Tukholman kaupungintalo

 Stockholms Stadshus/Tukholman kaupungintalo, Kungsholmen, 

Hantverkargatan 1

Tukholman kaupungintalo on kiistämättä Ruotsin tunnetuin rakennus ja Tukholman ekslusiivisin juhlahuone. Rakennuksessa sijaitsee myös kaupunginvaltuuston työhuoneet ja kanslia. Rakennus on historiallinen, taiteellinen ja arkkitehtuurinen helmi. Kaupungintalon valmistukseen tarvittiin kahdeksan miljoonaa tiiliskiveä. Torni on 106 metriä korkea ja ylinnä tornissa on Ruotsin valtion symbooli, Tre kronor, kolme kullattua kruunua. 

Kaupungintaloon pääsee vain oppaan mukana. Kaupungintaloa näytetään yleensä päivittäin kello 12 ja 14 jolloin opas puhuu ruotsia. Kiertokäynneillä kello 10, 11, 12, 13, 14 ja 15 opas puhuu englantia. 

Sisäänpääsymaksu talviaikaan 70 kr, lapset 12-19v 20 kr, eläkeläiset (yli 65 v) 60 kr, lapset alle 11v ilmainen sisäänpääsy. Tukholmakortilla ilmainen sisäänpääsy. Kesäaikaan hinnat ovat korkeammat. Esimerkiksi aikuisilta on sisäänpääsymaksu 100 kr. Tukholmakortilla on sisäänpääsy ilmainen myös kesäkaudella.

Varaa kiertokäynti etukäteen puhelimitse 08-508 29 058 tai e-postin kautta cityhalltors.slk@stockholm.se

Tukholman kunnanvaltuusto päätti vuonna 1908 rakennuttaa kunnantalon, jossa sijaitsisi iso juhlahuoneisto kunnan konttori- ja kokoontumistilojen lisäksi. Aikaisemmin oli jo suunnitelmissa rakentaa samalle tontille Mälaren rantaan raatihuone, mutta suunnitelma jäi toteuttamatta. 

Arkkitehti Ragnar Östbergille annettiin vapaat kädet suunnitella tämä varoja vaativa iso monumentaalinen rakennsus. Suunitteluun ja toteuttamiseen meni kaiken kaikkian 15 vuotta. Kaupungintalo vihittiin juhannusaattona vuonna 1923 Gustav Vasan vuosijuhlapäivänä. 

Siitä oli nimittäin päivälleen 400 vuotta kun Gustav Vasa/Kustaa Vaasa tuli ratsun selässä Tukholmaan sen merkiksi että hän halusi Ruotsin eroavan Kalmarin Unionista. Tanskan Unionikuningas Kristian II lähetti miehiään Tukholmaan joka sai aikaan verilöylyn Gamla Stanissa. Kustaa Vaasa otti ohjakset käsiinä ja hänestä tuli itsenäisen Ruotsin kuningas.

Sankt Göran och Draken patsas symbolisoi ruotsalaisten voittoa  tanskalaisia vastaan Gamla Stanissa vuonna 1471. Tanskalaiset halusivat valloittaa Ruotsin jatkuvalla syötöllä. Noin kymmenisen sotaa (yhtä monta sotaa kuin Venjään vastaan) piti sotia että Ruotsi sai pitää itsenäisiyytensä molempien valtoiden hyökkäyksiä vastaan. Tähän verilöylyyn taistelu tanskalaisia vastaan sitten päättyi. 

Tämä verilöyly on ruotsalaisille se luultavsti täkein histroiallinen tapahtuma ja siihen liittyvä Gustav Vasaan valtaan nousu. Ruotsi sai Tanskalta Skånen ja Blekingen, siis yhden kolmasosan Tanskalle kuuluvia maa-alueita. 

