Salstan linna ja Vattholman ruukki

Salsta slott, Lena-Salsta, 63, Vattholma

Tukholmasta Vattholmaan on parasta ottaa juna!

Salstan linna on yksi Upplandin vanhimmista ja merkittävimmistä maatiloista. Linna on Ruotsin kiinteistöhallituksen omistuksessa ja hallinnassa, ja se on ollut suojeltu rakennus vuodesta 1993 lähtien hyvin säilyneenä barokkilinnana, joka pitkän historiansa ansiosta ulottuu aina varhaiskeskiajalle asti. Kiinetistövirasto on yrittäny tmyydä linna määrätyillä ehdoilla, mutta ostajaa ei ole löytynyt. Kansallinen kulttuuriperintölautakunta ei salli Salstan linnan myyntiä.

Ranskalaisen barokkityylin mukaan rakennettu Salsta slott sijaitsee vähän matkaa Uppsalasta pohjoiseen päin. Tukholmasta Uppsalaan on noin 70 kilometriä ja siitä sitten Salstaan on noin 25 kilometriä. Alueen nimi on Vattholma, Lena nimisessä pitäjässä, Upplannin maakunnassa. Vattholma on entinen ruukkiyhteiskunta, yksi Ruotsin vanhinpia ruukkiyhteiskuntia. Lenan entinen pitäjä on nykyään osa Uppsalaa.

Linna pihanpuolelta nähtynä

Linna on avoinna joinakin suuntaina ja käynti on varattava. Linnaan on sisään

pääsyaksu. 

Kahvila ja bistro avoinna:

 keskiviikko-perjantai 11-16 ja lauantai-sunnuntai 11-17

Linnassa on monenlaista aktiviteettiä etenkin kesäaikaan.

Vattholma oli ns vallonbruk, vallonien ruukki. Vallonit tulivat Ruotsiin Belgiasta hollantilaisen kauppiaan Louis de Geerin mukana. Vallonit olivat taitavia raudan käsitteliöitä. Vattholman ruukki oli toiminnassa jo sitäkin ennen 1400-luvulla. Kuninga Gustav Vasa nimittäin sai omistukseensa tässä lähellä Dannemoran ja Österbyn ruukit ja myös osan Vattholmaa ja se oli hän joka perusti Salstan ruukin vuonna 1545.

Ruukki oli kruunun omistuksessa 1500-luvun lopulle jolloin sen otti haltuunsa Bielken aatelissuku joka omisti Salstan linnan aivan siinä lähettyvillä. Muutenkin juuri Upplannin alueella on ollut eniten ruukkiyhteiskuntia. Ja Wasan suku on myös täältä kotoisin. Gustav Vasa luultavasti syntyi Rydbyholmin linnassa täällä Upplannsisa. Olen maininnut linnasta täällä aikaisemmin. 

Ruotsiin saapui 1600-luvun alussa valloneja Belgiasta. He olivat taitavia käsittelemään rautamalmia. Mukana muutti Amsterdamista hollantilainen valloni kauppias Lous de Geer. Hän oli Ruotsin valtiokansleri Axel Oxenstiernan ystävä, joka aateloi Lous de Geerin. De Geeristä tuli Ruotsin teollisuuden uranuurtaja. Hän muutti melkein kokonaan aseiden valmistuksen Hollannista Ruotsiin koska hänestä tuli Ruotsin hovin suurimpia alihankkijoita. 

Louis de Geer toi vallooneja Ruotsiin kaivoksille sepäntöihin. De Geer sai hovilta useita ruukkialueita hallintaansa, mm Österbyn, Leufstan ja Gimon. Yhdessä belgialaisen William de Beschen kanssa he avasivat useita muita reuukkiyhteiskuntia kuten Finspång, Österbybruk ja Lövstabruk.Tästä alkoi ruukkiyhtikuntien perustaminen ja niitä on Ruotsissa ollut noin 300. William de Besche suunnitteli myös Nyköpingin linnan, jossa sijaitsee nykyään Sörmlannin museo.

