Sankt Eriks Kapell

Sankt Erik/Erik den Helige/Pyhä Erik

Pyhä Erik, oikealta nimeltään Erik Jedvarson tai Jedvardsson, syntyi luultavasti vuonna 1160. Hän toimi Ruotsin (Sveariket) kuninkaana vuosina 1156-1160. Hän kuului ns Erikska ätten, Erikin sukuperään. Erikin suku halusi  olla itsenäinen paavin määräysvallasta ja päättää itste piispoista. Suvun suurin vastustaja oli Sverkerin suku. 

Erikin suku oli melko modernia väkeä, joten he saivat usein tukea kirkolta. Erikin suku tuki Varnhemin luostaria ja siksi useimmat suvun jäsenet on haudattu Varnhemin luostariin. Pyhän Erikin kullattu reliikkilaatikko on Uppsalan tuomiokirkossa. Varhemin luostarikirkko sijaitsee Billingessä, Skövden kunnassa, Västergötalandissa. Luostarin kirkossa lepää myös muita kuninkallisia kuten Birger jarl ja hänen poikansa Erik sekä Tanskan kuningatar Matilda. Kirkosta löytyy myös lukuisa määrä aatelisten hautoja. Varnhems klosterkyrka! Upea luostarinkirkko vuodelta 1150.

Pyhä Erik on Ruotsin kansallispyhimys ja myös Tukholman suojeluspyhimys. Hänen isänsä oli nimeltään Jedvar ja äiti Cecilia. Luultavasti Erik syntyi ja kasvoin jossain päin Upplantia. Erikin vaimo oli tanskalainen Kristina Björnsdotter ja heidän perillisestä, Knut Erikssonista, tuli seuraava Sveariketin kuningas. 

Näin sukunimi Eriksson, mikä on hyvin yleinen sukunimi Ruotsissa, sai alkunsa. Moni kastoi poikansa Erikiksi ja Erikin pojista tuli sitten Eriksson'eja/Erikin poikia. Tavallisilla ihmisillä ei siihen aikaan ollut sukunimeä, vain valtaapitävillä.

Erikistä tehtiin pyhimys hänen kuoltuaan mutta paavi ei koskaan tunnustanut Erikiä. Kerrotaan että tanskalainen ruhtinas Magnus Hendrisson, joka oli yhden vuoden ajan myös Ruotsin kuningas, tappoi Erikin. 

Pyhä Erik on haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon. Erik muistetaan Ruotsissa hänen perustamistaan laeista. Häntä pideteään myös näkövammaisten suojeluspyhimyksenä. 

Pyhä Erik on ollut Tukholman kaupungin sigillissä jo vuodesta 1376 lähtien ja nykyään hän on myös Tukholman kunnan vaakunassa ja lipussa. Tukholmassa on paljon seikkoja jotka muistuttavat Pyhästä Erikistä, Sankt Eriksgatan, Sankt Eriksplan, Samfundet Sankt Erik, Sankt Erikin silmäsairaala, jota pidetään maailman parhaana silmäsairaalana. Tästä silmäsairaalasta saakin sitten tämä postaus alkunsa sillä aion kertoa siitä alueesta, jossa silmäsairaala sijaitsee. St Erikin silämäsairaala muuttaa pian aivan uuteen kaupunginosaan Hagastaden ja aivan upouuteen rakennukseen.

Huom! Sankt voidaan kirjoittaa ruotsiksi joko Sankt, St tai S:t, joka tarkoittaa Pyhää.

Sankt Erikin alue Kungsholmenilla näyttää tämän näköiseltä nykyään. Grubbensringen tai Sankt Erikin alue, Kungsholmenin saarella, Sankt Erikin silmäsairaala kuvassa oikealla.

Aikoinaan tämä alue oli todellista slummia. Alue rakennettiin uudstaan vuosina 1995-89.Osa vanhoista rakennuksista peruskorjattiin ja lisäksi rakennettiin uusia rakennuksia. Tämä alue on ollut perinteisesti työmaa-asuntola-alueena. 

Hollantilainen muurarimestari Henrik van der Hufven sai luvan kuningas Johan III:ta perustaa tiilitehtaan Klara Sjön rantaan, Kungsholmenin puolelle. Rannasta oli siihen aikaan melkoinen jyrkkä nousu ylös tälle alueelle. Tiilitehtaan työläiset asuivat täällä ylhäällä mäen päällä.

