Årsta
Årsta nimisiä paikkakuntia on ties kuinka monta Tukholman läänissä.
Tämä kysessä oleva Årsta on yksi Ruotsin pääkaupungin Tukholman kaupunginosista. Se sijaitsee eteläisen Tukholman alueella (Söderort), ja kuuluu hallinnollisesti Enskede-Årsta-Vantörin kaupunginosa-alueeseen.
Vuonna 1643 Årsta oli Åke Oxenstiernan omistuksessa, ja samana vuonna hän osti Vallan Gabriel Gabrielsson Oxenstiernalta. Vuonna 1712 Liljeholmen, tuolloin taverna, erotettiin Årstasta. Årstan saaret ovat kuuluneet Årstaan muinaisista ajoista lähtien.
Vuonna 1771 Christian Henrik von Schnell osti Årstan. Vuonna 1775 hän meni naimisiin Märta Helena Reenstiernan kanssa, joka tunnetaan paremmin nimellä Årstafrun. Maatila sai nykyisen ilmeensä vuonna 1795. Pohjakerroksessa on 11 huonetta ja keittiö, ja ylemmässä kerroksessa on myös 11 huonetta. Lisäksi on ullakko.
Årstaviken/Årstan lahti
Alueen rakennettu osa sijaitsee Årstavikenin eteläpuolella ulottuvan maanhalkeaman eteläisellä rinteellä. Pohjoisella rinteellä on Årsta-metsä, joka rinteessä jyrkästi alas Årstavikenissa. Halkeamalaaksossa, joka laskeutuu alas kohti Årstavikenia, on Årsta-maatila.
Årstan alue on käytännöllisesti katsoen laajempi alue kuin mitä Årstan kaupunginosa on. Årsta käsittää alueen Årstabergetiltä Skanstullin saakka ja Årstafältet etelään päin, sekä Årstan saaret Årstavikenin lahdessa.
Årtsaviken on tuo Mälaren järven lahti Södemalmin ja Årstan välissä ja Åsrtaholmarna on tuo luoto keskellä Årstavikeniä. Årstaberg on nimeltään alue Liljeholmenin ja Årstan välillä, eikä siinä ole mitään selvää rajaa alueitten välillä. Se on paremminkin liikenneristeys jossa on sähköjunan pysäkki Årstaberg, tvärbanan pysäkki ja bussien 134, 145 ja 160 kohtauspaikka.
Årstaberg kuului alunperin alueella sijaitsevalle Årstan kartanolle, jossa on asunut vuorollaan useita aatelissukuja, joista kuuluisin on ehkä Reenstiernan suku.
Årsta gård, Svärdslångsvägen 16
"Årstafrun" Märta Helena Reenstierna asui kauan kartanossa miehensä kuoleman jälkeen. Kaksi Momman suvun veljestä tuli Tukholmaan 1600-luvulla Saksasta. Sen ajan kuningas aatteloi heidät ja he ottivat sukunimekseen Reenstierna. Momman veljekset olivat tosi ahkeria tilanhoitajia ja kauppiaita. Suku sai kreivillisen aatelisarvon.
Tukholmasta löytyy Reenstiernan katukin Södermalmilta ja Reenstiernan palatsi Wollmar Yxkullsgatanin varrelta. Muuten... Yxkullin sukukin tuli Saksasta ja kuningas aateloi heidätkin. Wollmar Yxkullinkatu oli aikaisemmin nimeltään Finngatan, suomalaisten katu.
Wollmar Yxkull toimi kuningas Karl XI:n hovimarsakkana 1600-luvulla. Wolmar syntyi kuitenkin Ruotsissa ja hän omisti kaksikin kartanoa Nynäshamnin läheltä Djursnäs ja Ogesta. Wollmar kuoli Liivinmaalla, nykyisessä Lettlandissa, suomeksi Latviassa. Eesti ja Latvia olivat siihen aikaan Ruotsin provinsseja. Eestiä ruotsalaiset kutsuivat nimellä Reval.
"Årstafrun" Märta Helena Reenstierna tuli kuuluksi ennen kaikkea siitä että hän piti tarkkaa päiväkirjaa elämästään ja ympäistöstään kun hän asui Årstan kartanossa. Hän oli myös taitava tekstiilitaiteilija.