Alkuperäinen patsas seisoo Suurkirkossa Gamla Stanissa, vaikka näitä patsasryhmiä on useampiakin, joista yksi löytyy täältä kaupungintalostakin. Kaikki Suur-Tukholman alakoluasteen koululuokat käy täällä opettajiensa kanssa katsomassa tätä patsasryhmää. Siitä on siis 574 vuotta  kun Tanska jätti Ruotsin rauhaan. 

Venäjän kanssa taistelua käytiin modernille ajalle saakka. Ruotsilla ei ole vieläkään välejä Venäjän kanssa. Käydään täydellistä mykkäloulua, vaikka Ruotsin valtion hyväntekeväisyys järjestö SIDA antaa kehitysaputukea Venäjälle, ennen kaikkea demokratiaa ja ihmisten tasa-arvoa  yritetään kohottaa. Naisiin kohdituva väkivalta on poistettava, sukupuolille tasa-srvo lapsieperheissä...Venäläiset miehet pääsee nykyään mukaan synntyksiin, kiitos SIDAN.

Ruotsin valtion syymbooli Tre Kronor, kolme kruunua. Jokainen kruunu on 2,2 metriä leveä. Rakennuksen omistaa Tukholman kunta, ei valtio, mutta silti rakennuksessa on valtion symbooleja.

Erik den Helige, Sankt Erik/ Pyhä Erik, tornin kupeessa

Pyhä Erik toimi kuninkaana 1150-luvulla. Erik on Ruotsin kansallispyhimys ja Tukholmassa Pyhän Erikin vaikutus näkyy aivan kaikkailla.

Erik den Helige tai Erik Pyhä kuten suomalaiset häntä kutsuvat. Pyhä Erik oli oikealta nimeltään Erik Jedvarsson. Hän syntyi noin vuonna 1125 ja kuoli vuonna 1160. Häntä pidettiin Ruotsin kuninkaana vuosina 1156-1160, vaikka häntä ei koskaan kruunattu. Erikistä on hyvin vähän kirjallista tietoa.

Erikistä tuli kansallinen pyhimys ja Tukholman suojeluspyhimys.

Tukholman kunnan lipussa on Sankt Erik kuvattuna.

Ruotsissa ei heilutella kovin ahkerasti Ruotsin lippua missään yhteydessä. Isänmaallisuus on 'synti' Ruotsissa.  Saa hävetä jos ottaa lipun esille...

Sankt Erikin kappeli sijaitsee melko lähellä Kaupungintaloa. Sen lisäksi Tukholmasta löytyy Sankt Erikin katollinen tuomiokirkko Södermalmilla. Sankt Erikin nimeen on rakennettu katuja, toreja, sairaaloita, vainhainkoteja ja kouluja ja ties vaikka mitä.

Östberg suunniiteli omin päin kaupungintaloa alkuun noin kymmenen vuotta. Suurlakko ja suuri työttömyys tuli kesken kaiken hankaloittamaan suunnitelmia. Östberg otti mallia Venezian Dogepalatsista. Östberg yhdisteli useita eri arkkitehtoonisia tyylejä, hieman pohjoismaista gotiikkaa, bysantilaista orientalismia ja islamilaista arkkitehtuuria.

Östbergin kehittämää sekatyyliä alettiinkin kutsumaan östbergilaiseksi tyyliksi ja Östberg suunnitteli useita muitakin rakennuksia samalla periaatteella. Tyyli sai myöhemmin ihan oikean nimen, kansallisromattinen. Kaupungintalosta tuli mestarityö ja se on yksi Ruotsin suurimmista nähtävyyksistä.

Myöhemmin Östberg otti Elias Benckertin apulaisekseen. Hän oli enempikin uusklassisen tyylin huonekalusuunnitelija. Hän oli korkeakouluttanut itsensä alalle, joten hänellä oli hyvät tiedot ja taidot myös arkkitehturuista. 

Benckert suunniteli kaupungintaloon jugend tyylisen tornin. Vuonna 1913 esitteli Ragnar Östberg ensimmäisen valmiin suunnitelman. Taloon piti saada myös tilat ja työhuoneet kaupunginvaltuustolle. 

