Brännkyrka kyrka

Brännkyrka kyrka/Brännkyrkan kirkko,

 Götalandsvägen 189, Älvsjö

Kirkko on avoinna joka päivä kello 9.00-16.00.

Bussi 144 Gullmarsplanilta pysähtyy kirkon luona. Bussi kulkee Gullmarsplanin ja Fruängenin väliä. Bussilinjan molemmissa päissä sijaitsee metroasema. Kiukron luon pysäkin nimi on Brännkyrka kyrka. Tukholman läänissä pääsee jokaisen kirkon luokse bussilla.

Brännkyrkan pitäjä kuului vudesta 1913 Tukholman kaupunkiin, mutta vuodesta 1971 jaettiin Brännkyrka kahden kunnan kesken, Tukholman ja Nackan. Brännkyrka nimistä paikkakuntaa ei ole olemassa, mutta Brännkyrka on Tukholman kunnan poliittisen jakauman mukaan Tukholman kunnan piiri/distrikti. Kirkko  sijaitsee erittäin kauniilla paikalla ikivanhan Götalandsvägenin varrella vain kaksi kilometriä Årtsavikenin eteläpuolella.

Tällä alueella on perinteisesti sijainnut ja sijaitsee vieläkin lukemamttomia kartanoita. Useimmat kartanoista ovat antaneet nimen kartanoiden ympärillä sijaitseville astustaajamilla. 

Brännkyrkan seurakuntaan kuului aikoinaan melkein koko eteläinen Tukholma. Nykyään seurakunta kattaa alueen Fruängeniltä Östebergaan.

Götalandsvägen/Götanmaan maantie on saanut nimensä siitä että se oli aikoinaan ainoa tie Tukholmasta Götalandin maakuntaa kohti kulkeva tie. Sitä ennen pääsi Tukholmasta vain vesiteitä pitkin pois kaupungista.

 Svarta Löt sijaitsi tällä paikalla Albyssä, Botkyrkan kunnassa

Matkan varrella sijaitsi tärkeä rakennus nimeltä Svarta Löt, nykyisen Botkyrkan alueella, jossa pidettiin ennen vanhaan keskiajalla tinget/käräjiä. Täällä pidettiin käräjiä jo 1200-luvulla.

Göta Landsvägenin varrelle syntyi ihan itsestään kestikievareita ja kirkkojakin pystytettiin tien varteen. Tie on suurelta osin nykyään hävinnyt koska uusia teitä on rakennettu entisen päälle pitkin ja poikin ja asuinalueita ja teollisuuttakin on rakennettu. Tie kulki Tukholmasta Johanneshovin, Enskede gårdin, Årstan, Östbergan, Örbyn linna ohitse, Älvsjön kautta Botkyrkaan. Siitä edelleen Salemin kautta Södertäljeen.

Göta Landsväg

Siellä täällä on lyhyitä pätkiä alkuperäisestä Göta Lansdsvägenistä jäljellä

Lähellä Brännkyrkan kirkkoa sijaitsi Lerkrogen niminen kestikievari, missä sai syödäkseen ja yöpymispaikan tarvittaessa. Rakennus kuuluu nykyään paikalliselle kotiseutujärjestölle.

Kotiseutujärjestön tilat

Tämä kotiseutu/hembygd-aate on tyypillisitä ruotsalaisille. Ruotsalaiset ovat koitiseutunsa kansalaisia ennen kaikkea, ei ruotsalaisia. Ruotsalaiset käyttää sanaa kotiseutu/hembygd sanaa isänmaa/fosterland sanan sijasta. Tämä voi olla vaikea suomalaisten ymmärtää, koska Suomessa on ajatus kansallisuudesta  ollut jo aikansa kiinteästi yhdisttety juuri suomlaisuuteen. Mutta kansalaisaate on Suomessa melko nuori ideologia. Luultavasti vain suomenruotsalaisilla alueilla voidaan ymmärtäää tämä ruotsalaisten kotiseutu rakkus, mikä ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia saattaa yhdistää. 