Wollmar Yxkull toimi kuningas Karl XI:n hovimarsakkana 1600-luvulla. Wolmar syntyi kuitenkin Ruotsissa ja hän omisti kaksikin kartanoa Nynäshamnin läheltä Djursnäs ja Ogesta. Wollmar kuoli Liivinmaalla, nykyisessä Lettlandissa, suomeksi Latviassa. Eesti ja Latvia olivat siihen aikaan Ruotsin provinsseja. Eestiä ruotsalaiset kutsuivat nimellä Reval.
Päiväkirjat löytyy Nordiska Museet/Pohjolan museosta. Hän kirjoitti hieman kaikesta, kuten herrrasväen elämästä ja säätilanteista. Rouvalla oli noin 20 työmiestä tiluksillaan, jossa viljeltiin mm tupakkaa. Facebook!
Ruotsi oli laajimmillaan 1600-luvulla. Itämeri oli enimmäkseen Ruotsin meri. Vasta 1600-luvulla Tukhomasta tuli todellakin Ruotsin pääkaupunki, jossa puhuttiin yhtä paljon saksaa kuin ruotsiakin. Ruotsin kuningasperhe puhui saksaa ja saksaa he osaavat vieläkin. Ruotsin kuninkailla on ollut tapana avioitua saksalaisten prinsessojen kanssa. Myös Ruotsin ritarihuoneella puhuttiin saksaa. Valtiopäivillä puhuttiin ruotsia, saksaa ja hollantia.
Myös Baltian maissa puhuttiin saksaa. Jo 1400-luvulla Tukholman asukkaista oli 35 % saksankielisiä. Tukholma oli kaksi jopa kolmekielinen (flaamin kieli mukaan lukien) kaupunki muutamat sata vuotta. Saksalainen hansaliitto oli pohjoiseurooppalainen kauppa- ja kaupunkiliitto, johon kuului myös joitakin ruotsalaisia kaupunkeja kuten Visby, Kalmar, Tukholma ja Nyköping. Näin tavara liikkui Itämerellä, ja sen mukana myös saksankieli ja kansalaisten muuttovirta.
Kaupunkisääntöihin merkattiin että kaupunkien porimestarit ja kaupunkien neuvostoissa piti olla yhtä monta saksankielistä kuin ruotsinkielistä jäsentä. Jopa suutaritkin alkoivat valittamaan, että saksalaiset vie kaikki työt, joten päätettiin että määrätty määrä suutareista piti olla ruotsinkielisiä ja loput saksankielisiä. Gamla Staniin rakensivat saksalaiset upean saksalaisten kirkon/ Sankta Gertrudin kirkon, joka on vieläkin yksi Tukholman upeimmista kirkoista.
Hollantilaiset olivat 1600-luvulla suurin kauppiasvalta ja he tulivat Tukholmaankin tekemään kauppoja. Hollannista tulikin Ruotsin tärkein kauppakaveri. Tukholma kasvoi, väkiluku kavoi, talous nousi kukoistukseensa. Ruotsista tuli Euroopan suurvalta 1600-luvulla. Suurelta osin maahanmuuttajiensa avustuksella. Samoin kävi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloin maahanmuutto Ruotsiin kiihtyi. Ruotsiin tuli etenkin paljon erittäin rikkaita juutalaisia, jotka alkoivat rakentamaan Tukholmaan kouluja, lastensairaalan ja muitakin tärkeitä laitoksia. He kustansivat mm Tukholman kaupungintalon Kultaisen salin isojen mosaiikki/kultaseinien koristelun.
Årstan kartano seisoo vieläkin paikallaan, noin 500 metriä lähenpänä Årtsavikeniä kuin Årstabergin asema. Asemalle kulkee sähköjunan lisäksi busseja ja ns tvärbana, joka on metron ja raitiovaunun välimuoto ja mikä kiertää Tukholman eteläpuolelta Sickla Udden'ista Solnan asemalle. Tvärbanalla on kolme pysäkkiä Årstan alueella, Årstafältet, Årstaberg ja Årstadal. Gullmarsplani'lla ja Liljeholmen'illa se kohtaa metron. Myös Globen'illa, mutta se pysäkki suljetaan lähiaikoina.