 Finspångan linna, sijaitsee lähellä Norrköpingiä

Itse de Besche asettui asumaan hovin omistamaan Finspångin linnaan. Linna oli siihen aikaan pienempi, mutta de Bechen pojat rakennuttivat linnaa lisää. Nykyään linnan omistaa Siemens OY.

Kuningas Gustav II Adolf suosi taas puolestaan de Geeriä ja auttoi ja tuki häntä toimissaan. Kuningas halusi hyötyä de Geerin taidoista. De Geer rakennutti palatsin Götgatanin varrelle Tukholmaan. Palatsi on nykyään Hollannin suurlähetystö. 

Muuten...ruostsalaiset ovat kautta aikojen mielellään ottaneet palvelukseensa ulkomaalaisia ja hyötyneet heidän työstään ja taidoistaan. Voidaan sanoa että mitäpä Ruotsi olisi ilman maahanmuuttajiaan. Varsinkin Ruotsin suurvallan ajalla 1611-1718 tarvittiin runsaasti työväkeä. 

Maahnmuutto oli aikaisemmin huomattavasti suurenpaa kuin se on nykyään. Kuninkaat ovat kautta aikojen hyödyntäneet ulkomaalaisia arkkitehtejä, puutarhamestareita, rakennusmiehiä ja käsityöläisiä. Näitten maahanmuuttajien jäkeläisistä hyvin suurelta osin koostuu nykyinen Ruotsin valtio.Tuskin löytyy aitoa riikinruotsalaista enää.

Suurvallan ajalla oppineet ja kouluteut puhuivat latinaa, kauppiaat saksaa ja tavallien väki puhui kuka mitäkin kieltä. Hovissa kaiketi puhuttiin usein ranskaa. Saksaa osasi puhua kaikki enempi tai vähempi ja saksan kieli oli suurvallan ajalla tärkein ja käyttökelpoisin kieli. Ruotsin kieli ei ollut kovinkaan yleinen kieli, mutta Axel Oxenstierna halusi tehdä siihen muutoksen.Oxenstierna oli valtakunnankansleri kuningas Kustaa II Aadolfin aikana ja Ruotsin historian merkittävimpiä valtiomiehiä.

Suurvallan ajalla (1611-1718) Ruotsi valloitti maa-alueita Venäjältä, Puolasta, Baltian maista ja Saksasta. Ruotsiin liitettiin myös Tanskan omistamia alueita kuten Skåne, Blekinge, Halland ja Bohus niminen lääni. Suomi oli kuulunut Ruotsiin jo siinä vaiheessa kauan. 

Ruotsista tuli konglomeerattu valtio, mikä tarkoitti sitä että valtion eri osat olivat hyvin erilaisia, niissä puhuttiin eri kieliä ja niissä oli omat lakinsa. Suurvallan ajalla oli tärkeimmät tekijät luterilainen uskonto ja lojaalisuus kuningasta kohtaan. Nykyään Ruotsi on Viron kanssa kaksi maapallon vähiten uskonnolista kansaa. 

Käsitys valtiosta tai yhteisestä kielestä ei tullut kenellekään edes mieleen. Mutta Skånessa, Hallandissa ja Belkingessä asukkaita "ruotsalaistutettiin". Lutherin katekismus käännettiin monille kielille ja jaettiin asukkaille.

Ingermanlandissa/Inkerinmaalla oli asukkaat ortodokseja ja he puhuivat virolaisten ja suomenkielisten sukulaiskieliä. Ruotsalaiset houkuttelivat inkerinmaalaisia siinä toivossa että inkeriläiset kääntyisivät Lutherin uskoon. Siihen aikaan lähetettiin rikolliset Inkerinmaalle ja osa kansasta pakeni sieltä Venäjälle.

Vattholma on siis yksi näistä ruukkiyhteiskunnista. Täällä oli rautamalmikaivos. Valloonien jälkeen ruukki joutui Bielken aatelissuvulle. Bielket asuivat Salstan linnassa, vain kaksi kilometriä Vattholmasta pohjoiseen päin. Rautaa täällä taottiin vuoteen 1939 saakka. 

