sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Storkyrkan


Storkyrkan/Suurkirkko, Gamla Stan
 (kuva on otettu kirkon päädystä, kuninkaan linnan edustalta)

Sisäänkäynti toiselta puolelta kirkkoa!

Virtuaalinen vierailu täällä

Kirkko on avoinna maanantaista sunnuntaihin kello 9.00-16.00
Aamuhartaus kahdella kielellä kello 9.00

Sisäänpääsymaksu kirkon peruskorjausten jälkeen 40 kr. Pääsylipun hinta on nostettu 100 kruunuun, eläkeläiset 70 kruunua ja alle 18-vuotiaat ilmaseksi.

HUOM! Ei sisäänpääsymaksua aamuhartauteen ja jumalanpalveluksiin sunnuntaisin kello 11.00, esirukousmessuun lauantaisin kello 11.00 ja torstaiseen hiippakunnanmessuun kello 12.00.

Olaus Petri Vädersol Slottsbacken mars 2007.jpg

 Olaus Petrin/Olof Petterssonin patsas 

Olaus Petri (Olof Pettersson) (1493-1552) oli uskonpuhdistaja ja diakooni. Hän syntyi Örebossa. Hän käänsi Raamatun ruotsiksi. Häntä pidetään ruotsin kirjakileeen isänä. Olaus Petri toimi Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan kanslerina. Häntä pidetään yleisesti Pohjoismaiden merkittävimpänä renessanssijahtina. 

Niin kovin suuri ei tämä kirkko ole, vaikka nimi siihen viittaa. Useimmat muut ruotsalaistet tuomiokirkot ovat paljon suurempia. Mutta Storkyrkan on Tukholman hiippakuunnan tuomiokirkko ja vanhin seurakuntakirkko Tukholmassa, peräisin Birger Jarlin ajalta. Alunperin kirkkoa kutsuttiin nimellä Bykyrka/kyläkirkko, koska se oli kylän kirkko eikä kuulunut luostarille. Alkuperäinen Bykyrka oli rakennettu puusta eikä sillä ollut kellotapulia lainkaan. 

Kirkko on mahdollisesti rakennettu heti kun Stadsholmenille alettiin rakentamaan asutusta. Tukholman vanhin kaupunginosa Gamla stan sijaitsee Stadsholmenin saarella. Kirkko rakennettiin Stadsholmenin korkeimmalle paikalle, aivan kuten oli tapana kristityissä maissa. Kirkko paloi joskus 1200-1300-lukujen vaihteessa. Kirkko oli katollinen kirkko keskiajalla ja pyhitetty Pyhälle Nikolaukselle ja myöhemmin myös Neitsyt Marialle ja Pyhälle Erikille. 

Pyhä Nikolaus oli merenkulkijoiden pyhimys ja Tukholma oli siihen aikaan jo vilkas merenkulku kaupunki. Strokyrkan kirkon seurakunta oli nimeltään Sankt Nicolain seurakunta vuosina 1609-1999. Seurakunta perustettiin luultavasti jo vuonna 1260. Vanhin kirjallinen tieto seurakunnasta on vuodelta 1279 ja paperissa lukee että ritari Johan Karlsson lahjoitti varoja seurakunnalle. Vuodesta 1942 lähtien on Storkyrkan ollut Tukholman hiippakunnan kirkko.

Uusi kirkko rakennettiin kivestä ja se valmistui vuonna 1306. Uppsalassa ja Eskilstunassa oli jo sitä ennen tuomiokirkot. Uppsalan tuomiokirkko oli pyhitetty Pyhälle Erikille ja Olav den Helige, Pyhälle Olaville. Eskilstunan tuomiokirkko Pyhälle Eskilille. Molemmat tuomiokirkot olisivat halunneet saada Gamla Stanin omaan hiippakuntaansa.

Ensimmäinen jumalanpalvelus ruotsinkielellä pidettiin 12. helmikuuta vuonna 1525 kun Olaus Petri vihittiin Suurkirkossa Kristinan kanssa. Olaus Petri ei ollut pappi vaan diakooni, joten häntäkin koski säännöt selibaatista. Mutta tämä oli uskonpuhdistuksen ajalla, jolloin uskaliaimmat toimivat selibaattia vastaan. 

Vain vuosi sen jälkeen Olaus Petri julkaisi Uuden Testamentin ja Psalmboken (Virsikirjan) ruotsinkielellä. Olaus Petri jatkoi virkaansa Suurkirkon diakoonina ja ajoi asiaa ruotsinkielisen Raamatun tarpeesta. Vuonna 1541 ilmestyikin sitten ns Gustav Vasan Raamattu, joka oli ruotsinkielinen. Lopulta Olaus Petristä tuli pappi ja Suurkirkon kirkkoherra. Hänet on haudattu Suurkirkon saarnastuolin alle ja hänen patsaansa löytyy kirkon ulkopuolelta kirkon seinustalta.


Tämä on kuningas Gustav Vasan oma Raamattu, se aivan ensimmäinen ruotsinkielinen Raamattu. Löytyy Vasamuseosta. Galärvarvsvägen 14, Djurgården. Museo on rakennettu historiallisen Vasa-laivan ympärille, joka upposi Tukholman edustalle vuonna 1628 ja nostettiin merenpohjasta vuonna 1961. Museo toimii myös merihistoriallisena museona.

Kuningas Gustav Vasa aikoi yhdessä vaiheessa hajoittaa Storkyrkanin kirkkorakennuksen. Olof niminen kippari toimi kirkon vahtimestarina ja hän puhui järkeä kuninkaalle. Kirkko sai jäädä paikalleen. Kippari Olof, tai Olof Erikson, sai hautapaikan kirkosta saarnastuolin alta.

Nykyinen kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1306, mutta vasta 1600-luvulla kirkkoa alettiin kutsumaan Suurkirkoksi/Storkyrkan. Kirkko rakennettiin saksalais-balttialaisen mallin mukaan tiilestä, kuten Riddarholmin kirkkokin. 1400-luvulla oli Suurkirkossa yli 30 pyhimysalttaria.

Kristinuskon myötä Ruotsi oli yksi viimeisistä maista, joka liittyi eurooppalaiseen kulttuuriin. Se tapahtui, koska papit ja munkit Englannista, Saksasta ja Ranskasta toivat maahamme käsikirjoituksia ja kirjoja, modernia lääketiedettä ja rakennustekniikkaa Ruotsiin. Joten katolllisen kirkon vaikutus Ruotsin kulttuuriin on ollut merkittävä. Nykyään katollinen uskonto lisääntyy eniten Ruotsissa, kun kaikki muut uskonnot vähenevät.


Själakoret/sielukuori

Ruotsin eduskunta alunperin kokoontui Arboga'ssa ja Västerås'issa ja vasta vuodesta 1582 eduskunta kokoontui Tukholmassa. Siihen aikaan eduskunnassa istui neljä säätyä, aateliset, papit, porvarit ja talonpojat. Heille tarvittiin tilat kokoontua. Suurkirkon tiloihin järjestettiin huone ns Själakoret/sielukuori, jossa papit halusivat pitää eduskunnan istuntoja. Vasta vajaat kolmesataa vuotta myöhemmin vuonna 1833 valmistui eduskuntatalo Riddarholmenille. 

Suurkirkossa on kruunattu monen monta kuningasta virkaansa. Useita kuninkaallisia vihikiäisiä on myös toimitettu vuosien aikana kirkkosalissa.

Kirkko sijaitsee Tukholman kuninkaallisen linnan ja Börssitalon välissä, Stadsholmenilla. Sisäänkäynti Trångsund nimiseltä kadulta. Siinä on Nobelmuseo myös aivan seinän takana. Sisäänkäynti museoon Stortorgetin puolelta.


Vädersolstavlan, Storkyrkan 

Tämä taulu on vanhin kuvaus Tukholmasta, anno domini 1535. Taulu on öljyvärimaalaus ja kooltaan 163x110 cm. Luultavasti taulun on maalannut Urban målare, oikealta nimeltään Urban Larsson. Hän toimi kuningas Gustav Vasan hovimaalarina. Siihen aikaan ei tavallisilla kansalaisilla ollut sukunimeä, joten Urban sai nimekseen målare/maalari erottamaan hänet muista Urbaneista.




Slottsbacken, tältä puolelta kirkkoa ei ole sisäänkäyntiä kirkkoon. Tarkkaavainen ehkä huomaa että kuninkaan linnaa vahtii "tummaihoinen afrikkalainen". Tuskin Suomessa kävisi päinsä...


