Kuninkaallinen taideakatemia

Konstakademin/Kungliga Akademien för de fria konsterna/

Kuninkaallinen Taideakatemia

Fredsgatan 12 ja Jakobsgatan 27C (hissi)

Aukioloajat/Näyttelyt:

Tiistaista perjantaihin kello 11-17

Launtaista sunnuntaihin kello 12-16

Ilmainen sisäänpääsy!

Kirajsto:

Tiistaista torstaihin kello 13-18

Kahvila Mejan:

 -sijaitsee pääsisäänkäynnistä oikealle kädelle portaat ylös!

Tiistaista perjantaihin kello 11-17

Lauantaista sunnuntaihin kello 12-16

 Facebook!

Huom! 

Rakennusta ei pidä sotkea yhteen Kungliga Konsthögskolan/Kuinkaallisen taidekorkeakoulun kanssa, jossa toimii itse taidekorkea koulutus. Kuninkaallinen taidekorkeakoulu on 1700-luvulta ja se sijaitsee Flaggmansvägen 1, Skeppsholmenin saarella.

Arvovaltaisella Sparren aatelisuvulla oli kolme palatsia Tukholmassa. Yksi niistä Fredsgatanin varrella, toinen Hamngatanin varrella ja kolmas sijaitsi Riddarholmenin saarella. Fredsgatanin varrella sijaitseva palatsi on nykyään Kuninkaallisen Taideakatemian rakennus tai oikealta nimeltään Kungliga Akademien för fria konsterna. 

Vapaaherra, valtioneuvos ja maaherra Axel Sparre (1620-1679) rakennutti tämän palatsin keskelle kaupunkia  Fredsgatanin varelle, joka on yksi Tukholman paraatikatuja, mutta katu on vain 350 metriä pitkä. 

Tämän lyhyen Fredsgatanin kadun pätkän varrella sijatsee vain arvorakennuksia, kuten Ruotsin hallituksen rakennus ja pääministerin virka-asunto. Ruotsissa ei ole nimitystä 'arvorakennus', eikä paljon muitakaan arvo-sanalla alkavia sanoja. Käytin sanaa koska se kuullostaa suomen kielellä sopivalta tässä yhteydessä. 

Aikaisemmin ei pääministereillä ollut virka-asuntoa, mutta turvallisuus syistä vast'ikään annettiin pääministereille vanha palatsi asunnoksi Sagerska palatset, Strömgatan 18. Strömsgatan on Fredsgatanin viereinen katu, mikä kulkee pitkin Strömmeniä, mikä on merialue Tukholman Cityn ja Gamla Stanin välillä. Hallituksen rakennukset sijatsee siinä aivan vieressä ja Kuninkaallinen Taideakatemia seisoo hallitusrakennusten välissä. 

Näitä kuninkaallisia akatemioita on Ruotsissa 17 kappaletta. Ne perustetteiin ranskalaisen mallin mukaan. Ranskan ja Ruotsin lisäksi on vain Espanjalla kuninkaallisia akatemioita. Näitä kuninkaallisia akatemioita ei pidä sotkea yhteen yliopistollisten akatemioiden kanssa. Tämä Kungliga Akademin för fria konsterna on toiseksi vanhin kuninkaallisista akatemioista. 

Kuninkaallinen Taideakatemia on itsenäinen järjestö, jonka tehtävänä on tukea maalaustaidetta, kuvanveistoa, arkkitehtuuria ja muita kuvataiteita. Taideakatemiassa on myös koulutettu linnoitusupseereita. Linnoitusupseeri (ruots. fortifikationsofficer) on historiallinen sotilas- ja insinöörivirka, jonka tehtävänä oli linnoitustöiden suunnittelu, rakentaminen ja valvonta linnoitusalueilla.

Vuonna 1978 akatemiasta irrotettiin omaksi instituutiokseen Kuninkaallinen taidekorkeakoulu (Kungliga konstghögskolan). Taidekorkeakoulu on Ruotsin kulttuuriministeriön valvonnassa, ei siis kuninkaallinen.