Vanha kivisilta nimeltään Trollbobron/Peikon asunnon silta kulkee Fyrisjoen ylitse. Sama Fyrisjoki juoksuttaa myös vettä Uppasalan kaupungin lävitse. Tässä sillan lähettyvillä on ollut kartano nimeltä Trollbo. 

Vanha Vattholman maantien silta, joka valmistui vuonna 1758. Ruotsista ja Suur-Tukholmankin alueelta löytyy paljon tällaista vanhaa kutturiperinnettä. 

Vattholmassa on ruukkiasunnot vieläkin jäljellä ja useissa niissä jopa asutaan, vaikka noin 50 vuotta sitten oli hyvin lähellä että kaikki rakennukset olisi purettu. Monen mielestä se oli viisasta korjata rakennukset ja siistiä alue ja nyt se on erittäin atraktiivinen asuinalue.

Luonnollisestikin pyrittiin säilyttämään kaikki kulttuuriarvot samalla kun kylää kunnostettiin varovaisesti. Jotkin rakennukset olivat niin huonossa kunnossa ettei niitä voitu pelastaa. Niinpä rakennusmestarit piirsivät rakennuksista mallit ja sitten rakennettiin uudet talot samoista tarvikkeista kuin alkuperäiset rakennuksetkin. 

Lenan kirkko, Vattholma

 Lenan kirkko

Ensimmäisen kerran tämä kirkko mainitaan kirjallisesti vuonna 1303. Luultavasti arkkipiispa kävi juuri tuona vuonna vihkimässä kirkon. Kuningas Gustav Vasahan kielsi katollisen uskonnon Ruotsissa ja käski tyhjentää kirkoista katolliset symboolit. 

Mutta ei montakaan kirkkoa tyhjennetty, vaan monella paikkakunnalla esineet pantiin talteen, kirkon kellariin tai vintille, tai vaan kaappiin. Lenan kirkon kalkkimaalaukset peitettiin vasta 1700-luvulla, siis kauan sen jälkeen kun Gustav Vasa toimi kuninkaana. Vuonna 1904 yritettiin ottaa esille kalkkimaalaukset pesemällä seinät sienellä, mutta maalaukset vaurioituivat melko pahasti. Taidemalari Albert Eldh yritti korjata rappeutuneita maalauksia ja hän maalasi myös omasta päästään osan kuvista. Joten on vaikea sanoa että mikä on aitoa ja alkuperäsitä ja mikä ei. 

Johannes Iwan kalkkimaalaus 1400-luvulta

Alttarikaapin on vuodelta 1491 ja sen on valmistanut Lars Germundsson Enköpingistä. Keskellä istuu Pyhän Marian äiti Pyhä Anna ja pitelee Jeesus lasta sylissään ja vierellä seisoo Pyhä Maria nyorena tyttönä. Melko erikoinen alttaritaulu monellakin tapaa, harvinaisuus. jo 1200-kuvulla.

Ruotsalaisissa kirkoissa oli alunperin alttarikaapit. Sen jälkeen alttarikaappeihin ei enää tehty käänettäviä osia, kuten kuvassakin näkyy. Tukholmassa historiallisessa museossa on paljon alttarikaappeja nähtävänä.

Lenan kirkosta katosi Jeesuspatsas 1560-luvulla ja nyt luullaan että se on löydetty Börjen kylästä kaivettuna viljapeltoon. Patsas kuvasi Jeesuta ja se oli kopia Thorvaldsenin Kristus patsaasta, joka taas puolestaan seisoo Köpenhaminan tuomiokirkossa. Se tiedetään että Thorvaldsenin Kristuspatsaasta on tehty 1800-luvulla kopioita ympäri maapalloa. 