Grubbens kvarn oli nimeltään tuulimylly, joka seisoi täällä ylhäällä Sankt Erikin kukkulalla. Rannassa sijaitsi tiilitehdas. Rakennus vasemalla on Separator, meijeritehdas. Separator AB rakensi myöhemmin upean konttorirakennuksen tontille, jonka sitten Alfa Laval otti haltuunsa. 

Gustav de Laval oli kekseliäs mies. Hän perusti 37 firmaa elämänsä aikana. Nyt rakennus on kulttuurimerkattu raknnus, mutta siihen tullaan rakentamaan asuntoja. Mahtaa asunnoista tulla kalliita.

Grubb niminen aatelissuku omisti herraskartanon tässä vieressä ja suuren puutarhan sen ympärillä. Siitä nimi Grubbensringen tälle uudelle ringinmuotoiselle rakennusryhmälle. Koko alue Klara sjön rannasta tänne Flemingsgatanille on uusrakennettua aluetta ja erittäin kaunista aluetta. Suosittelen tekemään päiväkävelyn tällä alueella. 

Barnhusbron on nimeltään tämä silta joka lähtee Kungsholmnenilta Klara Sjön ylitse Norrmalmin puolelle. Silta on osa ns Rådmansleden, mikä kulkee Kungsholmenilta Norrmalmin kautta Lidingön saarelle. Silta siis saa alkunsa juuri siitä kohtaa jossa tiilitehdas sijaitsi.

 Sankt Erikin pieni kappeli seisoo tuolla ringin keskellä

Sankt Erikin alue on uudesti muokattu, missä on vanhaa ja uutta. Erinomainen esimerkki siitä kuinka keskiuakaupungille on saatu erittäin viihtyisä ja hieno auinalue. Tätä aluetta näytetään Tukholmassa vierailevillekin.

Kappeli oli aikansa rosan värinen. Nyt se on maalattu on keltaiseksi.

Panoramakuvaus kirkon sisältä!

Kappeli rakennettiin vuosina 1912-1913 Sankt Erikin sairaalan hautauskappeliksi. Se oli hyvin lähellä etteikö kappelia hajoitettu 1970-luvulla. Tukholman Läänin Landsting omisti kappelin ja he lahjoittivat kappelin seurakunnalle. Arkkitehti Ulla Jonebrog uuskorjasi varovaisesti kappelin. 

Ensin kappeli siirrettiin kokonaisena hieman keskemmälle rinkiä. Nyt kappeli on suojattu kirkollisena kulttuurimuistomerkkinä, joten nyt sitä ei voikaan hajoittaa enää. 

Alttaritaulun on maalannut Harriet Ebeling. Molemmin puolin sitä on ikoonit. Ikoonit tulivat bulgarialaisten ortodoksien mukana, sillä heillä on oikeus lainata kirkkoa omiin tarpeisiinsa.

Alhaalla oikealla on St Erikin alue, taustalla Kaupungintalon torni ja sen takana Södermalm oikealla ja Gamla Stan vasemmalla. Näin keskeisellä paikalla tämä St Erikin alue sijaitsee. Lähinna Kungsbron silta joka johtaa suoraan Kungsgatania pitkin Hötorgetille, Tukholman keskustaan. Kuvan keskellä on Beckholmsbron silta, mikä on kävelysilta.

Bussi numero 1 lähtee Silja linjan satamasta ja kulkee mukavasti Gärdet metroasema, Värtavägen, Valhallavägen, Karlavägen, Sturegatan, Stureplan, Kungasgatan, Hötorget metro, City Terminalen, Flemingsgatan/Kungsholmen ja toinen pysäkki Kungsbron sillan jälkeen on St Eriks Ögonsjukhus. Bussi jatkaa matkanssa Fridhemsplanin metroaseman kautta, Rålambshovin puistoalueen kuvetta pitkin Lilla Essingen saarelle ja edelleen Stora Essingen saarelle, jossa bussi käy kääntymässä. Kätevä bussi kaikille jotka matkustavat Siljan Linjan laivoilla. Bussilinjan varrelta on hyvät yhteydet metrojuniin (busseihinkin) joka suuntaan.

 Mikä ihana paikka ottaa päiväunet

Hääpari odottelee ...

Nyurbanism/uusurbanisointi on nimeltään tämä tyyli. Tämä on postmodernia rakennustyyliä. Näin rakennettiin Tukholmassa 20-luvulla jolloin tätä kutsuttiin klassisismiksi.

