Mörkö kuuluu Södertäljen kuntaan
Kerroin Trosasta ja Tullgarnin linnasta täällä ja tässä tulee hieman jatkoa sille tarinalle. Nyt keskityn tuohon pitkään Mörkön saareen keskellä karttaa. Mörkö tarkoittaa 'pimeää saarta'. Onpas mystinen nimi saarella.
Hölö'sta ja Trosa'sta mainitsinkin jo Tullgarnin linnan yhteydessä. Hölö'sta voi ajaa suoraa tietä Mörkön saarelle siltaa pitkin. Jos tulee Tukholmasta päin valtatie 226 pitkin niin voi ottaa Skanssundetista lautan kapean salmen ylitse Mörkön saarelle. Tämä lautta kuuluu paikallisliikenteelle ja se on vain sillan sijasta tien jatkeena. Mörkön saarella ei asu kuin reilut 500 henkilöä vuodet ympäri.
Hölö'sta ja Trosa'sta mainitsinkin jo Tullgarnin linnan yhteydessä. Hölö'sta voi ajaa suoraa tietä Mörkön saarelle siltaa pitkin. Jos tulee Tukholmasta päin valtatie 226 pitkin niin voi ottaa Skanssundetista lautan kapean salmen ylitse Mörkön saarelle. Tämä lautta kuuluu paikallisliikenteelle ja se on vain sillan sijasta tien jatkeena. Mörkön saarella ei asu kuin reilut 500 henkilöä vuodet ympäri.
Tänne voi tietystikin tulla myös Södertäljen kautta. Tukholmasta Södertäljeen on 39 kilometriä. Vesialue kuvan yläreunassa on Mälaren järvi ja alareunassa Itämeri. Södertäljen kanavan kautta pääsee isoillakin laivoilla Iträmereltä Mälaren järvelle.
Himmerfjärden on nimeltään tuo Mörkön saaren itäinen kulkuväylä, jota pitkin laivaliikenne kulkee. Tällä rannalla sijaitsee vedenpuhdistuslaitos jonne suurelta osin Tukholman likavedet kulkevat ja puhdistuksen jälkeen vedet lasketaan Himmerfjärdenin salmeen.
Lampaat laitumella
Tuo suuri saari kartalla alinna Itämeren lahdessa on Mörkön saari, josta aion kertoa. Silta kulkee Pålsundetin ylitse Mörkön saarelle, kuvassa vasemmalla. Saarelle pääsee koillisestakin päin ensin Tumbasta Vårstaan ja siitä edelleen ajelemalla maalaisteitä Sibblen kautta Skanssundet nimisen salmen kautta lautalla Mörkön saarelle, josta jo tuossa alussa minitsinkin. Bussi 727 ajaa myös lautalla Mörkön saarelle. Bussi lähtee Tumbasta ja se on Tukholman paikallisliikenteen bussi ja taksat. Mörkön saari kuuluu Södertäljen kuntaan ja Södertäljen rautatieasemalta kulkee tänne bussi numero 785 ja se ajaa Skanssundetin salmelle ja autolautalle.
Himmerfjärden on nimeltään tuo Mörkön saaren itäinen kulkuväylä, jota pitkin laivaliikenne kulkee. Tällä rannalla sijaitsee vedenpuhdistuslaitos jonne suurelta osin Tukholman likavedet kulkevat ja puhdistuksen jälkeen vedet lasketaan Himmerfjärdenin salmeen.
Lampaat laitumella
Mörkön saarella ei asu paljoakaan asukkaita, noin 3000 henkeä, jotka suurin osa saavat elantonsa maanviljeyksellä. Mörkö on erittäin kaunis ja idyllinen saari, jolla on oma vanha historinasakin.
Mörkö on erittäin luonnonvarainen saari, viljapeltoja, laidunmaita ja luonnonvaraista luontoa. Ei mitään asutustaajamia. Södertäljen kunta tekee mainosta saarelleen ja kutsuu sitä kukkivaksi satusaareksi. Yksi asia on varma niin tänne ei tulla rakentamaan asuintaloja eikä teollisuuttakaan. Tänne on aivan liian hankala matka Tukholman keskustasta käsin, joten saari jää luonnonsuojelualueeksi.
