maanantai 15. elokuuta 2016

Bromman kirkko

Bromma kyrka 2013, bild 2a.jpg

Bromman kirkko, Gliavägen 100, Bromma

Brommalandet sijaitsee Mälaren järven rannalla. Mälaren järvi ikäänkuin syleilee kolmelta sivulta Bromman aluetta. Keskiajalla kuljettiin vesireittejä pitkin. Asustuksia ja taajamia alkoi syntyä 1100-luvulla ja rakennettiin kaksi ns linnoituskirkkoa, Solnan ja Bromman kirkot. Pitää muistaa että tämä oli katollisella ajalla.

Bromma kyrka 2013, bild 1.jpg

Bromman kirkkoa rakennettiin vuosina 1160-70. Kirkkorakennusta pidetään Tukholman alueen vanhinpana. Vuonna 2006 valitsi Tukholman paikallisradion kuuntelijat Bromman kirkon Tukholman läänin kauneimmaksi kirkoksi. 

Tämä 850 vuotta täyttänyt kirkko on yksi Ruotsin arvokkaimmista kirkoista, joten tänne ei päästetä ketään vapaasti sisään. Mutta kirkossa pideteään konsertteja ja erilaisia taphtumia, joten kanatta silloin mennä kirkkoon. Määrättyinä aikoina kirkko on avoinna, jolloin pääsee sytyttämään kyntillän ja istumaan kirkonpenkillä. Nykyään torstaisin kello 17.30-19.00 on kirkko avoinna vierailijoita varten.

Bromma kyrka

Kirkon sisäänkäynti ja sen yhteydessä asehuone. Ovet ovat päällystetty kuparilla.

Bromma kyrka 2013, bild 9d.jpg

Alkuun kirkko oli vain pyörökirkko ja kuori. Pohjakerroksessa oli  kirkkosali.

Ylemmässä kerroksessa sijaitsi ns jungfrukammare/neitsytkammari, mikä oli naisille ja lapsille tarkoitettu tila. Jungfrukammaren oli eräänlainen suojahuone. Miehet hoiti vartioinnin muurin päältä, joka sijaitsi jungfrukammarin päällä. Kirkontornia/kyrkospiraa ei ollut lainkaan.

Kirkko sijaitsi keskiajalla paljon lähenpänä Mälaren järveä ja tomi näin ollen linnakekrikkona. Muita Mälaren järven linnakekrikkoja oli Solnankirkko ja Munsön kirkko, kaikki kolme pyörökirkkoja. Kirkko sai ns säterikaton  1600-luvulla ja sen jälkeen krikkon on rakenntuu vain kaksi hautakappelia. Hjärnen suvun kappeli rakenenttin ensin ja 30 vuotta sen jälkeen rakennettiin Stierncrona suvun kappeli.

Vuonna 1906 putsattiin kalkkimaalaukset esille sillä seinät oli kalkattu valkoisiksi uskonpuhdistuksen jälkeen 1500-luvulla. Alkuun kirkko kuului Santa Klaran seurakuntaan mutta vuodesta 1846 se on ollut oma seurakuntansa. Myöhemmin kun alueen väkiluku kasvoi niin seurakunta jaettiin kahteen, Västerleds ja Essingen seurakuntiin. 

Bromma kyrka 2013, bild 9c.jpg

Kirkko seisoo alueella, missä sijaitsi ennen vanhaan Enebyn ja Beckombergan kartanot. Vuodesta 1905 alettiin kartanoiden tiluksia myös pilkkomaan huvila- ja omakotitonteiksi. Näin syntyi Bromman huvilakaupunginosa. Alue on vieläkin erittäin suosittu auinalue mutta huvilat ovat tosi kalliita. 

Beckombergan kartanon tontille rakennettiin mielisairaala, miehillle ja naisille oma rakennuksensa. Mielisairaalan rakennukset ovat osittain purettu sen jälkeen kun Ruotsissa suljettiin kaikki mielisairaalat. Osaan rakennuksia rakennettiin moderneja asuntoja ja niiten ympärille aivan upouusia asuinrakennuksia. Nyt alue on erittäin ihastuttava ja suosittu asuinalue.

Bromma kyrka 2013, bild 3.jpg

Vuonna 1974 paloi kellotapuli joten pienempi kirkonkelloista laitettiin ruohikolle kirkon edustalle korjausten jälkeen. Nykyinen kellotapuli on siis uudempi.



Kellotapuli

Gabriel Stierncrona.jpg

Gabriel Stierncrona 1669-1723

Tämä herra oli ainoa barooni Ruotsissa. Nykyäänkään ei ole kuin yksi barooni Ruotsissa,  barooni Adelswärd. Stierncrona oli Ruotsin oikeuskansleri, joten ei ihme että häntä alettiin kutsua barooniksi. Hänen sukujuurensa oli Saksassa. Hän asui Åkeshovin linnassa Brommassa, mutta hän omisti pari kartanoakin. 

Bromma kyrka 2013, bild 4.jpg

Barooni Gabriel Stierncronan hautakappeli. Luultavasti kappelisssa on myös muita suvun jäseniä haudattuna.


En jaksa perehtyä tähän muistotaluun, mikä on kirjoitettu latinaksi..

Bromma kyrka


Interiör.