Kirkko on viisilaivainen tiiliskivikirkko. Barokin tyyli ja goottiinen tyyli yhtyvät kirkossa. Kirkkoa on korjailtu ja uusittu useammankin kerran. Kirkkosalissa on ahtaan tuntuista, sillä saliin on yritetty mahduttaa vähän yhtä sun toista. Valtavan paksut tiiliskivestä rakennetut pilarit saavat aikaan illusion että kirkkosali olisi vielä tavallistakin pienempi ja ahtaampi, mitä se todellisuudessa on.


Tässä kastemaljassa on moni tukholmalainen kastettu, niin kuninkaalliset kuin tavallisten ihmisten lapsetkin. Nykyään kuninkalliset lapset kastetaan Tukholman linnan sisällä sijaitsevassa hoviseurakunnan kirkossa ja siellä kasteastiana toimii hopeinen vati, joka seisoo jalopuusta veistetyn jalustan päällä.

Tämä vanha kalkkikivestä tehty kastemalja on vuodelta 1514. Tämä ei toki ole alkuperäinen malja, vaan sen alkuperäisen kopio, mikä on Historiallisessa Museossa Tukholmassa.

Bild: 9529318 (9529318.jpg). Motiv: krucifix. Foto: Lennart Karlsson

Historiallisessa museossa on myös tämä Saksassa valmistettu Suurkirkon krusifiksi 1400-luvulta.

Bild: 9529512 (9529512.jpg). Motiv: Göran. Foto: Lennart Karlsson

Historiallisessa museossa on myös tämä Bernt Notken verstaassa valmistettu puusta, kullasta ja raudasta tehty patsas vuodelta 1489.


Sankt Göran och Draken monumentti on kopio tuosta ylenpänä olevasta alkuperäisestä patsaasta. Tämä on kansallinen monumentti jota kaikki tukholmalaiset koululaiset käyvät katsomassa opettajansa kanssa. Tämä on Ruotsin itsenäisyyden symbooli. Se oi nimittäin hyvin lähellä etteikö Tanska olisi ottanut Ruotsin itselleen.

Tukholman verilöyly ja sen myöhemmät 100 henkilön teloitukset tapahtuivat Tukholmassa 7.–9. marraskuuta 1520. Tapahtumat alkoivat heti sen jälkeen, kun Tanskan kuningas Christian II (josta tuli verilöylyn jälkeen Ruotsissa kristillinen tyranni) kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi. 

Ruotsalainen arkkipiispa Gustav Trolle, joka oli Tanskan puolella, koska Sten Store nuorempi otti valtion päämiehen viran,  vaikka se olisi kuulunut Gustav Trollen mukaan hänen isälleen Erik Trollelle. Gustav Trolle syytti kruunajaisten aikana pohjimmiltaan kaikkia juhlaan osallistuneita harhaoppista, rikoksesta, joka tarkoittaa, että he menivät kirkkoa vastaan ​​ja jossa rangaistus oli kuolema. Siitä on nyt 203 vuotta.

Valtionhoitaja Sten Sture vanhempi antoi rakennnuttaa tämän patsaan, sen kunniaksi että hänen armeijansa voitti unionin kuninkaan, Tanskan kuninkaan Christianin, Brunkebergin torilla keskellä Tukholmaa vuonna 1471. Teoksen on valmistanut tanskalainen kuvanveistäjä Bernt Notke vuonna 1489. Teos on veistetty tammipuusta. 

Sten Sture oli rukoillut sotilaiden pyhimykseltä Sant Göran'ilta ennen sotaa apua ja tukea. Sten oli luvannut Sant Göran'ille että "Ge mig segern i striden mot Dansken så lovar jag att instifta ett altare till dig och resa en enorm helgonstaty över dig i Storkyrkan”. Siis "Anna minulle voitto taistelussa tanskalaisia vastaan, niin lupaan laitattaa alttarin sinun kunniaksesi, ja pystyttää valtavan pyhimyspatsaan sinun kunniaksesi Suurkirkkoon ".

Tanskan kuingas Christian  asetti sitten Trollen ja neljä muuta henkilöä Ruotsin johtoon. Jo seuraavan vuoden tammikuussa (1521) Kustaa Vaasa aloitti vapaussodan ja Trolle joutui pian pakenemaan Tanskaan. Toisin sanoen hänen voittonsa ei kestänyt kauan.

Göran och Draken on ns relikvarium, siis esine jonka sisällä on pyhimysten jälkeenjäännöksiä. Patsaan vihkijäisissä vuonna 1489 laitettiin sen sisään, Sant Göranin rintaan, Sant Göranin, Sant Blasiuksen, Sant Germanuksen, Sant Leon, Sant Martinuksen, Sant Donatuksen ja Sant Cyriacuksen pyhiä jälkeenjäännöksiä. Paikalla oli Roomasta paavin nuntie Antonius Masth, joka kuskaksi reliikit Tukholmaan silloisen paavin pyynnöstä tai luvalla. Silloinen paavi oli Leo X Medici, joten liekkö tuo Sant Leon reliikit olleet hänen omia hiuksiaan tai hampaitaan. Totta kai paavi piti itseään pyhimyksenä jo elinajallaan, miksipä ei.

Patsas esittää kuulua eurooppalaista legendaa Göran'ista. Legenda symbolisoi Sten Sturen voittoa. Voi aivan hyvin sanoa että jos Sten Sture ei olisi voittanut Tanskan kuningas Christiania, niin Ruotsi voisi kuulua vielä tänäkin päivänä Tanskalle. Joten siinä mielessä tämä patsas symbolisoi Ruotsin valtion itsenäisyyttä.


Köpmantorget

Gamla Stan'ista löytyy toinenkin samanlainen patsas Köpmantorget'ilta. Patsas vihittiin vuonna 1910, kuten kuvasta näkyy.  Kuvassa oleva alempi katu on nimeltään Brunnsgränd, ja siinä kadun varrella patsaan alla sijaitsee kaunis suihkulähde, joka aikaisemmin toimi alueen asukkaiden vesipostina. 


Köpmantorget


Tässä kuvassa näkyy nuo erittäin paksut tiilestä valmistetut pylväät, mitkä tekee kirkosta ahtaan tuntuisen.



Tämmöinen iso seitsemähaarainen kynttelikkö on nimeltään Menora ja se symbolisoi juutalaista uskontoa. Tämä kyntelikkö seisoo pääalttarin edustalla sijaitsevilla kolmella porrasaskelmalla.  Se on noin 4 metriä korkea.

Tämmöinen seitsenhaarainen korkea kynttelikkö löytyy jokaisesta ruotsalaisesta tuomiokirkosta. Seitsenhaarainen kynttelikkö symbolisoi myös Vanhaa Testamenttia ja sunnuntaita, joka on viikon seitsemäspäivä, pyhäpäivä ja lepopäivä. Tuomiokirkkojen eteläinen osa on ns Vanhan Testamentin osio tuomiokirkoissa. Luku seitsemän on pyhä luku. 





Tämä seitsenhaarainen kynttelikkö on luultavasti valettu Saksassa 1400-luvulla. Luultavasti kuningas Magnus Erikson lahjoitti kynttelikön Suurkirkolle. Kynttelikössä on myös merkkejä siitä että siinä on ollut teline Raamattua varten. 

Kun kruununprinsessa Margareta haudattiin vuonna 1920, niin hän oli toivonut ettei hänen hautajais jumalanpalveluksessa saisi kirkossa olla sähkökynttilöitä vaan pelkästään luonnollisia. Siitä syystä tässä kynttelikössä tulee aina olemaan elävät kynttilät.

Bild: 9531136 (9531136.jpg). Motiv: yttersta domen. Foto: Lennart Karlsson

Albertus Pictor kävi Suurkirkossa 1400-luvulla maalaamassa kalkkimaalauksia.




Stockholm Storkyrkan Innen Hochaltar 3.JPG

Pääalttarin alttaritaulu putsattiin muutama vuosi sitten pumpulitikkujen ja sienien kanssa ja pinta käsiteltiin. Nuo kiiltävät osat ovat hopeaa.


Nämä kaksi pientä aitiota ovat alunperin valmistettu kuninkaallisia varten, toinen kuninkaalle ja toinen kuningattarelle.
 
Kuingaspari istuu nykyään kirkkosalin etummaisessa penkissä. Samoin eduskunnassa käydessäänkin he istuvat eduskunnan 'etupenkeissä'. Samoissa penkeissä istuu myös Ruotsin hallituksen ministerit. He ei siis istu korokkeella kasvot edustajiin päin kuten Suomen eduskunnassa.

Kuninkaallisen perheen muut jäsenet istuvat noissa kuvassa olevissa aitioissa edukunnan avajaisissa. Mikään tavanomainen Jumalanpalvelus se ei ole, vaan ekumeeninen toimitus, sillä Ruotsissa ei ole valtion kirkkoa ja näin olleen kaikki uskonnot ovat tasa-arvoisia.