Östberg antoi Benckertille kaupungintalon sisustuksen suunnittelun, mutta siitä ei tullut mitään sillä Benckert teki itsemurhan uudenvuoden aattona 1912. Hän eli vain 31 vuotta. Loppujen lopuksi kaupungintaloa oli suunnittelemassa useita niin ruotsalaisia kuin norjalaisiakin muotoilijoita ja arkkitehtejä.

Kaupungintalon vasemmassa päädyssä sijaitsee ravintola nimeltä Stadshuskällaren, johon pääsee suoraan kadulta. Se on ihan tavallinen ravintola johon on kuka vaan tervetullut. Se on ensiluokkainen kellarikrouvi. Viihtyisä paikka.

Stadshuskällaren ravintola, kannattaa varata pöytä ajoissa

Facebook!

Ragnars Scafferi niminen kahvila löytyy myös rakennuskesta, Ragnar Östbergisplan 1, Norra Mälarstrandin päädyssä. Upea rakennus, mutta kahvila/baarin tarvitsisi sisustaa uudestaan. Varmaan on jo niin tehtykin kun tätä luette. Lounas on kuulema aivan erinomainen ja normaalit tukholmalaiset lounasruokalan hinnat. 

Kesäaikaan on pöytiä ulkopuolellakin!

Ragnars Scafferi

Borgargården/Knasalaistentori, on nimeltään kapungintalon suuri sisäpiha.

Engelbreckt Engelbrecktsonin patsas

Engelbrecktson oli alunperin saksalainen. Hän toimi valtionhoitajana. Hän nousi kapinaan Kalmarin unionin kuningasta Erik Pommerilaista vastaan. Pommeri sijaitsi soitatin Saksan ja osittain Puolan puolella.  Erik Pommerilainen oli siis kuningas Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Pommerissa. Kapina kesti kauan ja lopulta Erik Pomemrilainen erotettiin Kalmarin Unionin kuninkuudesta. Engelbrecktiä alettiin pitämään kansallissankarina.

 Birger jarlin katafalkki

Gyllene salen, on 44 metriä pitkä kullattu ja mosaiikeilla koristeltu bankettisali,jossa esimerkiksi valtiovierailujen yhetydessä tarjoillaan päiviällisiä. Nobelin säätiön pitämissä juhlallisuuksissa sali toimii tanssisalina.

Panorama 1 ja Panorama2.

Taiteilija Einar Forseth suunnitteli mosaaiikkityöt jotka sitten tehtiin bysanttisen mosiiakkiperinteen mukaan lasisista mosaiikkipaloista jotka värjättiin ja kullattiin. Kaiken kaikkian tarvittiin 18,6 miljoonaa mosaiikin palaa kattamaan seinät. Seiniin meni 11 kiloa 23,5 karaatin kultaa ja yksistään kullan arvo seinissä on nykyrahassa ainakin 5 miljoonaa kr.

Arvata sattaa että nämä seinät tulivat maksamaan. Mutta rikkaitten lahjoittajien avustusten turvin seinät saatiin valmiiksi parissa vuodessa monen miehen voimin. Juutalaista alkuperää oleva Josef Sachs lahjoitti 300 000 kr, joka nykysen valuutta-arvon mukaan olisi lähemmäs 10 miljonaa kr. Josef Sachs omisti tavaratalon NK joka on vieläkin olemassa. NK on aina ollut luksusluokan tavaratalo. Samainen Josef Sachs perusti myös Tukholman ensimmäisen lastensairaalan. Mitäpä Ruotsi olisi ilman maahanmuuttajiaan.

Mälardrottningen/Mälarinkuningatar 

Mälardrottningen on nimeltään tämä mosaiikkikuvioinen valtaistuimella istuva naishenkilö. Mitään Mälardrottnigkia ei ole koskaan ollut olemassa, vaan tämä on vain allegorinen naisheinkilö. Minä kun aikaisemmin luulin että hän on Svea mamma.