Pålsundet on ollut historiallisesti tärkeä kukkureitti
Pålsundet
Nässkansen
Oaxen
Oaxen
Skansholmenilla on ruokatarvaramyymälä ja bistro sekä Skansholmen Sjökrog nimien ruokapaikka, joka on avoinna vain kesällä perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Idala'ssa on kahvila ja maalaiskauppa. Mörkö on sopiva saari patikointiin, pyöräilyyn ja löhöilyyn.
Idalan maalaiskauppa
Täällä vuokrataan mökkejä.
Ebba Grip 1583- 1666
Tässä kuvan etuallalla on aikoinan seisoinut ns skans, eräänlainen vartioliinnake. Skanssundetissa, lauttasataman luona, on sijainnut molemmin puolin salmea skans, Nässkansen ja Furuholmaskansen. Salmi oli sotilasstrateeginen paikka 300 vuotta. Neäljäskin skans on sijainnut Mörkön saarella.
Furuholmsskansen
Skans/redutti (ransk. redoute) on pieni linnake, linnoitus tai varustus, joka pystyy puolustautumaan ja ampumaan kaikkiin suuntiin. Skanseja on aikoinaan ollut pitkin Itämeren rantaa ja Tukholman saaristossa.
Onkijoita laiturilla
Skansholmen (aikaisemmin Furuholmskansen), leirintäalue jossa saa olla kuinka kauan tahaansa.
Skansholmen
Täällä infoa!
Täällä infoa!
Täällä sijaitsee Mörkön lauttasatama. Bussi 727 Tumban juna-asemlta kulkee mantereen puoleiseen satamaan Skanssundet. Molemmin puolin salmea on erittäin kaunista ja idyllistä.
Mörkön puolella satamassa käy bussi 785, joka lähtee Södertäljen asemalta. Lautta on aivan liian pieni, jotta se voisi ottaa bussinkin kyytiinsä. Yksityisautoilla on etuoikeus. Lautta kulkee 350 metriä salmen ylitse.
Nässkansen
Mörkön puolella niemessä sijaitsee tämä tykki. Niemessä on myös asutusta, ravintola ja myymälä, sekä bensa-asema.
Alunperin tässä oli neljä 'skansia', vanhanaikaista puolustuslinnaketta. Mörkön saarihan sijaitsee Itämeren kapeassa salmessa, joka johtaa ian Södertäljen ohitse Mälaren järvelle saakka. Tässä vartioitiin noin 300 vuotta ettei venäläsiet päässeet tunkeutumaan lahtiin ja sitä kautta yllättäen valloittaaman Tukholman. Venäläiset nimittäin rieheuivat pitkin Ruotsin itärannikkoa ja varastivat kaiken minkä saivat irti ja tuikkasivat kartanot ja linnat tuleen. Skansenit olivat toiminnassa vuosina 1623-1927. Olen kertonut tästä aikaisemmin täällä.
Saarella on aikoinaan asuttu erittäin eristettyä elämää. Joten saarelaiset suunnittelivat omat kansallispuvutkin, Mörködräkten.
Mörkön saarella sijaitsee luonnollisestikin kotiseutujärjestö, kuten asiaan kuuluu Ruotsissa. Ruotsalaiset ovat kotiseutunsa kansalaisia, ei niinkään ruotsalaisia. Ruotsalaisten kansallistunne istuu selkärangassa, ja juuret syvällä mullassa, joten siitä ei tarviste tehdä sen suurenpaa numeroa. Knasallisaatteen krostaminen ei kuulu ruotsalaisuuteen.
Facebook!
Mörkön saarella sijaitsee luonnollisestikin kotiseutujärjestö, kuten asiaan kuuluu Ruotsissa. Ruotsalaiset ovat kotiseutunsa kansalaisia, ei niinkään ruotsalaisia. Ruotsalaisten kansallistunne istuu selkärangassa, ja juuret syvällä mullassa, joten siitä ei tarviste tehdä sen suurenpaa numeroa. Knasallisaatteen krostaminen ei kuulu ruotsalaisuuteen.
Facebook!