Stockholm Storkyrkan Innen Königsloge Krone 2.JPG

Storkyrkan Orgel (1).jpg



Sankt Göran och draken


Tämä laiva on ns votivskepp. Votiivilaivat ovat hyvin yleisiä Ruotsissa rannikolla sijaitsevissa kirkoissa ja lähellä satamia sijaitsevissa kirkoissa. Votiivi tarkoittaa lojaalista palvelua. Joku laivavarustamo lahjoitti tämän votiivilaivan kirkolle 1950-luvulla. Laivan on vamistanut Harald Åkerlund. 
Alkuperäinen veistos sijaitsee Sjöhistoriskamuseet, Maritima Museossa, Djurgårdsbrunnsvägen 22, Djurgården.



Kirkon uskollisen palvelijan diakooni Olaus Petrin hautapaikka  on sarnastuolin alla. Kippari Olofin jälkeenjäännökset tuskin ovat enää tässä, ovat luultvasti siirretty johonkin toiseen paikkaan kirkosalissa. Saarnastuolin lahjoitti kirkolle kauppias Anders Larsson vuonna 1605.


1600-luvulla ilmestyi kirja, ns Bänkboken, jossa luki missä kukin kirkossa sai istua. Oli erityinen miesten ja erityinen naistenpuoli. Kolme ensimmäistä penkkiriviä oli varattu valtakunnan neuvoksille. Kaksi seuraavaa penkkiriviä oli varattu aatelisille ja seuraava penkkirivi hovioikeudelle. Vasta seitsemännellä penkkirivillä sai istua kaupungin porimestari ja hänen takanaan kolmella rivillä istui kaupungin virkamiehet. Viimeisellä penkkirivillä, 22:lla, oli istumapaikat varattu kaupungin porvareille. 

Naisten puolella oli viisi ensimmäistä riviä varattu valtioneuvosten ja aatelisten rouville. Tavalliset kansalaiset eivät saaneet istua kirkossa vaan he saivat seisoa taustalla tai seinustoilla.

Suomalaiselta näkökannalta on varmasti vaikea ymmärtää ruotsalaisten kahtiajakautumaa, mikä esiintyy kaikessa, vielä tänäkin päivänä. Suomalaiset ovat asettuneet samalle lähtöviivalle ja kulkevat samaan suuntaan,  vaikkakin eri tahtiin. Kun ruotsalaiset elää kahdessa eri maailmassaan, ja silti kehitys kulkee eteenpäin, vaikka kansalaisten välillä on aivan selvä läpinäkyvä muuri. Se on merkillistä että ruotsalaiset ovat niin erittäin maltillista väkeä, ettei ole vielä koskaan syntynyt sisällissotaa tai kahakoita, vaikka Ruotsi on noin tuhat vuotta vanha kuningaskunta. Nykyinen kuningas ressukka on vaan köyhä poika rikkaitten aatelisten ja isojen frimojen omistajien rinnalla. Kuninags sijoittuu jonnekin 500:lle tilalle varallisuuslistalla. 

Ruotsissa pystytään puhumaan ongelmista ja asioista, vaikka asian käsittely veisi sata vuotta. Tästä aiheesta joskus toisten lisää...




Lars Bengtsson Skytten ja hänen vaimonsa hautamuistomerkki

Lars Bengtsson Skytte oli Uppsalan ja Tukholman linnojen kuvernööri. Hänen veljensä Johan Skytte toimi kruununprinssi Gustav II Adolfin opettajana. Johan Skytte oli aatelinen vapaaherra ja valtioneuvos.

Hautapaikat lattian alla olivat erittäin suosittuja keskiajalla. 1600-luvulla kirkko otti maksun hautapaikoista. Hautapaikkoja myytiin useanpaan kertaan. Hautapaikan uusi omistaja raaputti pois nimen laatasta ja laitatti siihen omaisensa nimen. Joten myöhemmin oli mahdotonta sanoa ketä kaikkia sinne lattian alle on haudattu. Kirkko otti maksun kaikesta, jopa sielunkellojen soitosta. 

Vuonna 1771 avattiin hautausmaa nimeltä Norra Kyrkogården, tai Norra Begravningsplatsen, jonne sitten kuskattiin kaikki jälkeenjäännökset kirkon lattian alta. 1800-lopulla vasta vietiin viimeiset löydetyt luut hautausmaalle. Nykyään kirkon alla sijaitsee kirkon lämmityssysteemi. Kuningas Gustav Vasa kielsi vuonna 1808 hautaamasta kirkon lattian alle ja hautusmaalle joka sijaitsi nykyisen börssitalon ja kirkon välissä, alue joka on nykyään viehättävä kuja.



Kirkkosalissa sijaitsevat hautamuistomerkit toki ovat jäljellä

CC Arfwedson Storkyrkan.jpg

Carl Christoffer Arfwedsonin hautmuistomerkki

Hän oli ruotsalainen kauppias ja yhden 1700-luvun suurimmista ja arvostetuimmista ruotsalaisista kauppatalojen johtajista.Hänet nimitettiin Länsi-Intian komppanian johtajaksi, mihin kuului myös Ruotsin Saint-Barthélemyn siirtokunnan johtajan virka. Hänet nimitettiin myös jäseneksi ja korkeimpaan vakuutusoikeuteen, ja hän oli käytännössä kaikkien hänen toimikautensa aikana nimitettyjen tilapäisempien komiteoiden jäsen. Hänestä tuli myös Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen.

4 grav storkyrkan stockholm anders rofhstern.JPG




 Kuningas ja Silvia vihittiin Suurkirkossa


Victoria ja Daniel vihiittin myös suurkirkossa



tiistai 13. tammikuuta 2015

Tukholma, kymmenien tuhansien saarten kaupunki



 Tukholman kaupungintalo, nykyinen Tukholman kunnantalo

Tukholman perinteiset kaupunginosat ovat nimeltään malm, malmeja. Tukholma ei ole kaupunki vaan kunta, sillä Ruotsissa poistettiin käytöstä melkein kaikki kaupunki nimitykset. Kauppala nimitystäkään ei ole olemassa, vaan kaikista niistäkin tuli kuntia. Aivan kuten Italiassakin. Tukholmalaisten kielenkäytössä on toki vieläkin käytössä nimitys "stan", joka tulee sanasta stad/staden,  kaupunki.


Fåfängan

Tukholman kunta on loppujen lopuksi melko pieni, sillä käsitys "Tukholma" tavallaan koostuu 26. kunnasta. Tukholman kunta on ikäänkuin alueen ydin. Kaksi kuntaa jopa sijaitsee varsinaisen Tukholman kunnan sisällä, Solna ja Sundbyberg. Tukholman kunta jäi ahtaalle naapurikuntien väliin jo ajat sitten. Joten nykyään puhutaan Suurtukholmasta.

Tukholman taajama on virallisesti Tukholman kunta ja sen kupeessa sijaitsevat 11 muuta kuntaa. Pohjoiset osat kuuluvat Upplannin maakuntaan ja eteläiset osat Södermanlandin maakuuntaan. Koko Tukholman taajama kuuluu Tukholman lääniin. Tukholman pikkuriikkisessä kunnassa asuu lähes miljoona asukasta, mutta koko Suur Tukholmassa 2,3 miljoonaa asukasta ja sen huomaa kun lähtee liikenteeseen. Suurtukholmassa asuu siis noin puolet Suomen asukkaista! Alueen asukasluku kasvaa noin 30 000 uudella asukkaalla joka vuosi.


Hääpari kävelyllä, Fåfängan kahvila/ravintolasta alas mäkeä

Tämä kuva on kuin suoraan otettu Roomassa. Roomassa hääparit lähtevät kävelemään kapungin kaduille vihkiasuissaan ja vierailevat joissakin kirkoissa saman tien.


Fåfängan sijaitsee Viking-linjan sataman itäpuolella sijaitsevan mäen päällä. Fåfänga tarkoittaa turhamaisuutta. Hauska nimi kahvilalle. Tämä toimii kesällä kuin mikä tahaansa kahvila jossa saa myös ruokailla ja pitää juhlia. Hyvällä säällä on ihana istuskella täällä tuntikaupalla ja katsella näkymiä merelle ja kaupungille.


Mäen nimi on Klockstabelbacken. Tänne on kaksi tietä. Satamasta kävellen itään päin Folkungagatania noin 200 metriä ja sitten vasemmalla on portaat joita ylös ja edelleen polkua pitkin mäen päälle. Varsinainen tie ylös lähtee Danvikstullista, siis mäen" takaa".


