tiistai 24. helmikuuta 2015

Tukholman katolinen tuomiokirkko, Sankt Erik


 Sankt Erikin kirkko,
 Tukholman katollisen seurakunnan tuomiokirkko,
Folkungagatan, Södermalm


Sankt Erik oli Ruotsin kuningas 1100-luvulla, kuten jo aikaisemmin kerroinkin. Erikin nimi oli Erik Jedvadsson. Hänestä tehtiin Ruotsin kansallispyhimys ja Tukholman suojeluspyhimys. 

Ruotsi oli nimittäin katollinen maa ensi alkuun. Kristinusko tuli Ruotsiin 900-luvulla. Se kesti 1500-luvulle saakka, reformaation ajalle, kunnes kuningas Kustaa Vaasa pani poikki välit paavin kanssa Roomassa. Kuningas Gustav III päästi katollisen kirkon Ruotsissa "pannasta" vuonna 1781, mutta vuosina 1500-1781 oli nimittäin rikos olla katollinen. 


Tukholman roomalaiskatollinen hiippakunta perustettiin vuonna 1953. Jäseniä on noin 150 000. Katollisen kirkon jäsenmäärä on Ruotsissa suuressa kasvussa, johtuen maahnmuutosta. Katollisia seurakuntia on 44. Messuja pidetään noin parillakymmenellä eri kielellä. Tämä Sankt Erikin kirkko on Tukholman katollisen hiippakunnan tuomiokirkko. Anders Arborelius toimii piispana, mutta Paavi vihki Arboreliuksen kardinaaliski Roomassa. Hän sai omaksi titulaarikirkokseen Roomassa Santa Maria degli Angeli e dei Martirin kirkon. 

Tuomiokirkkoseurakuntaan kuuluu noin yhdeksäntuhatta seurakuntalaista. Uppasalassa sijaitsee Sankt Sigridin pappiseminaari, jossa katolliset papit koulutetaan ja akateemista koulutusta he voivat saada Newmannin instituutissa, Upasalassa sekin. 

Sankt Erkin katollinen peruskoulu sijaitsee Enskedessä, Tukholmassa. Muitakin katollisia kouluja löytyy Tukholmasta.

Tukholmasta löytyy useita katollisia kirkkoja.


Tämä ensimmäinen sali on alkuperäinen kirkkosali. Pääalttarin kohdalta on seinä avattu ja sen taakse on rakennettu uusi suurempi kirkkosali. Tämä uusi sali vihittiin käyttöön vuonna 1063.

Vielä tämänkin kirkkosalin takana sijaitsee pienempi rukoushuone jossa voi pinempiä ryhmiänkastaa lapsia tai vihkiytyä. 


 Saarnastuoli jäi vanhan kirkkoslain puolelle.

Stockholms katolska domkyrka interior.JPG

Stockholms Katolska Domkyrka


Alkuperäinen pääalttari alkuperäisessä kirkkosalissa on nyt siirretty uuden kirkkosalin sivulaivaaan.


Uusi kirkkosali

Stockholms Katolska Domkyrka

Tämän pääalttarin sisällä on Pyhän Erikin, Pyhän Anskarin,  Bartolomeuksen ja autuaaksi julistetun Elisabet Hesselbladin reliikkilaatikot.

Stockholms Katolska Domkyrka

Stockholms Katolska Domkyrka

Katolska domkyrkan 2014f.jpg



Kellotapuli kirkon ukopuolella


Paulis malmgård 2009.jpg

Paulis Malmgård
Tämän rakennuksen viereesä sijaitsi aikoinaan järvi nimeltä Fatburen. Ensimmäien herra joka rakensi järven rannalle oli saksalainen Johan von Bejer, postimestari ja hovineuvos. Hän oli ensimmäinen asukas Paulis  Malmgårdenissa. Beijer möi sitten rakennuksen Nicklas Pauli'lle, joka oli saksalaisen maahnmuuttaja perheen jälkikasvua. Pauleilla oli värjäämö ja villakehräämö tiluksillaan ja palatsi Skeppsbron varrella Gamla Stanissa. Useampi sukupolvi Pauleja asui rakennuksessa ja jatkoi työtä villakehräämössä ja rikastui niin että he 1700-luvun lopulla rakennuttivat uudestaan rakennuksen. Samalla he laitattivat barokkipuutarhan ja rakennus sai myös sisäpihan.

Fatburen järvi kuivatettiin ja uusia rakennuksia alkoi nousta naapuritonteille ja vuonna 1892 rakennettiin barokkipuutarhan paikalle katollinen kirkko. Se ensimmäinen kirkkorakennus oli todellakin pieni ja sen huomaa kun astuu sisälle kirkkoon.

Paulis malmgård 2014.jpg

Paulis Malmport 2010.jpg

Tämä ovi on alkuperäinen 1680-luvulta.

maanantai 23. helmikuuta 2015

Liljevalchs


Liljevalchs taidehalli, Djurgårdvägen 60, Djurgårdenin saari

Raitiovaunulla numero 7  tai bussi 67.

Huom! Liljevalchs on suljettu korjausten ja lisärakkennuksen takia. Avataan taas marraskuussa 2017, tai luultavasti paljon myöhemmin.

Infoa, josta löytyy kulkuneuvot ja aukioloajat sekä sisäänpääsymaksutiedot. Kerronpahan kuitenkin että sisäänpääsymaksu on vain 10 kr ja alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Lippu on voimassa koko päivän, joten siinä välillä voi mennä kahvilaan ja palata sitten takaisin näyttelyn. 

Liljevalchs konsthall 2008.jpg

Arkkitehti Carl Bergsten suunnitteli tämän museorakennuksen. Se on funkistyylinen (funktionalistinen) johon on liitetty hitunen kansallisromnatiikkaa mukaan. Liljevalchs'in museorakennus rakennettiin vuosina 1914-1916. Rakennusta pidetään modernin ruotsalaisen arkkitehtuurin uranuurtaja rakennuksena. Englannissa tätä skandinaavista tyyliä nimitettiin nimellä Swedish grace, siis se on ruotsalainen variaatio art déco tyylistä.