Sisältä päin rakennustyyli on muuttunut täydellisesti. Nykyään rakennetaan isompia ja avarampia asuntoja ja melkein kaikki myynnissä olevat asunnot, joita olen katsellut, on rakennettu niin, että olohuone, ruokahuone ja keittiö ovat yksi ja sama huone. Vain makuuhuoneet ovat eristetty seinillä ja ovilla. Asunnoissa on korkeat isot ikkunat, tai ns ranskalaiset parvekkeet, jotta valo pääsee hyvin sisälle. Kesäaikaan on ihana saada avata melkein kokonaiset seinät avoimiksi.

 Entinen hevostalli

Gubbens trappa

Raatihuone/Rådhuset

Kungsholmen, Tukholman kaupungintalo

Tuossa on laivalaituri, mistä lähtee sisävesilaiva 89 Ekerön saarelle ja Mälar Vicotoria nimien sisävesilaiva, mikä kulkee Birkan 'viikinkikpaunkiin'.

Kungsholmen on nuori kaupunginosa, mutta sillä on kuitenkin jännittävä historia, ja tapahtumilla on ollut suuri vaikutus Ruotsin kehitykseen. Alue koostui alunperin aateliston, porvarien ja kuinkaallisten  metsästysalueista. Kuinkaan linnakin sunniteltiin rakentaa saarelle, ja siihen aikean saaren nimi oli Munklägeret/Munkkileiri. 

Kungsholmen/kuninkaansaari sai nimensä siitä että tänne haluttiin rakentaa kuninkaanlinna. Mutta hnbke jätettiin kesken. Kuninkaan linna/Stockholms slott sijaitsee Gamla Stanissa, missä kuinkaalla, Silvialla ja Victorialla on työhuoneet. Privaatisti kuningaspari asuu Drottningsholmin linnassa Ekerön saarella. 

1400-luvun puolivälissä fransiskaanimunkit alkoivat viljellä maata ja perustaa puutarhoja. Kustaa Vasan kiellon mukaan munkit karkotettiin ja maa otettiin kruunun haltuun.

1640-luvulla monet käsityöläiset alkoivat harjoittaa ammattiaan täällä Kungsholmin saarella, kun taas aatelisto ja korkeat upseerit istuttivat alueelle puutarhoja. Kungsholmenia pidettiin pitkään idyllinä, ja se kesti teolliseen räjähdykseen asti. Sitten kauneus katosi, ja sen sijaan ilmestyi tehtaita ja sairaaloita. Mikään ei kuitenkaan kestä ikuisesti, ja Tukholman kaupungintalon rakentamisen, uusien funkis-talojen ja Norra Mälarstrandin rantakadun myötä Kungsholmenista tuli jälleen houkutteleva alue, mikä jatkuu edelleen.

Rådhuset/Tukholman raatihuone, Scheelegatan 7, Kungsholmen

Raatihuone oli aikoinaan kaupungin hallitusrakennus. Monissa kaupungeissa raatihuonetta nykyään nimitetäänkin kaupungintaloksi. Vuodesta 1071 lähtien on Ruotsin tuomioistuinlaitos kokonaan valtion hallinnassa. Nykyään voi raatihuone olla melkein mitä vaan. Jokainen kunta voi pättää mitä toimintaa perinteisessä raaatihuoneessa on, tai onko se suljettu kokonaan. Useimmat niistä ovat kunnantaoloja.Tukholmassa raatihuone toimii Tukholman kunnan käräjäoikeus paikkana.

Käräjäoikeutta ennen oli ns raatihuoneoikeus/raastuvanoikeus voimassa, mikä siis lakkautettein vuonna 1971 viimeisimmän kuntauudistuksen myötä. Raatihuoneoikeus oli keskiaikaisen laitos. Maaseudulla sitä kutsuttiin landsrätt/maaoikeus nimellä.

Raatihuone on yksi Tukhoman kauneimmista rakennuksista yhdessä Tukholman Kaupungintalon ja poliisitalon kanssa. Rakennus täytti sata vuotta viime vuonna. Raatihuone sijaitsee Kungsholmenilla kuten kaupungintalo ja poliisilaitoskin. Rakennukset sijaitsevat lähellä toisiaan. 

Raatihuone sijaitsee osoitteessa Scheelegatan 7. Raatihuoneen läntisellä puolella sijaitsee upea Tukholman pääpoliisilaitos, mikä sekin rakennettin melkein yhtä aikaa Raatihuoneen kanssa. Poliisitalo on valtavan suuri rakennus, joka edustaa erikoista imperiaalityyliä, joka oli siihen aikaan vallalla Euroopassa. 

