Östra stationen/Itäinen rautatieasema

Östra Stationen/Itäinen rautatieasema muistuttaa San Giovannin rautatieasemaa Roomassa, jollain tavalla. Ravintolaan pääsee kun menee sisään tuosta isosta ovesta joka johtaa rautatieasemalle. Ravintola on toisessa kerroksessa. Nuo siniset markiisit kuuluvat ravintolaan. Asemalle pääsee myös kiertämällä oikealta kulman ympäri.

Asema sijaitsee Kungliga Tekniska Högskolan KTH:n luona ja Teknisen korkeakoulun metroaseman luona.  Korkeakoulu  on "kuninkaallien", mutta ei aseman ja siksi metroaseman nimi on vain Tekniska Högskolan. Alasmeno metroon on tuosta lasipömpelistä. Sitä kautta pääsee Vallhallavägenin kadun toiselle puolelle ja myös bussiterminaaliin. Täältä lähtee bussit Roslageniin, Rimboon, Halstavikiin ja Norrtäljeen. Tästä kulkee ohitse mm bussi 4, joka kulkee kaupungin lävitse. Bussi lähtee Östermalmilta, Ruotsin Radion talon luota, kulkee tästä Östra Stationen ja Tekniska Högskolanin metroaseman kautta Vasastaniin ja sieltä Kungsholmenin ja Södemalamin kautta Gullmarspalanille.

Rautatieliikenne avattiin Östra Stanionen/Itäinen rautatieasemalle jo vuonna 1884. Vanha rautatien asemarakennus oli valmistettu puusta.

Maalaus vanhasta asemasta. Taiteiljan nimi on tuntematon.

Arkkitehti Albin Stark suunnitteli rautatieaseman vuonna 1932. Rakennukseen tehtiin heti alkuunsa asemaravintola. Huonekalut tilattiin Tavaratalo NK:n huonekaluverstaalta Nyköpingistä. Kalustus on  tummaksi lakattua koivupuuta. Tukholman kaupungin museo on luokitellut ravintolan kuluturisuojatuksi lukaaliksi ja anteneet sille korkeimman suojeluluokan. Englantilainen The Guardian lehti luokitteli tämän ravintolan kymmenen suosituimman rauatatieasemaravintolan joukkoon Euroopassa.  Jotta ravintola ylipäätään on vieläkin avoinna on omistajan ja kanta-asiakkaiden takia onnistunut. Kun rakennusta alettiin peruskorjaamaan niin nousi suuri uhka pannan ravintola kiinni, mutta vakioasiakkaat ja alueella asuvat protestoivat.

 Kahvilallakin on oma ulkoterassi pihan puolella.

Roslagsbanan on paikallinen  junaliikennelinja.

 Teknisen Korkeakoulun metroasema

Tekniska Högskolan metroasema

Östra Stationen kahvila/ruokala on kulttuurisuojattu lukaali.

Kahvila katsottuna pohjakerroksesta, aseman sisäänkäynnistä.

Kattomaalauksen on tehnyt Ewald Dahlskog 

Kahvila/ravintola avattiin 7. lokakuuta vuonna 1932. Yleinen mielipide oli "arvokas asemarakennus yleisölle".

Arkkitehti Albin Star aloitti opiskelun Kuninkaallisessa Teknillisessä Korkeakoulussa vuonna 1908. Mutta samanaikaisesti hän perusti kahden muun koulukaverinsa kanssa arkkitehtitoimiston. He suunnittelivat noin 30 rakennusta keskikaupungille. Vuonna 1922 matkusti Albin Stark Kiinaan. Siellä hän sai Kiinan hallitukselta  tehtäkseen  suunnitella uudestaan parlamentille kuuluvan suuren seremoniahallin Pekingin Kiellettyyn kaupunkiin. Mutta juuri kun hän sai vamiiksi suunnitelmansa niin Kiinan poliittinen tilanne epävakautui pahasti. Suunnitelmasta ei tullut mitään.

Joka päivä täällä syö lounata iso joukko lähellä töissä käyviä ja asuvia. Perinteisesti täällä on tarjolla perinneruokia, lihapullia, perunamuusia ja kermakastketta sekä puolukkasosetta, silakkakpihvejä, kaalikääryleitä, Wienersnizeleitä ja hernesoppaa ja pannukakkua. Mutta aivan viime aikoina on joukkoon tullut modernimpiakin ruokalajeja joita syö usein ohikulkevat nälkäiset. Vakioasiakkaiden joukkoon kuuluu useita tunnettuja henkilöitä. 