Ennen näyttelyä asetettiin kilpailu tunnettujen arkkitehtien ja taiteilijoiden välille. Tarkoitus oli saada heidän luomuksiaan jotka oli tarkoitettu tavallisille työläisillekin, eikä vaan porvaristolle. 

Viikinkikausi on tärkeä osa Ruotsin vanhempaa historiaa. Kausi kesti 8. vuosisadan lopusta 1200-luvun puoliväliin. Vuonna 1397 Ruotsi oli yhdessä Tanskan ja Norjan kanssa osa Kalmarin unionia ja sillä oli sitten yhteinen kuningas. Voidaan sanoa että vuonna 1523 Ruotsi itsenäistyi. Ruotsi valloitti useita naapurimaita ja lopulta Ruotsista tuli suurvalta, (1611–1721).

Ruotsilla on pitkä ja vaihderiaks historia. Ensimmäinen kuningas oli Erik Segersäll (ca 970 - ca 995), vaikka sitäkin ennen oli paikallisia kuninkaita. Virallisesti kuitenkin sanotaan että Ruotsi on 1050 vuotta vanha kuningaskunta.



Tukholman tunnetuin arkkitehti ja professori Gunnar Asplund (1885-1940) suunnitteli kokonaisen keittiön kalustuksineen, joka se sai suurta huomiota ja kiinnostusta.  Syntyi jonoja Liljevalchsin museon eteen. Näyttelyn nimeksi tuli Hemutställning/Kotinäyttely. Ajatuksena oli, että he halusivat houkutella työväenluokkaa yksinkertaisilla huonekaluilla ja astioilla edulliseen hintaan, jotka ovat suunnitelleet kuuluisat ruotsalaiset taiteilijat ja arkkitehdit. Siis tämä sama idea, jonka Ingrvar Kmaprad, Ikean perustaja, sai myöhemmin. Tämä oli luonnollisestikin jatkoa Folkhemmet/hyvinvointiyhteikunnan idealle.

Kotinäyttely vuonna 1917 oli yleisön kannalta menestys. 8000 kävijää oli odotettu, mutta kahden kuukauden aikana näyttelyn aikana jopa 40000 kävijää. Työväenluokka, johonnäyttely oli tarkoiettu, loisti kuitenkin poissaolollaan Sen sijaan kotinäyttelyn "jokapäiväisestä tuotteesta" tuli uusi muoti ylemmälle luokalle. 

Otin tämän Liljevachsin aiheeksi koska halusin kertoa Liljevalchin vuotuisesta Vårsalongen, kevätsalongista, johon kuka vaan voi jättää omatekoista taidetta ja jos on hvyä tuuri niin pääsee jopa esille kevätsalonkiin. Tämän vuotinen Vårsalolngen avattiin jo 30. tammikuuta ja se on avoinna 29. maaliskuuta saakka. Täällä on video näyttelystä. Täällä näyteään kunkin vuoden Vårsalongen taidetta! Facebok!

Kaikki nämä esille laitetut vårsalongen-taideteokset, kuten tuo erikoien lattia ja papier-maché lapset teos ovat myynnissä. Joten jos kiinnostaa...

Djurgårds 2008.jpg

Tässä valokuva jossa näkyy myös Carl Milles'in patsas Bågskytte museon edustalla pilarin päällä. Carl Milles oli kuuluisa ruotsalainen kuvanveistäjä Euroopassa ja USA:ssakin. Hänellä on oma patsaspuistonsa Millesgården Lidingön saarella Tukholmassa.

Standing man (2009).JPG

Stående man, seisoo kahvilan edustalla. Patsaan on valmistanut Sean Henry

Liljevalchs konsthall 2007 2.jpg

Liljevalchs'in kahvila, Blå Porten on avattu jo vuonna 1916. Kahvila sijaitsee aivan ihanassa ympäristössä. Tässä on virtuaalinen vierailu kahvilassa. Käykää ihmeessä jos olette lähettyvillä. Kahvila sijaitsee kauniin ja viheriäisen sisäpihan puolella, jonka toisella reunalla sijaitsee Abba museo. Kahvilasta ei toki pääse Abba Museoon, tai päinvastoin.






Hemutställningen, Kotinäyttely vuonna 1917

Kuvassa kuuluisan Carl Malmstenin punaiseksi petsattu mänty keittiökalusto. Carl Malmsten on ehkä Ruotsiin pakolaisena tulleen Josef Frankin kanssa Ruotsin kuuluisimmat huonekalujen suunnittelijat, tosin Frank suunnitteli myös kankaita, lamppuja, tapeetteja ja muitakin luomuksia. Malmstenin huonekalut ovat vieläkin porvarien suosiossa, mutta Frankin tuotteita ostaa myös keskiluokka. 

Svenskt Tenn ja Frankin luomukset kulkevat käsi kädessä. Harvempi työläinen kehtaa kuitenkaan astua Svenskt Tennin myymäälään sisään, se vaan on niin vieläkin 2000-luvulla Ruotsissa. Mutta onneksi turistit ramppaa siellä jatkuvasti tiedostamatta ruotsalaisia tabuja ja traumoja ja hyvä niin. Ehkä Ruotsi olisi tarvinnut vallankumouksen jo aikoja sitten...


Udo Åréns'in tapetti malli näyttelyssä


Wilhelm Kåge'n serviisi samassa näyttelyssä vuonna 1917


Cedersladsgatan, Vasastan, hätäapuasuntola

Näyttelyyn odotettiin tuleva noin 8000 työläistä mutta sinne saapuikin 40 000 yläluokan edutajaa. Näinhän siinä usein käy. Pitää muistaa että juuri samana vuonna tuli voimaan uusi vuokrasääntö Tukholmaan. Asunnoista oli kova pula ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja jouduttiin rakentamaan ns hätäasuntoloita. Varsinkin kun maaltamuutto kaupinkiin lähti käyntiin työpaikkojen perään ja tarvittiin erilaisia halpoja mutta käytänöllisiä asuintaloja työläsille. 