Bromma kyrka 2013h.JPG

Keskilaiva rakennettiin vasta 1400-luvulla, kun tarvittiin istumapaikkoja. Sitä ennen vain ylempi kansanluokka sai tulla kirkkoon. Mutta kun rikkaimmaat porvarit päästettiin kirkkoon, niin ylempi kansanluokka tarvitsi penkit ja muu väki sai seisoa taustalla kirkon sisäänkäynnin lähellä. Kirkon penkeistä jopa riideltiin. Kirkossa haluttiin istua arvojärjestyksessä. Lopulta monessa kirkossa merkattiin penkkirivien päätyihin heidän puumerkkinsä, jotka saivat istua kullakin penkkirivillä. 

Mestarimaalari Albertus Pictor tuli kirkkoon 1480-luvulla ja maalasi kalkkimaalauksia seinille ja kaariholveihin. Vain noin sata vuotta myöhemmin kuningas Gustav Eriksson Vasa teki uskonpuhdistuksen ja kalkkimaalaukset käskettiin peittää valkosiella kalkkivärillä. Jälkeenpäin on ollut kova työ putsata maalausket esille.


Vasta 1600-luvulla kirkko sai tornin/spiran, saarnastuolin ja alttariasetelman. Silloin toimi kirkkoherrana Johanes Vultejus, joka oli saksalaista alkuperää. Vultejus oli ajallaan erittäin tunnettu ja hän ehti toimia monen kirkon kirkkoherrana ja myös överhovpredikanttina, siis kunininkallisen hovin omana pappina. Nykyinen kuninkaallisen hovin pappi on nimeltään Michael Bjerkhagen, joka on syntynyt Sri Lankassa. 

Vultejuksen ansiosta kirkkoa korjattiin perusteellisesti. Kirkko oli silloin jo 500 vuotta vanha. Hän rakennutti kirkon viereen ns fattigstuga/köyhäintuvan, jossa sai asua kaikista köyhimmät ja sairaimmat. Sellaisia köyhientupia oli useamman tukholmalaisen kirkon yhteydessä.

Bromma kyrkskola, 2012 0622.JPG

Bromma kyrkskola

Titeääkseni tässä rakennuksessa käy vieläkin kaksi ensimmäistä peruskoulun luokkaa kouluansa.

Kirkon yhteyteen rakennnettiin pappila, kirkonkellonsoittajan, siis lukkarin asunto. Samassa rakennuksessa sijaitsi Bromman kirkkokoulu, mikä toimi ensimmäisenä kouluna tällä alueella. Lukkarin tehtävänä oli 1600-luvulla opettaa lapset lukemaan ja kirjoittamaan.  


 Kuvassa on Katarinan kirkon köyhientupa vuonna 1881


Pappila, joka toimii nykyään ns sockenstuga'na, siis paikallisena pitäjäntupa na, jossa vieläkin pidetään kokouksia tai kokoontumisia premminkin. Tämäkin rakennus on Tukholman alueen vanhimpia rakennuksia kuten koulurakennuskin. Tässä tuvassa on  sijainnut kirkkoherranvirastokin joskus aikoinaan.



Paras aika vierailla kirkossa on sunnuntaisin Jumalanpalveluksen aikoihin kello 11. Muuten kirkko on harvoin avoinna. Keskiviikkoisin Bromman kirkon oma kirkkokuoro harjoittelee kello 19-21.30, jolloin voi olla mahdollista päästä sisään, kun kauniisti pyytää.


Bromman seurakunta on pyytänyt lupaa rakentaa marmorista, lasista ja messingistä hartaushuoneen kirkon yhteyteen, mutta he saivat kieltävän vastauksen. Kirkko on ainakin putsausta vailla, mutta mistä siihen saadaan varat. Rakennus on kulttuurisuojattu, joten putsaus on tehtävä kaikkien sääntöjen mukaan ja se tulee maksamaan. Siihen tarvitaan myös asiantuntevaa ja koulutettua työväkeä.







Hjärnen suvun hautakappeli, joka sijaitsee kirkon sisäänkäynnin vieressä. Hjärnen suku oli ikivanha ruotsalais-norjalainen aatelissuku. Esi-isän kerrotaan olleen tanskalainen, mutta se on luutavasti vain legenda. Sukua on vieläkin jäljellä Ruotsissa, mutta osa suvusta on muuttanut USA:n.

Bromma kyrka 2013w.JPG



Bromma kyrka 2013r.JPG

Bromma kyrka 2013s.JPG

Bromma kyrka 2013t.JPG

Bromma kyrka 2013o.JPG




Kirkkomaan portti


 Muistolehto



2 kommenttia:

  1. Tuodaanko kuvissa näkyvät urut Suomeen, Salon puukirkkoon?

    VastaaPoista
  2. Hei Anonyymi!

    Ei ole aavistustakaan että kuinka pitkällä uusrakennus homma on edennyt. Tarkoitushan on saada uusi lisärakennus valmiiksi ensi vuodeksi kun Bromman kirkko täyttää 850 vuotta. Tilanpuute kirkkosalissa on ollut suurin ongelma. Tarvitaan hissi, vessat ja paikka jossa voi hiljentyä ja sytyttää kynttilöitä. Kirkkosali on jo muutenkin ahdas. Kirkkoneuvosto on luvannut että kirkko saa uudet urut joista seurakunlaiset tulevat olemaan ylpeitä. Seurakunta tiedoittaa: "en ny orgel skall installeras som kommer att bli en stolthet för Bromma församling".

    Ei siis ole lainkaan mahdottomuus, jos urut tullaan myymään Saloon.

    VastaaPoista