Taideakatemiassa opiskelleille saatettiin myöntää agré (ranskan sanasta agréer ’valtuuttaa, hyväksyä’) vuoteen 1887 asti. Se oli taideakatemian jäsenyyttä arvossa seuraava arvonimi. Agrén myöntäminen tarkoitti, että opiskelija oli valmistunut taiteilijaksi ja sai mahdollisuuden opiskella ulkomailla akatemian tuella. Suomesta lähteneille agré myönnettiin ainakin Erik Cainbergille, R. W. Ekmanille ja Aleksander Lauréukselle.

Axel Sparre syntyi Stora Sundbyn linnassa nykyisessä Eskilstunan kunnassa. Hänen vanhempansa olivat sen ajan rikkaimpia aatelisia. Isän puolelta Sparre ja äidin puolelta Natt och Dag. Sparren suku elää vieläkin ja omistaa vieläkin Stora Sundbyn linnnan. Axel toimi ensi alkuun kuningatar Kristinan kamariherrana ja siitä virastaan hän sitten yleni vuosi vuodelta. Kuinkaalinen Taideakatemia osti Sparrerska palatset Fredsgatanin varrelta vuonna 1688. Mutta Kunikaallinen Taidekatemia sai nykyisen nimensä vasta vuonna 1810.

Sparrerska palatset oli ajallaan komein palatsi Tukholmassa, mutta se hajoitettiin kun palatsin paikalle alettiin rakentamaan NK-tavarataloa. 

Sparren suvulla oli  toinenkin palatsi Tukholmassa, Hamngatan 18. Vuonna 1742 Ruotsin valtio otti palatsin haltuunsa, ja se luovutettiin "Borgerskapets änkehusille", Tukholman iäkkäiden ja köyhien porvarillisten leskien hyväntekeväisyyslaitokselle.

Ensi alkuun taideakatemian nimi oli Kungliga ritakademin, sen johdosta että akatemiassa sijaitsi piirustuskoulu. Akatemian tarkoitushan oli kuninkaan tahdosta edistää taiteen levittämistä Ruotsissa. Mutta mitään sellaista tehtävää ei akatemialla enää ole.

Kungliga Högskolan/Taidekorkeakoulu erotettiin Taideakadmeista vuonna 1978, ja näin koulutus muutti Skeppsholmenille. Vastuu koulusta on kuitenkin vielä Akatemialla.

Kuinkaallisia akatemioita on 17, joista Svenska Akademin on ylitse muiden kuninkaallisten akatemioiden. Kuninags Gustav III (1746-1771) perusti Svenska Akademin vuonna 1786. Gustav III oli suuri taiteen ja varsinkin ooperan ystävä. Ruotissa oli yksinvalta/autokratia siihen  aikaan.  Hän otti mallia Ranskan hovista. Gustav III perusti myös kuninkaallisen ooperan. Kohtalon ivaa kuningas tapettiiin opperassa.

Svenska Akademiaan valitaan jäsenet ja he saavat istua akademiassa koko ikänsä. Jäseniä on aina 18, ja jokaisella on oma nimikko tuolinsa. He valitsevat yhdessä Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajat. 

Ruotsista löytyy lukuisia muitakin akatemioita. Yliopistoilla oli alunperin omat akatemiansa, mutta yliopistolaitosta tai korkeakouluja, kuten useimpia yliopistoja nykyään kutsutaan, on modernisoitu ja uusorganisoitu ja sen myötä akademiat ovat hävinneet. Jopa tiedekunnat, facculteet, ovat poistuneet ja nykyään puhutaan instituuteista. Ei taida enää olla muita facculteita kuin filosofian facculte jäljellä. Aikaisempi nimitys filosofiselle facculteelle oli De fria konsterna faccultet. En ymmärrä miksi? 

Arkkitehti Carl Gustav Tessin oli ollut vastuussa Tukholman kuninkaallisen linnan rakentamaisesta, joten hän perusti kuninkaallisen piirustuskolun. Ranskalainen taiteilija Guillaume Thomas Taravall toimi opettejana. Hän maalasi myös upeita suuria malauksia Tukholman linnaan. Varsinkin kattomaalaukset olivat hänen alaansa, joita löytyy ympäri Ruotsia. 

