Prästgatan

Prästgatan/papinkatu, Gamla Stan/Vanha kaupunki

Kuvassa Prästgatanin alkupää. Alunperin Prästgatan alkoi Tukholman linnan Högvaktsterassen/päävartioston terassilta, jonne tämä portti johtaa. Portti ei ole käytössä muuta kuin hätätilassa. Luonnollisista syistä Prästgatanin alkupää on suljettu  koska kuja kulki päävartioston rakennusten pihan lävitse.

Tätä Prästgatanin kujan pätkää kutsuttiin ja kutsutaan vieläkin Helvetiksi. Tämä osa Prästgatania joka sijatsee Storkyrkobrinkenin pohjoispuolella oli Helvetinkuja. Tämän kujan varrella asui kaupungin pyöveli joka asui täällä vuoteen 1550 saakka. Pyövelin viran sai yleensä henkilö joka itse oli tuomittu kuolemaan jokun rikoksen takia, mutta hänet armahdettiin, jos hän suostui toimimaan pyövelinä. Hänen korvanlehtensä leikattiiin irti jottei pyöveli pääsesyt karkaamaan. Hänet tunnistettaisiin heti. Usein miten hänen iholleen poltettiin myös kaupungin merkki.

Tukholman vanhin kaupunginmuuri on merkattu sinisellä ja uudenpi punaisella Prästgatanin katu sijaitsee siis vanhimman kaupunginmuurin sisällä. Muurista ei enää ole juuri mitään jäljellä, vain jyrlkkä mäki tai oikeastaan Tukholman harju.

Tukholman vanhin kausi sijoittuu vuosien 1252-1289 välille, jona aikana Tukholma mainittiin ensimmäisen kerran asiakirjoissa. Vuonna 1270 oli alueella riittävästi asukkaita jotta fransiskaanit uskalsivat perustaa veljesskunnan ja Magnus Ladulåsin ansiosta perustettiin myös sisaryhteisö kymmenen vuotta myöhemmin. Kolikkoja alettiin painamaan vuonna 1297 nykysien Mynttorgetin/kolikkotorin varrella Gamla Stanissa. Koulu avattiin Suurkirkon luokse, nykysien Storkyrkobrinkenin varteen, jota kutsuttiin siihen aikaan Skolbacken/ koulumäeksi.

Hospital perustettiin vuonna 1278 Norrmalmin puolelle, nykyisen Sankta Klaran kirkkomaalle. Kuningas Magnus lahjoitti Sankta Klaran kirkon tontin fransiskaani nunnille,  joten hospitaalista kaiketi tuli luostari. Sairaat tukholmalaiset lähetettiin siinä välillä Enköpingin hospitaaliin, kunnes uusi hospitaali rakennettiin.

Norrmalm siihen aikaan oli maaseutua. Brunkebergin harju kulki siihen aikaan korkeampana kuin nykyään ja muuten Norrmalmilla oli lampia ja suoaluetta. Klaran luostari sijaitsi eteläisinpänä Norrmalmilla, Brunkebergillä. Kaikki jotka suostuivat muuttamaan Normalmin puolelle saivat etuoikeuksia. Brunkebergin harjun itäiselle puolelle rakennettin Sankt Jakobin kirkko 1300-luvulla ja siinä se sesoo vieläkin. Jo 1200-luvulla oli silta Helgeansholmenille ja Gamla Stanin ja Södermalmin välillä oli myös silta jo siihen aikaan. Södermalm oli  veilä myös maaseutua. Ensimmäinen kirkko Södermalmilla oli Maria Magdalenan kappeli, joka rakennettiin 1300-luvulla. Samalla paikalla sijaitsee nyt Maria Magdalenan kirkko.

Kapunkiasutusta oli alkuaikoina vain Gamla Stanissa Västerlånggatanin ja Österlånggatanin varrella. Kåkbrinkenin ja Köpamannagatanin korttelistot ovat myös vanhaa austusaluetta. Tukholmassa asui siihen aikaan vain muutama tuhat henkeä.

Prästgatan on yksi Gamla Stanin/vanhan kaupungin, pääkauduista ja sen pisimmistä kaduista. Se kulkee keskellä Stadsholmenia kuten saarta nimiteään pohjois-etelä suunnassa ja päätyy Österlånggatanille. Katu on noin 400 metriä pitkä. 

Prästgatanin alkupää, Storkyrkobrinkenin pohjoispuolella

Storkyrkobrinkeniltä katu muuttuu erittäin viihtyisäksi. Storkyrkobrinken johtaaa Riddarhustorgetilta/ritaritalon torilta Storkyrkaan/suurkirkkoon.

Turistit kulkevat yleensä Prästgatanin viereistä katua Västerlånggatania pitkin kuninkaan linnan edustalta, mutta suosittelen poikkeamasta Prästgatanille tai muille Gamla Stanin keskuskujille, varsinkin jos on jo aikaisemmin kulkenut Västerlånggatanin päästä päähän.

Hyvä reitti on juuri kulkea Prästgatania pitkin Österlånggatanille ja siinä kääntyä sitten kävelemään Slottsbackenille, jossa sijaitsee Tukholman linnan lisäksi Storkyrkan/suurkirkko ja suomalainen kirkko. Österlångatanista enempi myöhemmin.

Kåkbrinbkenin ja Pärästgatanin kulmauksessa löytyy tämä riimuvivi talon seinästä. Tuo vieressä seisova putki on kanuunan putki joka on laitettu ralennuksen tueksi.

