa palatsissa asui myös kuningatar Kristinan tallimestari Hans Wachtmester af Björkö, jolloin palatsia kutsuttiin nimellä Wachtmeisterska palatset. Sen jälkeen palatsia muokattiin enempi barokin tyyliseksi. Palatsi sijaitsi 1600-luvun upeimman palatsin, de la Gardien Makalös nimisen palatsin vieressä, joka hajoitettiin vuonna 1825. Viimeinen von Fersen suvun jäsen joka asui palatsissa oli Louse von Fersen, joka eli avioliitossa kreivi August Gyldenstolpen kanssa.
Upporikas teollisuusmies Nils Georg Sörensen osti palastin 1800-luvun lopulla ja hän antoi arkkitehtien uuskorjata palatsin uusrenessansin tyyliseksi. Sörensenin palatissa oli 206 huonetta, hevostallit, vaunuhalli ja pesutupa, joka oli uusinta uutta. Paltsissa oli kaikki mahdolliset modernit uutuudet joista ei muut Tukholamssa ollut edes kuulleet puhuttavan. Walther ja Wilhelmina Hallvyl asui palatsissa odotellessaan että heidän oma palatsinsa valmistuisi Hamngatanilla. Kreivipari oli kovasti närkästyneitä siitä ettei Sörensen sallinut asentaa sähköjohtoja palatsiin. Sörensen ei sallinut mysökään paperitapetteja palatsinsa seinille, joten Hallvyl'in kreivipariskunta päätti rakentaa ihan oman palatsinsa ja vielä modernimman kuin Sörnesenin. Sörensen möi palatsinsa omalle firmalleen Söäfeån AB ja osoite mutettiin kuuluvaksi Fersens terassen 1. Pian sen jälkeen palatsin osti vakuutusyhtiö Skandia Freija AB ja lopulta Handelsbanken osti rakennuksen vuonna 1966. Rakennus on nykyään kulttuurisuojattu joten mitään suurempia muutoksia ei Handelsbanken voi tehdä rakennuksessa.
Von Fersen oli saksalaista aatelissukua. Tunnetuin suvun henkilö on Axel von Fersen nuorempi. Jos Wallenbergin suku on modernin Ruotsin tärkein ja vaikutusvaltaisin suku niin von Fersen'in suku oli sitä omalla ajallaan.
Axel von Fersenillä oli suhde Ranskan kuingattaren Marie-Antoinetten kanssa. Siitä on tehty elokuvakin.
Blasieholmen'illa on paljon silmänruokaa tai ögongodis, niin kuin ruotsalaiset sanovat.
Palmeska Huset, Grevgränd/Strömgatan
Tämän renessanssi rakennuksen rakennutti 1800-luvulla pankijohtaja Henrik Palme. Arkkitehti Helge Zettervall suunnitteli rakennuksen kuten myös lähettyvillä sijaitsevat Fersenska Terassen ja Bolinderska palatset. Aluksi rakennuksessa sijaitsi Sudsvallbanken mutta melko pian muutti rakennukseen Stockholms Handelsbanken.
Olof Palmen isoisä oli tämän pankkiiri Henrik Palmen veli. Olof Palmen isä Gunnar Palme syntyi Porvoossa ja hänellä oli veli jonka nimi oli myös Olof. Joten heitä ei pidä sotkea keskenään. Olof Plamen isoäiti Hanna Maria von Born oli suomalaista aatelissukua.
Palmen suvun palatsista löytyy kauniita yksityispiirteitä
Bååtska palatset, Blasieholmsgatan 6
Tässä rakennuksessa Blasieholmen'illa sijaitsee Ruotsin Vapaamuurarijärjestö SFMO, joka perustettiin vuonna 1735. Vapaamuurarit muuttivat tähän rakennukseen vuonna 1874. Kuningas Carl XVI Gustav on järjestön suojelija. Tämä järjestö ei kuulu mihinkään kansaiväliseen vapaamuurarijärjestöön vaan toimii ruotsalaisen systeemien mukaan, Swedich rite.
Bååtska palatset
Alunperin palatsni suunnitteli Nicodemus Tessin vanhempi valtionveromestarille ja hovioikeuden presidentille Seved Bååth'ille. Kuningatar Kristina lahjoitti tontin Bååth'ille.Tästä rakennuksesta tuli malliesimerkki monille Tukholman aatelisille.
Kungliga Operan ei sijaitse Blasieholmenilla, mutta ei kaukanakaan siitä, Kungsträdgårdenin puiston toisella reunalla.
Kuninkaallinen sisäänkäynti Oopperaan
Ei uskoisi että näinkin pienellä alueella ja alueella jossa ei edes asu ihmisiä sijaitsee niinkin monta ruokapaikkaa, kuin täältä Blasieholmen'ilta löytyy. Selitys löytyy siitä että alueella työssäkäyvät käyvät ulkona syömässä lounaansa sillä heillä on siihen varaa. Alueella liikku myös turisteja ja matkustavaisia, koska täällä sijaitsee useita suurhotelleja.