Tämän saman idean takana oli myös Ikean perusta Ingvar Kamprad. Nuorille kotoaan pois muutaville ja nuorille pareille oli saatava halpoja ja käytännöllisä (funktionaalisia/funkis) huonekaluja. Ja eikös siinä käynyt niin eetä porvaristo sinne Ikeaan jonotti ensimmäisinä. Nykyään on kaikilla ruotsalaisilla Ikean tavaraa kotonaan ja uutuuksia kytätään. 

Nödbostäder Cedersdalgatan 2008b.jpg

Nämä hätäasuntolat tai -asunnot olivat mukana Liljevalchsin näyttelyssä vuonna 1917. Rakennukset suunnitteli Axel Wetterberg. Nämä rakennukset löytyvät vieläkin Sveavägenin pohjoisesta päästä, keskeltä kaupunkia ja ovat ihmeen hyvässä kunnossa. Rakennuksissa asutaan. Todella idyllinen paikka. Sitten en osaa sanoa minkälaisia ne ovat sisältäpäin.


Stadshagen'iin rakennettiin nämä hätäapuasunnot. Useimmat näistä rakennuksista hajoitettiin 60-luvulla.


Södermalmin hätäapuasunnot, jotka on hajoitettu.


Carl Fredrik Liljevalch nuorempi 1837-1909, maalaus Anders Zorn vuonna 1906


Saltskog Gård, Södertälje

Carl Fredrik Liljevalch syntyi ja kasvoi Saltskog Gårdissa Södertäljessä, lähellä Tukholmaa. Hän syntyi rikkaaseen sukuun. Hänestä kehkeytyi todellinen filantrop aikusella iällään. Hän oli myös taiteen ystävä. Hän perusti Biologisen museon Södertäljeen, kustansi Södertäljen kanavahanketta. Hän oli hyvin vaatimaton persoona ja erittäin inhimillinen. Pitää sanoa että Ruotsissa on runsaasti tunnettuja filantropeja aatelistenkin parissa. Ei siis lainkaan mitenkään harvinaista. Liljevalch kustansi ja tuki koulutoimintaa Tukholmassa ja hyväntekeväisyys tuli hänelle elämäntehtäväksi. 

Ruotsalaiset ovat hyväntekeväisyys kansaa. Täällä kerätään varoja jatkuvasti. Televisiossakin on hyväntekeväisyys gaaloja jatkuvalla syötöllä. Ruotsin Radiolla ja Televisiolla on oma hyväntekeväisyys säätiö joka onnistuu keräämään jopa viikon sisällä ennen jouluakin noin 50 miljoonaa kruunua. Se on valtavat summat rahaa, miljardeissa kaiken kaikkiaan, ja varat menevät ulkomaille apua tarvitseville erilaisiin korvamerkkauttuihin tarpeisiin. Julkkikset toimivat hyväntekeväisyys suurlähettiläinä. 




Ja vaikka ette mene Liljevalchs'iin niin silti suosittelen ajaa tuolla raitiovaunulla numero 7 päästä päähän, edestakaisin. 


Raitiovaunulinjan toisessä päässä sijaitsee Waldemrasudde, jossa asui Ruotsin prinssi Eugen joka oli taiteilja ja hänen kodistaan on tehty museo. Valtavan ihastuttava paikka viettää muutama tunti.

Raitiovaunun päätepysäkiltä voi sitten kävellä pitkin Djurgårdenin saaren rantaa aivan saaren päähän. Heti siinä Biskopsvägenillä on kahvila nimeltä Café Ekorren. Tässä kohtaa aikoinaan piti kuningas pientä baattiaan laiturissa, mutta nykyään se olisi täysin mahdottomuus. Kuninkaan baattikin on paljon isompi ja kalliimpi nykyään.

Siitä sitten voi patikoida eteenpäin ja sieltä löytyy vielä yksi upea taidemuseo lisää, Thielska Galleriet. Täällä on esillä paljon mielenkiintoista. Taiteen lisäksi kudonnaisia, käsitöitä, asusteita...Tämä on ehdottomasti yksi Ruotsin arvostetuimmista taidemuseoista. Täältä löytyy suurten ruotsalaisten taiteilijoiden teoksia kuten Carl Larsson'in, Bruno Liljefors'in ja Anders Zorn'in. 

Pankkiiri Ernest Thiel, kuoli vuonna 1947. Hän oli suuri taiteen ihalija ja hän kokosi suuren määrän korkeatasoista taidetta kotiinsa. Museo on saanut nimensä Thiel'in mukaan.  Thiel oli 1890-luvulla Ruotsin rikkain henkilö. Hän meni avioon Anna Josephson'in kanssa joka kuului Ruotsin rikkainpaan jutalaiseen sukuun.

He saivat  neljä tai viisi lasta ja sitten he erosivat. Skandaali syntyi sillä siihen aikaan avioerot eivät sopineet statuskuvaan ja sitä paitsi Ernest Thiel meni avioon 28-vuotiaan lesken kanssa, Signe Maria Hahnsén, omaa sukuaan Althin. Lähimmät juutalaiset sukulaiset Josephson'it, Bonnier'it ja Sachs'it eivät hyväksyneet tätä vaan tykkäsivät että Ernest Thiel petti juutalaisia menemällä naimisiin ei-juutalaisen naisen kanssa. Thiel oli nimittäin äitinsä puolesta juutalainen ja koska juutalaisuus kulkee naislinjassa niin Tukholman juutalaiset suvut loukkaantuivat Ernest Thiel'in uudesta avioliitosta. Hänen isänsä sen sijaan oli vallooni Belgiasta. Näitä vallooneja tuli melko suuri joukko Belgiasta Ruotsiin 1600-luvulla. He olivat taitavia metalliseppiä. Yksi kuulusia vallooneja oli De Geer'in suku, jonka kuningas sittemmin aateloi.

Thiel kutsui sen ajan suuria taiteilijoita suureen palatsiinsa. Edvad Much oli yksi vierailijoista puhumattakaan ruotsalaisista taiteilijoista, joiden kaikkien kanssa hän ystävystyi. Vuodesta 1910 lähtien hän asui yksin tässä isossa rakennuksessa. Toinen maailmansota tuli väliin ja Thiel menetti paljon rikkauksistaan ja hän velkaantui. Joten hän tarjosi valtiolle palatsiaan kaikkine taide-esineineen. Kaupat tehtiin vuonna 1926, jolloin valtio teki asunnosta taidegallerian. Thiel kuoli vuonna 1947. Hänet on haudattu Gallerian puutarhaan. 