Prästgatanielle löytää myös mukavasti Gamla Stanin metroasemalta. Kun astuu ulos kadulle metron ylöskäynnistä niin ensin vasemalle ja sitten oikealle ja siitä Kåkbrinkeniä pitkin suoraan. Kåkbrinken johtaa myös Storkyrkan torille. Prästgatan on katu ennen Storkyrkan toria. Siitä vaan sitten oikealle Prästgatania pitkin.

Prästgatanin varrella asutaan. Täällä ei ole juuri myymälöitä, ei kahviloita eikä ravintolojakaan. Yksi ravintola löytyy, Kryp In, ja se onkin Tukholman paras ravintola monen mielestä. Tätä ihanaa ravintola tuskin turitsit löytävät jos ei joku paikallinen anna heille vinkkiä.

Prästgatanilla ei ole tungosta. Täällä saa maleksia kaikessa rauhassa, usein aivan yksin, keskiaikaisissa tunnelmissa. Prästgatanin varrella on asunut todellakin pappeja, kuten nimikin jo kertoo.  Pohjoisella Prästganin alueella pappeja jotka tomivat Storkyrkanin kirkossa ja eteläisellä Präsgatanin pätkällä pappeja jotka työskentelivät lähellä sijaitsevan Sankt Gertrudin saksalaisessa kirkossa. Ylipäätään Gamla Stanissa on asunut paljon saksalaisia jo 1500-luvulla. Keskiajalla oli Tukholman väestöstä noin  puolet sakankielisiä.

 Kryp In, vasemmalla

Ravintola Kryp In edustalla on kesäaikaan pari kapeaa terassia

 Avoinna kello 17-23 paitsi lauantaisin kello 12.30- 23.00. Sunnuntaisin suljettu.

Kryp In on ensiluokkainen ravintola, viihtyisä ja kodikas, mutta hieman ahdas. Romanttinenkin. Ravintola tarjoaa skandinaavisia ruokalajeja. Ei turistirysä.

Prästgatan 78 on taiteilja Carl Larsson asunut lapsena.

Tässä aidan takana sijaitsee lasten leikkipusito ja harrastustiloja

Prästgatanin ja Kåkbrinkenin risteyksessä. Tästä kohtaa löytää myös ravintola Kryp In:n

Prästgatanin ja  Tyskabrinkenin risteyksessä

Tässä Tyskabrinkenillä parveilee aina paljon saksalaisia, koska Sankt Gertrudin kirkon siäänkäynti on  kulman takana. Saksalaiset sai oman kirkon jo vuonna 1642, ja se onkin yksi Tukholman upeimmista kirkoista.

Mårten Trotzig gränd

Tämä Tukholman kapein kuja kulkee Prästgatanin ja Västerlånggatanin välillä. Kuja on vain 90 cm leveä. Mårten Trotzig oli saksalainen kauppamies, joka muutti Tukholmaan vuonna 1581. Hän osti kiinteistöjä Gamla Stanista ja möi ja osti kuparia ja rautaa. Kuollessaan hän oli yksi Tukholman rikkammista miehistä.

 Mårten Trotzig gränd lähtee Prästgatanilta. Tämä on Tukholman kapein kuja.

Solgränd on toinen kuja joka kulkee Prästgatanilta, mutta tämä kuja kulkee ylöspäin Stortorgetille, kun taas Mårten Trotzigs gränd kulkee Prästgatanilta jyrkästi alaspäin.

Specktens gränd on toinen kuja joka kulkee ylöspäin Trångsundin kujalle

Ankagrändin kuja kulkee myös Prästgatanilta ylös Trångsundin kujalle

Kungsholms kyrka/Ulrika Eleonoran kirkko

 Kungsholms kyrka/Kungsholmin kirkko, 

Hantverkargatanin ja Bergsgatanin välissä, Kungsholmenilla

 Toiselta nimeltään Ulrika Eleonoran kirkko

Panorama näkymä kirkkosalista!

Helsingissäkin oli aikoinaan Ulrika Eleonoran kirkko, joka sijaitsi Senaatin torin reunalla. Kirkko oli saanut niemensä luonnollisestikin Ruotsin kuningattaresta Ulrika Eleonorasta. Kirkko rakennettiin 1700-luvulla, jolloin kuningatar Ulrika Eleonora vielä eli. Kirkon ulkoseinät olivat maalattu punamullalla. Ullanlinna /Ulrikasborg Helsingissä on myös saanut niemensä Ulrika Eleonoran mukaan.

Ulrika Eleonora (1688-1741) nuorempi oli Ruotsin hallitseva kuningatar, jopa kolmeen eri otteeseen. Hänen isä oli Ruotsin kuningas Karl XI ja hänen  äitinsä oli myös nimeltään Ulrika Eleonora (1656-1693)  joka oli Tanskan prinsessa.

Ulrikan Eleonoran (vanhempi) veli Karl XII toimi ensin heidän isänsä  kuningas Fredrikin kuoltua Tanskan kuninkaana, mutta Tanska, Venäjä, Puola ja Liettua haastovat yhtäaikaa Ruotsin sotaan. Karl kuoli myöhemmin vammoihinsa kun häntä ammuttiin päähän.

Ulrika nousi valtaistuimelle ja hän hallitsi 13 vuotta. Hän sai hallita ns vapaudenajalla sodan jälkeen. Ruotsin valtiopäivät vähensivät kuningattaren valtaa. Ulrika oli kolme kertaa kuningattarena, ensin aikansa veljensä sijaitsijahallitsijana, sitten virallisesti kuningattarena ja myöhemmin miehensä sijaitsijahallitsijana.