Ruotsi oli laajimmillaan 1600-luvulla. Itämeri oli enimmäkseen Ruotsin meri. Vasta 1600-luvulla Tukhomasta tuli todellakin Ruotsin pääkaupunki, jossa puhuttiin yhtä paljon saksaa kuin ruotsiakin. Ruotsin kuningasperhe puhui saksaa ja saksaa he osaavat vieläkin. Ruotsin kuninkailla on ollut tapana avioitua saksalaisten prinsessojen kanssa. Myös Ruotsin ritarihuoneella puhuttiin saksaa. Valtiopäivillä puhuttiin ruotsia, saksaa ja hollantia.
Myös Baltian maissa puhuttiin saksaa. Jo 1400-luvulla Tukholman asukkaista oli 35 % saksankielisiä. Tukholma oli kaksi jopa kolmekielinen (flaamin kieli mukaan lukien) kaupunki muutamat sata vuotta. Saksalainen hansaliitto oli pohjoiseurooppalainen kauppa- ja kaupunkiliitto, johon kuului myös joitakin ruotsalaisia kaupunkeja kuten Visby, Kalmar, Tukholma ja Nyköping. Näin tavara liikkui Itämerellä, ja sen mukana myös saksankieli ja kansalaisten muuttovirta.
Kaupunkisääntöihin merkattiin että kaupunkien porimestarit ja kaupunkien neuvostoissa piti olla yhtä monta saksankielistä kuin ruotsinkielistä jäsentä. Jopa suutaritkin alkoivat valittamaan, että saksalaiset vie kaikki työt, joten päätettiin että määrätty määrä suutareista piti olla ruotsinkielisiä ja loput saksankielisiä. Gamla Staniin rakensivat saksalaiset upean saksalaisten kirkon/ Sankta Gertrudin kirkon, joka on vieläkin yksi Tukholman upeimmista kirkoista.
Hollantilaiset olivat 1600-luvulla suurin kauppiasvalta ja he tulivat Tukholmaankin tekemään kauppoja. Hollannista tulikin Ruotsin tärkein kauppakaveri. Tukholma kasvoi, väkiluku kavoi, talous nousi kukoistukseensa. Ruotsista tuli Euroopan suurvalta 1600-luvulla. Suurelta osin maahanmuuttajiensa avustuksella. Samoin kävi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloin maahanmuutto Ruotsiin kiihtyi. Ruotsiin tuli etenkin paljon erittäin rikkaita juutalaisia, jotka alkoivat rakentamaan Tukholmaan kouluja, lastensairaalan ja muitakin tärkeitä laitoksia. He kustansivat mm Tukholman kaupungintalon Kultaisen salin isojen mosaiikki/kultaseinien koristelun.
Vuonna 1905 Årstan tilan viimeinen yksityinen omistaja Fredrik Rappe myi tilan ja koko maan Tukholman kaupungille. Kauppa kattoi 380 hehtaaria maata ja kaupunki maksoi 2 300 000 kruunua. Myynti tapahtui Rappes fastighetsbolag AB Södra Förstadenin kautta. Kaupunki oli ensin aikonut rakentaa alueelle puutarhakaupungin, kuten Gamla Enskede. Maastoa pidettiin kuitenkin liian mäkisenä ja suunnitelmat hylättiin.
Mutta Årstan maatilaa lukuun ottamatta oli kuitenkin vain muutamia pienempiä varjoja ja tiloja, kuten Ängby, Årstalund, Valla, Ljungby ja Pettersberg. Ensimmäisen maailmansodan aikana Anna Lindhagen työskenteli työntekijöiden jakoalueiden järjestämiseksi, ja Årstassa Koloniföreningen Stugan ja Dianelunds siirtolapuutarha-alueet vihittiin käyttöön vuonna 1917.
Dianelundin siirtolapuutarha
Keskikaupungilla ja kuitenkin kuin maaseudun rauhassa.