Ravintolan tai ruokalaa ylläpitää Berit Walgren joka aloitti täällä jo kaksitoistavuotiaana kun hänen tätinsä hoiti ruokalaa. Berit otti sitten omiin käsiinsä ravintolan 1980-luvulla. Berit ottaa joka ilta pöytäliinat mukaansa ja pesee ne kotonaan. 

Päivllisen ajaksi katetaan valkoiset liinat ja ruokauluvälineet pöytiin. Vakioasiakkaita hemmotellaan. Muuten pöydillä on vain pienet ranskalaistyyppiset kahvilaliinat.

Tuo lasiseinä tuli 50-luvulla, sillä laki sanoi ettei viiniä saanut myydä ruuan lisukkeeksi jos ruokauilutila ei ollut eristetty kahvilatilasta. Joten tuolla lasin takana on aina ollut valkoiset liinat pöydillä. 

Katossa on kaunsi ympyränmuotoinen kuvioitu osio ja saman kokoinen reikä alaspäin alakertaan.

Ihanat nuo naulakot. Se oli noita koukkuja kun alunperin nimitettiin hengareiksi tai klädhängare, kuten nimitys kuuluu ruotsiksi. 

   Jouluaikaan on joululiinat ja punaiset servetit pöydillä

Ruokalista on heti portaiden yläpäässä

Nybergs konditoria

Nybergs Konditori, Upplandsgatan 26

Avoinna:

Maanantaista perjantaihin kello 7.00-19.00

Lauantaisin kello 8.00-18.00

Sunnuntaisin kello 9.00-18.00

Upplandsgatan on melko rauhallinen katu Vasastanissa. Katu lähtee Norra Bantorgetilta suoraan pohjoiseen päin. Tegnerlundin ohitse kohti Vasastania. Konditoria sijaitsee Upplandsgatanin ja Kungsgatanin kulmauksessa.

Konditoria tarkoittaa alunperin kotileipomoa, jossa sitten alettiin myös tarjoilemaan kahvia. Konditoria on siis tukholmalaisen kahvilan perusmuoto. Tukholmalaiset kutsuvat puhekielessä kondtorioita nimellä kondis. Konditorioissa alunperin leivottiin vain makeita kahvileipiä, siis konditoria tarkoittaa oikeastaan sockerbagari/sokerileipomoa. Leipojiahan kutsutaan nimellä kondiittorit.  

Ruotsissa ei esiinny baareja kuten Suomessa, jossa baarit usein vastaa tai on ainakin joskus vastannut kahviloita. Baari on Ruotsissa vain määrätyissä ravintoloissa tai hotelelissa oleva baaritiski ja sellaisia ei kahviloissa juuri koskaan ole. Kahviloissa ja konditorioissa ei tarjoilla alkoholijuomia lainkaan.

Vuonna 1900 kokoontuivat tukholmalaiset leipojat ja kondiittorit kokoukseen ja perustivat yheteisen järjestön ja laaditiin yhteiset puitteet ja säänöt kahvila toiminnalle. Alkuun konditorian omistajan oli tarjottava asuinsijaa ja ruokaa konditorian työläisille. Vuonna 1920 tuli voimaan laki kahdeksanatuntisesta työpäivästä. Laki kielsi teettämästä töitä ennen kello viittä aamulla. Poikkeuksen sai kaikki ne pienet firmat, joilla ei ollut palkkalaisia. He saivat tehdä yötä päivää töitä omiin nimiinsä. 

Mutta tämä sääntö jakoi konditoriajärjetön kahteen leiriin. Syntyi tilanne joka kesti noin 20 vuotta ja 1900-luvun puolessavälissä oli suuri ero leipojan ja kondiitotorin välillä. Kondiittori osasi tehdä myös konfekteja ja jäätelöä sekä marsipaanituotteita. Samanaikaisesti konditorioissa myytiin tuotteet tiskiltä ja alettiin tarjoileman kahvia ja teetä palan painikkeeksi. Sen sijaan leipojat leipoivat vieläkin leipomoissan ja leivät lähettiin sieltä myymälöihin.

Perinteisissä konditorioissa myydään vieläkin samoja tuotteita paitsi että mukaan on tullut monessa paikkaa myös voileivät ja pienemmät ruoka-annokset, kuten salaatit ja sopat. Konditorioissa leivotaan nykyään myös ruokaleipää. Kun modernit kahvilat avattiin niin konditoriat ovat itsekkäästi päättäneet pitää pintansa, eivätkä halua tehdä muutoksia. Joten Tukholmassa on vieläkin kymmeniä konditorioita, jotka ovat kuten ennenkin,jopa huonaklautkin ovat entiset Konditoriat ovat suosittuja tapaamispaikkoja ja monet käyvät konditorioissa aamukahvilla ennen töihin menoa.