Ulrika Eleonoran kirkon paikalla oli alunperin pieni puurakennus joka toimi kirkkona, mutta vuosina 1673-1688 saksalaista alkuperää oleva arkkitehti Mattias Spieler alkoi rakentamaan kirkkoa. Spieler sai hautapaikan itselleen kirkosta. 

Kuningas Karl XI lahjoitti varat kirkkoa varten ja muurarimestari Mårten Hacks muurasi kirkon kivijalan vuonna 1676. Kirkko vihittiin vuonna 1688 arkkipiispa Olof Svebiliuksen läsnäollessa. Kuningas Karl XI ja leskikuningatar Ulrika Eleonora olivat mukana kirkon vihkiäisissä. Kirkon virallnien nimi on Ulrika Eleonoran kirkko. Kirkko ei ollut vielä silloin aivan valmis, kun se vihittiin. Kirkkoon valmistettiin jo alusta alken useita aattelissukujen hautakappeleita, koska he kustansivat suurelta osin kirkon rakentamisesta ja ylläpidosta.Kirkko on kulttuurisuojattu rakennus.

Ulrika Eleonoran kirkko 1703

Kungsholmin saarella ei juuri ollut 1600-luvulla lainkaan rakennuksia. Saari oli kuninkaallisten ja porvareiden metsästysaluetta. Saarella asuvat kuuluivat Solnan seurakuntaan. 

Kungsholmenin saarta kutsuttiin Munklägret/Munkkileiri nimellä, sillä saari kuului musta-ja harmaaveljeksille/svart- och gråbröderna. Veljekset tulivat tänne ikäänkuin kesäleirille Riddarholmenilta, jossa heidän luostarinsa sijaitsi.

Munkit viljelivät maata täällä ja perustivat jopa tiilitehtaan alueelle. Vuonna 1640 koko Kungsholmenin saari joutui kruunulle. Kuningas antoi lasinpuhaltajien, kellojenvalajien, sukankutojien ja  nahkkurien muttaa saarelle ja näin syntyi Hantverkargatan. Hantevrkare tarkoittaa käsityöläisiä.

Aaateliset ja upseerit rakennuttivat kesäasuntoja Kungsholmenin saarelle. Kuninags Karl Xi muutti saaren nimeksi Kungsholmen, kuninkaan luoto ja rakennutti saarelle kirkon joka sai kuningattaren nimen Ulkrika Eleonora.

Kuningas Karl XI antoi luvan vuonna 1671 perustaa oman seurakunnan ja oman kirkon Kungsholmenin saarelle, joka täten sai nimekseen juuri Kungsholmen/Kuninkaansaari. 

Alkuperäinen pieni puukirkko paloi poroksi. Ainoat esineet jotka jäi jäljelle oli ehtoollishopeat, joita käytetään nykyään vieläkin kirkossa. Jumalanpalveluksia alettiin tulipalon jälkeen pitämään lähellä sijaitsevassa Serafimerlasarettet tai Serafen kuten tätä sairaalla nimitettiin. Lasaretti oli Ruotsin ensimmäinen sairaala.

Serafimien ritarikunta on Ruotsin arvostetuin kuninkaallinen ritarikunta, joka perustettiin vuonna 1748. Se myönnetään pääasiassa valtionpäämiehille, hovin jäsenille ja ulkomaisille arvohenkilöille. Ritarikunnalla on yksi luokka (ritari/jäsen) ja sitä kannetaan taivaansinisessä nauhassa. Termi viittaa myös enkeleisiin olentoihin (serafeihin) ja historiallisesti Serafimien sairaalaan.

Muistolehto

Ulrika Eleonoran kirkko  on kreikkalaisen ristin muotoinen pohjapiirrokseltaan. Kirkossa oli alunperin lehtarit jokaisessa neljässä ristisiivessä, mutta ne poistettiin myöhemmin. Kirkkoa on korjattu 1800-ja 1900-luvuilla.

Kirkossa on 23 karoliinisen tyylistä ikkunaa jotka lahjoitettiin kansalaisille. Jokaisessa ikkunassa on kruunu ja raamatunlause, ikkunan lahjoittajan nimi ja vuosiluku 1688. Karoliinisella tyylillä tarkoitetaan tyypillistä ruotsalaista barokkityyliä. Elettiin Ruotsin suurvallan ajalla (1611-1718). Kuninkaan olemassaolosta tehtiin siihen aikaan suuri numero, suurempi kuin koskaan ennen tai sen jälkeen Ruotsin historiassa. Koska useimmat kuninkaat olivat nimeltään Karl niin tyylistä tuli karoliininen.

Alttarin on suunnitellut Carl Chistoffer Gjörwell nuorempi. Fredric Westin maalasi alttaritaulun. Hän oli aikansa erittäin korkealle arvostettu taidemalaari, jonka maalausjälki oli erittäin pikkutarkkaa työtä.

Oulusta kotoisin oleva runoilija ja kirkonmies Frans Michael Franzén, joka istui Ruotsin akatemiassa ja toimi Härnösandissa piispana, huudahti nähdessään tämän alttaritaulun, että tuo ei ole mikään taulu vaan ilmestys. Kerroatan että Franzénin tytär oli toiminut mallina taulun enkeleille. Fredric Westin maalasi Frans Michael Franzénin muotokuvankin.