Museorakennuksen suunniteli Ferdinand Boberg vuonna 1907. 


Jos siitä sitten kävelee vielä kaksisataa metriä aivan saaren kärkeen niin siellä on kesäkahvila Café Blockhusporten. Kahvilasta sitten voi ottaa vaikka saaristolaivan Siljalinjan satamaan Frihamnen tai takaisin Nybroplan'ille. Näihin paikallisliikenteen laivoihin tarvitaan ostaa etukäteen matkalippu tai oltava jonkinlainen paikallisliikenteen voimassa oleva matkalippu. Kauniina kesäpäivänä tämä Djurgårdenin lenkki raitoiovaunu Liljevalchs,iin, siitä sitten Waldermarsudden'iin, edelleen Thielska Galleriet, edelleen Blockhusuddden ja sitten vaikka laivalla takaisin, on nautinnollinen reissu.


Tässä paikallisliikenteen laivareitit ja laiturit. Laivat kulkee tunnin välein, ainakin nyt talviaikaan. Mutta pianhan se on kevät ja kesä taas. Kevät tulee Tukholmaan kolmen viikon päästä.


Blåa Porten

Kun uuskorjattu Liljevachs avautuu niin palaan ehkä asiaan. Sinne on rakenteilla uusi näyttelyhallikin. Falkensbergsgatanin puolelle tulee uusi ulkoilmakahvila, entinen Blåa Porten kahvila uudessa muodossaan! Blåa Porten on Yksi Tukholman ihanimmista kahviloista, joten sitä ei saa hajoittaa.


tiistai 17. helmikuuta 2015

Kungsholmen




Kungsholmin saari 1700-luvulla

Kuten kartalta näkee niin Kungsholmen'illa oli asutusta 1700-luvun puolessa välissä vain saaren itäisissä osissa. Kungsholmen kuuluu Tukholman keskustaan. 

Keskellä Kungsholmia sijaitsee stadshagen, kaupungin laidunmaa, ja alue on nimeltään vieläkin Stadshagen. Kungsholmin yläpuolella Karlsbergin linnan kupeessa näkyy lukevan Kungliga Djurgården, kuninkaallinen eläinmaatila.



Clas Flemingin  kaupunkisuunnitelma  jossa Norrmalm ylinnä vasemalla, sen alla Kungsholmen, keskellä Gamla Stan ja oikealla Södermalm. Ylhäällä kuvassa näkyy myös Djurgårdenin saari sekä Skeppsholm'in ja Kastelholm'in pienet saaret.

Clas Larsson Fleming oli syntyään suomalainen. Hän syntyi vuonna 1502 ja kuoli vuonna 1644. Hän oli sukua Louhisaaren kartanonherrain kanssa. Hän oli valtioneuvos, ylikuvernööri, amiraali, ja kaupunkisuunnittelija. Fleming on ennen kaikkea tunnettu Tukholman kaupunginsuunniittelijana ja hänelle kuuluu kunnia malmien kaupunginsuunnittelusta.



Kungsholmen  vuonna 1879

Hantverkargatan, Garvargatan, Bergsgatan ja Kungsholmsgatan rakennettiin jo varhaisessa vaiheessa. Alunperin Norrmalm'ilta oli 500 metriä pitkä lauttasilta Kungsholm'ille. Nykyyän on maanpinta noussut niin paljon että nykyinen Stadshusbron on vain hyvin lyhyt kivisilta. Nykyään on Kungsholm'ilta ties kuinka monta siltaa muille saarille ja Vasastan'iin.



Tervetuloa Kungsholmen'ille!


Tuo vesialue kuvassa yllä on nimeltään Klara sjö, mikä on pitkänomainen vesialue Tukholman keskustassa, joka on osa Mälaren-järveä ja sijaitsee Kungsholmenin ja Norrmalmin piirien välissä. Se muodostaa eteläosan pidemmästä kanavamaisesta vesialueesta, johon kuuluu myös osa Solnan kuntaa.


Klara sjö

 

 Norra Mälarstrand

Norra Mälarstrand on niemetään Kungsholmin saaren eteläisin katu joka kulkee Riddarfjärdenin puolella Mälaren järveä. Rantaa pitkin kulkee  noin 800 metriä pitkä kävelytie ja jos haluaa niin voi kävellä koko saaren ympäri, jolloin matkaa tulee noin 2,7 kilomteriä. Suurin osa kävelyreitistä kulkee puistojen kautta. Ensin Rålambshovin puisto, sitten Fredhällin puisto, Kristinebergin puisto ja siitä sitten saaren pohjoiselle rannalle, jossa on Stadshagenin puistoalue ja päättyy puistoalueeseen, jonka nimi on Kungsholms Strand. Siitä vierestä löytyy vielä yksi pieni puistoalue lisää nimittäin Grubbenspark ja Grubbens Trädgård. Joten vettä ja viheralueita riittää Tukholmassa vaikka toisillekin jakaa.


Kungsholm'in ja Norrmalm'in ja Vasastan'in välille jää kapea Klara Sjö kanava ja Karlbergskanal, jotka ovat toistensa jatkeena. Kungsholmenin saarella sijaitsee kaupunginosat Kungsholmen, Stadshagen, Kristineberg, Fredhäll, Marieberg ja näitten lisäksi omilla saarillaan Lilla- ja Stora Essingen.



Fredhällsparken

Fredhällsparken Stockholm vår a 20060512.jpg

Fredhällsparken syntyi samaan aikaan kun Tranebergin silta rakennettiin 1930-luvulla. Siihen asti Fredhällin puistoalue oli ollut siirtolapuutarha-alueena. Fredhällin alue on idyllinen ja rauhllien asuinalue, Kungsholmin saaren lounaisessa kolkassa. Täällä ei ole mitään luksusta, enempikin keskiluokan aausinalue jossa asuu paljon eläkeläisiä.