Ensimmäisiä oppilaita piirustuskoulussa oli mm Johan Pasch, josta tuli taitava sisäkattojen koristelija. Esikuvana käytettiin ranskalaisia kattomaaluksia. Myös arkkitehti Carl Håleman, yksi Ruotsin kuulusimmista arkkitehdeistä, kuului piirustukoulun perustaja hahmojen joukkoon. Nicodemus Tessin nuorempi kuoli ennen kuin hän ehti saada Tukholman linna valmiiksi, joten linnan rakennuksen lopettelutyöt sai Carl Håleman vastuulleen. Muita piirustuskoulun oppilaita oli mm Jacques-Philippe Bouchardon, Johan Henrik Scheffel ja Olof Arenius, joista tuli kuuluisia taiteilijoita.

Vuodesta 1766 toimintaa lisättiin ja mukaan otettiin myös kuvanveisto-oppilata. Vuonna 1773 kirjoitti kuninags Gustav III säännöt taideakatemialle. Siitä lähtien akatemiassa opiskeltiin arkkitehtuuria, grafiikkaa, anatomiaa, perspektiivioppia ja taidehistoriaa. Kuningas Gustav III tunnetiin suurena taiteen ja kulttuuri ystävävnä. Hän perusti myös Svenska Akademin joka on ihan omaa laatuaan. Vain Ranskalla ja Espanjalla on vastaava kuinkaallinen instituutti, joissa vaalitaan kieltä ja kirjallisuutta.

1700-luku oli kulttuurin kulta-aikaa Ruotsissa, jollaista ei  Ruotsissa ole ollut sen jälkeen, tuskin tulee koskaan olemaankaan. Nykyruotsalaisia ei juuri kulttuuri ja taide kinnosta. 

1719-1772 välistä aikaa voi kutsua suurvallan ajalta vapauden ajalle. Tämä oli vain 200 vuotta uskonpsuhdistuksen jälkeen. Tämä oli myös valistuksen hyödyllisyyden ja järjenkäytön vuosisata. Ruotsiin syntyi porvariluokka, siis keskiluokka. Yliopistot ja luonnontiede syntyi sekä titoa ihmisruumiista ja sielusta sai alkunsa. Lukuisat ruotsalaiset tukijat olivat etunenässä Ranskan ja Englannin tiedemisten kanssa. 

Kuinkaallinen Tiedeakatemia avattiin Tukholmassa vuonna 1739, joka sai aikaan sen että Tukholmaan perustettiin tekstiilitehtaita. Kehitys kaikilla aloilla kulki niin nopeasti etteä oli vaiekata pysysä kehsityksessä mukana. Hyvivointi ja talous kasvoi ja kulttuuri alkoi kukoistmaan. Kuningas Gustav III perusti Ruotsin Akatemian vuonna 1786, joka on niin erikoinen laitos, joka vaatii oikein oman postauksensa. Ruotsin Akatamia on kaikkien muitten laitosten ja akatemioiden erikoisasemassa oleva laitos.

Taideakatemiassa pidetään myös luentoja, konsertteja ja sympoosiumeja. Kannattaa katsoa akatemian kalenteria!

Ruotsin taideakademia, Kungliga Akademien för de fria konsterna, tai vaan Konstakademin on vain yksi kuinkaallissta aktemioista. Nämä kuninkalliset akatemiat perustettiin siis aikaisemmin kuin yliopistojen akatemiat. Kuinkaalliset akatemiat ovat privaatti akatemioita, eivätkä siis liitty mitenkään yliopistoihin. Kuninkaallisia akatemioita on 18.

Ruotsissa on näitten lisäksi tietysti myös 48 yliopistoa ja korkeakoulua, joilla on omat akatemiansa.

Kuningas Gustav III avasi myös upean Kansallismuseon, joka on ollut nyt monet vuodet suljettu uuskorjauksia varten. Se avataan mikä päivä tahansa ja se on kuulema aivan mahtavan promea museo nykyään ja todellakin käymisen arvoinen. Täällä olen kertonut siitä aikaisemmin.

Kafé Meijan

Stockholm Travel Guide

Accelerator ja Tino Sehgal

Tukholman yliopistoola on halli nimeltä Accelerator, jonka tehvtävänä on yhdistää taide, luovuus ja tiede. Accelerator toimii opiskelijoille paikkana, joka herättää ajatuksia, ideoita, inspiratiota ja uusia perspektiivejä. Accelerator avattiin syksyllä 2016, jolloin ensimmäinen näyttely oli ulkoilmanäyttely. Näyttely sana tässä yhteydessä ehkä ei ole sopivin, mutta sana on käytännössä ollut ainoa nimitys luoville tapahtumille. Installaatio on parempi sana. Ensimmäinen näyttely oli multimedia installation, jonka järjesti Influence Machine & Antennae ja sen videotaidepionjääri Tony Oursler.