Kirkkosalista löytyy paljon aatelissukujen vaakunoita.Nyt modernilla ajalla nämä vaakunat ovat hieman ärsyttävä elementti kirkkosaleissa, mutta siihen aikaan 1600-luvulla aatelisilla oli korkein valta koskaan, monesti korkeampi kuin itse kuninkaalla. 

Kuningas nimittäin oli täysin riippuvainen aatelisherroista, sillä kuningas tarvitsi sotilaita, jotka hän sitten kiitokseksi palveluista aateloi. Toisaalta...tätäkän kirkkoa ei ehkä olisi olemassakaan, jos ei aateliset olleet mukana kustantamassa kirkon rakentamista suurelta osin.

Carl Cristoffer Gjörwell suunnitteli  tämän empiirityylisen saarnatuolin 1800-luvulla. Saarnatuolissa on ollut kuningas Gustav II Adolfin Raamattu vuodelta 1860. Raamatussa on kullatut kannet ja messinkinen lukkolaite. Kuinka ollakaan, niin Bukowski möi tuon raamatun vuonna 2014. Raamtusta on kyllä tehty kopioita, mutta kuitenkin. Alkuperäisen raamatun on täytynyt joutua hyviin käsiin, maksoi mitä maksoi. 

David Klöcker Ehrenstrahlin maalaus 1600-luvulta kuningatar Ulrika Eleonorasta löytyy kirkkosalista.

Lasten nurkkaus kirkossa

Fattighuset nimeltä Ulrica, entinen köyhientalo

Rakennus valmistui vuonna 1762 ja suljettiin vuonna 1872, jolloin toiminta siirrettiin Sabbatsbergin sairaalan yhteyteen. Raknnuksessa sijaitsee nykyään mm Kungsholmenin seurakunnan lasten ja nuorten toimitilat.

Kungsholmen oli kauan eräänlainen slummi, köyhien ja sairaiden saari. Suurin osa Kungsholmenia on rakennettu vasta 1900-luvulla. Kirkoilla oli vastuu köyhistä ja sairaista. Vapaaehtoiset auttoivat toiminnassa ja usein myös kustannuksista. 

Katollisella ajalla köyhyys oli kohtalon ivaa, ja seurakuntalaisten oli velvollisuus auttaa ja tukea köyhiä, aivan kuten se on vieläkin katollisissa maissa. Reformaation jälkeen 1500-luvulta lähtien muuttui käsitys köyhistä ja sairaista. Tästä lähtien köyhyys oli eräänlainen epäonnistuminen elämässä. Enempikin oma vika. Kesti vielä pari sataa vuotta, kunnes köyhyyttä alettiin näkemään sosiaalisena yhteiskuntaongelmana.

Hospital oli tavallisin köyhien ja sairaiden vastaanottokeskus. 1600-luvulla päätettiin että kaikki jotka olivat työkyvyttömiä laitettaisiin hospitaliin, paitsi lapset, jotka laitettiin lastenkotiin. Hospitaalit olivat kuninkaan kanslian vastuulla, samoin lastenkodit ja kuritushuoneet. Kuningas sääti lain jonka mukaan jokaisella seurakunnalla oli oltava köyhäintalo tai hospital.

Ulrika Eleonoran sargofagi. Ulrikan arkku on siirretty kuningashuoneen omaan kirkkoon, Riddarholmin kirkkoon. 

Karoliininen hautakappeli Riddarholmin kirkossa, Riddarholmenilla, jossa Ulrikan lisäksi lepää hänen miehensä kuningas Fredrik I. Ulrikan vanhemmat kuningas Karl XI ja kuningatar Ulrika Eleonora nuorempi. Karoliinisen hautakappelin alla on myös krypta jossa on useita sargofageja. 

Kirkkomaa kirkon ympärillä on kumpareinen. Tämä on hiljainen kaunis oaasi keskellä kaupunkia, minkä nurmikolla kesäisin näkee usein jäniksiä juoksentelemassa. 

Kirkon välittömässä läheisyydessä sijaitsee muun muassa Tukholman kaupungintalo/Raatihuone, jossa istuu Tukholman käräjäoikeus. Tällä alueella sijaitsee myös Kuninkaallinen mynttikabinetti, Valtionarkisto, Serafinerlasarettet ja lukuisia asuinrakennuksia.

Kirkkomaan yhdellä reunalla on kivimuuri, toisella rauta-aita. Kirkkomaalle on viisi porttia ja ne kaikki ovat kauniita goottilaistyylisiä rautaportteja. Pääportin luona on vanhoja katulyhtyjä kuten kirkkomaallakin. Kirkkomaalla kasvaa monenlaisia puita kuten lehmuksia, jalavia, kastanjoita, tammia, valkopyökkejä ja pähkinäpuita. 

Muistolehto

Kirkkomaalle on haudattu 1600-luvulta lähtien silloin tällöin ja joitakin uusia hautoja on tullut aivan äskettäin. Muistolehdossa on puusta veistetty risti ja kirkkomaalta löytyy eräänlainen hautatumba, sargofagi 1700-luvulta. Muistolehto on ensimmäinen lehto keskikaupungilla.

Bolinderin suvulla oli suuri mekaaninen verstas täällä Kungsholmenilla, Flemmingsgatanin ja Pipersgatanin kulmauksessa. Teollisuuslaitos on ollut yksi Ruotsin suurimpia. Toisella puolella Pipersgatania mäen kumpareella oli mökkikylä, jossa mekaanisen verstaan työläiset asuivat perheineen. Myöhemmin Bolindersin suku rakensi myös isompia asuinrakennuksia, rivitaloja ja huviloitakin työväelleen.