Kaukana ei myöskään ole Landstinghuset. Landstingia ei Suomessa ole, joten en tiedä miksi sitä voisi nimittää suomeksi. Landsting on eräänlainen Tukholman läänin kuntien yhteenliittymä, poliitinen hallitusorgaani, joka pitää huolen terveydenhoidosta, kulttuurista ja julkisesta liikenteestä Tukholman läänin alueella. Landstingin vaalit pidetään yhtä aikaa eduskunta- ja kuntavaalien kanssa. Jokainen Ruotsissa maksaa landstingille veroja noin 11-12 %. Suomen some-uudistus on kaavailtu ainakin osittain koskemaan landsting tyyppistä terveydenhuolto-organisatiota. Suomessa se näyttää olevan mahdottomuus toteuttaa, koska ei haluta asettaa verotusta kustantamaan tuota kaikkea.

Tukholman läänin Landstingshuset sijaitsee Hantverkargatanin varrella, vain yhden korttelivälin pässä Poliistaloon ja Raatihuoneeseen. Tukholman läänin Landstingiin kuuluu 26 kuntaa joiden terevydenhuollosta ja sairaanhoidosta landstiget vastaa. Landstinget perustettiin jo vuonna 1863. Kaikki suurimmat sairaalat omistaa Landstinget, mutta Tukholman läänissä on myös useita yksityisiä tereveydenhoitofirmoja jotka toimivat asiakkaille samoilla ehdoilla kuin Landstinget. Yksityisillä on halussaan suuri osa erikoistutkimuksista ja -hoidoista, ja landstingella ja yksityisillä on yhteinen maksusysteemi.

Tukholman regionen terveydnehuollossa ei tarvitse maksaa enempää kuin 1450 kruunua = 135€ vuodessa. Jos saavutat tuo enimmäismaksun 12 kuukauden aikana, saa ilmaiset hoidot ja leikkaukset sun muut loppuksi vuotta. Vanhukset ja lapset saavat aina ilmaisen hoidon.

Sairaalahoito maksaa 130 kruunua=12 € ja siihen sisältyy aivan kaikki leikkaukset ja sädehoidot sun muut. Lapsille ja vanhuksille on aina sairaalahoito ilmaista.

Tukholman läänin Regione vastaa myös julkisesta liikenteestä, mutta liikenteessäkin on useita yksityisyritittäjiä, jotka toimivat samoilla taksoilla kuin Regione. Regione vastaa myös läänin kulttuuri puolesta. Regione omistaa myös Läänin museon. Landstigilla on oma kiinteistöfirma Locum.

Raatihuoneella sijaitsee nykyään Tukholman maakäräjät, siis vain Tukholman kunnan. Muilla kunnilla on omansa.

Raatihuoneen suunniitteli arkkitehti Carl Westman ja rakennus valmistui vuonna 1915. Rakennus on ruotsalaisen kansallisromatiikan parhaita edustajia, joten se on kulttuurisuojattu rakennus. Raatihuoneen rakennus uuskorjattiin ja vuonna 2009 sai maakäräjät palata takaisin kotiin.

Raatihuoneen tyyliä kutsutaan kansallisromanttiseksi tyyliksi. Rakennuksen sisällä on putsatut muurit joiden pinnalle on malaattu italialaistyylisiä al-fresco maalauksia. Pohjakerroksen katto on kaariholvi kuten keskiaikaisissa kirkoissa. Myös porrastasanteilla on kaariholvit. Salien katot on peitetty kaseteilla tai puupaneeleilla. 

Metroasema Rådhuset

Taitelija Sigvard Olsson sai kunnian suunnitella Rådhusetin metroaseman. Tukholmassa on 99 metroasemaa ja uusia on valmisteilla. Ruotslaiset taiteiljat ovat saaneet suunnitella asemat. 

Tukholman metroasemaa kutsutaankin maailman pisinmmäksi taidenäyttelyksi. Joillakin asemilla on todellakin taidetta, mutta Sigvard Olsson suunnitteli aivan omanlaatuisensa Rådhusetin aseman. Hän oli monitoimitaiteilija. Hän opiskeli Slade School of Fine Art, University of London. Hän ihali suuresti amerikkalaista Robert Motherwllin tuotantoa, jota kutsuttiin abstraktiseksi expressionismiksi ja hän käytti usein kollaatiotekniikkaa sen lisänä.