Kun 450 metriä pitkä Tranebergsbron silta rakennettiin vuonna 1934 Kungsholm'in saaren ja Traneberg/Bromman välille niin pian alkoi syntyä lisäasutusta alueelle. Aikaisemmin tämä kulmaus Kungsholm'ia oli ollut melko luonnonvarainen alue. Siltaa voi käyttää autoilijat, kävelijät, pyöräilijät ja metrot. Jo 1700-luvulta lähtien puhuttiin sillan rakentamiesta sillä tämä reitti oli suorin myös kuinkaallisten ajaa Drottningholmin linnaansa Lövön saarelle. Tranebergin salmen yli oli sitä ennen kulkenut ponttoonisilta joka ei kannattanut kovaa ja raskasta liikennettä.

  Essingeleden Fredhäll mot syd 2011.JPG

Fredhällsbron on osa Essingeledeniä ja siis myös samalla osa E4 Eurooppatietä. E4 kulkee osittain Fredhällin kohdalla maanalla tuunelissa kunnes se nousee tälle sillalle.

  Essingeleden September 2014.jpg

Fredhäll takimmaisena, Lilla Essinegn saari keskellä ja Stora Essingen saari Kuvassa lähnnä. E4 tie/Essingeleden,  joka kulkee Fredhällin tunnelin kautta.

Tranebergs 2008a.jpg

Tranebergin silta Eurooppatie 4 siis kulkee Kungsholmin lävitse pohjois-etelä suunnassa pitkin ns Essingeleden'iä. Kungsholmia ympäröi Mälarin järven vesialueet joka puolelta. Katsoipa mihinkä suuntaan tahaansa niin näkee ulapoita ja kanavia sekä lukuisia siltoja jotka johtavat sinne sun tänne. Enempi mannerta löytyy lännessä Brommalandet, pohjoisessa Solna ja Norrmalm idässä.




Kungsholmin itäiset osat vuonna 1871, nykyisen Kaupungintalon kohdalla Kungsholmin itäinen puoli on tasamaata kun taas lännessä enempikin mäkistä. 1400-luvulla asuivat fransiskaani-"harmaamunkit" alueella ja viljelivät maata ja kaitsivat karjaa. Kungsholmia nimitettiin siihen aikaan munkkileiriksi. Rålambshovin pusitoalueella munkit valmistivat tiilikiviä. Munkit myös kalastivat sen minkä he muilta töiltään ehtivät.

Fleming österut 1868 Hallberg.jpg

Kungsklippan ja tuulimylly jota kutsuttiin nimellä Lilla Munkan.  Kungsklippan sijaitsi Kungsholmin koillisessa osassa ja on nimeltään Grubbensparken ja sen ympäristö Klara Sjön rannalla. Tässä kulkee nykyään Flemminggatan, ehkä Kungsholmin vilkkain katu nykyään. Vuonna 1527 koko saari joutui kuinkaallisten omistukseen ja siitä lähtien saaren nimi on ollut Kungsholmen, kuninkaanluoto. Asutus siihen aikaan oli keskittynyt Kungskiliippan'in, kuninkaankieleke, alueelle. Kungsklippan on mäki joka sijaitsee Kungsholmin kirkon pohjoispuolella.

 

Suunnitelmissa oli rakentaa kuninkaalle uusi linna Kungsklippan'ille. Yllä kuva suunnitelmista. Suunniteltiin myös rakentaa Kansallismuseo mäelle, mutta se pääätettiinkin rakentaa Fredsgatan 12, Norrmalmille. Alueella sijaitsi vuoteen 1930 saakka puutaloja.
Useimmat alueealla asuvista kävivät töissä Klara sjön rannalla sijaitsevassa mekaanisessa verstaassa ja he kulkivat työmatkansa käyttäen kaksia rappusia jotka ovat vieläkin jäljellä. Rapujen nimet ovat nykyään Kaplanstrappa ja Jeppes Trappor.

Sen sijaan rakennettiin korkeita asuinrakennuksia asuntopulan takia, mutta vasta melkein sata vuotta myöhemmin. Sitä ennen oli alueelle rakennettu kollektiivinen asuntola naisille. Se rakennus on nyt täyskorjattu.


Bleckholmsbron silta yhdistää Kungasholmin ja Kungsgatanin Norrmalmilla. Kungasgatan on ehdottoamsti paras ja suorin tapa kvellä Sergels Torget'ilta Kungsholmille. Tuo ravinola/baari veden päällä on nimeltään Bleckholmsterassen. Siellä on pelihalli missä voi pelata biljardia.  

Ravintoa sijaitsee lähempänä Kungsbron siltaa. Sinne alas pääsee joko Kungsbrostrandin kadulta Belckholmsbron siltaa pitkin tai portaita pitkin tai hissillä Bleckholmsterassin kadulta.


Bleckholmsbron silta

Kungsbron 070615 b.jpg

Bleckholms bron silta on kävelysilta



1920-luvulla sijaitsi Kungsholmen'illa yhdeksän siirtolapuutrahaa joista ehkä tunnetuin oli Iris-Hornbergs siirtolapuutarha. Vanhin siirtolapuutrahoista sijaitsi Stadshagenissä, Lindhagensgatan'in varrella.



Kungsholmenilla sijaitsee vieläkin siirtolapuutarha aivan Karslbergiä vastapäätä, Hornsbergs Strand'in varrella. Siirtolapuutarha on ennen kaikkea Hornsbergissä asuvien omistuksessa. Hornsbergissä oli siihen aikaan myös teollisuutta.

Hornsberg on Kungsholmin saaren luoteisin kolkka, jossa on ollut omakotiasutusta mutta nykyään siellä on noussut moderneja kerrostaloja vieri viereen. Alue käy suurta muutosprosessia nykyään.