Isänmaallisuus nimitystä ei Ruotsissa ole edes käytössä, mutta sen sijaan on nimitys kotiseutu/hembygd-nimitys. Isänmaallisuus/fosterland nimitys johtaa ruotsalaisten ajatukset heti fasismiin tai natsismiin ja pelkkä ajatuskin siitä saa ruotsalaiset vavahtamaan.

Fosterland (=maa missä on saanut kasvatuksensa) yhdistettiin aikoinaan ainoastaan lojaalisuuteen kuningasta kohtaan, ei yhteenkuuluvaisuutta kansalaisten kesken kuten Suomessa.

Ei missään muussa merkityksessä ja näin ollen sen ymmärtää ettei modernit kansalaiset enää tunne kuningasta kohtaan mitään erikoista lojaalisuutta. Isänmaallisuus on siis ollutta ja mennyttä, tarpeetonta. 

Eihän kuninkaalla ole edes valtaa ollut sitten miesmuistiin. Ruotsalaisille ei kuninkaalliset ole nykyään sen kummempia kuin muutkaan.Nykyään sanonta 'för kungen och fosterlandet' (=kuninkaan ja isänmaan puolesta) on käytössä vain humoristisessa mielessä.

Brännkyrka kyrkan kirkko sijaitsee Örby Slott nimisellä asuinalueella, joka on niin kuin nimikin sanoo keskittynyt Örbyn linnan ympärille. Örbystä ja Örbyn linnasta olen aikaisemmin kertonut täällä.

Kirkko kuuluu Tukholman alueen vanhimpiin kirkkoihin. Kirkko rakennettiin 1100-luvulla. Alkuperäinen puukirkko paloi tulipalossa. Kirkko rakennettiin uudestaan ja kirkolle annettiin nimeksi Brännkyrka/palanut kirkko, joka antoi sitten puolestaan nimen alueellekin. 

Nimi Brännkyrka löytyy monesta yhteydestä kuten pitäjän nimestä, maalaiskunnasta, seurakunnasta, piiristä, gymnasiumista, kotiseutujärjestöstä ja ties mistä, johon nimi Brännkyrka on yhdistetty, mutta mitään Brännkyrkan austustaajamaa ei ole. Lähin taajama on Örby slott, joka sijaitsee Örbyn linnan ympärillä. Kirkon luota on noin 350 metriä linnaan ja sen kauniiseen puistoon.

Brännkyrkan seurakunta on keskiajalta ja se kattoi aikoinaan paljon suuremman alueen kuin nykyään. Kolme omaa seurakuntaa on irroitettu omakseen. Brännkyrkan seurakunnalla on toinenkin erittäin moderni kirkko, Vårfrukyrkan kirkko, mikä sijaitsee Fruängenin alueella.

Uusi alttaritaulu

Brännkyrkan kirkko nimittäin peruskorjattiin vuonna 1975 ja silloin kirkko sai jonkin verran uutta kalustoa. Bertil Vallien on valmistanut lasisen alttaritaulun Orrefors Kosta Bodan lasitehtaalla.

Edellisessä valokuvassa näkee tämän pedaning kirkon vasemman puoleisella seinällä. Nämä kuuluu siis osana alttaritauluun, vaikka sijaitsevatkin melko kaukana alttaritaulusta.

Vanha alttaritaulu on Einar Forsethin valmistama. Ei ole aavistustakaan että mihinkä joutui tämä alkuperäinen alttaritaulu, mutta luultavasti se vietiin Historialliseen musoon Östermalmilla.

Penkitkin ovat uudemmalta ajalta.

Piscina/kastemalja, minkä on valmistanut Sven Lundquist. Kastemalja on Brännkyrkan kirkossa piscina ja se on vain moderni koriste-esine.

Piscina viittaa mielestäni Roomaan. Keskiaikaiset kylpyläaltaat olivat nimeltään piscina. Myöhemmin alettiin kirkkojen vesialtaita kutsua myös piscina nimellä. Altaassa ei kastettu lapsia vaan siinä huuhdottiin sakramenttiastiat. Papit pesivät siinä kätensäkin ja vesi juoksi altaasta Pyhään kirkkomaahan.