Nyt ei tiedetä varmuudella, että mistä kirkosta löydetty patsas on kotoisin. Uppasalan museo ei ole kiinnostunut patsaasta, sillä se ei ole muinaismuisto eikä arkeologisesti mielenkiintoinen esine. Patsas on varman lukittu kaappiin odottamaan parempia päiviä.

Salstan linnan omistaa nykyään valtio ja valtion kiinteistövirasto huolehtii sen huollosta ja ylläpidosta. Vuodesta 1991 on linna ollut rakennusmuistomerkki. Salstan barokkilinnalla on pitkä historiansa keskiajalta lähtien.

Ensimmäinen tunnettu omistaja oli ritari Magnus Gregersson, joka omisti linnan 1300-luvulla. Bielke niminen aatelissuku omisti linnan 1500-luvulla. Heidän aikanaan linna kunnostettiin tulipalon jäljiltä renessanssilinnaksi. 

Tämän pitemmälle ei pääse muuta kuin varaamalla opastuskierros etukäteen e-postin kautta. Nyt on linna laitettu rautaportin taakse. Opastuskierros tehdään vain tilauksesta tai ilmoituksen mukaan muutaman kerran vuodessa. 

Linna on ollut täysremontin alla ja nyt sitten Valtion kiinteistölaitos miettii että mitä linnalle tehdään. Luultavasti valtio haluaa myydä linnan tiluksineen, kuten on tapana täysremontin jälkeen. 

Visit Roslagen truistisivuilta löytää infoa muista alueen kohteista ja mahdollisesta kiertokäynnistä Salstan linnasta vastaa taas puolestaan Statens Fastightesverk.

Herra nimeltä Arne Wiig on perustanut yksityisen firman ja hän on ainakin tilapäisesti Salstan linnassa (tuksinpa hän on ostanut linnan) ja järjestää erilaisia taphtumia, häitä ja syntymäpäiviä ja juhlia sekä tekee kiertokäyntejä ja kertoo historiaa ja esittelee linnan taidetta. Hän on erittäin korkeakoulutettu herra, jonka erikoisalaa on taiteen ja uskonnon symboliikka, ja sillä allalla hän on ainutlaatuinen tietäjä ja tutkija Ruotsissa. Hän on toiminut minsiterinä, pappina ja yliopiston dosenttina.

Salstan linnassa on oma linnan kappeli

Ritorp ja Överjärvagård

Majhillhuset vuodelat 1911, Enköpingsvägen 9,  Solna. 

Tämä rakennus on nelikerroksinen rakennus, jossa alakerroksessa sijaitsee myymälöitä ja muissa kerroksissa asuntoja. Ylimmässä kerroksessa on vinttikerros. Rakennuksessa asui aikoinaan ennen kaikkea rautatietyöläisten perheitä. Ritorpin vieressä sen länsipuolella sijaitsee nimittäin Tukholman suurin junavarikko. Tästä kulkee nykyään sata junaa päivittäin ohitse.

Kävelymatkan päässä ovat Ulriksdalin linnapuisto, Hagaparken, jossa sijaitsee kuninkaallinen Hagan linna, ja Brunnsviken ja Edsviken-järvet. Alueella on runsaasti kulttuuriperintöä 1600-luvulta. Brunnsvikenin ympärillä on kävely- ja polkupyöräreittejä sekä hyvät mahdollisuudet virkistys- ja kulttuuritoimintaan.

Ritorp on pieni ja erittäin kaunis ja viihtyisä asuinalue, mutta sen ympärillä olevat erittäin vilkkaasti liikennöidyt tiet on häiritsevä tekijä. Pohjoiseen päin kulkeva Eurooppatie E4 sijaitsee Ritorpin itäisellä puolella. Enköpingin leveä vilkkaasti liikennöity tie pohjoispuolella ja läntisellä puolella mahdoton määrä junaratoja sekä Tukholman suuri junavarikko. 