Lainaan Wikipediaa, koska en pysty omin sanoin selittämään: "Tony Oursler on yhdysvaltalainen video- ja mediataiteilija, joka tekee lähinnä projisoituja installaatiota.

Tony Oursler kirjoittaa amerikkalaisen persoonallisuusrakenteen psykomaisemaa, jossa yhdistyvät ”disneyfikaation” ruumillistama Mikki Hiiri ja sarjamurhaajan prototyyppi Freddy Krüger. Ourslerin taiteen perustyökaluja on amerikkalainen psykohistoria, kulttuurinen sairaus nimeltä dissosiatiivinen identiteettihäiriö, joka esiintyy erilaisina seksuaalisina ja väkivaltaisina traumoina ja syy-seuraussuhteeltaan usein käsittämättömänä draaman lakina.

Oursler tekee samaa työtä uudelleen ja uudelleen, nuket “dummies” toistuvat jatkuvasti eri muodoissa. Formaatti on usein niin sama, että itse asiassa teokset erottaa vain tekstien pohjalta. Oursler työskentelee useimmiten siten että hän kuuntelee yhdessä huoneessa samanaikaisesti samalla äänitasolla toimivia TV- ja radiokanavia ja nappaa tekstinpätkän tuutista silloin tällöin yhdistettynä omaan tajunnanvirtaansa.

Tukholmassa on Ouslerin taidetta/luovuutta esitelty aikeisemmin Magasin III:ssa, jonka omistaa juutalaisperäinen 'Tukholman taide-elämän kuningas' Robert Weil, joka on 60-vuotias monimiljönääri ja  suuri taiteen ja kulttuurin ystävä. Perheellä on oma säätiö, joka tukee ja kustantaa Ruotsin kultturi- ja taide-elämää. Magasinin johtajana tomi toinen juutalaisperäinen herra David Neuman. Tukholman kulttuurielämää on jo ikuiset ajat johtaneet maahanmuuttaja juutalaiset. Ruotsilla on ollut monella tapaa suuri hyöty maahanmuuttajistaan. Juutalaisten panos Tukholman kulttuurielämässä on aivan valtava. Juutalainen teatteri Tukholmassa on myös näitten herrojen johdossa. Teatteri on tunnettu kulttuuri-institutio Tuklholmassa.

Takaisin Acceleratoriin... paljon mahdollista, että Weil'sin perheen säätiö on kustantanut Tukholman Yliopiston Acceleratorin hallin ja kustantaa sen ylläpidonkin. Nyt tämän vuoden alusta Accelerator avasi ovensa kaikille, ei vaan yliopistolaisille. Accelerator sijaitsee entisessä maanalaisessa fsysiikan laboratoriossa Frescatissa. 

Rehtori Astrid Söderberg Widding perusti erityislaitoksen Accelerator 2015. Acceleratorin aloittajana ovat taideteollisuuden professori Margaretha Rossholm Lagerlöf ja Magasin III: n päällikkö David Neuman, apulaisprofessori ja kunniatohtori Tukholman yliopistossa.

David Neuman on syntynyt Tukholmassa ja opiskellut Tukholman ja New Yorkin yliopistoissa. Hänellä oli aikaisemmin taidegalleria New Yorkissa yhdessä taiteilija Amy Simon'in kanssa, joka on ruotsalais-amerikkalainen taidemaalari. (Hänen teoksiaan on juuri nyt näytteillä Tukholmassa Wetterlingin taidegalleriassa, Kungsträdgården 3). Neuman perusti yhdessä Robert Weilin kanssa Magasin III taidehallin vuonna 1987 ja toimii nyt sen toimintajohtajana. Hän kouluttaa ns taidekuraattoreja Tukholman yliopistossa. Hän on Tukholman yliopiston kunniatorhtori. Hän toimii myös yhteistyössä Jerusalemissa sijaitsevan taideakatemian, Bezalel Academy of Arts & Design kanssa. 