Asquasantiera on nimeltään pyhävesiastia,-malja tai -allas Italiassa, jossa on Pyhää vettä ja jossa jokainen katollinen saa kirkkoon tullessan kastaa sormensa ja sitten tehdä ristin merkin rintaansa. 

Roomassa nämä asquasantierat sijaitsee heti kirkon siisääntulossa.Roomassa mennään kirkkosalliin oikean puoleisesta ovesta  ja ulos vasemman puoleisesta ovesta. Roomassa ei ole enää lainkaan vettä näissä vesiastioissa. Lapset kastetaan fonte bettesimalessa, mikä vastaa melkein prikulleen ruotsalaista dopfuntia/kasteastiaa. Suomessahan kasteastiat taitaa enimmäkseen olla lasimaljoja.

Hautakappeli

Märta Helena Reenstierna oli rikas kartanonomistaja. Hänet on haudattu kirkkomaahan. Häntä kutsuttiin nimellä Årstafrun. Hän omisti Årsta gårdin kartanon tiluksineen 1700-1800-lukujen vaihteessa. Hän kirjoitti päiväkirjaa, mikä jopa julkaistiin. Päiväkirjat ovat nykyään Nordiska Museet'in varastossa. Hänen päiväkirjastaan saa hyvän kuvan sen ajan herrasväen elämästä. 

Lagerbielskan suvun hautakappeli

Muistolehto

 Ihana vanha kirkkomaa

Tukholmassa on tilanne sellaien ettei ole montakaan paikka mihin saa haudata arkun kanssa tilanpuutteen takia. Polttohautaus alkaa olla tavallisin ja melkein pakollisinkin.

Kirkon vieressä sijaitsee seurakuntakoti ja pihalla on lapsille leikkipaikka, missä on oma pieni kirkkokin.

Bromman kirkko

Bromman kirkko, Gliavägen 100, Bromma

Brommalandet sijaitsee Mälaren järven rannalla. Mälaren järvi ikäänkuin syleilee kolmelta sivulta Bromman aluetta. Keskiajalla kuljettiin vesireittejä pitkin. Asutuksia ja taajamia alkoi syntyä 1100-luvulla ja rakennettiin kaksi ns linnoituskirkkoa, Solnan ja Bromman kirkot. 

Pitää muistaa että tämä oli katollisella ajalla. 1000- ja 1100-luvuilla uudesta uskosta kiinnostuivat pääasiassa korkeammat kansanluokat. Valtio ja kirkko tekivät tiivistä yhteistyötä, ja jokainen uusi kruunattu kuningas sai arkkipiispalta siunauksen. Ensimmäiset kirkkorakennukset olivat yksityisiä.

Ruotsissa kristinuskon lopullinen voitto saavutettiin vasta vuoden 1100 tienoilla. Myös feodaalijärjestelmä syntyi suhteellisen myöhään, vasta 1200-luvun loppupuolella, kun panssaroidut ritariarmeijat olivat jo menettämässä sotilaallista merkitystään mantereella.

Katolinen kirkko nousi kristinuskon läntiseksi haaraksi ennen jakautumista vuonna 1054. 1100-luvun puolivälistä lähtien Ruotsi oli oma roomalaiskatolinen kirkkoprovinssi, jolla oli arkkipiispa Uppsalassa. Uskonpuhdistuksen jälkeen katolilaisuus kiellettiin maassa ja viimeiset katoliset papit karkotettiin 1500-luvun lopulla. Katolinen kirkko sai jälleen osittain toimia Ruotsissa 1700-luvun lopusta lähtien. 1900-luvun jälkipuoliskolla kirkko on kasvanut nopeasti eri puolilta maailmaa tulevien suurten pakolaisvirroineen. Katolisella kirkolla on nykyään Ruotsissa noin 120 000 jäsentä.

Bromman kirkkoa rakennettiin vuosina 1160-70. Kirkkorakennusta pidetään Tukholman alueen vanhinpana. Vuonna 2006 valitsi Tukholman paikallisradion kuuntelijat Bromman kirkon Tukholman läänin kauneimmaksi kirkoksi. 