Liikenneyhteyksissäkään ei ole kehumista, ainakaan vielä, mutta omalla autolla sentään pääsee hyvin liikkkelle joka suuntaan. Enköpingsvägenillä on bussipysäkki, jossa pysähtyy bussit 540, 509 ja 503. Viimeksi mainittu bussi kulkee mukavasti Ulriksdalin linnan ja Bergshamran väliä, jossa sijaitsee lähin metroasema. Hieman kauenpana toiseen suuntaan sijaitsee Solnan metroasema. Täällä olen kertonut Ulriksdalin linnasta ja täällä sen ihanasta puistosta ja puutarhasta.

Asuinaleueena ei Ritorp sinäänsä ole lainkaan hassumpi paikka. Asuinalue perustettiin Ritorpin kartanon alueelle, aivan kuten Tuholmassa on aina ollut tapana rakentaa asuinalueet kartanoiden tiluksille ja kartano sitten on antanaut nimen asuinalueelle. Oikeastaan Ritorp sijaitsee isomman alueen sisällä, jonka nimi on Järva.

Tukholman pohjoinen alue on  noussut merestä maannerjään sulelettua, mutta Tukholamn eteläien osa ei ollut meressä mutat silti eritettyä aluetta, ksoka ei ollut teitä. Kesti kaun ennen kuin valmistettiin tie Tukholmasta suoraan etelään päin Nynäshamniin ja se kesti vielä sitäkin kauemmin ennen kuin saatiin rautatie kulkeman samaaa reittiä. 1600-luvulla oli hevostie Tukholmasta Dalarön, mistä myöhemmin tuli nykyinen Dalarövägen.

Järva on tunnettu lukuisista kartanoistaan ja maatiloistaan, joista useimmat ovat vieläkin jäljellä ja siksi varsinainen Järvan alue on jätetty rauhaan. Ritorp on Järvan alueen eteläisinpiä kartanoita ja maatiloja.

Järva nimitys tule sanasta Jorvi joka tarkoittaa soraa, joka puolestaan voi viitata Uppsalantien varressa sijaitsevaan soraharjuun. Järva-Ulriksdal (linna) alue käsittää alueet Uppsalavägenistä länteen ja jolloin Solna on pohjoinen raja. Råstanjärvi ja Frösundan kartano eteläisenä rajana. 

Sotamarsalkka ja kreivi Jakob de la Gardie rakennutti Ulriksdalin linnan 1600-luvun puolivälissä, jolle hän antoi nimeksi Jakobsdal. Linna sai kuitenkin uudeksi nimekseen Ulriksdal kuningas Karl XII:n veljen Ulrikin mukaan. Ulrik oli Ruotsin prinssi ja hän oli kuningas Karl XII:n ja kuningatar Ulrika Eleonoran neljäs lapsista. Mutta Ulrik kuoli vain vuoden vanhana. Nykyään linnan omistaa Ruotsin valtio.Jakob de la Gardie omisti Järvan kartanot, Överjärvagård, Mellanjärvagård ja Nederjärvagård. Ne kuuluivat hänen rälssikartanoihin. 

Täällä olen kertonut aikaisemmin Ulriksdalin linnasta ja täällä linnan puistosta ja puutarhasta.

Frösunda

Ritorp ei ole mikään iso asuinalue. Sen viereen on rakennettu uusi asuinalue nimeltä Frösunda ja sen eteläosissa sijaitsee Frösundan herraskartano. Tämä alue on kuulunut Brahen aatelissuvulle 1700-luvulle saakka. Frösundan asuinalue on hieman ikävystyttävän näköinen paikka. Asunnot toki ovat korkeatasoisia ja rakennukset modernja. Alueella on paljon suurfirmojen pääkonttoreita kuten  Canon, Eniro, JM, Hewlett Packard, Agresso, Garter, Eli Lilly, Bisnode, Bayer ja Billerud.

Ritorp kuuluu Solnan kuntaan. Nykyisen Ritorpin alueella sijaitsi Ritorps gård, Järva krog ja Herrjärva gård.