Magasin III on avannut filiaalin 1,5 vuotta sitten Tel Avivissa, Olei Zion 34, Jaffa. Neuman ja Weil kutsuvat Tel Avivia toiseksi kotikaupungikseen.  Galleria on avoinna vain kaksi kertaa viikossa,  ainakin näin alkuunsa, mutta suurten valaistujen ikkunoiden läpi voi ohikulkijat ihastella taidetta ympäri vuorokaudet.

Tino Sehgal

Accelaratorissa siis on avattu uusi instalaatio 6. syyskuuta 2019, joka on avoinna 20.lokakuuta saakka. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Robert Weil-säätiön ja Proventuksen kanssa. Instalaation järjestää Tino Sehgal, joka on nuori sakslais- englantilais-intialaien juuriltaan ja asuu Berliinissä. Missäpä muualla sillä Berliini on ollut jo monet kymmenet vuodet Euroopan taide- ja kulttuurikaupunki numero uno.

Shegal kutsuu taiteensa "konstruoituihin tilanteisiin", joissa usein mukana on yksi tai useampi ihminen, joka suorittaa Sehgalin luomia ohjeita. Sehgal opiskeli poliittista taloustiedettä ja tanssia ennen kuin työskenteli taiteilijana vuonna 2000.

Tino Sehgalin teoksesta on käyty monia keskusteluja siitä, mitä pidetään taiteena. Kun Sehgal myy taideteoksen, ostaja ei saa mitään, ei ohjeita, kuiteja, luetteloa eikä kuvia. Mitä myydään, on lupa "näyttää" hän työskentelee. Tämä tarkoittaa, että hänen taiteestaan ei ole dokumentoitu.

Yksi hänen teoksistaan on nimeltään "Tämä on uusi", mikä tarkoittaa, että teoksen esityspaikan henkilökunta kutsuu tämän päivän sanomalehden otsikoita kävijöille. Kohdassa "Tämä menestys/ epäonnistuminen" lapset leikkivät näyttelyhuoneessa.

Ruotsissa Tino Sehgalin taidetta on esitelty Way Out Westissä, Moderna museetissa, Magazine 3 Tukholmassa ja Göteborgin taidesalissa Göteborgin kansainvälisen taiteen biennaalin 2011 aikana.

Lokakuun 17. voi tavata Seghalin Acceleratorissa kello 18-20, jolloin hän pitää luennon. Ohjelmassa esiintyy myös Jenni White, joka on 'Turkin tiedon professori'. Ilmainen sisäänpääsy, mutta tilaisuuteen vaaditaan etukäteis ilmoittautumien.

Accelerator on avoinna tiistaisin kello 12-18, keskiviikkoisin kello 12-20, torstaista-sununtaihin kello 12-18. Aina ilmainen sisäänpääsy. Osoite: Frescativägen 26A, Tukholman Yliopisto. Metroasemalta Uninversitet on lyhyt kävelymatka kujaa pitkin Accelleratoriin. Bussi 50 ajaa ohitse.

Täällä on myös mukava kahvila, joka on avoinna kaikkina viikonpäivinä siinä noin kello 7.00-18.00.

Kansallismuseon uusi avaus

Kansallismuseo/Nationalmuseum, Södra Blasieholmshamnen 2

Bussi 65

Avoinna:

Lauantaista keskiviikkoon kello 11-17

torstaina kello 11-21

perjantaina kello 11-19

maanantaina suljettu

Ilmainen sisäänpääsy museoon.

Vain tilapäisiin erikoisnäyttelyihin sisäänpääsymaksu 150kr.

 Museon johtana toimii suomalainen Susanna Pettersson.

Kuningas, Victoria ja Estelle kävivät yhdessä peruskorjatussa Kansallismuseossa.

Täydellisen peruskorjauksen jälkeen museoon on vaeltanut avauksen jälkeen menneen vuoden aikana miljoona kävijää. Se on paljon ruotsalaisessa mittakaavassa, mutta uteliaisuus museota kohtaan on ollut suuri, koska museota on kehuttu monilta tahoilta. Museo on ennen kaikkea korjattu kaikkien modernien kiinteistösääntöjen mukaan ja ilmastointikin on aivan viimeistä huutoa. Valtion kiinteistövirasto on valvonut kaiken aikaa uuskorjauksia ja rakennus onkin kokonaan viraston vastuulla jatkossakin.