Ns Bolindersby/Bolinderinkylä rakennettiin Kallhällin, Tukholman pohjoispuolelle, missä katu sai nimekseen Bolindersvägen. Kylä sijaitsee Järfällan kunnan alueella. Teollisuusrakennuksia rakennettiin siihen viereeen. Valmistettiin kaikenlaisia koneita ja jopa sähköhelloja, jääkaappeja jne. Itse herrasväki Bolinder rakennuutti sinne suvulleen kesänviettopaikan. Kallhällissä sijaitsee Bolinderin museo Folkets Huset'issä.

Sankt Mikaelin kirkko

Sankt Mikaels kyrka/Pyhän Mikaelin kirkko, Flottbovägen 5, Stora Essingen saari

Liberaalinen katollinen kirkko.

Liberaalinen tässä yhteydessä tarkoittaa että rituaalit ovat samat kuin katollisessa kirkossa yleensä, mutta kukin saa vapaasti tulkita sanaa aivan omalla tavallaan.

Tämä ei ole mitenkään erikoinen tai harvinainen ilmiö vaan esimerkiksi Suomessa tämä katollinen suuntaus on vähintäin yhtä tavallinen ja laaja kuin Ruotsissa.

Ihan oikeasti tämän kirkon nimi on Sankt Mikaels kyrka och alla Änglars församling, siis Pyhän Mikaelin kirkko ja kaikkien Enkelten seurakunta. Kirkkoa ei pidä sotkea yhteen toisen saman nimisen kirkon kanssa joka sijaitsee Vårby Gård'issa. Se kirkko on evankelisluterilainen kirkko.

Kirkko on ensimmäinen ja alkuperäinen kirkko Essingen saarilla. Vuodesta 1923 tuonne 60-luvulle oli kirkko baptistien käytössä. Siihen aikaan kirkkoa nimitettiin nimellä Essingekapellet tai Allinaskapellet.

Kirkkoa käytti myös evnakelisluteraanit kunnes Essingen kirkko valmistui vuonna 1959. Liberaalinen katollinen kirkko otti kirkon huostaansa vuonna 1970. He antoivat kirkolle uuden nimen, Sankt Mikaels och alla Änglars kyrka. Kirkko on myös paikallisen liberaalisen katollisen kirkon piispan kirkko, siis tuomiokirkko. Mahtaa olla maailman pienin tuomiokirkko.

Essingen saaret

Stora Essingen ja Lilla Essingen saaret

Kartalla  näkyy myös Essingeleden (punaisella merkattu) joka on pohjois-eteläis suunnassa kulkeva Eurooppatie E 20 ja E4. E4 on toiselta nimeltään juuri Tukholman kohdalla  Förbifart Stockholm/Tukholman ohikulkutie, tei mitä  on  rakennettu Tukholman kantakaupungin läntiselle puolelle. Se on kaiken kaikkiaan 21 kiloometriä pitkä ja 70 metriä syvä, ja se kulkee  tunnelissa 18 kilometriä.

Essingeleden on kaupunkimoottoritie Solnan ja Västbergan välillä. Se kulkee keskeltä kaupunkia tiheään asuttujen kaupunginosien kautta. Samalla tämä jo vanha Essingeleden on rakenteilla olevan Tukholman kehätien osa. 

Tämä on Ruotsin eniten liikennöity tien pätkä. Samaa reittiä kulkee osan matkaa myös E 20, joka alkaa Virosta ja kulkee Tukholman kautta Tanskaan. E 4 taas lähtee Suomen ja Ruotsin rajalata Tornio/Haaparanta ja sekin kulkee Tukholman kautta ja siitä edelleen keskeltä Ruotsia Tanskaan.

Iso Essingensilta on tuo silta Essingen saarien välillä. Aikoinaan oli tarkoitus rakentaa metrolinja (kuvassa vasemmassa alakulmassa), mutta se jäi haaveeksi. Vasta vuonna 2000 tähän tehtiin tvärbana-linja, joka on moderni raitiovaunun ja sähköjunan välimuoto. Tvärbanalla tästä pääsee Mälaren lahden toiselle puolelle Alvikiin, ja siellä sijatsee lähin metroasema.

Stora Essingen

Me ollaan aina lennettyRoomaan Ryanairin koneilla Skavstan lentokentältä. Ryan Air on muuttanut Arlandan kentälle! Kun palasimme takaisin Tukholmaan, niin bussi kuljetti meidät lentokentältä Essingeledeniä pitkin Tukholman keskutaan. Joka kerta olen alkanut kyynelehtiä lähestyuttäessä Tukholmaa ja italialaiset kanssa matkustajat alkavat ottamaan valokuvia ja huudella ihastuksesta. Tukholma on todellakin kaunis kaupunki varsinkin kesällä.

Tukholman sijainti on siitä hankala, ettei Tukholma ole mikään päätepiste, vaan ohikulku kaupunki, missä kaikki junatkin kulkee kaupungin kautta eteenpäin. Tukholma on vielä kaiken lisäksi rakennettu saarille, siis Tukholma nousi ylös merestä mannerjään sulettua ja näin syntyi lukuisia saaria. Tukholma nousee vieläkin kaiken aikaa ja näin lisäntyy kaupungin pinta-ala vuosi vuodelta.

Tukholmaan valmisteilla oleva kehätie/ringleden, joka paikoittain kulkee leveissä tunneleissa ja paikoittain korkeitten paalujen päällä. Koko kehätie tulee olemaan moottoritietä. Luultavasti se kestää tuonne vuoteen 2030 ennen kuin koko kehätie tulee olemaan valmis, vaikka siitä on jo melko paljon rakennettu, kuten Södra Länken. Itäisin osa on vielä jäljellä (nyt on vuosi 2016 kun tätä kirjoitaan).