Tämä 850 vuotta täyttänyt kirkko on yksi Ruotsin arvokkaimmista kirkoista, joten tänne ei päästetä ketään vapaasti sisään. Mutta kirkossa pideteään konsertteja ja erilaisia taphtumia, joten kanatta silloin mennä kirkkoon. Määrättyinä aikoina kirkko on avoinna, jolloin pääsee sytyttämään kyntillän ja istumaan kirkonpenkillä. Nykyään torstaisin kello 17.30-19.00 on kirkko avoinna vierailijoita varten.

Kirkon sisäänkäynti ja sen yhteydessä asehuone. Ovet ovat päällystetty kuparilla.

Alkuun kirkko oli vain pyörökirkko ja kuori. Pohjakerroksessa oli  kirkkosali.

Ylemmässä kerroksessa sijaitsi ns jungfrukammare/neitsytkammari, mikä oli naisille ja lapsille tarkoitettu tila. Jungfrukammaren oli eräänlainen suojahuone. Miehet hoiti vartioinnin muurin päältä, joka sijaitsi jungfrukammarin päällä. Kirkontornia/kyrkospiraa ei ollut lainkaan.

Kirkko sijaitsi keskiajalla paljon lähenpänä Mälaren järveä ja tomi näin ollen linnakekrikkona. Muita Mälaren järven linnakekrikkoja oli Solnankirkko ja Munsön kirkko, kaikki kolme pyörökirkkoja. Kirkko sai ns säterikaton  1600-luvulla ja sen jälkeen krikkon on rakenntuu vain kaksi hautakappelia. Hjärnen suvun kappeli rakenenttin ensin ja 30 vuotta sen jälkeen rakennettiin Stierncrona suvun kappeli.

Vuonna 1906 putsattiin kalkkimaalaukset esille sillä seinät oli kalkattu valkoisiksi uskonpuhdistuksen jälkeen 1500-luvulla. Alkuun kirkko kuului Santa Klaran seurakuntaan mutta vuodesta 1846 se on ollut oma seurakuntansa. Myöhemmin kun alueen väkiluku kasvoi niin seurakunta jaettiin kahteen, Västerleds ja Essingen seurakuntiin. 

Kirkko seisoo alueella, missä sijaitsi ennen vanhaan Enebyn ja Beckombergan kartanot. Vuodesta 1905 alettiin kartanoiden tiluksia myös pilkkomaan huvila- ja omakotitonteiksi. Näin syntyi Bromman huvilakaupunginosa. Alue on vieläkin erittäin suosittu auinalue mutta huvilat ovat tosi kalliita. 

Beckombergan kartanon tontille rakennettiin mielisairaala, miehillle ja naisille oma rakennuksensa. Mielisairaalan rakennukset ovat osittain purettu sen jälkeen kun Ruotsissa suljettiin kaikki mielisairaalat. Osaan rakennuksia rakennettiin moderneja asuntoja ja niiten ympärille aivan upouusia asuinrakennuksia. Nyt alue on erittäin ihastuttava ja suosittu asuinalue.

Vuonna 1974 paloi kellotapuli joten pienempi kirkonkelloista laitettiin ruohikolle kirkon edustalle korjausten jälkeen. Nykyinen kellotapuli on siis uudempi.

Kellotapuli

Gabriel Stierncrona 1669-1723

Tämä herra oli ainoa barooni Ruotsissa. Nykyäänkään ei ole kuin yksi barooni Ruotsissa,  barooni Adelswärd. Stierncrona oli Ruotsin oikeuskansleri, joten ei ihme että häntä alettiin kutsua barooniksi. Hänen sukujuurensa oli Saksassa. Hän asui Åkeshovin linnassa Brommassa, mutta hän omisti pari kartanoakin. 

Barooni Gabriel Stierncronan hautakappeli. Luultavasti kappelisssa on myös muita suvun jäseniä haudattuna.

En jaksa perehtyä tähän muistotaluun, mikä on kirjoitettu latinaksi..