Museo avattiin nykyisessä rakennuksessa vuonna 1866, ja se oli ensimmäisiä julkisia taidemuseoita maailmassa. Rakennus on näkyvä osa Tukholman kaupunkikuvaa. Se edustaa uusrenessanssia ja muistuttaa tyyliltään Firenzen ja Venetsian renessanssia. Rakennuksen suunnitteli saksalainen arkkitehti Friedrich August Stüler ja sisätilat ruotsalainen Fredrik Wilhelm Scholander. Talon suunnittelu ja rakentaminen kestivät 20 vuotta, ja ne tulivat hyvin kalliiksi, sillä niissä käytettiin uudenaikaisia rakennustekniikoita.

Valtion kiinteistöviraston vastuulla on mahdottoman monien rakennusten ylläpito, jopa ulkomailla. Kiinteistövirasto vuokraa myös valtion ja hovin omistamia asuntoja ja rakennuksia. Kiinteistöviraston sivuilla on paljon mielenkiintoista arkkitehtuurista.

Siitä oli jo 148 vuotta kun kansallismuseota korjataan ensimmäisen kerran. Korjauste kestvtä viis vuotta aj nyt musoon mahtuu kolem ekrta niin palkon nöyttelyesineitä kuin aikaisemmassa msuoessa oli. Hallitus antoin 11 miljoaa lisää varoja museolle kustantamaan kasvaneet kulut kävijöiden  takia.2,5 ensimmäein kuukuaden iakan tuli musoon yhtä öajon kävisjöitä kuin iaksemmin tuli koko vuoden aikana. Mutta toisaalat, kun nyt ekrta vihdoinkin alettiin msueota korjaan ja uusimana niin päätetiin tehdä kestvä ja tomiva muso,joka voi ola jopa maapalon upein kansallismuseo.

Erityisen mielenkiintoenon uusi näyttelysali johon on koottu ruotsalaista taidetta vuosilta 1870-1910. Tätä aika pidetään ruotsalaisen taiteen tärkeimpinä kultavuosina. Tänä aikan teki taiteilijat protestin akteemista taidetta kohtaan, kansallisromantikka sai ruotslaiset taiteiljat palaamaan Ranskasta ja Italiasta kotimahaan luonnon keskelle. 

Nykyisessä näyttelyssä ovat taiteilijoiden työt asetettu sekaisin tiloihin, eikä kukin omaan osioonsa. Taulut ovat pantu esille sisältönsä tai symboliikkansa  mukaan, mikä saa aikaan hieman hämmennystä ja antaa sekavan kuvan. Mielummin ehkä olisi ollut laittan kunkin suurtaiteilijan teokset omiin ryhmiinsä. Ranskalaiset impressionisiten teokset ovat levinneet musossa sinne sun tänne. Museolla on nimittäin erinomainen kokoelma ranskalaisten impressionistien töitä. Nämä teokset ovat maailman esiluokkaista taidetta ja sopisivat paremmin sijaitseman omassa huoneessaan. Kaikkia teoksia ei edes saatu museoon vaan paljon on myös varastossa.

Näcken,  Ernst Josephson (1851-1906).

Taulu on laitettu esille uloskäyntiin skärmin taakse. Tämä maalaus on yksi Ruotsin kuulusimmista taideteoksista. Josephson maalasi kolme eri teosta samasta aiheesta. Toinen niistä on Göteborgin taidemuseossa ja kolmas prinssi Eugenin Waldemarsudden'issa. Aika monet pitivät alastomuutta sopimattomana ja siksi ei Kansallismuseo alkuun halunut ottaa maalausta näytteille. Mutta vuodesta 1915  lähtien taulu on kuitenkin kuulunut Kansallismuseon kokoelmiin. Kansallismuseon ystävät niminen järjestö lahjoitti taulun museolle.

Tämä on näky portailta sisäänkäyntiin

Peruskorjaukset kesti kuusi vuotta, mutta ne tehtiin erittäin huolella ja aivan viimeisen päälle. Museon valaistus, ilmastointi ja viemäritkin uudistettiin. Ilmanvaihtosysteemi tehtiin mahdollisimman hyväksi ja tehokkaaksi, jottei esineet pääse kostumaan tai homehtumaan. Ilma on myös erittäin terveellien vierailijoille. Kaikki tehtiin niin ettei tarvitse  ihan heti alkaa korjaamaan rakennusta. Mutta kyllä se maksoikin, 1,2 miljardia kruunua. Sen lisäksi esineiden ulosvienti ja sisääntuonti, niitten putsaus ja uusien esineiden sisääntuonti on vaatinut sievoisen määrän lisäapulaisia ja maksanut sievoisen summan sekin. Museo sai 200 miljoonan edestä lahjoituksia. 