Saarella on useampiakin luonnonreservaatti ja itäisissä osissa on melkoistakin louhikkoa. Saaren itäpuolella sijaitsee Oaxen niminen saari, jonne pääsee lautalla Björnhagenista, jonne kulkee bussi 785 Södertäljen rautatieasemalta Skanssundetin kautta. Tai bussi 727 Tumban asemalta Skanssundettiin ja siitä bussi lautalle ja sen jälkeen rantaan päästyä vaihtaa bussiin 785.
Oaxen saarella on ollut kalkkilouhos joskus muinoin. Täällä asuu noin 80 henkeä vuodet ympäri ja jonkun verran myös kesäasukkaita. Entisen kalkkilouhoksen työläisasunnot on kunnostettu ja olleet myynnissä.
Oaxen saarella on ollut kalkkilouhos joskus muinoin. Täällä asuu noin 80 henkeä vuodet ympäri ja jonkun verran myös kesäasukkaita. Entisen kalkkilouhoksen työläisasunnot on kunnostettu ja olleet myynnissä.
Oaxen
Oaxen
Skansholmenilla on ruokatarvaramyymälä ja bistro sekä Skansholmen Sjökrog nimien ruokapaikka, joka on avoinna vain kesällä perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Idala'ssa on kahvila ja maalaiskauppa. Mörkö on sopiva saari patikointiin, pyöräilyyn ja löhöilyyn.
Täällä vuokrataan mökkejä.
Ebba Grip 1583- 1666
Ebba syntyi Björsäterin linnassa Östergötalandissa, vielä hyvän matkaa tällä samalla rannikolla etelään päin. Nykyään linnan nimi on Maurizberg ja sen omistaa Liisa Lipsanen.
Ebba Grip kuoli täällä Mörkön saarella Hörningsholmin linnassa. Linna sijaitsee saaren pohjoispäässä. Ebba Grip oli ruukkiyhteiskunnan patroona, joka oli naimisissa valtioneuvos Svante Gustavsson Banérin kanssa. Banérin herra omisti jo silloin Djursholmin linnan Tukholmassa. Ebba hoiti kirjanpidon kaikista heidän omistamista linnoistaan ja maatiloistaan. Miehensä kuoltua hän hoiti viisi lasta ja tilukset yksin noin 40 vuotta. Hän eli viimeiset vuotensa täällä Mörkön saarella ja Ebba haudattiin Uppsalan tuomiokirkkoon.
Maurizbergin linna, Maurizbergsvägen 5, Vikbolandet
Ebba Grip kuoli täällä Mörkön saarella Hörningsholmin linnassa. Linna sijaitsee saaren pohjoispäässä. Ebba Grip oli ruukkiyhteiskunnan patroona, joka oli naimisissa valtioneuvos Svante Gustavsson Banérin kanssa. Banérin herra omisti jo silloin Djursholmin linnan Tukholmassa. Ebba hoiti kirjanpidon kaikista heidän omistamista linnoistaan ja maatiloistaan. Miehensä kuoltua hän hoiti viisi lasta ja tilukset yksin noin 40 vuotta. Hän eli viimeiset vuotensa täällä Mörkön saarella ja Ebba haudattiin Uppsalan tuomiokirkkoon.
Bonden aatelissuku on yksi kolmesta varhaisen keskiajan aatelissuvuista, suku joka on vieläkin elossa. Eräs Nils Bonden suvun jäsenistä oli aikoinaan maaherra ja näin hän sai haltuunsa Hörningsholmin linnan täältä Mörkön saarelta ja teki siitä sukulinnan, joka oli suvun hallussa vuoteen 1976 saakka. Nils Bonde osti useita suuria maalaiskartanoita tiluksineen Mörkön saarelta.
Bordsjö skogar AB niminen osakeyhtiö omistaa Hörningsholmin linnan nykyään. Yhtiöllä on 120 kesäasuntoa joita he vuokraavat ja 90 ympärivuoden asuttavaa asuinrakennusta vuokralla. Kesäasunnot ovat eri suuruisia, osa torppia ja osa suurempia rakennuksia. Suurin piirtein kaikissa on sähköt ja vesijohto. Alueella harrastetaan myös metsästystä. Linnalla on myös suuret maanviljelys pellot ja metsät.