Hornsbergs Villastad, Hornbergin huvilakaupunki 

Tämä oli yksi ensimmäissitä ns villastad-projekteista, jollaisia sittemmin on rakennettu useita ympäri Tukholmaa. Siihen aikaan 1800-luvun lopulla ei projekti tahtonut onnistuakseen. Kukaan ei halunnut ostaa ainuttakaan tonttia huvilakaupungista. J. Henrik Palme, yksi Olof Palmen esi-isistä, rikas pankkiiri, ehdotti villastadin rakentamista Östermalmille, Humlegårdiin, jo noin 15 vuotta tätä ennen. Mutta sekin projekti rantautui. Aika ei vielä ollut kypsä engnlatialaistyyppisille villakaupunginosille Tukholmassa.


Huvilakaupungin kortelistoille annettiin romanttiset nimet ja kujilla ajoi hevosen vetämät raitiovaunut. Mutta mikään ei kelvannut tukholmalaisille. Mahdollisesti se oli melko lähellä sijainneet tehtaat ja työläisasuntolat jotka karkoittivat ostajat. Sen sijaan aivan tämän alueen ympärille kasvoi suuret siirtolapuutarha-alueet. Villastaden'in alueelle rakennettin lopulta teollisuutta ja konttoreita. Nykyään Essingeleden kulkee alueen halki. Pari vuotta sitten pantiin käyntiin suuri rakennusprojekti alueella. Hyväpalkkaiset nuoret muutavat kilvan näihin Kungsholmen'in uusin moderneihin asuntoihin. Köyhästä Kungsholmen'ista on kehkeytynyt varakkaiden nuorten koulutettujen unelmakaupunginosa jossa eletään kuin viimeistä päivää.

Hornsbergs strandpark jan 2012a.jpg

Uusia korkeita ja erittän innovatiivisia asuinrakennuksia alettiin rakentamaan ja rakennuksiin tehtiin myös konttoritiloja. Alue sai uuden nimen, Lindhhagen. Lasia ja betonia käytettiin runsaasti. Projekti on vasta puolessa välissä. Eipä silti, Tukholmaa muutetaan ja mullistetaan sellaista vauihtia ettei perässä pysy. Toinen toistaan moderninpaa rakennusprojektia vuosittain aivan Tukholman keskikaupungin  alueella. Uusia rakennsuprojekteja syntyy kuin sieniä sateella. Tukholmaan muutaa noin 30 000 uutta asukasta vuosittain. Asuntopula on huutava, varsinkin vuokra-asunnoista on erittäin kova pula.

Hornsbergs strandpark 2012d.jpg



Fil: Lindhagen 2009.jpg

Ostoskeskus Lindhagen
Ostoskeskusken veierstä kulkee leveä Essingeleden moottoritie paalujen päällä läpi Kungsholmenin saaren. Tälle alueelle on rakennettu aivan viime aikoina paljon konttoritaloja ja uusia on suunnitteilla. Siinä on jo ennestään ollut suuri teollisuusalue, keskellä Kungsholmenin saarta. Teollisuusalueesta halutaan päästä eroon.

parken1essinge

Tämmöinen valtavan suuri konttoritalo on rakenteilla Lindhagensgatanin varrelle.

Hornsbergs strandpark 2012e.jpg



Lindhagesgatan on paikka paikoin idyllinen

Muuten alueen nimi Hornsberg tulee Hornin suvun sukunimestä. Valtioneuvos Gustav Horn omisti alueen 1600-luvulla ja rakennutti perheelleen upean kesähuvilan tai malmgådenin, kuten niitä Tukholmassa nimitetään. Rakennusta ei enää ole jäljellä. Gustav Horn oli vaikutusvaltaista suomalaista aatelissukua Halikosta.


 Hornberg, Hornin perheen kesähuvila 1600-luvulla


Hornsbergin huvilakaupunki vuonna 1887
Täällä on herrasväellä näköjään ollut kesäasuntonsa.

Stora Bryggeriet 2008a.jpg

Stora Bryggeriet, suuri panimo, Kristineberg

Kristineberg sijaitsee Hornstull/Lindhagen'in ja Fedhällin välisellä alueella, Kungasholmin läntisimmässä kolkassa.

Stora Bryggeriet 2008.jpg

Kristineberg vastra flygel.jpg

Kristinbergin linna

Koko Kristinebergin alue kuului aikaisemmin Kristinebergin linnalle mutta Tukholman kaupunki osti alueen vuonna 1920. Alunperin linnan omisti kauppias Schröder. Sittemmin osti vapaamuurarikunta rakennuksen ja he rakensivat sitä uudestaan. Rakennuksesta tuli lastenkoti.

Holmia 1964.jpg

Holmia, vuonna 1964, Geiersvägen 

Asunto-osakeyhtiö Holmia rakensi 1960-ja 1970-luvuilla asuntoja Kristinebergiin, joita kutsuttiin nimellä Holmia. Alueelle oli jo 1920-luvulla rakennettu asumisoikeusasuntoja. Ruotsissahan ei ole osakeasuntoja lainkaan, vain asumisoikeusasuntoja.

Alue vaikuttaa siistiltä asuinalueelta nykyään. Kristinebergs Strand on uusrakennettu viime aikoina. On rakennettu isoja lasipalatseja joissa on konttoritiloja ja pohjakerroksissa liikkeitä ja kahviloita sekä upea rantakatu jossa kesäaikaan on mukava ulkoilla tai pyörillä.

Kristinebergs strandpark 2009a.jpg

Kristinebergs Strandpark, Kristineberg'in kaupunkipuisto, Lindhagensgatan, 3,5 kilomteriä pitkä uusi kävelykatu.

Tämä alue on pantu tyystin uusiksi. Aivan Mälaren järven rannalle Kungsholmenin läntiseen päähän rakennttiin tämä aktiviteettipuisto, josta tuli erittäin suosittu. Puistoaleu rakennettiin entisen linnan puistoon.


Kirstinebergs Stadspark

 Nuo rakennukset tuolla veden takana ovat Tranebergin taloja.


Norra Mälarstrand, taustalla näkyy Västerbron silta, joka on kaiken kaikkiaan noin 600 metriä ptikä silta. Västerbron johtaa Kungsholmilta Södermalmille.