Fåfängan kahvila/ravintola 


Suur-Tukholma noin suurin piirtein

Tukholman alue on ollut 1600-luvulta lähtien keskeinen historiallinen alue. Tukholma tuli mukaan kuvaan melko myöhään. Siihen vaikutti suurimmalta osin kuningas Gustav Vasan päätös keskittää valtansa Mälaren järven ympärille. Ruotsin pääkaupunki voisi aivan hyvin olla vaikka Västerås, tai Arboga, joissa valtiopäivät ensi alkuun piti kokouksiaan. Se oli Västeråsissa kun Ruotsin valtiota koskevat tärkeimmät päätökset tehtiin. 

Malmö voisi myös olla Ruotsin pääkaupunki. Mutta Malmö on ollut ruotsalainen vasta 350 vuotta, sillä Skåne ja Blekinge kuuluivat alunperin Tanskalle. Tanska siis menetti yhden kolmasosan pinta-alastaan Ruotsille Roskilden rauhsssa vuonna 1658. 

Kohtalo oli hyvin lähellä johtaa siihen että Ruotsi kuuluisi nykyään Tanskaan,  mutta viime minuuteilla se pystyttiin väistämään. Kymmenisen sotaa on sodittu Tanskan kanssa ja yhtä monta Venäjän kanssa, ja Luojan kiitos Ruotsi on vieläkin itsenäinen. Puhumattaakaan 30-vuotissodasta ja muista taisteluista Euroopan mantereella. 350 vuotta on lyhyt ajanjakso Ruotsin pitkässä historiassa. 

Ruotsissa nimittäin on joukko kaupunkeja joilla on todellakin ollut suuri historiallinen merkityksensä. Ruotsi on tavallaan vieläkin aivan selvästi jakautunut neljään suurenpaan alueeseen, jotka eroavat toisistaan monella tapaa. Eteläiset osat kuuluivat kauan Tanskalle, götar/göötit hallitsivat lännessä, svealaiset idässä ja neljäs osa on melko autiota ja asumatonta aluetta vieläkin, nimittäin koko pohjoinen Ruotsi, ns Norrland/Norralnti, minkä pinta-ala on on suurmepi kuin puoli Ruotsia.

Kuninkaan ja aatelisten linnat näkyvät selvästi Suur-Tukholman maisemassa ja koko Mälaren järven alueella. Siinä välissä talonpoikaisalueet, entiset pienet kirkonkylät, herraskartanot, maatilat ja torpat. Mälaren järvellä on erittäin tärkeä merkitys alueen kehityksessä ja se on toiminut suurena tukena ja voimavarana Tukholman kehitykselle. Mälaren järven saaristo ja Itämeren tai Saltsjön/suolameren saaristo, kuten tätä Itämeren aluetta nimitetään, on myös edistänyt alueen luonnetta. Tukholma on hyvin suurelta osin saaristoa. Tukholma koostuu noin 30 000 saaresta.

Tukholman lääni jakaantuu kahteen maakuntaan, Uppland ja Södermanland. 


LM-staden, LM Ericssonin työläisten asuinalue, Telefonplanilla, Midsommakransenissa

LM Ericssonin puhelintehdas aloitti toimintansa 1930-luvulla täällä Midsommarkransenissa. Tarvittiin tuhat asuntoa työläisille. Alueesta tuli moderni ruukkiyhteiskunta, ainakin osittain.

Ruukkiyhteiskuntia/bruk oli ehkä sata Ruotsissa, ja niistä on tehty sosiologsista tukimustakin. Ruukissa asuneet ja kasvaneet saivat määrätynlaisen persoonallisuuden, mikä erosi muista, He erosivat luonteeltaan ja käytökseltään maalaiskylissä ja kaupungeissa asuneista. Kehittyi erityinen ruukkimentalliteetti. Henkilöitä kuvaa parhaiten pyskologi Martin Seligmanin mukaan 'opittu avuttomuus'. Henkilöt tuntevat itsensä useimmissa  tilanteissa avuttomiksi ja voimattomiksi ja antavat periksi ja luopuvat. Ruotsissa ei enää ole ollut aikoihin näitä avuttomia, vaan ruotsalaisilla on erittäin vahva ja  tasapainoinen persoonallisuus. 

Maalta alettiin muuttamaan kaupunkeihin työn perässä. Tehdas tehtaan jälkeen avattiin. Teollisuus vaurastutti koko yhteiskuntaa. Tukholman teollisuuskausi oli kuitenkin hyvin lyhyt. Tarvittiin työläisiä ja tarvittiin asuntoja. Oma asunto, jossa oli vessa, kylpyhuone ja parveke, oli monen nuoren unelma 50-60-luvuilla. 

Tukholman ensimmäiset kunnalliset asuinrakennukset rakennettiin 30-40-luvuilla vain lapsiperheille. Näitä asuntoja kutsuttiin nimellä barnrikehus/lapsirikkaat talot, ja niihin sai muttaa vain he joilla oli monta lasta ja suuri tarve saada lisätilaa. Näihin asuntoihin laitettiin kaikki mahdolliset mukavuudet. Myöhemmin tajuttiin että asuntojahan voi rakentaa muillekin. Näin nousi moderneja asuinrakennuksia kuin sieniä sateella alueille kuten Mariehäll, Riksby, Åkerslund, Abrahamsberg, Åkeshov, Gröndal, Hjorthagen, Hägrestensåsen, Johanneshov, Gubbängen, Södermalm...

Kun tultiin 1950-luvulle niin alettiin rakentamaan tilavampia asuinrakennuksia, katon korkeutta nostettiin, pihoille rakennettiin leikkipaikkoja ja pohjakerroksiin valmistettiin pyykkitupia. Näin syntyi Norra Ängby, Hässelby Gård, Hässelby Strand, Hjorthagen, Gröndal, Västertorp, Solberga, Söderby, Hökarängen, Rågsved, Farsta ja uusia asuntoja Södermalmille.

1960-luvulla alettiin rakentamaan asuinrakennuksia osittain tehdasvalmisteisista osista. Rakennttin korkeampia rakennuksia ja kaikki asunnot saivat parvekkeet. Näin syntyi Blackeberg, Norra Ängby, Bromsten, Nälsta, Jakobsberg, Åkeslund, Västertorp, Midsommarkransen, Skärholmen, Enskededalen, Årsta, Stureby, Henrikasdal, Skarpnäcks gård ja asuntoja Norrmalmille, Kungsholmenille ja Södermalmille.

Vuosien 1965 ja 1975 rakennettiin noin miljoona uutta asuntoa sillä tarve asunnoista oli suuri. Sen jälkeen rakentamien pysähtyi melkein kokonaan. Kunnat eivät ole olleet kiinnostuneita omistamaan asuintaloja, joten nykyään ei juuri löydy enää kuntien omistamia asuntoja lainkaan. Tukholmassa ei ole yksityisten omistamia vuokra-asuentojakaan kovin paljon tarjolla, vaan suuret asuntofirmat omistaa vuokrataloasunnot.Suur-Tukholmassa pitää mennä jonoon ja maksaa jonotuspaikastaan vuotuinen maksu.


Tukholma on historiallinen moderni kaupunki minkä keskellä kohtaa kaupunkilais- ja maaseutuelämä

Suur-Tukholmassa on yksi ainoa kunnan valvoma vuokra-asuntojono, missä ovat kaikki vuokra-asuntoa tarvitsevat. Jonossa olosta on maksettava kerran vuoteen. Kunnallisia vuokra-asuntoja ei ole juuri lainkaan. Nykyisellään Tukholman naapurikuntiin on noin 6 vuoden jonotusaika. Tukholman laita-alueille noin 10 vuotta ja keskikaupungille noin 15-20 vuotta. Kukaan ei ole kiinnostunut rakentamaan uusia vuokra-asuntoja. Ruotsissa ei ole lainkaan osakeasuntoja, vain asumisoikeusasuntoja, mikä on tyypillinen ruotsalainen asumismuoto. Ruotsin malli on lähenpänä omistusasuntoa kuin suomalainen asumisoikesuasunto, mikä om lähenpänä vuokra-asumista. 

Melkein puolet ruotsalaisista asuu huoneistoissa, 2 miljoonaa asuu matalissa kolmekerroksisissa taloissa ja 2,5 miljoonaa korkeammissa kerrostaloissa. Näistä 60 % on vuokra-asuntoja ja 40 % asumisoikeusasuntoja. Aasunnot voivat olla aivan samanlaisia olipa ne vuokra- tai asumisoikeusasuntoja. Loput noin viisi miljoonaa asuu huvilassa/villa tai rivitalossa.

Kvarnvretens koloniområde 2015f.jpg

Siirtolapuutarhoja on Tukholman alueella vaikka kuinka paljon. Niitä on keskikaupungillakin. Nykyään saa asua siirtolapuutarhassa, ja Tukholman talvi on hyvin lyhyt. Pakkastakin on vain hyvin harvoin.