Asema sijaitsee hyvin syvällä,  46 metriä Kungsklippanin kallion sisällä.

Kenkä katossa



 Koreja seinässä

Rådhusetin metroaseman rullaportaaat

Tästä kulkee metron sininen linja (Rådhuset-asema) ja bussit 1, 3, 50, 54 ja 61. Laituri sijaitsee 27 metriä Scheelegatanin alapuolella ja 46 metriä Kungsklippanin alapuolella. Asemalla on kaksi sisäänkäyntiä, Kungsholmsgatan 25 ja Pärmmätargatan 7/Hantverkargatan.

Kungsklippan niminen asuinalue sijaitsee melko jyrkällä mäellä. Sieltä pääsee kuvassa olevalla hissillä alas Rådhusetin metroasemalle. Arkkitehti Sigvard Olsson suunniteli tämän hissirakennuksenkin. Taustalla näkyy Raatihuoneen torni.

Tukholman poliisilaitos

Poliisilaitoksen vieressä sijaitsee Tukholman vankila, Kronobergshäktet

Perustustyöt aloitettiin vuonna 1905, mutta vankilan ja poliisiaseman käyttöönotto kesti vasta vuonna 1911. Arkkitehtinä toimi oikeustarkastaja Gustaf Lindgren. Tuolloin Lindgren työskenteli arkkitehtina ylitarkastajan toimistossa ja myös Kuninkaallisessa vankilalaitoksessa. Rakennusmestarina toimi Erik Hjelm.

Tyyli rikkoi tuolloin yleisen kansallisromantiikan linjan, ja aikalaiset pitivät sitä eklektisyytensä vuoksi tyyliltään vanhentuneena. Sitä on myös kuvattu yhdeksi harvoista ruotsalaisista komplekseista, jotka rakennettiin keisarilliseen tyyliin, jota käytettiin ympäri maailmaa laillisen vallan ilmentämiseen. Keskimmäisen tornin valtava lyhty, joka on rakennettu pyöreän temppelin muotoon, liittyy muun muassa anglosaksiseen arkkitehtuuriin.

Polishusparken/Poliisitalonpuisto

Metron alasmeno sijaitsee myös Bergsgatanin varrella, tuossa puitten katveessa Poliisitalo puistossa. Puisto sijaitsee Rådhusetin ja Polishusetin välissä. 

  Polishusparken

  Kungsklippan

 Tässä salissa Kaupungintalolla voi vihkiytyä

Pyhä Erik, kukapa muu

Alkuperäinen suunnitelma oli kuvassa näkyvä kuninkaan linna jota suunniteltiin rakennettavaksi Kungsklippan'ille, mutta sitä hanketta ei koskaan toteutettu. Mäen päällä sjaitsee sen sijaan Tukholman kaupunginarkisto ja ns Naistentalo, jossa asuu vain naishenkilöitä. Myöhemmin mäen päälle on rakennettu myös asuinrakennuksia.

Rådstugan/ Raatitupa

Alkuepräinen raatihuone, joka sijaitsi Gamla Stanissa ja oli nimeltään Raatitupa. Se sijaitsi Strortorgetin varrella, nykyisen börssitalon paikalla. Raatituvassa sijaitsi sen ajan tuomioistuin ja vankilakin. Välillä raatitupa sijaitsi Bondenska palatsen/Bonden aattelissuvun palatsissa Riddarhustorgetin varrella. Rakennuksessa sijaitsi myös maistraatti, jollainen on Ruotsissa ollut keskiajalta vuoteen 1862 saakka, jolloin kuntareformin vuoksi lakkkautettiin maistraatti kokonaan.

Kopparmatte

Kopparmatte niminen häpeäpaalu, mikä seisoi Raatituvan edustalla. Nykyään tämän Kopparmatten voi nähdä Tukholman kaupunginmuseossa Slussenilla. Sen kopia löytyy Kaupungintalolta. 

Takaisin Rartihuoneelle

Kungsklippan mäki sijaitsee heti kun tullaan Tukholman päärautateiasemalta Kungsbron sillan ylitse Kungsholmenin puolelle. Heti Kungsklippanin jälkeen on Pipersgatan ja sen jälkeen Scheelegatan, minkä varrella Raatihuone seisoo.

Piperska muren

Täältä löytyy oma postaukseni Piperska murenistä!