Mälardrottningen/Mälarenkuningatar on Tukholman lempinimi, jota on käytetty ainakin 1860-luvulta lähtien ja joka viittaa kaupungin hallitsevaan sijaintiin Mälaren-järven itäisimmässä osassa.

Blå Hallen on itse bankettisali, jossa Nobelin juhlabanketti pidetään joka vuosi. Nobelin säätiö jakaa palkinnot ja maksaa juhlallisuudet, joita juhlistaa arvovaltaiset vieraat kuten Ruotsin kuningasperhe.

Panorama 1 ja  Panorama 2.

Blå hallen, miksiköhän tätä hallia kutsutaan nimellä Blå hallen, vaikka siinä ei näy sinistä missään.

Erikoisesti Nobelin juhlallisuuksia varten on Nobelin säätiö valmistuttanut ikioman Nobelin astiaston. Alfred Nobelin varat pantiin Nobelin säätiöön ja Nobelin omasta käskystä jaetaan Nobelin palkintoja ojka vuosi. Juhlallisuudet ja palkinnot ja kaikki muukin maksaa Nobelin säätiö. Kuninkaaliset ja ministerit ovat täällä mukana vain juhlistamassa tilaisuutta, siis ovat vain vieraina.

Ovalen, Tureholmstapeter 

Nämä tapetit on valmistettu Ranskassa 300 vuotta sitten ja ne ovat koristaneet aikaisemmin Tureholmin linnan seiniä. 

Tässä huoneessa pidetään siviilivihkimisiä. Tureholmin linna oli myytävnä monet vuodet, ja lopulta vuonna 2003 linna myytiin. Myyntihinnaksi tuli vain 60 miljoonaa kruunua, joten havalla meni. Turehovin linna sijiatsee noin 70 kilometriä Tukholmasta lounaseen. Linna sijaitsee lähellä ihastuttavan viihtyisää Trosan kylää. 

Panorama kuva.

Rådsalen, Tukholman kunnanvaltuuston istuntosali

Carl Malmsten on kalsutanut tämän kokoontumissalin, johon mahtuu 200 henkeä istumaan. Tekstiilitaiteilija Maja Sjöström on vastannut tekstiileistä.

Moderna museet, Modernin taiteen museo

Moderna Museet, Skeppsholmen

Avoinna:

Tiistaina ja perjantaina kello 10-20

keskiviikkona, torstaina, lauantaina ja sunnuntaina kello 10-18

Sisäänpääsymaksu: 150 skr, eläkeläiset ja opiskelijat 120 skr.

HUOM! Perjantaisin vapaa sisäänpääsy kello 18-20.

Valtio omistaa Moderna Museetin ja siksi sinä omistat myös taiteen täällä. Siksi meillä on myös ilmainen sisäänpääsy kokoelmaamme. Museossa on noin 8 tuhatta maalausta, veistosta ja taideteosta, joita kutsutaan installaatioiksi. 

HUOM! Edullisinta turisteille on ostaa Tukholmakortti, mikä toimii matkalippuna  julkisessa liikenteessä ja sisäänpääsylippuna moniin paikkoihin, esimerkiksi Top-10 paikkoihin.

PS:Pablo Picasson taiteellisuutta tullaan esittelemään 22.11.2024 - 6.4.2026  välisenä aikana Modernin taiteen museossa. Esillä tulee olemaan on noin seitsemänkymmentä maalausta vuosilta 1963–1972. MUson halluss aon 102 Pablo Picasson tuotetta, 11 maalsuta,8 vesitota ja 83 parille tehtyä työtä.

 Dan Graham, Pavilion II

Entinen Arkkitehtimuseo, nykyään Arkkitehtuuri- ja suunnittelukeskus joka sijaitsee aivan "Modernan" vieressä. Molemmilla on yhteinen eteishalli ja yhteinen kirjakapuppa, luentosali, ravintola ja kahvila nimeltä Café Blom.