Kaupunkisuunittelu on ollut hankalaa, kun kaupunki sijaitsee saarilla. Vasta kun Ruotsista tuli suurvalta 1600-luvulla läksi kaupunkisuunnittelu kehittymään. Siihen asti oli eletty keskiakaisessa kaupunkiympäristössä, jossa oli ahdasta ja tunkkaista, sekä siivotonta. 

Ruotsiin haettiin ammattilaisia muualta Euroopasta. Arkkitehtejä ja puutarhamestareita. Heidän vanavedessään tuli paljon kauppiaita ja merikapteeneja. Tukholma alkoi erooppalaistua ja modernisoitua, joten tarvittiin virkamiehiä, sotilaita ja intellektuellia väkeä. Näin kasvoi Ruotsiin myös melko kattava maahanmuuttaja väestö, jotka olivat enimmäksen varakasta ja kouluettua väkeä. Kuninkaat aateloivat osan näistä maahanmuutajista, jotka olivat olleet kuninkaan tai yhteiskunnan hyväksi. Yhteen aikaan Tukholmassa puhuttiin enempi saksaa kuin ruotsia.

Myöhemmin alkoi tulla myös pakolaisia Tukholmaan. Nykyisten sääntöjen mukaan heidän on itse hankittava asunto ja näin jotkut yksityiset tarjoavat parakkeja pakolaisille asunnouski. He pääsevät asuntojonoon vasta kun heillä on vakituinen työ-ja oleskelulupa. Asuntoa ei saa ennen kuin on vakituinen työpaikka. Sosiaalikaan ei heitä ota vastaan ennen kuin he ovat kirjoilla Ruotsissa. He saavat toki ilmaiset terveyspalvelut. Nykyään Ruotsi antaa vain tilapäisiä oleskelulupia kolemeksi vuodeksi. Jos ei sitä ennen ole hankkinut työpaikkaa, ei saa uutta kolmen vuoden oleskelulupaa. 


Möja on suosittu saari tai Möja on oikeastaan Möja-arkipelagen, useita saaria. Täällä kokoontuu joukko tukholmalaisia joka vuosi viettämään juhannusta. Tanssilavalle tulee oikein tunnettu orkesteri soittamaan ja tunnettu laulaja laulamaan, mikä on melko harvinaista Ruotsissa.

Möjaan on laivayhteys joka päivä vuodet ympäri. Tukholmasta matkaan kuluu 3-4 tuntia riippuen säästä ja baatista. Saaristolaivat psyähtyvät useilla saarilla matkansa varrella. Möja sijaitsee ulkosaaritossa joten sinne matkatatessa on monta pysähtymistä matkalla. Saarella on useampi laivalaituri. Cinderella laivalla matkaan kuluu vajaat kolme tuntia. Laivalla voi ruokailla ja alkoholiakin tarjoillaan.


Juhannuksen viettoa Möjan saarella

Möjan saarella on oma kirkkokin. Täällä asuu noin 280 henkeä pysysvästi. Möja on hyvä valinta lomasaareksi tai vaan päiväretkeksi. Täältä löytyy yöpymis- ja ruokapaikkoja. 



Möja



Grindan saari on tukholmalaisten suosikkisaari. Sen sijanti ja lauttayteydet ovat erinomaiset. Saarella on kaksi laivalaituria ja saari on monipuolinen, sopii kaikenikäislle. Jos haluaa vuokrata mökin niin on oltava todella aikaisessa!


Grinda sijaitsee  Värmdön saarten takana, joten lautan on  kiepaistasva ympäri Värmdön ja näin ollen matka kestää 2 tutnia. Mutta tänne voi aivan hvyin tulla päiväseltään. Laiva  numero 14 vie Möijän saarelle saakka ja laiva pysähtyy myös Grindan pohjoispuolen laiturissa. Eteläisellä Grindan laiturilla käy laivat numero 11, 13 ja 15

Waxholmsbolaget vastaa sisävesiliikenteestä, mitkä kuuluu Tukholman paikkallidliikenteeseen SL ja samta matkaliput toimii laivoillakin. 

USA:sa on Grinda valittu Euroopan kauneimpien paikkojen joukkoon. Amerikkalainen naistenlehti Pure Wow kirjoittaa:" Mikään vierailu Skandinavian pääkaupungissa ei ole täydellinen ilman veneretkeä Tukholman saaristossa. Siellä on tuhansia saaria nähdä, mutta rauhallinen Grinda on yksi helpoimmin saavutettavissa olevista (noin puolentoista tunnin päässä kaupungista) ja tarjoaa erilaisia  majoitusvaihtoehtoja. Saari on autoton ja tarjoaa runsaasti hiekkarantoja, vaellusreittejä ja maalaismaista charmia."





Ulkosaaristoon tultaessa saaristo muutuu karuksi. Mutta täällä on mukava ankkuroida veneensä ja nukkua mökissä. Kyllä varmasti uni maistuu.


 Hasseludden, saaristo-laivalaituri, Saltsjöö-Boo

Tällä laiturilla käy 13 paikallista lauttaa. Bussi 417 kulkee Ormingesta satamaan. Bussi 444 Slussenilat Ormingeen. 


Landsort

Landsort on Tukholman saariston eteläisin saari. Se sijaitsee Nynäshamnista etelään. Nynäshamn on viihtyisä pieni kesäkaupunki itsessään, mutta koko Nynäshamnin ympäristö saarineen on valtavan idyllistä. Nynäshamnista pääsee laivalla naapurimaihinkin Puolaaan ja Saksaan ja ties minne. Täältä pääsee useimmille Tukholman alueen eteläisille saarille ja myös Gotlannin saarelle. Tukholmasta Nynäshamniin pääsee sähköjunalla. Kerron joskus myöhemmin lisää.


Ornön hautakappeli

Ornö on melko suuri saari Tukholman eteläisessä saaristossa. Täällä sijaitsee Stenbockenin aatelissuvun herraskartano. He omistavat suurimman osan saaresta. Itse Sundbyn kartanossa asuu vieläkin Stenbockin sukua, Margareta Stenbock - von Rosen. Mutta puistoalueella voi kävellä.



Svartlöga sijaitsee Tukholman läänin pohjoisosissa, Norrtäjen kupeessa. Suomesta pääsee Kapellskäriin autolautalla. Ulkosaariston saaret ovat erilaisia kuin muut saaret, eikä saarilla ole edes sähköä. Svartlöga ja naapurisaari Rödlöga ovat erittäin kauniita ja viihtyisiä saaria. Rödögassa on enempi elämää ja mukavia hiekkarantojakin.



Tällä saarella tapahtuu kautta vuoden. Tänne pääsee saaristolaivalla Slussenilta melko nopeasti. Saarelta löytyy, ainakin kesäaikaan sopiva ruokailupaikka kaikille lompakoille. Täällä on monen moista toimintaa ja saari on mukava ulkoiluretkikohde lapsille ja vanhuksillekin.


Tukholman kunnan osia on neljätoista. Vanha jakokin on tavallaan, ainakin puhekielessä vieläkin jäljellä, joten Tukholma oikeastaan jakautuu 117 osaan. Tukholman kuntaan kuuluu myös osia laita-alueista kuten Bromma, Brännkyrka, osa Huddingea, osa Järfällaa, Sicklaö socken, Sollentuna, Spånga...


Fjäderholmarna


Tukholman ulkosaaristo


Jääkauden jälkeinen maannousu jatkuu vieläkin. Saaret nousevat nykyään noin 3 mm vuosittain, mutta nousuhidastuu kaiken aikaa. 

1700-luvulla saaristossa asui enimmäkseen kalastajia. Luultavasti vajaat 300 henkeä. Nykyään  saaret ovat suosittua asuinaluetta, varsinkin ne saaret joille pääsee autolla. Pysyvästi asuvien lisäksi saaristossa asuu kesäaikaan paljon porukkaa ja saaristo on erittäin suosittu retkikohde kesäaikaan. Mitäpä Tukholma olisi ilman saaristoaan, voisi sanoa. Kesämökkejä saaaristosta löytyy noin 50 000. Tukholman kesä on pitkä, mutta ei helteinen ja talvi erittäin lyhyt ja lauhea sekä sumuinen.

1950-luvulla joillakin saarilla oli primitiivistä maanviljelyä ja karjataloutta kalastuksen lisäksi. Kalat ovat melkein loppuneet Itämerestä. Silakoita sentään saadaan vieläkin. Tukholmalaiset syövät norjalaista kalaa.