Essingebron silta/Essingebroleden on 9 kilometriä pitkä tien pätkä, mikä kulkee Essingen saarten kautta ja takana häämöttää myös Tranebergsbron silta.  Solnan jälkeen moottoritie kulkee etelään päin Kungsholmenin saaren läpi, Lilla ja Stora Essingen-saarien yli Gröndalin, Aspuddenin ja Liljeholmenin kautta Västbergaan.

Essingeledeniin kuuluu kaksi siltaa: 400 metriä pitkä  Gröndalsbron ja 470 metriä pitkä Essingebron silta. Essingeleden kulkee myös 210 metriä pitkän Fredhällin tunnelin läpi, joka on yksi Euroopan eniten liikennöidyistä tunneleista.

Stora Essingen saarella on  pientaloasutusta. Täällä asuu noin vajaat 500 henkeä. Essingen saaret kuuluvat Kungsholmenin kaupunginosaan. Saaret ovat erilaisia noin ulkonaisesti, mutta molemmat ovat kumpareisia saaria. Oikeastaan koko Tulkholma on erittäin kimpareista.

Saarilla on aivan oma tunnelmansa. Tänne on hyvät kulkuyhteydet busseilla ja matka taittuu nopeaan joten ei uskoisi olevansa miljoonakaupungissa, kun kävelee Essingen saarten katuja. Se on myös hyvä asia ettei saarille ole sallittu rakentaa lisää asuinrakennuksia. Lilla Essingen saarella on jo hieman liikaakin kerrostaloja. Bussi 56 kulkee molemmille saarille Kungsholmnein saarelta. Bussi 1  kulkee (Silja linjan satamasta keskikaupungin kautta) Stora Essingen saarelle.

Alunperin Stora Essingen saari kuului Brommaan, mutta se liitettiin Tukholmaan vuonna 1916. Essingen saaret kuuluvat keskikaupunkiin. 1500 vuotta sitten sijaitsi alueella kolmaskin Essingen saari, ja saaret kuuluivat Bromman saaristoon. 

Stora Essingen saarella on oikeastaan vain yksi katu, Torggatan. Sen sijaan  saareltalöytyy lukuisia kujia ja polkuja. Stora Essingen saari on todellakin kaunis ja se on aina kautta aikojen kiehtonut ohikulkevia veneilijöitä. Trubaduuri Carl Michael Bellman on tehnyt saaren tunneksi omilla lauluillaan.

Stora Essingen saaren laivalaituri, tai Värdshusbryggan, sillä tämä laituri kuului alunperin rannalla sijainneelle Värdshuset'ille. Värdshuset oli eräänalainen majatalo joka jouduttiin sulkemaan humalaisten tappelujen ja riitojen takia.

Tämä laituri on nyttemmmin korjattu. Laiturissa käy useampikin saaristolaiva, varsinkin laivat S/S Drottningholm ja M/S Prins Carl Philip, jotka kulkevat Drotningholmiin, missä kuningas ja kuningatar asuvat.

Värdshusparken, Stora Essingen

Värdshuset/majatalo on hajoitettu, mutta sen puutarha on nyt puistoaluetta. Tosin hyvin pieni puistoalue.

Täällä puiston vieressä sijaitsee sisävesilaivan laituri

Saarelle alettiin rakentamaan 1870-luvulla kesäasuntoja ja työläisasuntoja. Mutta vasta vuoden 1929 jälkeen kun paikallinen Essingebron silta rakennettiin alkoi tonttien myynti vilkastua. Essingetorget, Stora Essingen keskusta myymälöineen on alue johon rakennettiin joitakin kerrostaloja. Saaren pohjoisosassa sijaitsee konttoreita, mutta muuten alue on huvila-aluetta. 

Norrskogsvägenin varrella on huomiota herättäneitä rivitaloja, jotka on rakennettu funkis tyylin mukaan. Rakennusmestari Gösta Videgård rakensi rivitalot arkkitehtien Rolf Hagstrand ja Birger Lindbergin suunnitelmien mukaan. Ikävä kyllä osa asunnoista sai Essingeledenin moottoritien maisemakseen.

Essingetorget on hyvin pieni tori,  paremminkin pieni puistoalue katujen välissä, mutta se on silti Stora Essingen saaren keskusta. Tästä löytyy pizzeria, kahvila/ravintola ja kemiallinen pesula. Ruokatavara myymälä sijaitsee hieman keskemmällä saarta. Lilla Esseningin sarelat löytyy toien ruokatavarmyymälä.

 

Bussit numero 1 ja 56 päätyvät tälle torille. Busist kulkevat tänne Lillla Essingen  saaren kautta. 

Kansainvälinen ranskalainen koulu Lyceé Francais Saint Louis de Stockholm ja Essingeskolan koulu sijatsevat torin lähettyvillä. 

Saaren pohjoispuolella kulkee tvärbanan juna 22, Sickla Udden ja Alvikin välillä. Samat bussit pysähtyvä kahdella pysäkillä Lilla Essingen saarella ja bussi 56 kiertää lenkin Lilla Essingellä. Busseilla 1 pääsee Tukholman ydinkeskustaan  ja siitä edelleen samalla bussilla Silja linjan satamaan saakka.