 Norra Mälarstrand kulkee pitkin Kungsholmenin eteläistä rantaa


Norra Mälarstrand


Norra Mälarstrand nähtynä ilta-auringon valossa Södermalmilta käsin


 Norra Mälarstrand


Engelbrecktin patsas, kaupungintalon edustalla, Stadshusparken'issa, kaupungintalon puistoalueella. Engelbreck Engelbrecktson oli saksalaista alkuperää, kuten siihen aikaan 1400-luvulla ja siitä eteenpäin suuri osa Tukholman asukkaista. Hän jäi historiaan kaipinoistaan.



Useimmat saapuvat Kungsholmenille Norrmalmilta Stadshusbron siltaa pitkin Hattverkargatanille. Heti siinä seisookin uljas Tukholman kaupungintalo Tre Kronor. Kapungintalo vei viisitoista vuotta rakentaa. Talo vihittiin juhannsuaattoiltana vuonna 1923. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Ragnar Östberg, joka on suunnitellut monet muutkin Tukholman keskutan suuret rakennukset. Tämä kaupungin virka- ja juhlatalo rakennettiin kuningas Gustav Vasan 400-vuotismuistolle siitä kun Gustav Vasa saapui Tukholmaan.

Gunnar Östberg otti mallia Venezian Dogepalatsista ja Pyhän Markuksen kirkon kellotornista. Tämä rakennus on aivan mahtava. Sanat  ei riitä kuvaamaan sen upeita saleja ja sen upeaa arkkitehtuuria, jossa yhdistyy keskiaika, ritariaika, kansallisromantiikka, goottilainen ja islamilainen arkkitetuurityyli. Rakennus vaatii ehdottomasti oman postauksensa, mutta mainitsen silti pari seikkaa.

Gyllene salen 2012a.jpg

Gyllene salen/kultainen sali, on yksi kaupungintalon suurista juhlasaleista. Sali on kauttaaltaan peitetty mosaiikkipaloilla ja kultaa ei olla säästelty tätä mahtavaa salia valmistettaessa. 

Herää kysymys että mistä tuohon otettiin varat vuonna 1909. Alkuun ei kultaa ollut lainkaan mosaiikkipaloissa vaan ne kullattiin myöhemmin kun kaupunki sai lahjoituksen jotta arkkitehti Ragnar Östbergin suunnitelma saatin päätökseen. 

Rikas juutalaista alkuperää oleva kauppias Josef Sachs laahjoitti varat. On arvioitu että vuoden 2010 raha-arvon mukaan Gyllene Salen on arvoltaan 8 miljoonan Ruotsin kruunun arvoinen sali. Josef Sachs nimittän omisti tavaratalon NK, joka on vieläkin olemassa Hamngatanin varrella. NK on aina ollut yläluokan tavaratalo ja kovasti luxusta se on vieläkin. Sachs avasi myös Ruotsin ensimmäisen myymälä/ tavarataloketjun EPA. Hän perusti myös Tukholman ensimmäisen lastensairaalan Sachska sjukhuset, joka sai Sachsin sukunimen. Tämä sairaala on vieläkin ahkerassa toiminnassa. 

Mitäpä Tukholma ja Ruotsi olisi ilman maahanmuuttajiaan. Varsinkin juutalaisiaan.

Gyllene salen 2009a.jpg




Stadshuskällaren on arvostettu baari ja ravintoa Kapungintalon pohjakerroksessa, johon pääsee suoraan Hamngatanilta. Suosittelen!

Stadshuskällaren okt 2012a 02.jpg





Birger Jarl kaupungintalon  seinustalla


Kapungintalon sisäpiha Mälarin järvelle päin



Kaungintalon pääsisäänkäynti



 Trattoria Orangeriet, Norr Mälarstrand Kajplats 464,
 lähellä Kungsholmstorget'ia ja kaupungintaloa



 Tämä on baari, trattoria, kahvila ja ties mitä kaikkea.




 Mälarpaviljongen, Norr Mälarstrand 64

Tämä paviljonki avattiin jo vuonna 1943. Kallis mutta suosittu paikka kesällä. Tämä on paratiisi kuumina kesäiltoina. Tämä on mukavampi ja viihtyisämpi kuin Orangeriet.

Mälarpaviljongen, Stockholm

Mälarpaviljongen



Hantverkargatan, käsityökatu, on Kungsholmin pisimpiä katuja ja ehkä myös vanhin kadunnimi. Tarkoitus oli että Tukholman käsityöläsiet asettuisivat asumaan kadun varrelle 1600-luvulla.  Katu lähtee kaupungintalon edustalta ja päätyy Fridhemsplanin metroaseman luokse. Kun uusi Kungsholmsbron valmistui vuonna 1672 on Hantverkargatan ollut Kungsholmin kaduista se kaikista "mahtavin" katu.  

Tämä nkadun varrella sijaitsee Kauunpgintalo, Lääninhallitus, Maakäräjätalo, Kungsholmin gymnasium, kruununprinsessa Lovisan hoitokoti, Sankt Erikin Silmäsairaala, Vanha Karoliinen Instituutti,  ja monta muuta komeaa ja mahtavaa rakennusta. 


Mäenmynkyrä on nimeltään Kronobergsparken, jossa on lapsielle leikkipaikka. Mäkeen on haudattu kauan sitten juutalaisia. Hauta-alue on rajoitettu rauta-aidalla. Myöhemmin juutalaiset saivat uuden hautausmaan, Aronsberg ja nykyään heillä on oma osionsa useimmilla suuremmilla Tukholmalaisilla hautuasmailla. Nykyään kaikki haudataan samoille hautausmaille uskonnosta riippumatta. Ongelmana on vaan se ettei ole enää paljoakaan hautapaikkoja, joten polttohautaus alkaa olla ainoa mahdollinen.

Judiska begravningsplatsen Kronobergsparken 2.jpeg

Vanha juutalaisten hautausmaa

Vindruvan 10 - Hantverkargatan 22.JPG

Tämän kortteliston nimi on Viinirypäle.

Vindruvan 10, detalj-2.JPG

Vindruvan 10, detalj-1.JPG

Gamla Karolinska Instututet 02.jpg

Vanha Karoliininen instituutti sijaitsi tässä rakennuksessa Hantverkargatanin varrella. 