Moderna museet, Moderni museo, ei ole oikein koskaan säväyttänyt minua.  En ymmärrä kuinka ihmeessä on voitu rakentaa niin ruma museorakennus. Arkkitehtinä toimi espanjalainen arkkitehti José Rafael Moneo Vallés. Hän osaa paljon parenpaakin. Moderna Museo on melko nuori museo Tukholmassa. Se valmistui vuonna 1998. 

Moderna museet, Stockholm

Moderna Museet Malmö'ssä on aivan ihana rakennus, mutta se onkin rakennettu vanhan sähkölaitoksen rakennukseen joka on vuodelta 1901. Rakennuksen on muutellut ja suunnitellut John Smedberg. Erittäin onnistunut idea ja tulos. Malmön Moderna museet on paljon korkeatasoisempi kuin Tukholman, vaikka se on avattu vasta vuonna 2009. Malmön Moderna museo onkin yksin Euroopan johtavista moderneista museoista, aivan "maailman luokkaa." Kerron siitä myöhemmin lisää kun kerron juhannuksena  tehdystä perinteisestä Malmön reissusta.

Aamiainen nurmikolla on Pablo Picasson valmistama veistosryhmä

Arkkitehtuurimuseo

Moderna Museet ja Arkkitektur- och Designe Museet on yehteinen siäänsäänkäynti. Hnekilökohtaisesti tykkään arkkitehtuurista ja suunnittelsuta enempi kuin modernsita taiteesta. Modernista taiteestakin innostun aina välillä kun kohdalle sattuu jotain kiehtovaa.

Louise Bourgeois, Maman, kuvattu helmikuussa 2015

Tämä veistos tekee maailmanympärys matkaansa ja Tukholmassa se vieraili keväällä. Toukokuussa Maman läksi jatkamaan  maailman ympärys matkaansa.

Leninmonumentet, Lenin monumentti, Björn Lövin

 Jean Tinguelyn teos

 Ulrich Ruckriemin veistos

Nämä hauskat Aleksander Calderin vuonna 1961 valmistamat "tyypit" löytyvät Modernin museon nurmikolta. Aleksander Calder oli amerikkalainen kuvanvesitäjä.

 Neljä elementtiä niminen veistosryhmä on myös Aleksander Calderin luomuksia

 

Niki de Saint Phalle on nimeltään tuo värikäs patsas tuolla taustalla, joka on saanut nimensä patsaan ranskalaisen kuvanveistäjän mukaan.  Jean Tinguely on nimeltään tuo oikean puoleinen taideteos ja sekin on saanut niemensä kuten tuo vieressä oleva mekaaninen taideteos valmistajansa nimen mukaan. Jean Tinguely oli sveitsiläinen taiteilija.

Allhelgonakyrka

Allahelgonakyrkan, Helgalunden 9

Avoinna:

kaikkina viikonpäivinä kello 12-16

Allhelgonakyrkan/Kaikkien pyhimysten kirkko,  Helgalunden, keskellä Södermalmia

Lars Johnsonin kauniita kuvia Allhelgona kirkosta.

Helgalunden/pyhälehto on pieni puistoalue hyvin lähellä Skanstullin metroasemaa, Södermalmilla. Vaikkakin tuo nimi Helga tulee varmasti naisen nimestä Helga eikä sanasta helg, joka tarkoittaa pyhää. Oli miten oli... se sopii hyvin puiston nimeksi.

Allhelgonagatan on katu Södermalmilla Tukholmassa. Katu ulottuu lännessä Helgalundenin puistosta ja Allhelgonakyrkanin kirkosta idässä Götgatanin katuun.

Tämä kirkko kuuluu Katarinan seurakuntaan. Kirkko valmistui vuonna 1918. Pappi Victor Södergren pani alulle keräyksen kootakseen varat kirkon rakentamista varten tähän pieneen kauniiseen lehtoon. Arkkitehti Joel Nordborg suunnitteli kirkon. Hän otti mallia vanhoista 1700-luvun maaseudun kirkoista. Ajatus oli että kirkko rakennetaan ensialkuun puusta ja laskelmoitiin että kirkko ehkä tulisi kestämään kymmenisen vuotta, jonka jälkeen kirkon voisi rakentaa uudestaan kivestä. 

Vuonna 1930 luultiin että kirkko jouduttaisiin hajoittamaan. Kirkon ystävät alkoivat kerätä varoja ja vuoteen 1972 saakka kirkon ystävät onnistuivat kootuilla varoilla ylläpitämään kirkkoa kunnes Katarinan seurakunta otti kirkon huostaansa.

Pappi Olle Carlsson on pitänyt kirkossa erittäin suosittuja Allhelgonamessuja, kaikkien pyhimysten messuja. Dagen niminen kristillinen päivälehti kirjoitti vastikään että Olle jättää kirkon. Siitä hän ilmoitti suorassa radiolähetyksessä. Olle sai koottua uusia kirkossakävijöitä joukkottain, varsinkin alkoholisteja joista useat onnistuivat lopettamaan juomisen. Olle itse on entinen alkoholisti. Hän on kirjoittanut kirjan nimeltä Kristendom till ateister, kristinuskoa ateisteille.

Kirkossa on omat hartaushetket useille ryhmille, kuten moottoripyörä kerholaisille.

Kirkkorakennus on aivan ihana. Se sijaitsee kauniissa lehdossa hiljaisella ja rauhallisella paikalla Södermalmilla. Kirkossa pidetään usein konsertteja. Kirkko on myös näköjään hyvin suosittu vihkikirkko.

Syysiltana...

Uudessa putsatussa kunnossa 

Allhelgona kirkossa on noin 160 vapaaehtoista auttajaa ja työläistä. Jumalanpalveluksessa suununtaisin on joka ikinen penkki varattu. 

Kirkon tiloissa laitetaan ruokaa ja leivotaan leipää ja pullia. Kaikki vaapaaehtoiset eivät ole edes kristittyjä mutta kaikki ovat silti tervetulleita joko auttamaan tai vaan osallistumaan tai tulla vain syömään aamiaisen, lounaan tai päivällisen. Hengellisyyson kaikille mukana oleville yhteinen tekijä.

Täällä on keskustelukerhoja, tanssikerho, gigong ryhmä, hartaushetkiä, kahdenkeskeisiä keskusteluja ja raamattukerhoja. 

Alttaritaulun on valmistanut Erik Abrahamsson.Se on triptyykkimallinen puumalaus. Abrahamsson on maalannut monen monta puista alttaritaulua, mutta tämä taitaa olla ainoa hänen maalaamistaan alttaritauluista Tukholman alueella.

Kirkkosalia on kunnostettu aivan viime aikoina. Ulkoseinät on myös maalattu ja nyt elokuussa kirkko avattiin taas käyttöön. Kirkon yhteyteen rakennettiin 120 neliötä uutta tilaa, jossa laitetaan ruokaa ja leivotaan sekä syödään. Khavila on uusi kohtauspaikka. Tiloissa on myös muita kokoontumis-ja keskustelutiloja. Helgalunden puisto sai myös valaistuksen ja puistoalue siivottiin. Puistoon istutettiin uusia pensaita ja puisto sai uuden ruohomaton.

Kamarimusiikkifestivaalit kirkossa 3-6 syyskutta.

Ari Eskelisen taidetta ja kuvia on esillä kirkon kahvilassa Helga café koko syksyn.

Kahvila on avoinna suuntaista torstaihin kello 14-20.

 

Kahvila sijaitsee pohjakerroskessa ja se tarjoaa seuraa ja opiskelua rauhallisessa ympäristössä. Kasvisruokaa ja luomu-, reilun kaupan kahvia tarjoillaan. Siellä on myös pieni kirjasto ja opiskelutiloja, joissa on wifi.