Tukholman ulkosaaristo on melko karua, mutta silti kaunista


Taiteilijat ja kirjailijat ovat kautta aikojen viihtyneet Tukholman saaristossa, samoin Tukholman yläluokka. Vaikka kaikista rikkaimmat ja arvovaltaisimmat ovat rakennuttaneet kartanoita ja linnojaan Mälaren järven ympäristöön. 

Saarilla on myymälöitä, puoteja, ravintoloja ja kahviloita. Joillakin saarilla on matkustajakoteja ja jokunen hotellikin. Paikka paikoin vuokrataan mökkejäkin. Laivatakseillakin pääsee saarille.



Saaristolaivalaitureita löytyy monilta saarilta. Joillekin saarille pääsee autolautoilla. Liikenteestä huolehtii suurelta osin Waxholmbolaget. Linjakartta. Aikataulut. Lippujen hinnat ja lipunmyynti pisteet. Opas!

Tynningö September 2013.jpg

Skarpö July 2015 01.jpg

Bullerön hemviken.jpg


Tukholman keskustassa asuu noin 1,4 miljoonaa asukasta ja koko Suur-Tukholmassa 2,4 miljoonaa asukasta. Tukholman alueesta on noin 20 neliökilometriä vettä. Tukholma koostuu noin 30 000 saaresta ja saarekkeesta, joten vesi on aina ja kaikkialla lähellä. Saaria on runsaasti Itämeren puolella, mutta myös Mälaren järven alueella.


Tukholman saaristossa, niin Itämeren kuin Mälaren järvenkin puolella, on satoja saaristolaivojen laitureita.

Tuhansien saarien risteilyalus M/S Waxholm III tekee upeita risteilyjä Tukholman saaristossa. Risteilyn aikana tarjoillaan ruokaa joten pöytävaraus ja matkalippu on hankittava etuajassa. Pisin risteily kestää 11 tuntia. Sama Strömma bolaagi tarjoaa lyhyempiäkin risteilyjä. Myös laiva-bussi-yhdistelmiä on tarjolla.


Slussen, ylhäällä kuvassa Itämeri ja alinna Mälaren

Itäisellä puolella Itämeri ja läntisellä Mälaren järvi, ja suolainen ja makea vesi kohtaavan Slussenin kanavassa (slussen tarkoittaa juuri kanavasulkua), joka myös erottaa Södermalmin ja Gamla Stan'in toisistaan.


Moderni suihkulähde, Södermalm, Fatbursparken

The Bellevue Park at Brunnsviken (2700x1800).jpg

Bellevueparken, Brunnsviken

Tämän ihanan hieman penkereisen villisti kasvavan puistoalueen löytää kun kävelee Sveavägenin tai Valhallavägenin pohjoiseen päähän, ja siitä sitten voi jatkaa kävelyä Hagan linnan puistoalueelle. Halutessa voi siis kävellä ympäri koko Brunnsvikenin. 


Brunnsviken on olut Itämeren lahti, mutta jääkautinen maannousu jatkuu, joten saaria ja järviä syntyy lisää. Ei pidä hämmästyä jos kruununprinsessa Victoria ja Daniel tulee vastaan tällä polulla. He kuntoilevat mielellään tällä reitillä. Polku kulkee aivan heidän kotinsa nurkalta.


Mediationslund, meditatiolehto, Skogskyrkogårdenin hautausmaalla. Tämä kuten koko hautuasmaa-alue ovat todella erikoiset ja merkittävät kohteet Tukholmassa. Suosittelen lämpimästi!

Tänne pääsee metrolla. Jää pois pysäkillä Skogskyrkogården. Olen kertonut tästä ihanasta paikasta aikaisemmin täällä.



Tukholman kaupungin vaakuna kuvaa Ruotsin suojeluspyhimystä Pyhää Erikiä, joka oli oikealta nimeltään Erik Jedvardsson. Hän oli kuningas 1150-luvulla. Hänestä ei tiedetä kovinkaan paljoa. Hän on haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon. 

Uppsalan tuomiokirkko on todella vertaansa vailla oleva katedraali, jonka vertaista ei löydy edes Tukholmasta. Matkaa Tukholmasta tulee noin 60 kilometriä  Käymisen arvoinen kirkko, niin kuin koko Uppsala. Erikiä pidettiin alusta alkaen paikallisena pyhimyksenä vaikkakaan paavi ei ole häntä koskaan kanonisoinut. Erikin pojasta Knut Eriksonista tuli myös kuningas.


Torsgatan'in varrelta, lähellä Sankt Eriksplan'ia ja Sankt Eriksgatan'ia, puskasta pilkistää tämä Pyhän Erikin laatta. 

Se oli Pyhä Erik joka teki ristiretken Suomeen 1100-luvulla. Erik oli erittäin harras ja säädyllinen kristitty, joka seilasi lautallaan Suomeen käännyttämään suomalaisia kristinuskoon. Kun Erik tappoi silloin tällöin pakanan, kuten ristiretkeläiset Jerusalemissakin tekivät, niin hän katui ja itki tekojaan. 

Samoihin aikoihin toimi Norjassa Olavi ja Tanskassa Knut, joista molemmista tuli pyhimykset, ikävä kyllä veritekojensa vuoksi. Siihen aikaan hyvin moni mies Euroopassa haaveili Pyhimyksen tittelistä. Erikin tukena toimi englantilainen piispa Henrik, joka toimi Uppsalassa ja auttoi Erikiä suomalaisten käännyttämisessä. Suomalaiset panivat vastaan, mutta Erikin armeija taisteli urheasti ja sinnikkäästi, kuten ristiretkeläiset konsanaan uskonnon puolesta ja sen nimissä. Mutta kaikki suomalaiset eivät sentään panneet vastaan vaan antoivat piispa Henrikin kastaa itsensä kristinuskoon ja Henrikistä tuli Suomen ensimmäinen piispa. Piispa Henrik on nykyään Suomen kansallispyhimys.


Albert Edelfeldtin maalaus kuvaa sitä kun Lalli tappoi piispa Henrikin.


Erik den Helige, Pyhän Erikin hautalipas Uppsalan tuomiokirkossa


Pyhän Erikin kuvan löytää kaikkialta Tukholmasta kuten tässä Medborgarplatsenin katukivistä.


Suojelukirje, joka on kirjoitettu pergamentille, on vuodelta 1252, ja jossa Tukholma mainitaan ensimmäisen kerran virallisesti.

Tukholma perustettiin joskus 1100-luvulla. Viralliseksi perustusvuodeksi on laitettu vuosi 1252, jolloin kuningas Birger Jarl kirjoitti Fogdön luostarissa edellä mainitun suojelukirjeen.


Vaxholms fästning, Vaxholmin saarilla

Vaxholm on suurempi asutustaajama Växjön saarella, jonne  laivamatka kestää noin tunnin. Vaxholmin edustalla sesioo tämä kuvassa oleva komea linnake nimeltä Vaxholms fästning. Tätä kautta halusivat niin tanskalaiset kuin venäläisetkin tunkeutua kohti Tukholmaan valloittakseen sen. Nykyään linnoituksessa on museo ja erinomainen hotelli ja ravintoa.

Vaxholmista kerron enempi myöhemmin.


Birger Jarlin patsas Birger Jarlin torilla,  Riddarholmen'illa,

 Taustalla Stenbockin suvun linna

Tämä tori on Tukholman vanhimpia ja se oli aikaisemmin nimeltään Riddarhomstorget, ennen kuin tuo Birger Jarlin patsas pystytettiin torille. Tori oli aikoinaan Riddarholmin kirkon hautausmaa, jota ympäröi muuri, mutta muuri hajoitettiin sen jälkeen kun saarella oli suuri tulipalo vuonna 1802. Riddarholmin kirkko seisoo keskellä toria. 


Riddarholmskyrkan, Riddarholmin kirkko

 Täällä olen kertonut Riddarholmin kirkosta.

Riddarholmin kirkko on Ruotsin kuninkaallisten hautakirkko. Kirkon omistaa hovi. Tänne ei enää haudata kuninkaallisia vaan heillä on oma pieni hautausmaasaari Hagan puistossa. Kirkosta löytyy monen muun kuninkaallisen kappelin lisäksi Bernadottekappeli, jossa on osa aikaisemmista Bernadotten suvun kuinkaallisista haudattuina.

Myös ritarikunnan vaakunoita on ripustettu seinille ja kirkossa on myös aatelissukujen hautakappeleita. Joillakin ruotsalaisilla aatelissuvulla on täällä myös oma hautakappelinsa.