Åkeshovs slott

Keskilaiva rakennettiin vasta 1400-luvulla, kun tarvittiin istumapaikkoja. Sitä ennen vain ylempi kansanluokka sai tulla kirkkoon. Mutta kun rikkaimmaat porvarit päästettiin kirkkoon, niin ylempi kansanluokka tarvitsi penkit ja muu väki sai seisoa taustalla kirkon sisäänkäynnin lähellä. Kirkon penkeistä jopa riideltiin. Kirkossa haluttiin istua arvojärjestyksessä. Lopulta monessa kirkossa merkattiin penkkirivien päätyihin heidän puumerkkinsä, jotka saivat istua kullakin penkkirivillä. 

Mestarimaalari Albertus Pictor tuli kirkkoon 1480-luvulla ja maalasi kalkkimaalauksia seinille ja kaariholveihin. Vain noin sata vuotta myöhemmin kuningas Gustav Eriksson Vasa teki uskonpuhdistuksen ja kalkkimaalaukset käskettiin peittää valkosiella kalkkivärillä. Jälkeenpäin on ollut kova työ putsata maalausket esille.

Vasta 1600-luvulla kirkko sai tornin/spiran, saarnastuolin ja alttariasetelman. Silloin toimi kirkkoherrana Johanes Vultejus, joka oli saksalaista alkuperää. Vultejus oli ajallaan erittäin tunnettu ja hän ehti toimia monen kirkon kirkkoherrana ja myös överhovpredikanttina, siis kunininkallisen hovin omana pappina. Nykyinen kuninkaallisen hovin pappi on nimeltään Michael Bjerkhagen, joka on syntynyt Sri Lankassa. 

Vultejuksen ansiosta kirkkoa korjattiin perusteellisesti. Kirkko oli silloin jo 500 vuotta vanha. Hän rakennutti kirkon viereen ns fattigstuga/köyhäintuvan, jossa sai asua kaikista köyhimmät ja sairaimmat. Sellaisia köyhientupia oli useamman tukholmalaisen kirkon yhteydessä.

Bromma kyrkskola

Titeääkseni tässä rakennuksessa käy vieläkin kaksi ensimmäistä peruskoulun luokkaa kouluansa.

Kirkon yhteyteen rakennnettiin pappila, kirkonkellonsoittajan, siis lukkarin asunto. Samassa rakennuksessa sijaitsi Bromman kirkkokoulu, mikä toimi ensimmäisenä kouluna tällä alueella. Lukkarin tehtävänä oli 1600-luvulla opettaa lapset lukemaan ja kirjoittamaan.  

 Kuvassa on Katarinan kirkon köyhientupa vuonna 1881

Pappila, joka toimii nykyään ns sockenstuga'na, siis paikallisena pitäjäntupa na, jossa vieläkin pidetään kokouksia tai kokoontumisia premminkin. Tämäkin rakennus on Tukholman alueen vanhimpia rakennuksia kuten koulurakennuskin. Tässä tuvassa on  sijainnut kirkkoherranvirastokin joskus aikoinaan.

Paras aika vierailla kirkossa on sunnuntaisin Jumalanpalveluksen aikoihin kello 11. Muuten kirkko on harvoin avoinna. Keskiviikkoisin Bromman kirkon oma kirkkokuoro harjoittelee kello 19-21.30, jolloin voi olla mahdollista päästä sisään, kun kauniisti pyytää.

Bromman seurakunta on pyytänyt lupaa rakentaa marmorista, lasista ja messingistä hartaushuoneen kirkon yhteyteen, mutta he saivat kieltävän vastauksen. Kirkko on ainakin putsausta vailla, mutta mistä siihen saadaan varat. Rakennus on kulttuurisuojattu, joten putsaus on tehtävä kaikkien sääntöjen mukaan ja se tulee maksamaan. Siihen tarvitaan myös asiantuntevaa ja koulutettua työväkeä.

Hjärnen suvun hautakappeli, joka sijaitsee kirkon sisäänkäynnin vieressä. Hjärnen suku oli ikivanha ruotsalais-norjalainen aatelissuku. Esi-isän kerrotaan olleen tanskalainen, mutta se on luutavasti vain legenda. Sukua on vieläkin jäljellä Ruotsissa, mutta osa suvusta on muuttanut USA:han.

Kirkkomaan portti

 Muistolehto