Bordsjö skogar AB niminen osakeyhtiö omistaa Hörningsholmin linnan nykyään. Yhtiöllä on 120 kesäasuntoa joita he vuokraavat ja 90 ympärivuoden asuttavaa asuinrakennusta vuokralla. Kesäasunnot ovat eri suuruisia, osa torppia ja osa suurempia rakennuksia. Suurin piirtein kaikissa on sähköt ja vesijohto. Alueella harrastetaan myös metsästystä. Linnalla on myös suuret maanviljelys pellot ja metsät.
Mörkön saari on idyllinen saari asua. Saarella on mahdottomuus saada osta atontteja ja saada minkäänlaista rakennuslupaa.
Hörningsholms slott 1600-luvulla
Hörningsholms slott 1828
Hölö kyrka
Hölö-Mörkö on Södertäljen kunnan eteläisin alue. Mörkön eteläisimmässä osassa sijaitsee kolme luonnonreservaattia Eriksö, Kålsö ja Slessberget. Mörkön pitkulainen saari sijaitsee Itämeren kapeassa mutta pitkässä lahdessa. Tätä kautta pääsee laivoilla Södertäljen kaupunkiin ja siitä edelleen Mälaren järvelle.
Hörningsholmin linna, sijaitsee lähellä Mörkön lauttasatamaa Skansholmenilla, Suoraa tietä länteen.
Alun perin linnan rakennutti Sturen suku ja myöhemmin 1600-luvulla otti Nils Bonde linnan haltuunsa. Arkkitehti Carl Hårleman suunnitteli linnan ja hänen jäljiltään se on vieläkin. Linnassa on asunut monet kuuluisuudet. 1500-luvulla linna oli enimmäkseen kuinkaallisten hallussa, mutta 1600-luvulla muutti linnaan Axel Oxenstiernan poika Johan, joka oli naimisissa Anna Margareta Sturen kanssa. Hän muutti linnoituksen linnaksi. Iso linna, puutarha ja huvimaja sekä suihkulähde laitettiin linnan edustalle. Siihen aikaan tämä linna oli Ruotsin suurin.
Venäläiset sotilaat tulivat sotilasaluksillaan salmelle 1720-luvulla ja he ryöstivät koko Mörkön saaren. Sotilaat tuikkasivat Hörningsholmin linnan tuleen. Yksikään aatelisperhe ei ollut kiinnostunut rakentamaan linnaa uudestaan. Mutta lopulta löytyi ostaja, Sörmlandin maaherra Nils Bonde av Björnö. Näin linna meni Sturen suvulta Bonden suvulle ja jotka ovat omistaneet linnan aivan 1900-luvulle saakka. Bonden suku teki linnasta suvun perintölinnan. Linna kunnostettiin aivan viimeisen päälle.
Kun hovimarsalkka ja kreivi Gustav Bonde kuoli vuonna 1855 niin hänellä ei ollut perillisiä. Näin linna joutui Bonden toiselle sukuhaaralle Gustav Trolle-Bondelle. Tällä herralla oli jo silloin pitkä liuta linnoja kuten Vibyholm, Säfstaholm, Toftaholm, Herrestad, Katrineholm, Askeryd ja Trolleholm. Viimeksi mainittu on vielä nykyäänkin Trollen suvun perintölinna, suuri ja upea linna, joka sijaitsee Torrlösan "kirkonkylässä", noin 40 kilometriä Malmösta pohjoiseen.
Vuosina 1919-1920 peruskorjattiin Hörningsholmin linna ja Bonden suku omistaa sen vieläkin, mutta vuokraa sitä. Linna ei ole avoinna vierailijoille.
Vuosina 1919-1920 peruskorjattiin Hörningsholmin linna ja Bonden suku omistaa sen vieläkin, mutta vuokraa sitä. Linna ei ole avoinna vierailijoille.
Engsholms slott, Mörkö
Södertäljeläien Philip Wesén osti linnan. Hän toimi Wabis AB:n toimitusjohtajana Södertäjen tehtailla. Riitaannuttuaan firmassa hän perusti oman kilpailevan firman nimeltä Södertälje verkstäder.
Wersén istui monet vuodet Södertäljen kaupungin valtuustossa. Peruskrojattuaan Engsholmin linnna hän joutui taloudelliseen ahdinkoon ja firma teki konskurssin vuonna 1924. Linnan on omistanut monet eri henkilöt 1900-luvulla ja nykyinen omistaja on Johanssonin perhe, joka on tehnyt linnasta hotellin ja konferenssikeskuksen. Linna on todellakin upeassa kunnossa, samoin sen puutarha. Täällä on linnan puutarhamestarin ihana blogi! Blogista löytyy aivan ihania valokuvia Tukholmasta.