Stugan siirtolapuutarha
Årstalänken on Södra länkenin kaupunkimoottoritieosuus Västbergan ja Östbergan alueilla Tukholmassa. Entinen itäinen osa on kuitenkin ollut suljettuna vuodesta 2004 lähtien ja on niin sanottu rauniomoottoritie. Tänne on suunniteltu uutta asuntotuotantoa.
Alueita Södermalmin eteläpuolella tukholmalaiset kutsuvat "söder om söder", "etelä etelän eteläpuolella".
Årtsaviken/Årstanlahti on järvialue, mikä on osa Mälarenjärveä, vaikka sillä on yhteys Itämereen. Årtsaholmar/Årstan luodot, on kolme pientä yhteen kasvanutta saarta, jonne pääsee vain veneellä tai laivalla. Mutta ei siinä mitään menetä, sillä siellä ei ole oikeastaan yhtään mitään nähtävää tai koettavaa. Vaikka siellä voi kyllä saada kesäaikaan yösijaa jos varaa ajoissa. Tai kaunilila sääällä tehdä picknick retki saarelle.
Årstaholmar on enempikin privaatti luoto joka on luonnonsuojattu alue. Alunperin luodot olivat erillään toisistaan ja niillä kullakin oli oma nimensä, Ahlholmen, Bergsholmen ja Lillholmen. Joskus 30-luvulla on luoto ollut oma kaupunginosansa, ihmeellistä kyllä. Nykyään luodot kuuluvat Årstan kapunginosaan. Täältäkin löytyy kartano, kuinkas muuten, ja sen nimi on Årstaholms gård, joka on nykyään "pensionaatti" ja konferenssikeskus.
Kartanossa on myös ravintola/kahvila, mutta varaa etukäteen.
Tällä baatilla pääsee Årstaholmin saarelle Södermalmilta, Tantolundsgatan, bussin 55 pysäkiltä, mikä on bussin päätepysäkki. Venekyynti on ilmainen 1.elokuuta -30. syyskuuta välisenä aikana.
Årstaholmin saarien ylitse kulkee kaksi junasiltaa.
Kapeita siltoja pitkin pääsee kaikille kolmelle saarelle.
Oikealla näkyy Årstaholmen saari, Årstaholmen silta ja taustalla Årstadalin asuinalue.
Årstafältet, taustalla Östberga
Pronssikaudella noin 1500-500 eaa on lahdessa vesi ollut noin 15 metriä korkeamalla. Årstafältet, joka on hulevesiallas, on vieläkin veden alla. Årstafältet on noin 0,5 km x 1km, ja sen ympärille on suunnitteilla uusi asuinalue. Siellä on jo golfkentää ja rygbycenter. Alueelle on jo hyvät liikenneyhteydet. Årstan keskusta sijaitsee Årtsafältet pohjoispuoella, aivan siinä vieressä.
Årstafältet on melko laaja alue, johon nyt rakennetaan uutta asuinaluetta. Pian alueelle voi muuttaa 15000 asukasta. Tämä on iso projekti joka on saannut odottaa muilla alueilla tehtyjä suuria mullistuksia, kuten infrastruktuuri. Mutta nyt alue on tekeillä...Nykyään panostetaan vähintäin yhtä paljon ns steet-life suunnitteluun kuin itse rakennuksiin. Alueella sijaitsee jo ennestään golfkenttä.
Årstafältet on melko laaja alue, johon nyt rakennetaan uutta asuinaluetta. Pian alueelle voi muuttaa 15000 asukasta. Tämä on iso projekti joka on saannut odottaa muilla alueilla tehtyjä suuria mullistuksia, kuten infrastruktuuri. Mutta nyt alue on tekeillä...Nykyään panostetaan vähintäin yhtä paljon ns steet-life suunnitteluun kuin itse rakennuksiin. Alueella sijaitsee jo ennestään golfkenttä.
Täällä sijaitsee myös Tukholman uusin siirtolapuutarha Årtsafältets koloniområde.
Ikivanha Göta landsväg/Götan maantie, kulki alueen lävitse. Tämä oli esnimäien varsinaien tie Tukholmasat etelään päin. Sitä ennen kesäaikaan kujettiin veneillä ja talviaikaan hevoskyydissä jäällä. Tie läksi kuinkaanlinnan, Tre Kronor, luota, kulki läpi Gamla Stan'in, pitkin Götgatania Södermalmin lävitse ja edelleen Skanstull'iin ja siitä Johanneshov'in, Enskede gård'in ja Årstan kautta edelleen Östberga gården'in kautta kohti Botkyrkaa ja Södertäjleä.
Skanskvarnen, tuulimylly, Simlångsvägen 56, Årsta
Gullmarsplanin metroasemalta pääsee polkua pitkin tuulimyllylle. Gullmarsplanin bussipyskeiltä liikenneympyrän vastapuolelle ja siinä sitten on 226-tieltä=Hudingevägenin vallelta lhte polku alas Simlängsvägenille. Tuulimyllyssä on olutravintola Skanskvarnen!
Årstaskogenin ja Årsta Holmarin luonnonsuojelualue on Tukholman kunnan luonnonsuojelualue, joka vihittiin käyttöön kesäkuussa 2018. Årstaskogen luonnonreservaatti on alue Johanenshovin sillan ja Årstan siltojen välinen alue, lähinnä Årstavikeniä. Alueella sijaitsee kaksi siirtolapuutarhaa, Dianelund ja Skanskvarn.
Tukholma on siitä merkillien metropoli etetä ekksikaupunki on kuin maalla, ja laitakaupunki usein on kuin kaupungin keskustaa. On hyvä muistaa että Suur-Tukholmassa asuu 2,4 miljoonaa asukasta.
Sundsta gård, Sundstabacken 4-8
Tämä kartano sijaitsee aivan Årstavikenin rannalla, Skanstullissa. Olen tästä maininnut jo aikaisemminkin täällä.
Årsta Centrum valmistui vuonna 1953. Mallia otettiin englantilaisesta ideasta community center, joka on kaupunkisuunnitteluidea, missä pyritään saada yhteishenkeä asuinalueille. Tehtiin kaikkensa ettei asuialueista tulisi ns nukkumalähiöitä. Pian joka ikisellä asuinalueella Tukholmassa oli oma centerinsä, jota alettiin kutsua ruotsiksi centrum nimellä.
Nykyään ei Årsta Centrum vedä enää puoleensa kovinkaan paljon väkeä koska on sytynyt lähialueelle uusia moderneja ostoskeskuksia tai gallerioita, kuten Tukholmassa halutaan niitä kutsua. Nykyään alkaa olla galleria jokaisella asuinalueella. Mutta Årsta on ollut erittäin suosittu asuinalue. Årsta Centrum on tosi rauhallinen oaasi. Olen muutaman kerran istuskellut tällä torilla ja käynyt kirjastossakin. Centrum on nykyään kulttuurisuojattu rakkenuksineen kaikkineen.
Nykyään ei Årsta Centrum vedä enää puoleensa kovinkaan paljon väkeä koska on sytynyt lähialueelle uusia moderneja ostoskeskuksia tai gallerioita, kuten Tukholmassa halutaan niitä kutsua. Nykyään alkaa olla galleria jokaisella asuinalueella. Mutta Årsta on ollut erittäin suosittu asuinalue. Årsta Centrum on tosi rauhallinen oaasi. Olen muutaman kerran istuskellut tällä torilla ja käynyt kirjastossakin. Centrum on nykyään kulttuurisuojattu rakkenuksineen kaikkineen.
Årsta gård, Svrädlånsgvägs 16
Årsta gård kuului 1200-luvulla Birger jarlille. 1300-luvulla kartanon omisti prinssi ja herttuas Valdemar Magnusson/ Valdemar Maununpoika. Erittäin monet tunnetut henkilöt ovat asuneet Årstan kartanossa. Valdemar oli Suomen herttuas vuosina 1302-1318. Hänen isä oli itse Magnus Ladulås/Mauno Ladonlukko ja äiti Hedvig von Holstein.