Tukholman konditorioiden ja kahviloiden vakiovoileipä, Katkarapuvoileipä. Samoin kanelipulla on pakollinen kahvin lisuke.

Tukholmassa avattiin ensimmäiset ns kaffehus/kahvilat jo 1700-luvulla. Sundbybergin konditoria perustettiin jo 1785 ja sijaiteee vieläkin samassa paikassa Gamla Stanissa, Järntorget 873.

Suklaapalloa nimitettiin aikoinaan neekeripalloksi, negerboll, mutta nykyään ei niin ole soveliasta sanoa. Suklaapallot ovat helppoja tehdä. Kaikki ruotsalaiset lapsetkin osaa tehdä suklaapalloja. Pallojen valmistukseen tarvitaan kulho, voita, kaurahiutaleita, sokeria, vaniljasokeria, kaakaopulveria ja miellellään hieman vahvaa kahvia tai kahvin sijasta hiukan vettä. Kaikki ainekset työstetään käsin massaksi, tehdään palloiksi ja ne sitten pyöritellään raesokerissa tai kokoshiutaleissa. Suklaapalloja ei panna uunin vaan jääkaappiin muhimaan muutamaksi tunniksi. Aikoinaan oli kaurahiutalepakkauksen kyljessä suklaapallojen resepti, liekkö vieläkin. 

Tyypillinen kahvilatarjotin 70-luvulta ja Semla, joka on mantelimassalla ja kermavaahdolla täytetty pulla.

 Marsipaanikakku

 Prinsesstårta/Prinsessatorttu on myös marsipaanikakku

Voileipäkakku

Voileipäkakut ei enää ole muodissa nekään, mutta retro konditorioissa sitä on oltava tarjolla.

.

Tyypillien kahvila/konditoria ruoka-annos, uuniperuna täytteellä ja salaattia siinä sivussa. Tähän kuuluu myös leipäpala.

Konditoria tai kondis kuten Tukolmassa sanotaan on perinteinen tukholmalainen kahvila. Idea on tullut Ruotsiin luonnollisestikin Saksasta. Vaikka Tukholmasta löytyy kavila melkein jokaisen rakennuksen kulmalta, niin koditorioita on silti vieläkin runsaasti. Jotkut konditoriat ovat kuin ne aina ovat olleet. Kukaan ei uskalla muuttaa kalustoa tai peruskorjata lukaalia. Täällä Nybergissäkin on kalusteet ja sisustus 40-luvulta.

Nybergin konditoria Upplandsgatan 26 Vasatanissa on hyvin suosittuu kavittelupaikka vieläkin. Nybegin konditoriassa siis leivotaan ja myydään leipiä, kahviliepää ja kakkuja, kuten perinteissä konditorioissa on aina tehty. Ja täällä saa ottaa ns påtår/ lisää kahvia, jos niin haluaa, eikä siitä tarvitse maksaa lisämaksua. Ruostissa on tämä påtår tapa ollut tapana ollut ikuiset ajat, vaikka moderneissa kahviloissa ei sitä enää sallita.

Kanelipullat

Nybergin konditoria on 50-luvulta, eikä se juuri ole muuttunut siitä miksikään. Täällä ollaan erikoistuttu isoihin upeisiin täytekakkuihin, jotka ovat ehkä Tukholman suosituimmat kakut. Täällä saa myös kevyempiä ruokalajeja ja kuten soppaa, salaatteja ja pajer/piirakoita. Ruostalsiet paj't leivotaan voitaikinaan. 

Kahvi on täällä parhaasta päästä. Täällä saa tietysti akuisten maitovelliä, caffelatte, jota enimmäksen juovat lattemammat, nuoret äidit, jotka ovat äityislomalla. Mutta ihan tavallinen kahvi on todellakin hyvää, jota tänne tulevat juomaan kahvit konttoriherrat ja rakennus- ja remonttimiehet sekä shoppailevat vanhemmat eläkeläisrouvat. Mikään ei estä ryystämästä kahvia vadilta, aivan kuten aikoinaan tehtiin.

Nybgergin konditorian Semlat/Laskiaispullat. Suomalainen sämpylä taas on ruotsiksi Fralla, ainakin Tukholmassa.

Nybergin konditoriassa ei oikeastaan ole mitään muuta vikaa kuin että täällä on kalliinpuoleista.