Kaikki jotka ovat käyneet uudessa peruskorjatussa Kansallismuseossa sanovat että saa haukkoa henkeään, sillä niin upea on tulos. Tämä on yksi Ruotsin historian suurimmista taidetapahtumista, vailla vertaansa. Tulos on ensiluokkainen.

Museorakennus pestiin ja käsiteltiin käsin ulkoapäin, katto uusittiin, kattoon tehtii iso lasi-ikkuna, seiniltä avattiin ikkunoita jotka oli joskus peitetty. Nyt tulee valoa suurista ikkunoista sisään. Tehtiin kerroksia lisää ja maan allekin tehtiin paljon uutta tilaa. Uudet valot, värit  ja varjot tekee museosta elävän. Lisää näyttelytilaa on hankittu ja kolme kertaa enempi näyttelyesineitä on saatu mahdutettua museoon, vaikka museo ei silti vaikuta lainkaan ahtaalta. Museon on saanut monikulttuuri osion, sillä Ruotsissa on aina ollut runsaasti pakolaisia ja  maahanmuuttajia.

Bertel Thorvaldsenin 'Kasteen enkeli' etualalla

Köpenhaminassa Thorvaldsenilla on oma nimikkomuseonsa.

Museo on saanut myös lisää hissejä ja kellarissa on suuret tilat vieraita varten. Kuudennesta kerroksesta on päätä huimaava näköala alas, noin 23 metriä. Lukuisista isoista ikkunosta voi ihailla kaupunkia. Vessoja on joka keroksissa ja aivan uusi kahvila/ravintola pohjakerroksessa. Kahvilan huonekalut on valmistettu Suomessa. 

Suosittelen varata puoli päivää tätä ihanaa museota varten. Pidä taukoja, istu ja nauti taiteesta ja käy välillä kahvilassa virkistymässä. 

Auguste Renoir

Carl Larsson

Vincent Van Gogh

Rembrandt

 Gustav Cederström

Cederströmin tunnetuin maalaus, Kaarle XII:n ruumissaatto 1878. Maalaus herätti suurta huomiota vuoden 1878 Pariisin maailmannäyttelyssä ja venäläinen suuriruhtinas Konstantin Konstantinovitš Romanov osti sen. Cederström teki taulusta toisen version Ruotsin kansallismuseolle.

John Bauer

Fanny Brate

Adolf Ulrik Wertmüller

Eilif Peterssen

Museossa on 700000 esinettä kaiken kaikkiaan. Tällä on myös runsaasti ulkomaalaisetn tunnetujen suurmestareden teoksia. Museo on saanut myös Gustavbergin keramiikkatehtaalta 40000 esinettä kokoelmiin, joista toki ei ole kuin murto-osa esillä, mutta esineitähän voi vaihtaa ajan kanssa. Taide on esillä aikakausittain.

Museo on digitalisoinut kaikki esineet, ne varastossakin olevat, ja ne ovat netissä vapaasti käyetettävissä ja merkattu PD merkinnällä.  Vain murto-osa on suojattuja, merkattu CC BY-SA merkinnällä, mutta museo antaa usein luvan käyttää niitäkin, esim. yksityisissä blogeissa tai yksityis käyttöön. Museon mottona on että taide kuuluu kaikille.

Wikimedia Commons'issa on noin 6000 erikoisen hyvää valokuvaa, jotka ovat vapaassa käytössä.

Bernadotte suvun taulu, Fredrik Westin (1837)

Brother ST.Martina ja peikot, John Bauer (1913)

Siljan järven rannalla, Anders Zorn (1905)

 

Aamiaisen aikaan, Hanna Pauli (1887)

Kissa kukkaniityllä, Bruno Liljefors (1887)

Grez-sur-Loin'in maaseudulla Ranskassa, Carl Trägårdh (1889)

La Grenouillère, Auguste Renoir

Bretagnen maaseudulla, Paul Gauguin

Elämä ja kuolema, Ivar Arsenius (1905)

Kahvila/ravintoa, jonka kalusteet ovat valmistettu Suomessa.