Nykyään instituutti sijaitsee Solnassa, Flemmingsberg'issä, Huddinge'ssa, Danderyd'ssä ja Södersjukhuset'issä. Karoliininen instituutti on lääketieteellinen yliopisto ja tutkimuskeskus. Karoliinisen instituutin perusti kuningas Karl XIII vuonna 1910. 

Jacob Berzelius oli jo sitä ennen tehnyt tutkimuksia kemian alalla joten hänestä tuli uuden instituutin luonnollinen johtohenkilö. Berzelius oli vapaaherra, kemisti ja luonnontukija, joka keksi ceriumin, selenin, kiselin ja toriumin. Berzeli sai oman pien puistonsakin Nybroviken'istä.

Vurma Kungsholmen

Café Vurma, Polhemsgatan 15

Vurma on kahvilaketju joka leipoo itse leipomotuotteensa. Tukholmalaisille kahviloille tyypillisiä ruokalajeja on tarjolla,  kuten salaatteja ja soppia ja isoja voilepiä. Vurma löytyy myös Vasastan'ista, Hornstull'ista ja Östermalm'ilta.

Vurma Hornstull

Vurma, Hornstull, Bergsunds Strand 31

Vurma Kungsholmen



Kungliga Myntet, Hantverkargatan
Tämä kuninkaallinen virasto aikoinaan valvoi rahanpainantaa



Kungsholms kyrkan, Bergsgatan



Alttaritaulun on maalannut Carl Chistoffer Gjörwell, joka toimi kaupungin arkkitehtinä 1804-1837. Hän kävi ottamassa oppia Roomassa ja sai olla mukana oppipoikana kun Hagan Linnaa kunnostettiin. Turun Kuninkaallisen Akademian on Carl Chistoffer Gjörwell aivan yksinäisesti suunnitellut. Tämä jälkeen hän teki paljon töitä kuninkaallisiin linnoihin ja aatelisten palatsejakin hän suunnitteli. Hän suunnitteli myös Suomen puolella Hornin suvulle Joensuun kartanon yhdessä Charles Bassin kanssa. Hänen kunniakseen on Essingen saarellea sijaitsevalle kadulle annettu nimi hänen mukaansa, Gjärwellsgatan.

Vapaaherra Åke Rolamb'ille suunnitteli Gjörwell'in kesäasunnon Agatheberg Kungasholmenille, Smedsudden'ille. Rålamb'it olivat vanhaa aattelissukua. Hänestä ei nyt sen enenpää mutta halusin vaan mainita että hänen kesäasuntonsa ympärillä on nykyään iso yleinen puistoalue nimeltä Rålambshov, siis Rålamb'in hovi.


Kungsholms kyrkan


Korttelisto Brovakten/siltavahti niminen korttelisto, joka kuuluu entiseen Stora Hornsberg'in Malmgårdeniin. Alue sijaitsee Kungsholmin luoteisessa kolkassa. 

Valtioneuvos Gustav Horn asusti täällä Stora Hornsberg'ssä. Hänen nimensä suomeksi oli Kustaa Horn af Björnebog ja hän oli suomalainen marsalkka, valtiomies, kreivi ja vapaaherra. Hän oli 1600-luvun suuria herroja. Herra Hornin linnasta ja sen barokkipuutarhasta ei ole enää muuta jäljellä kuin vahtirakennus, Lilla Hornsberg. Alue on rakennettu aivan perin pohjin uudestaan aivan viime vuosina.

Nuo kaksi korkeaa rakennusta, Portvakten/porttivahdit, seisovat molemmin puolin Essingeleden, E4 valtatietä, Hornbergs Strand'illa. Rakennukset ovat 20. kerroksisia asuirakennuksia joissa on vuokra-asuntoja. Talot valmistuivat vuonna 2012. 

Brovaktar April 2014 04.jpg

Brovaktparken, Siltavahdinpuisto, sijaitsee Essingen sillan alla. Tämä on erittäin innotaviininen asuinalue ja puistoksi ei puistoa oikein voi nimittää. Mutta alue ei ole vielä täysin valmis, joten sehän nähdään sitten joskus...

Bilden till vänster visar Rålambshovskarken mot söder och Riddarfjärden, högra bild är en vy mot norr och Fredhällsparken, 2010.

Rålambshovin puistoalue, tai Rålis, kuten sitä lyhyesti kutsutaan, sijaitsee Mariebergin alueella, Kungsholmin eteläosissa. Tämä on Tukholman suosituimpia puistoja, jossa pidetään kesäisin myös konsertteja. Puistoaleen vierellä sijaitsee yliopiston Campus Konradsberg. 


Smeduddsvägen kulkee Mälaren järven rantaa pitkin. Uskallan väittää että tämä on Tukholman idyllisin rantakuja, Norr Mälarstrand'issa. Joidenkin mielestä tämä on maailman kaunein juokusväylä. 



Täällä on jopa amphitettaerikin jossa kesäisin on esityksiä. uitoalueella on patsaita siellä täällä. Alueella voi harrastaa monenlaisia pelejä. On grillipaikat picknickiä varten. Skatebordramppikin löytyy nuoremmille.  



Lapsille on laitettu leikkipaikkoja jossa talvellakin voi laskea pulkilla tai hiihtää. Alueelle pääsee Fridhemsplanin metroasemalta viidessä minuutissa. Västerbroplan'illa pysähtyy monta bussia. 


Smedsuddsbadet, uimaranta keskellä kaupunkia. Tukholmassa voi uida monessakin paikkaa melko keskeisellä alueella.


Mariebergin alue sijaitsee Rålampshovin puiston ja E4:n välisellä alueella, yliopiston Campuksen vieressä. Alueella sijaitsi Mariebergin porsliinitehdas jossa valmistettiin erittäin upeita kaakeliuuneja. Alueella sijaitsi myös armeijan kasarmeja. Aluetta ruvettiin muokkaamaan 1960-luvulla oikein tosissaan, jolloin tänne rakennettiin muutama korkea päivälehtitoimisto panimoineen. Täällä sijaitsee Venäjän suurlähetystö, Valtionarkisto, Opettajakorkeakoulu, Sosiaalihallitus...

Smedsudden 2008.jpg

Smedsudden