Ranskalainenkoulu, jossa voi lukea ylioppilaaksi saakka, ranskalaisen koulusysteemin mukaan. Stora Essingen saarta on alettu kutsumaan pikku Pariisiksi,  koska saarella liikkuu ja asuu paljon ranskankielisiä henkiöitä.

Essinge Brogatan'in varrella asui aikoinaan Elektroluxin työläisiä. Yksi perustajista oli pölyimuritehtailija Axel Wenner-Gren. Hän oli yksi Ruotsin mahtavista yritysjohtajista ja suurlahjoittajista. Elektrolux on ollut maailman johtava kodin elektrornilaitteiden myyjä. Heidän tuoteittaan ovat esimerkiksi Elektro-Helios, AEG, Zanussi, Husqvarna, Rosenlew ja Volta.

Lux tehdas Lilla Essingen

Tehdas jopa järjesti työläisilleen oman bussikuljetksenkin.

Aluddsparken on mukava näköalapaikka Stora Essinegn saarella. Täällä louhivat Långholmenin saaren vankilan vangit 1800-luvun lopulla katukiviä, joilla katettiin esimerkiksi Drottningsholmvägen.

Broparken sijaitsee Gröndalsbron ja Essingebron välisellä rantakaistalla.

Kuvassa näkyy Lilla Essingen ja Västerbron silta joka yhdistää Kungasholmenin ja Södermalmin saaret. Taustalla häämöttää myös kaupungintalon torni. Tuo vesialue tuossa on osa Mälaren järveä ja nimeltään Essingedjupet. Nimi tulee siitä että se on 16 metriä syvä lahti.

Stora Essingen saarella on paljon kauniita huviloita ja jokainen on oma tyyppisensä. Tämä on aivan ihana alue. Täältä ei halua kukaan muuttaa pois.

Stora Essingen kirkko

 Täällä olen kertonut kirkosta lisää.

Arkkitehti Gurillius Johansson suunnitteli kirkon ja kirkkorakennus vihittiin käyttöön vuonna 1959. Tämä kirkko on valittu kirikollisten muistomerkkien joukkoon.

Kirkkorakennus on basilikatyyppinen, korkea kekilaiva ja matalammat sivulaivat. Kirkkorakennus seisoo kuten pitääkin  pohjois-etelä suunnassa ja sisäänkäynti on on eteläiseltä puolelta, kuten tapoihin kuuluu.

Kirkon ulkoseinät, kellotapuli ja  kirkkosalin lattia ovat punaisesta tiilestä.

Cyrillus Johansson rakennutti erillisen kellotapulin kirkon pihamaalle. Hän on saanut aivan selvästi vaikutteita italialaisita kirkkotapuleista, camapanileistä. Kikkotapuli on 48 metriä ja tornin huippu on Mälaren järven vedenpinnasta 97 metrin korkeudella.

Kirkon ulkoseinät ja kirkkosalin lattia ovat punaisesta tiilestä.

Einar Forseth on valmistanut pääalttarin valaistun lasiteoksen, Avsked och återkomst, Hyvästijättö ja paluu nimeltään. Samainen Einar Forseth on valmsitanut kapungintalon Gyllenesalen/Kultainen sali, ison seinän kokoisen kultamosaaiikki teoksen, joka kuvaa Mälardrottning'kia/Määlarin kuningatarta. Einarista toisten lisää.

Tämä Forsethin alttaritaulu oli alunperin tarkoitettu Karoliinisen sairaalan kappeliin, mutta se laitettiinkin kuitenkin tänne Essingen kirkkoon.

Essingen vanha kirkko on pyhitetty kaikille enkeleille mutta erikoisesti arkkienkeli Mikaelille. Kirkko oli Essingin saarten ensimmäinen ja ainoa kirkko 1920-luvulla.

Tämä pieni kirkko kuuluu Liberaalille Katolliselle kirkolle, LKK. Se kai on suomeksi Vapaa katollinen kirkko. Kungsholmenin baptistikirkko omisti tämän kirkon aikaisemmin. Liberali katollinen kirkko osti tämän kirkon vuonna 1970.

Alviksbron silta on 400 metriä pitkä silta, joka johtaa Alvikiin, jossa sijaitsee lähin metroasema. Tätä siltaa pitkin kulkee vain Tvärbana, joka on raitiovaunun ja sähköjunan välimuoto. Silta valmistui käyttöön vuonna 2000. Alvikiin ja siitä edelleen Drottningholmiin ja Ekerön saarille pääsee myös Kungshomenin saarelta Drottningholmsvägeniä  Tranebergin sillan ylitse.

 

Lilla Essingen saari joka sijaitsee lähinnä Kungshomenin saarta, jonne on kävelysiltakin Kungsholmenilta. Kuten kuvastakin näkyy on Lilla Essingenillä kerrostaloja ja täällä asuu enempi väkeä kuin Stora Essingnin saarella. Täällä asuu lähemmäksi 6000 henkeä. 

Essingeledenin moottoritie jakaa Lilla Essingen saaren kahtia ja sen pohjoispuolella seisoo jokunen virasto ja joittenkin firmojen konttoreita sekä yksityisvenesatama ja pari pientä puistoaluetta, Östra- ja Västra Primuspareken.

Kuvassa Essingeleden E 4 joka halkoo Lilla Essingen saaren kahtia. Taustalla näkyy Kungsholmenin saari jossa Essingeleden kulkee noin sata metriä tunnelissa ja alittaa Fredhällin asuinalueen kallion sisällä. Essingeledeniltä pääsee myös kääntymään oikealle Drottningholmsvägenille.