Raatihuonetta vastapäätä on ns Piperska muren, jonka voi nähdä paremmin kun kävelee Amarantengränden kujaa pitkin. Piperska muren oli Piperin aatelissuvun malmgård, siis suvun kesänviettopaikka. Kartanon pihasta tehtiin kaunis puutarha, johon laitettiin jopa patsaita koristamaan puistoaluetta. Kreivi Carl Piper antoi rakentaa korkean muurin estämään näkyvyyttä, josta nimi Piperska muren. 

Carl Piper oli alunperin saksalainen, josta tuli Ruotsissa kuningas Karl XII:n valtioneuvos. Poltavan taistelussa venäläiset vangitsivat Piperin ja veivät hänet Kieviiin. Siellä hänet pakotettiin osallistumaan tsaari Pietarin kunniamarssiin.

Scheelegatanin ja Coldinutrappan nimisen kujan puolelta näkee parhaiten kauniin puutarhan. Raatihuone taustalla. Sheelegatanin kadulla Raatihuoneen edessä pysähtyy bussit 54  ja  61.

Piperska muren on nykyään konferenssirakennus.

Piperin suvulla on kaksi palatsia Tukholmassa ja useita linnoja eri puolilla Ruotsia.

Raatihuoneen pääsisäänkäynti, Scheelegatan 7

Scheelegatan Kungsholmenilla Tukholmassa sai nykyisen nimensä vuonna 1885 apteekkari Carl Wilhelm Scheelen kunniaksi. Katu oli osa Tukholman katujen nimien suurta uudistusta ja kuuluu "historiallisten ruotsalaisten nimien" luokkaan. Aiemmin kadun nimi oli Trädgårdsgatan.

Tämä apteekki on taitaa olla ainoa apteekki Tukholmassa, mikä on avoinna  vuorokaudet ympäri.

Apoteket C.W. Scheele on apteekki osoitteessa Klarabergsgatan 64 Norrmalmissa Tukholmassa. Apteekkari Carl Wilhelm Scheelen mukaan nimetty apteekkari perustettiin alun perin vuonna 1928 kulmarakennukseen Vasagatan 12/ Vattugatan 20 ja se siirrettiin nykyiseen osoitteeseensa vuonna 1967 Norrmalmin asetuksen myötä. C.W. Scheele on Ruotsin kansallisapteekki, mikä tarkoittaa, että apteekissa on varastossa myös harvemmin käytettyjä lääkkeitä.

Arkkitehti Carl Westman suunnitteli Tukholman Kungsholmenille vuosina 1911–1915 rakennetun raatihuoneen. Vaikuttava rakennus ammentaa arvovaltansa Vasaborgin arkkitehtuurista.Vaasalinnoiksi/ Vasaslott, Vasaborg kutsuttiin linnoja, jotka Kustaa Vaasa tai hänen poikansa Eerik XIV, Juhana III ja Karle IX rakennuttivat tai uudistivat pääasiassa 1500-luvulla.

Vuosisadan vaihteessa kasvava kaupunki tarvitsi uuden oikeustalon. Raatihuoneen tilat, jotka tuolloin sijaitsivat Bondeskan palatsissa Gamla stanissa/vanhassa kaupungissa, olivat liian pienet.

Useat aatelissukujen jäsenet olivat rakentaneet Kungsholmenille taloja ja puutarhoja hedelmäpuineen, orangerioineen ja veistoksineen. Piperin aatelis suvun kaksi 1700-luvulta peräisin olevaa puutaloa on säilytetty. Ne on nyt yhdistetty ja laajennettu, ja ne sijaitsevat raatihuoneen vastapäätä, Scheelegatanin toisella puolella, jota aiemmin kutsuttiin nimellä Trädgårdsgatan. Paikkaa kutsutaan Piperska mureniksi puutarhaa reunustavien muurien ja korkeiden lankkujen mukaan. 

Täällä olen tehnyt postauksen Piperska murenista.

Piperin aatelissuku on erittän korkea-arvoinen suku. Kreivillein sukuhaara elää vileäkin. Suvun vanhin tunnettu esi-isä on Berendt Piper (kuoli vuosien 1633 ja 1635 välillä), joka oli kauppias ja Viborgin porimestari, mutta jonka perinteisesti katsotaan syntyneen Lyypekissä.

Christinehofin linna sijaitsee Andrarumin pitäjässä Tomelillan kunnassa. Linnan rakennutti vuosina 1737–1740 Christina Piper, Kaarle XII:n ministerin Carl Piperin leski.

Raatihuoneelta löytyy kahvilakin