Järva Krog

Kun E4:n Eurooppatietä alettiin rakentamaan, rakennettiin myös E18 tieltä yhteys E4:lle. Samasta teiden risteyksestä, jonka nimi on Järva krog, lähtee myös Enköpingsvägen länteenpäin. Teitten takia piti purkaa monta vanhaa rakennusta, kartanoita ja torppiakin. Vain Överjärvagård ja sen torpat ja lisärakennukset saivat jäädä jäljelle.

Nimi Järva Krog tulee siitä että juuri tässä kohtaa on sijainnut Järvan kestikievari jo keskiajalla. Tässä kohtaa on monet hevosvaunut kohdaneet toisensa ajan saatossa, joten kestikievari oli todellakin tarpeen. Järva krogin kestikievari hajoitettiin vuonna 1968 ja tilalle rakennettiin Scandic hotelli nimeltä Järva Krog, joka olisi jo nyt korjausta ja siistimistä vailla. Parempiakin hotelleja löytyy Tukholmasta. Ainoa hyvä on hotellin sijainti omalla autolla kulkeville.

Ritorp gård on yksityisasunto ja se on jäänyt Ritorpin kerrostalojen keskelle. Rakennuksessa asuu kolme henkilöä.

Tämä kartanon alue on kulttuurihistorialliesti arvoakas alue. Alunperin Ridtorp oli vain torppa kuten jo nimikin kertoo, mutta 1700-luvulla siitä kehittyi ylemmän luokan maatila. Nykyinen kartanorakennus on vuodelta 1953 ja se on kulttuurisuojattu rakennus.

Ritorp'in torppa kuului alunperin Nederjärvan kartanoon, nykyiseen Mellanjärvaan ja vielä sitäkin ennen Ulriksdalin linnan tiluksiin. 1700-luvulla lainasi tehtailija Wilhelm Klemming kartanoa, joka oli siihen aikaan jo rakennettuu suuremmaksi. Vaimo Elisabet  hoiti viljelmät. He kasvattivat hedelmiä ja vihanneksia, jotka sitten kuskattiin hevoskärryillä Hötrogetin torimyyntiin Tukholmaan myytäväksi.

1950-luvulla kartanossa oli kolme asuntoa ja niissä sai  asua valtion virkamiehiä perheineen. Varsinkin sotilaita ja valtion rautatateiden palveluksessa toimivia herroja.

 Ritorpin kartano

Överjärva gård on käymisen arvoinen paikka. Överjärvagårdin junapsykiltä on melkein kilometri matkaa Överjärva gådsvägeniä pitkin kartanoon. 503 bussin pysäkiltä Järvavägeniltä on noin puoli kilometriä käveltvä. 

Mellanjärva gårdiin on vaikea aluetta tuntemattoman löytää.

Autolla on parasta kääntyä vasemalle Järva Krogin risteyksessä ja siitä sitten ajaa rautatien vartta Överjärva gårdvägenin tietä pitkin perille. 

Lähin bussipysäkki on Järvavägenillä. Pysäkin nimi on kaiketi Naturskolan. Nouse portaat ylös sillalle ja kävele siitä E4:n tien ylitse kävelysiltaa pitkin. Silta kulkee Solna Centrumiin ja Ulriksdalin hautausmaan väliä. Tämä on metsätietä. 

Siinä on heti melkein Ulriksdalin kahvila golfkentän kupeessa ja hieman kauenpana Mellanjärvan kartanon luona kartanon kahvila. Kartanon kahvila on suositeltava! Kahvila on avoinna vain perjantaista suununtaihin kello 10-16. Periltä löytyy myös erittäin mielenkiintoinen vanhojen tavaroiden myymälä. Museokin on yhdessä rakennuksessa. 

Järvagårdarna oli kolme kartanoa, Överjärvagård, Mellanjärva ja Nederjärva, joista luultavasti Mellanjärva on alkuperäinen kartano, josta sitten pilkottiin erilleen Överjärva ja Nederjärva. 