Blasieholmen Restaurang, Blasieholmsgatan 4
Tämä on oiva esimerkki tavallisesta lounasravintolasta. Täällä on lounasbuffe tarjolla normaaliin tukholmalaiseen lounasravintolan hintaan. Ei mikään luksusravintola mutta ihan tavallinen lounasruokala, josta löytyy jokaiselle jotain. He järjestävät myös juhlia ja päivällisiä konferenssivierailleen.
Blasieholmen Restauranag
Cadierbaren sijaitsee Grand Hotellissa, Södra Blasieholmhamnen 8
Täällä on aika pysähtynyt. Tämä baari on rauhallinen baari, trendikäs ja nostalginen samalla kertaa, joka avattiin jo 80-luvulla ja sai nimensä Grand Hotellin perustajan nimen Regis Gadierin mukaan. Tämä on kuin toinen koti monelle. Tukholman parhaita baareja jossa viihtyy. Henkilökunta on erittäin ammattitaitoista. Kaikki on viimeisen päälle, paitsi hinnat. Mutta joskus elämssään voi sallia hieman kansainvälistä luksusta arkipäivään.
Avoinna kello 7.00-02.00. Juotavaa on saatavana ympäri maapallon. Täällä voi syödä aamiaisen, brunchin, lounaan tai päivällisen taikka vaan välipalaa. Lapsille löytyy oma ruokalista. Aftonoon Tea tarjoillaan luonnollisestikin. Koska tämä kuuluu Grand Hotelliin niin voi olla varma että täällä saa ihan mitä ikinä toivoo. Kaiken kukkuraksi näköala on suoraan kuninkaan linnaan. Ja sitten se tärkeä seikka. Tämä on sen luokan ruokapaikka että tänne ei tulla työhaalareissa. Siisti yksinekertainen puku on paikallaan.
Jakobs kyrka, Jaakoboin kirkko, ei myöskään sijaitse Blasieholmen'illa, vaan siinä aivan lähellä, Kungsträdgårdenin toisella reunalla.
Opperalaulaja Jussi Björling oli Ruotsin tunnetuin tenorilaulaja ja erittäin rakastettu ja kuunneltu vieläkin.
Tukholman suuri Synagoga, Warendorffsgatan 3
Museikajen on katu joka kulkee Blasieholme'in pohjoista rantaa pitkin ja jatkuu Nybrokajeninnimellä Blasieholmen'in itäiseillä rannalla. Katu ohittaa museiparken nimisen pienen puistoalueen. Nationalmuseum, Kansallismuseo, sijaitsee tämän kadun varrella, joten siitä nimi Museikajen. Kajen tarkoittaa rantaa johon voi ankkuroida veneensä tai laivansa, eräänlainen rantakatu silti.
Museiparken, Museopuisto, sijaitsee Kansallismuseon takana, Våghusgränd'illä
Fosterbröderna, Teodor Lundberg, Museiparken
Kansallismuseon edustalla, vastapäätä Gamla Stania ja Tukholman linnaa, seisoo tämä patsas, jonka nimi on siivet ja sen on valmistanut Carl Milles.
Nybrokajen, jossa saaristolaivat ankkuroivat ja ykistyiset jahdit
Samalla Raoul Wallenbergin torilla, Aleksander Wolodarskin ja Gabriel Herdevallin suunnnittelema muistomerkki Raoul Wallenbergin muistoksi
Tämä käytävä Ladugårdsbron yhdistää Nybrokajen ja Blasieholmstoget
Hotel Lydmar, Södra Blasieholmhamnen 2, on elegantti hotelli, jota voin suositella lämpimästi. Erittäin leppoisa hotelli ja sopii aivan mainiosti romanttiselle pariskunnalle. Sijaintikin on paras mahdollinen, mutta tämä on kallis hotelli.
Hotel Lydmarin ulkoterassi on yksi Tukholman suosituimmista deijting kohteista. Romanttinen, rauhallinen, kauni ja viihtyisä. Terassi sijaitsee kerrosta ylenpänä josta on kauniit näköalat. Terassillakin voi ruokailla, mutta varsinainen ruokasali sijaitssee pohjakerroksessa, jossa on mukava ruokailla kylmenpinä syysiltoina. Monien tukholmalaisten ehdoton suosikki.
Kesäilatsin livemusiikkia hotellin edustalla useanpana iltana viikosta. Niin terassi kuin pihakahvilakin ovat todellakin helmiä jopa Tukholman ilta-ja yöelämässä, jolla on paljon tarjolla yhtä ja toista.
Nuorukainen kilpikonnan kanssa, John Börjesonin luomus, Museiparken
Berns Salonger
Berns Salonger Näckströmsgatan 8, on ravintola, yökerho ja hotelli keskellä kaupunkia.
Berns Salonger
Blasieholmen'ille on suunniteilla Nobelcenter, joka tulee seisomaan Nybrokajen'illa, aivan perimmäisenä Blaseiholmen'illa.