Portti Hagan kuinkaalliselle hautausmaasaarelle

Tämä portti ei ole kovinkaan usein avoinna. Se on avoinna vain torstaisin toukokuun alusta elokuun loppuun kello 13-15. Joten jos haluaa käydä tällä pienellä Bernadotte hautausmaa saarella, niin on satutettva käyntinsä oikeaan aikaan. Tänne tullan hautaamaan myös nykyinen kuningasperhe. Kruununprinsessa Victorialla on luonnollisestikin avain tuohon porttiin, sillä hän asuu perheensä kansa Hagan linnassa, hyvin lähellä tätä saarta.


Birger Jarlin torin reunalla sijaitsee monta upeaa taloa kuten vanha Valtiopäivätalo. Hebben ja Banerin sukujen palatsit sekä Hassensteinin palatsi.


Riddarholmenin kirkon "päähenkilöt" makailevat pääalttarilla. Magnus Ladulås ja Karl Knutson Bonde, molemmat keskiaikaisia kuninkaita. 

Riddarholmin kirkko on Tukholman vanhin rakennus. Se toimi alkuun vieressä sijainneen fransiskaaniluostarin kirkkona 1200-luvulla. Keskiajalla 1400-luvulla asutus oli keskittynyt Stadsholmenille, siis Gamla Stan'iin. Tukholmassa asui siihen aikaan noin 500 henkeä, joiden joukossa oli paljon saksaa puhuvia kauppiaita. Tukholma oli  jo siihen aikaan monikulttuurillinen kaupunki. Täällä  asui saksalaisten lisäksi, ranskalaisia, suomalaisia, belgialaisia ja hollantilaisia. 


Kerrotaan että Tukholmassa siihen aikaan oli yleisenpää puhua saksaa kuin ruotsia. Eikä siis ole ihme sillä Gamla Stan'issa sijaitsee saksalaisten kirkkokin, Sankt Gertrudin kirkko, joka on yksi Tukholman kauneimmista kirkoista Riddarholmin kirkon rinnalla. Saksalaisilla kauppiailla oli varaa.

Täällä olen kertonut Sankta Gertrudin kirkosta.


Birger Jarlin kenotaf, Tukholman kaupungintalon seinustalla

Täällä olen kertonut kaupungintalosta.

Birger Jarl oli oikealta nimeltään Birger Magnusson, syntyi vuonna 1210. 

Vasa niminen ruotsalainen aatelissuku nousi valtaan 1400-luvulla, mistä alkoi Ruotsin suurvalta-aika. Gustav Vasa oli ensimmäinen suvun kuninkaista ja viimeinen oli kuningatar Kiristina, joka muutti Roomaan ja jäi sinne lopuksi ikäänsä. Kuningatar Kristina on haudattu Pyhän Pietarin basilikan kryptaan ja hänen vieressään lepää edesmennyt paavi Johannes Paavali II. Kuningatar Kristinan jälkeen valtaan nousi Kaarle X Kustaa jonka vanhemmat olivat saksalaista alkuperää. Hänen äitinsä oli ruotsalainen prinsessa Katarina ja isänsä saksalainen aatelisherra. 


Djurgården

Karl Knutsson Bonden veljenpoika Sten Sture oli valtion taloudenhoitaja 1400-1500-lukujen vaihteessa ja hänen enonsa oli nimittänyt Sten Sturen valtansa jatkajaksi hänen kuolemansa jälkeen. Sture soti Tanskan kuningasta vastaan Tukholman edustalla ja voitti, joten häntä pidetään Ruotsin vapaustaistelijana. 

Myöhemmin syttyi sota Ruotsin ja Venäjän välille, jonka rauhoituttua Tanska haastoi puolestaan Ruotsin sotaan, jonka Sten Sture hävisi. Tanskan kuningas Hans sai vallan Tukholmassa. Hän oli myös Norjan kuningas. Kaikkien kolmen maan kuningas vuosina 1497-1501.  Sturesta tuli kuninkaan hovimestari, ja hän sai myös Suomen lääneineen omakseen. Hansin suosio laski melko pian kun kuultiin että hänellä oli sopimuksia Venäjän kanssa. Sten Sture jatkoi valtion taloudenhoitajana lopun ikäänsä. 


Bonden aattelissuku on omistanut parikymmentä linnaa Ruotsissa, mutta he ovat myyneet pois useimmat niistä. Tureholmin linna Trosassa on vieläkin Bonden suvun omistuksessa. Tureholmin linnan puistossa saa kävellä ihan vapaasti ja linnaa näytetään määrättyinä aikoina. Mutta linna on vieläkin privaatti Bonden perheen asunto. Linna on ollut jo kauan myynnissä, mutta ostajaa ei ole löytynyt. 

Tukholman kaupunki kasvoi 1600-luvulla Stadsholmenin/Gamla stan ulkopuoleisille alueille, joita alettiin nimittämään malmeiksi, kuten jo alussa mainitsin ja näin syntyivät Östermalm, Norrmalm ja Södermalm. Malm tarkoittaa siis kaupunginosaa keskustan ulkopuolella. Malm tarkoitti tarkemmin sanottuna soraista maa-aluetta ja suomenkielinen sana malmi tulee samasta sana juuresta. Ruotsalainen kaupunki Malmö siis tarkoittaa hiekkaista tai soraista saareketta tai penkerettä.

Aateliset rakensivat asuinrakennuksensa kaupungin keskustan laitamille. Tällaisia maatiloja, herraskartanoita, puutarha/kasvimaa tiluksia, nimitettiin nimellä malmgårde/malmikartano, joita on monia kymmeniä vieläkin jäljellä Tukholmassa.


Wasaparken

Viidessäkymmenessä vuodessa Tukholman väkiluku kasvoi kuusinkertaiseksi. Nyt Tukholmasta tuli metropoli. Ja sama on tilanne nykyään. Aivan lähitulevaisuudessa tulee yksi neljäsosa kaikista Ruotsissa asuvista asumaan Suur-Tukholmna alueella. Tukholma kasvaa kuusi kertaa nopeammin kuin Pariisi ja puolta nopeammin kuin Köpenhamina. Reilut miljoona uutta asukasta tulee asumaan Tukholmassa lähimmän 10-15 vuoden sisällä. Tarvitaan pika pikaa alkaa rakentamaan lisää asuntoja. Uusia metorlinjoja on tehtävä ja kymmenen uutta metrosamaa on rakenteilla.

Tukholmaa ei rakenneta vain laitamiltaan vaan myös kaupungin keskustassa on pantu aluelle useita suuria rakennusprojekteja. Tukholman alueella on noin 300 luonnonreservaattia ja on keskusteltu siitä että enää ei uusia reservaatteja tule sillä alueet tarvitaan rakennustonteiksi. Myös metroasemien ympäristöihin aiotaan rakentaa lisää asuntoja, sillä metroasemien lähiympäristöt ovat suosituimpia asuinpaikkoja, mutta myös kalliita. Tukholmahan on tunnetusti yksineläjien kaupunki. Nykyiset nuoret eivät halua perustaa ydinperhettä vaan elää omillaan kumpikin omassa asunnossaan.


Eurostat, tutkimus yksinasuvien lukumäärästä. Taitaa olla jo vanhaa tilastoa...

Ruotsissa siis asuu eniten yksinasujia koko maapallolla, noin puolet. Suur-Tukholman alueella eniten yksinasujia on Kungsholmenilla, noin 80%. Suomi ei näy tuolla listalla, mutta Suomi on jossain sijalla 6, luultavasti.


Nykyinen kuninkaanlinna Tre Kronor

Täällä olen kertonut Tukolman linnasta.

Tukholman vanha kuninkaanlinna Tre Kronor paloi maantasalle ja uutta alettin rakentamaan.

Nicodemus Tessin suunnitteli renessanssilinnan, jossa sijaitsee vieläkin kuninkaan ja kuningattaren sekä kruununprinsessan työhuoneet, viralliset vastaanottohuoneet ja työhuoneet hovin virkamiehille. Kuningaspari asuu Drottningholmin linnassa.

Tukholmaa koetteli rutto 1700-lvun alussa, suurvalta-asema laski ja Tukholman väkiluku laski sen mukana. Vasta 1800-luvulla väkiluku alkoi kasvamaan kun työpaikat lisääntyivät. Oli tehtävä uusi kaupunkisuunnittelukaava ja siihen otettiin mallia Pariisin pitkistä suorista kaduista, boulevardeista.

Kapunki kasvoi huimaavaa vauhtia 1900-luvulla tullimuurien ulkopuolelle, uusia lähiöitä syntyi kuin sieniä sateella. Raitiovaunuverkosto rakennettiin vuonna 1903 ja vuonna 1930 avattiin Bromman lentokenttä. Tukholman keskustaa alettiin raivaamaan 1950 ja 1960-luvuilla. Vanhat asuin- ja liikerakennukset hajoitettiin ja tilalle rakennettiin uusia. Näin syntyi uusi ja modernimpi Stockholms City. 