Kungsholmenilta pääsee Lilla Essingen saarellle kävellenkin Mariebergsbron sillan kautta, mutta siitä eteenpäin Stora Essingen saarellle on otettava kulkuneuvo.

Essingeleden on ollut suureen tarpeseen. Kuvassa Lilla Essingen saari.

Mariebergsbron silta lähinnä, jota pitkin pääsee Kungsholemnilta Lilla Essingen saarelle kävellen. Taustalla näkyy myös Essingeleden E 4 ja siltojen välimatka on todellisuudessa noin parisataa metriä. Kungsholmenilta tuleva Görvelssgatan muuttuu sillalla Essinge Brogataniksi. Ensimmäinen bussipysäkki on heti sillan jälkeen ja kaupunkiin päin kulkevan bussiliikenteen pysäkki seisoo sillalla (näkyy kuvassa vasemalla).

Marieberg Kungsholmenin saarella on suosittu asuinnalue. Mutta siitä enempi toisten...

Villa Bergslottet oli Swederusin perheen kesäasunto. Kuvassa on myös mukana plavelija neiti  tuolla taustalla. Kuva on otettu vuonna 1867.

Lilla Essingen saari oli 1900-luvulla erittäin suosittu paikka jonne rikkaimmat rakensivat kesäasunnon perheelleen. Useimmat kesäasunnoista hajoitettiin 1930-luvulla, kun alettiin rakentamaan vuokra-asuntoja saarelle. 

Saarelle nimittäin perustettiin kaksi suurta teollisuuslaitosta joiden työläiset tarvitsivat asuntoja. Primus joka mm valmisti primuskeittimiä, joista oli suuri kysyntä siihen aikaan kun herrasväki muutti kesäisin kesäasunnoilleen. Luxin lampputehdas oli toinen työpaikka saarella. Elektorlux osti vuonna 1919 Lux AB:n.

 Essinge Udden uimaranta

Osa teollisuusrakennuksista on uuskorjattu ja niissä on konttoritiloja, valtion virastoja ja tietokonekeskus. Osa niistä purettiin ja alueelle rakennettiin uusi asuinalue nimeltä Esssinge Udde.

Lux parken puistoalue sijaitsee saaren itäisellä reunalla. Nimi tulee Lux tehtaasta josta sittemmin tuli Elektolux, jonka tehtaat sijaitsivat lähellä puistoa.  

Lux parken

Lux parken

 Lux parken

Luxviken

Tänne on syntynyt uusi asuinalue varakkaille nuoremmille tukholmalaisille 'kariaristeille.' Tässä on oma venesatamakin johon voi ankkuroida baattinsa. Täällä rikkaat nousukkaat elvävät jet-set elämää kesäaikaan. 

Täällä sijaitsee italialainen trattoria, Pappas Deli niminen kahvila/ruokala, kahvila nimeltä Luxviken  ja tietystikin Sushi ravintola, kaikkista suosituin ruokalaji nuoremman väen parissa. Mukava paikka kesällä jossa istuu paljon paikllista väkeä, jotka tuntevat toisensa.

Lilla Essingen saaren pohjoisessa osassa, heti kun saapuu saarelle, löytyy monta ruokapaikkaa.

Oma venesatama

Lux ravintola joka sijaitsee Elektroluxin entisessä työmaaruokalassa.

 Tämä ravintola on saanut tähden Guide Michelin ravintolalistalla.

PS. 29.08.2023. 

Olin jo postausta tehdesäni tietoinen siitä että Lilla Essingen saarta rakennetaan uuten uskoon, mutta en ollut tietoinen siitä, koska projekti saa alkunsa. Nyt se näyttää olevan jo pitkällä.

Tulin kertomaan jälkeenpäin että Lilla Essingen saaren pohjoinen puoli E 20 tien toisella puolella on hajoitettu ja sinne rakennetaan uusia asuintaloja. Saaren ympärille rakennetaan kävelytie. Osa asunnoista tulee olemaan vuokra-asuntoja osa asumisoikeusasuntoja. Tukholamssa on ollut tapana rakentaa vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja samalle alueelle vieri vierekkäin ja asunnotkin ovat samanalaisia. Osakeasuntojahan ei Ruotsissa ole lainkaan.

Uusi asutuskaava, uusrakentaminen aloitettiin jo vuosi sitten

Purkaminen on vatinut rohkeutta kunnan päättäjiltä, mutta ehkäpä uusrakentaminen oli ainoa ratkaisu. Asuintalot ja tehtaat purettiin jo kauan sitten ja ne olivat varmaan jo siinä kunnossa ettei niitä kannattanut enää peruskorjata. Tehtaat jättiävät jälkeensä kuintekin ruman kuvan alueesta. Tuholmassahan ei rakenneta mitään ennen kuin kansalaiset ovat saaneet tutustua perin pohjin hankkeeseen ja kertoa oman mielipiteensä. Asuntojono Lilla Essingelle tulee aivan varmasti olemaan pitkä!

1900-luvun alussa saarelle rakennettiin kesähuviloita, jotka purettiin 1930-luvulla ja tilalle rakennettiin kerrostaloja, missä oli vuokra-asuntoja. Suurimman osan viime vuosisadan ajalla Lilla Essingeniä hallitsi kaksi tehdasta:

Primus-tehtaita, jotka muun muassa tuottivat kuuluisan Primus-keittiön. Tehdas suljettiin vuonna 1956. AB Luxin tehtaat, myöhemmin Electrolux, joka lähti saarelta 1990-luvun lopulla.

Stora Essingen

Lilla Essingen