Överjärva gård on suosittu retkikohde. Kartanossa on ns luontokoulu, joka on peruskoulu, mutta keskittynyt suurelta osin luontoon ja luonnonsuojeluun. Koulun omistaa Solnan kunta. Mutta täällä saa vierailla ihan vapaasti. Kahvilakin löytyy. Täällä juhlitaan juhannusta, vappua ja Luciaa ja pidetään joulumarkkinoita. Kartanon myyäälä on avoinna vuodet ympäri. Täällä pidetään lastenjuhlia sun muuta mukavaa. Ihastuttava paikka kerta kaikkiaan. 

 Mellanjärva gård käsittää luonnollisestikin useampia rakennuksia

Överjärvagård käsittää myös useita rakennuksia

  Överjärvagådenin kartanon oma kappeli

Omar Demirgian tuli Ranskasta Tukholmaan. Hän oli egyptiläinen diplomaatti armenialaista alkuperää. Hän tapasi Egyptissä prinssi Augustin 1860-luvulla.

Hän tuli Tukholmaan ja toi kuingasperheelle lahjoja ja muutenkin tuppasi piireihin aivan ärsytykseen saakka. Hän sai asunnokseen Överjärvagådenin. Se oli hän joka rakennutti tämän armenialaisen kappelin kartanon viereen. Kappeli oli ns talvipuutarha.

Överjärvagårdenin muonamiesten asuinrakennus.

Kartanoihinhan kuluui navetan, tallin, kanalan ja sikalan lisäksi pesutupa, torppia ja muonamiesten asuinrakennuksiamissä työväki asui.

 Överjärvagårdenin kahvila ja myymälä

 

Dammtorp sijaitsee Överjärvagårdin pohjoispuolella. Perinteisesti tällä alueella sijaitsi Ulriksdalin linna ratsastusalue ja hevoskilparata siltä ajoilta kun aateliset ja kuninkaalliset asuttivat Ulriksdalin linnaa. Täällä on postaukseni Ulriksdalin linnan puistostakin.

J-kirjain kartalla tarkoittaa Ulriksdalin sähköjunapysäkkiä, vaikka siinä vieressä lukee Bagartorp. Ulriksdalin linna sijaitsee asemalta itäänpäin ja Bagartorp länteen päin. Asemalta kulkee bussit Solnan Centrumiin ja Solnan metroasemalle, Brommaplanin metroasemalle ja Danderydin metroasemalle.

Bagartorp on moderni asuinalue Järva Krogin ja Ulriksdalin sähköjunapysäkin kupeessa.

Täällä on asunut yksi ja toinen kuninkaallinen ratsumestari perheineen ja monia muitakin ajan saatossa. Suuri osa tästä alueesta on nykyään Igelbeckens luonnonreservaatin aluetta.

Ulriksdalin sähköjuna-asema on paras lähtökohta myös luonnonreservaatista kiinnostuneille.

Helpoiten luonnonreservaattiin löytää juuri Överjärvagårdin kautta (katso karttaa ylenpänä). Alueella on asuttu sitten aikaisen rautakauden ajoilta lähtien.

Igelbäckenin puro lähtee Säbysjön järvestä ja se juoksuttaa vettään Järfällan, Tukholman, Sundbybergin ja Solnan kautta Edsvikenin lahteen, joka on osa Itämerta ja lahti sijaitsee Ulriksdalin linnan luona. Tällä alueella on monta kävelyreittiä ja lukuisia vanhoja kartanoita ja torppia.

Statarlängan, muonamiesasuntola

Torppa

Hevostalleja on valtavan paljon Suur-Tukholman alueella. Ratsatus onkin hyvin suosittu harrastus Ruotsissa. Ruotsi on yksi maapallon parhammista ratsastaja maista.

Sofielund

Överjärvagårdin alue on kaunista ja idyllistä. Niin myös E4:n toisella puolella sijaitseva Ulriksdalin linna puistoineen ja puutrahoineen. Ritorpin alueella sijaitsee kauniita asuinrakennuksia, vaikka niitten ympärillä junaradat ja moottoritiet ja valtava liikenne ei ole mitenkään mukavaa.