Vuonna 1950 avattiin ensimmäinen metrolinja. Nykyään metrolinjoja on 108 kilometriä ja asemia 101 kappaletta. Tässä kartalla ei taida olla mukana viimeisimmät metroasemat...Kymmenen uutta asemaa on suunnitteilla. Ainakin 22 uutta tarvittaisiin jotta joku firma uskaltaisi alkaa rakentamaan uusia vuokra-asuntoja.


Hammarby Sjöstad (Hammarbyn merikaupunginosa), on yksi moderneista asuin - ja virastotalo alueista melko keskeisellä paikalla. Tukholmaa rakennetaan nykyään niin että aina on viheralueita ja vettä lähettyvillä. Esikaupunkialueille on rakennettu ostosgallerioita toinen toisensa perään, joissa on kussakin useita satoja myymälöitä, ravintoloita ja kahviloita.


Norra Hammarbyhamnen, taustalla Globen

  
 

Hamamrby sjö



Kuninkaallinen kansallispuisto, Ekoparken

Vuodesta 1996 on Djurgården ollut maailman ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto, nationalstadsparken. Djurgården on oikeastaan Tukholman kaupunginosa ja itse saari on oikeastaan nimeltään Valdemarsö. Pohjoinen ja eteläinen osa Djurgårdenia on hovin omaisuutta ja siis kuuluu ns Hovstaterna, joka on tavallaan valtion omistama firma johon kuuluu kaikki kuninkaalliset rakennukset ja maatilat, hevoset autot ja henkilökunta, sekä museot ja puutarhat, viljeytilat sekä kuingasperheen ylläpito. Toisin sanoen kuninkaalla on yksinoikeus juuri tähän osaan Djurgårdenia. Kuninkaallinen osuus ei ole kuitenkaan rajoitettu mitenkään vaan se kuuluu yleiseen virkistysalueeseen, jossa voi kuka tahaansa liikkua. Vain puistoalueen pohjoisimmissa osissa on alueita jotka on hieman aidoitettuja ja turvallisuuskameroilla vartioitua aluetta.

Alueella on myös asuinrakennuksia ja yksityishenkilöiden asuntoja, useita museoita, useita kuninkaallisia rakennuksia, kuinkaallinen musiikkikoulu, Ruotsin elokuvainstituutti, Sota-arkisto, Gröna Lund'in huvittelupuisto, Skansenin eläintarha, lukuisia suurlähetystöjä, armeijan tiloja, satamia ja ties vaikka vallan mitä. Alueen luonto on suojattu, mutta liikkuminen on, yksityisalueita lukuunottamatta, aivan vapaata. Tällä alueella on myös kuninkaan lampaat laitumella kesäaikaan ja aluella on myös Rosendalin puutarha, jossa viljellään ekologisia tuotteita, ja siellä on myös myymälä ja kahvila. 

Melko lähellä sijaitsee myös Prins Eugens Valdemarsudde, jossa pinssi Eugen asui. Hän oli oikealta nimeltään Eugen Napoleon Nikolaus. Hän oli Ruotsin ja Norjan prinssi. Eugen oli taiteilija ja asui täällä Valdermarsudde'ssa kuolemaansa saakka. Hän on jopa haudattu talonsa pihamaalle. Tämä on ihana paikka kesäaikaan. Hyvällä säällä täällä voisi jävellä ja katsella kaunista puutarhaa, tai istua vaikka koko päivän ja katsella laivaliikennettä.  Suomen laivat kulkevat Valdermarsuddenin ohitse.


Kuninkaan lampaat laitumella, Ladugårdgärdet ja Kaknästornet. Täällä saatta myös hovin hevoset tulla vastaan. Kuinkaallisen hovin palveluksessa olevia hevosia ulkoilutetaan usein täällä.


Puistoalueelta löytyy myös lehmiä, vai mikä tämä on. Luultavasti kuninkaan skotlantilaista ns ylämaankarjaa. Tällä alueella jossa lehmät on laitumella sijatsee kuningas Karl XI:n kalamaja 1600-luvulta. Alueella voi vaikka harrastaa mäkihyppyä tai muuten vaan juoksennella.


Djurgårdskanalen on melko varmasti yksi suosituimmista kävelyreiteistä Tukholmassa. Aivan ihana kanava kaikkina vuodenaikoina.


Djurgårdenin saaren itäisimmässä niemessä sijaitsee kahvilakin, Café Blockhusporten. Sinne pääsee  bussilla 67. Saaristolaiva 80 käy laiturissa. Se kulkee Nybrokajenin ja Rorstenin väliä. Aivan ihastuttava paikka ja mitkä näköalat Saltsjö'lle. Avoinna vain toukokuusta syyskuun loppuun. Paratiisimainen tunnelma kauniina kesäpäivänä tai tyynenä kesäiltana. Kahvila sulkee kello 17.00. Sopiva siis lounaspaikaksi tai iltapäivä kahvitteluun. 

Raitiovaunu S7 käy kääntymässä Waldemrasuddenin luona. Edellisen pysäkin nimi on Djurgårdsskolan, sillä siinä sijaitsee Manilla niminen yksityiskoulu, jossa prinsessa Estele ja monet muut rikkaiden lapset käyvät koulua. Bussi 67 pysähtyy myös Waldemarsuddenin psyäkillä.


Blockhusudden Djurgårdenin saarella. Kahvila on tuo rakennus ylimpänä.



Djurgårdsbrunnskanalen 



Djurgårsbrunns Värdshus, Djurgårdsbrunn'in majatalo, Djurgårdsbrunnsvägen 61-63,  ja sen suosittu kahvila/kioski, joka sijaitsee entisessä apteekissa.


Sabbatsberg, lähde

Modernin Tukholman suurin anti on ehkä luonto jota ei voi olla ihastelematta. Tukholman kunnan alueesta on noin 40 % pinta-alasta  puistoja ja viheralueita ja 20 neliökilometriä vettä. Tukholmalaisella yläluokalla on ollut kautta aikojen tapana viettää kesäajat merenrannalla kesäasunoillaan. Vielä tänäkin päivänä monella suvulla on oma kesäasuntonsa meren rannalla. Jotkut asuvat luonnollisestikin vuodet ympäri rannikolla tai saaristossa. Tilaa riittää myös meille muillekin tepastella. Tukholma on kesäaikaan todellakin kaunis ja viihtyisä kaupunki. Vaatii vaan hyvän kunnon ja terveet jalat. Eikun menoksi.

 

Dalarö, Vaxholm ja Saltsjöbaden ovat olleet erittäin suosittuja alueita. Sandhamn on suosittu purjehtijoiden saari ulkomerellä. Värmdö'ssä asuu paljon julkkiksia. Mälaren järven rannat ovat tietysti aina olleet suosittuja kesänviettopaikkoja, vaikka tällä alueella asuu useimmat ympärivuodet.



Brunnsviken on 3,5 kilometriä pitkä (12 km ympärysmitta) järvi melkein keskellä Tukholmaa, osittain Solnan kunnassa. 1700-luvulla suunniteli silloinen kuningas rakennuttaa englantilaisen puiston järven ympärille, mutta se jäi tekemättä, vaikka kuinkaallisille hän suunnitteli puiston samalle alueelle Hagan linnan ympärille. 

Vuonna 1994 alue tuli kuulumaan Kuninkaalliseen kansallispuistoon, josta jo aikaisemmin kerroinkin Djurgådenin saaren yhteydessä. Siitä enempi toisten.

Tukholman kunnalla on 24 yleistä uimarantaa ja yksi niistä sijaitsee täällä Brunnsvikenin rannalla.


Bellevue puisto sijaitsee Brunnsvikenin varrella. Arkkitehti Fredrik Magnus Piper suunnitteli tämän puistoaleen samalla kun hän suunniiteli kunikaallisen puistoalueen Hagan linnan ympärille. Bellevuepuisto muistuttaa hieman englantilaista puistoa vaikka nimi viittaakiin Ranskaan.

Tällä alueella sijaitsee myös taiteilija Carl Eldh'in ateljemnuseo. 


Sama arkkitehti suunnitteli Brunnsvikeniin myös Tivolipuiston jonka omistaa nykyän Solnan kunta.


 Tivolipuiston laivalaituri


Tivolipuisto nähtynä Bergianisen puutarhan puolelta. Bergianinen puutarha on botaaninen puutarha Brunnsvikenin reunalla. Puutarhan omistaa valtio ja kuninkaallinen tiedeakademia  ja se on Tukholman yliopiston hoidossa ja käytössä.


Bergianska Botaniska Trädgården, Gustafsborgsvägen 4







Tukholmasta ei uimarannat lopu