Valtaneuvos Hans Kröpelin asui kartanossa 1400-luvulla. Kröpelinin ajalla kartanon alue oli laajimmillaan. Se käsitti alueet Brännkyrka, Botkyrka, Salem ja koko Södermalmin. Kröpelinin tytär avioitui korkea-arvoisen aatelissuvun herran Oxenstiernan kanssa ja näin kartano joutui Oxenstiernojen omistukseen.
Marsalkka Jakob de la Gardie sai kartanon omistukseensa 1600-luuvlla mutta myöhemmin he menettivät kartanon kruunulle. Mutta silti kartano kulki monen aatelissuvun omistuksessa jatkossakin.1700-luvulla kartanon tontista lohkaistiin Hägersten, mutta siitäkin huolimatta, tuli Årstan kartano olemaan suurin kartano koko Bärnnkyrkan pitäjän alueella.
1700-luvulla alkoi väkiluku kasvamaan Årstan alueella. Årtsa gårdin parhaat vuodet oli 1700-luvun lopullakun kartanon omisti Christian Henrik von Schnell, joka oli ratusmestari. Hän avioitui Märta Helena Renstiernan kanssa ja rouvaa kutsuttiin Tukholmassa nimellä Årstafrun/Årstan rouva. Rouva tuli tunnetuksi siitä että hän kirjoitti päiväkirjaa joka sittemmin painettiin kirjaksi
Vuonna 1905 joutui kartano Tukholman kunnan omistukseen. Suurin osa kartanon rakennuksista hajoitettiin 1940-luvulla, jotta saatiin tilaa uusille asuinrakennuksille. Päärakennus on ollut nykyään hoitokoti ja koulu.
Valla torg
Valla torg/Vallan tori on toinen cetrumi Årstan alueella, vain kaksisataa metriä toisistaan linnuntietä. Väliin jää Årstan kirkko. Tällä paikalla on sijainnut Valla gården aikoinaan. Kartano hajoitettiin 60-luvulla kun alueelle alettiin rakentamaan asutusta. Valla torget'in eteläpuolella sijaitsee aikaisemmin mainitsemani Årtsafältet, joka oli ammoisina aikoina Itämeren lahti. Lähimmät naapuit ovat Ersta gård, Östberga gård ja Enskede gård ja hieman kauenpana Årsta gård.
Suhkulähde Valla Toregtilla
Årsta kyrkan, Sparrisgatan 9
Arkkitehtinä toimi Johan Celsing. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 2011. Kirkko sai sinä vuonna kunniamaininnan Vuoden rakennus. Tämä on joka vuotinen äänestys, jossa tukholmalaiset itse saavat äänestää vuoden rakennuksen. Kirkko on saanut myös kaksi muuta palkintoa, Kasper Salin- ja Helgopriset.
Kirkkoa käyttävät luteraanit ja pelastusarmeija. Koska Ruotsissa ei ole valtion kirkkoa niin jokainen kirkko ja uskontokunta saa päättää omasta toiminnastaan aivan omin päin. Valtio antaa kaikille eri uskontosuunnille taloudellista tukea.
Lasten päiväkoti, Sköntorpsgården
Ruotsissa ei enää ole päiväkoteja vaan ne on muutettu esikoulukski.
Ahkerat blogini seuraajat ovat huomannet että sana 'gård' esiintyy hyvin monessa yhetydessä. Gård tarkoittaa pihaa, se tarkoittaa myös kartanoa, maatilaa, kirkkohautausmaata, maaseudulla kokoontumistilaa, koululaisten vapaa-ajankotia, mikä Ruotissa on pakollinen koulujen yhteydessä. Koululaisia ei saa jättää yksin ja lähettää kotiin, vaan heidän on oltava vapaajan 'gårdissa' niin kauen ennen kuin joku vanhemista tulea töistä kotiin ja hakee lapsen/lapset pois vapaa-ajankodista.
Gård esiintyy muun muasssa sanoissa bigård, bondgård, borggård, fasangård, fruktträdgård, gårdsplan, gärdsgård, herrgård, humlegård, hundgård, hästgård, hönsgård, innergård, kyrkogård, mjölkgård, mångård, nästgårds, strutsgård, svingård, trädgård, ungdomsgård, vingård...ja monessa muussa merkityksessä.