Mörkön saarella sijaitsee toinenkin linna. Engsholmin linna tai Ängsholmin linna, joka sijaitsee myös Mörkön pohjoisosassa. Linnan historia alkoi 1300-luvulla jolloin linna kuului Folkungasuvulle, Bälbon suvulle, joihin kuului Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuninkalliset 1200-1300-luvuilla. Birger Jarl oli esimerkiksi Bälbo suvun jäsen.
Engsholmin linnan on omistaaneet Magnus Ladulåsin/Mauno Ladonlukon pojat, Erik ja Valdemar. Seuraavat omistajat olivat nimeltään Örnsfot, Ulv, Banér, Thott, Sture ja Sparre. Vuonna 1693 otti kruunu linnan omakseen. Silloinen kuningas halusi antaa linnan eversti Brändtille, joka oli Aatelislippueen johtaja, mikä oli Ruotsin ensimmäinen ratsuväkiyksikkö. Siihen aikaan kuningas hankki sotilaat aatelisten joukosta. Kuningas oli täysin riippuvainen aatelisherrojen halusta toimia sotilaina, joten kuninkaan oli pakko palkita heidän runsailla lahjuksilla. Näin ollen upeat linnat oli suosittuja lahjuksia.
Laattaan on kaiverrettu kultakirjaimin linnan omistajat.
Södertäljeläien Philip Wesén osti linnan. Hän toimi Wabis AB:n toimitusjohtajana Södertäjen tehtailla. Riitaannuttuaan firmassa hän perusti oman kilpailevan firman nimeltä Södertälje verkstäder.
Wersén istui monet vuodet Södertäljen kaupungin valtuustossa. Peruskrojattuaan Engsholmin linnna hän joutui taloudelliseen ahdinkoon ja firma teki konskurssin vuonna 1924. Linnan on omistanut monet eri henkilöt 1900-luvulla ja nykyinen omistaja on Johanssonin perhe, joka on tehnyt linnasta hotellin ja konferenssikeskuksen. Linna on todellakin upeassa kunnossa, samoin sen puutarha. Täällä on linnan puutarhamestarin ihana blogi! Blogista löytyy aivan ihania valokuvia Tukholmasta.
Venäläiset polttivat linnan 1200-luvun alulla ja linna jouduttiin uuskorjaamaan.
Engsholmin rantasauna ja kylpylä
Mörkön kirkko sijaitsee keskellä saarta, pienessä metsikössä viljapeltojen keskellä. Bussi 785 pysähtyy siinä teiden risteyksessä, lähellä kirkkoa.
Tällä alueella asuu vain 500 henkeä.
Bonden suvun hautakappeli
Aaatelisvaakunoita kirkon seinillä
Kirkon runkohuone on peräsin alkuperäisestä kirkosta 1100-1200-lukujen vaihteesta. Kirkkoa laajennettiin 1300-luvulla ja samalla rakennettiin sakristia kirkon pohjoispuolelle ja asehuone eteläpuolelle. Asehuone poistettiin 1700-luvulla ja samalla rakennettiin puolipyöreä kuori ja ikkunat uusittiin. Vuonna 1841 rakennettiin Bonden aatelissuvulle hautakappelikirkkosaliin.
Hörningsholmin linnan omistajat huolehtivat kirkosta kukin vuorollaan ja varsinkin aatelissuvut Grip, Sture, Banér ja Bonde. Aaatelissuvut saivat päättää kaikesta koskien kirkkoa ja kirkko on toiminut kaikkien manitsemieni sukujen hautauskirkkona.
Hörningsholmin linnan omistajat huolehtivat kirkosta kukin vuorollaan ja varsinkin aatelissuvut Grip, Sture, Banér ja Bonde. Aaatelissuvut saivat päättää kaikesta koskien kirkkoa ja kirkko on toiminut kaikkien manitsemieni sukujen hautauskirkkona.
Bonden suvun hautakappeli
Aaatelisvaakunoita kirkon seinillä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti