torstai 26. tammikuuta 2017

Slussen

Dubbla Liljeholmsbron, klaffbrodeln ligger över den vänstra farleden, vy från Tantolunden i juni 2010.


Gamla Stan vasemmalla ja Södermalm oikealla

Slussen on kanava, sulku, joka erottaa Itämeren Mälaren järvestä. Slussen sijaitsee keskellä Tukholmaa ja on aina ollut todellinen pullonkaula, jonka kautta on useimmiten pitänyt kulkea. Vielä tänäkin päivänä pohjois-itä suunnassa kulkevat joutuvat kulkemaan ainakin melko läheltä Slussenia ja julkinen liikenne kulkee suurelta osin Slussenin kautta. Lännestä päin taas Tukholman pohjois- ja eteläpuoli on helppo lähestyä, jopa itäiseltäkin puolelta pääsee helposti keskikaupungille.


Slussenin metroasema avattiin 50-luvulla, ja sitä ennen Slussenilla pysähtyi raitiovaunut. Tukholman enismäien raitiovaununlinja alkoi kulkemaan vuonna 1910 Kunsholmenilta Slussenin kautta Enskedeen. Metroliikenne alkoi vuonna 1950. Slussenilla kohtaa metron vihreä ja punainen linja. Slussenilla sijaitsee myös Saltsjöbadenin paikallisjunan pääteasema. Täältä lähtee myös bussit Nackaan ja Värmdöseen. Bussipysäkit sijaitsee Södermalmstorgerilla ja Katarinavägenillä.


Slussen on nykyään Tukholman läänin toiseksi suurin likkennesolmu ja Ruotsin eniten likennöity ja suurin bussien kohtuaspaikka. Pävittäin Sussenilla vaihtaa kulkuneuvoa noin 150 000 henkeä. Busseilla kulkee noin 50000 ja metrolla 80000 henkeä päivittin ja paikallisjunalla loput. Aamuruuhkassa ajaa noin 220 bussia tunnissa Slussenin kautta.






Restaurang Strömmen 2014d.jpg

Slussen rakennettiin vuonna 1935 eräänlaiseksi liikennesolmuksi.Tuolla maanalla on niin metrojunalinjoja kuin bussilaitureitakin. Tässä vasemmalla sijaitsee myös Saltsjöbanan paikallisjunan laituri. Kaiken lisäksi tässä on Slussenin kanava, joka valmistui jo hieman aikaisemmin 30-luvulla.  Alkuun tästä kulki myös raitiovaunulinja ohitse. Alkuperäisen sulun nimi oli Karl Johansslussen.

Slussenin rakentamien oli suuri projekti siihen aikaan. Tarvittiin neljä arkkitehtiä joista yksi kävi opiskelemassa liikennearkkitehtuuria USA:ssa. Suunnitelu oli siis erittäin hyvin tehty ja tulos oli mestarillinen. Alueen sydän tuli olemaan alueen keskellä joka rakennettin komikerroksiseksi.  

Tässä keskellä kohtasi kolme tietä toisesna kolmella eri tasolla. Kaiken tämän päälle tehtiin ravintolarakennus ja sen alle  joitakin myymälöitä ja yleiset vessat. Mutta kenellekään ei tullut mieleenkään että väkiluku tulee kasvamaan ja auto- ja juanaliikenne lisääntymään sen myötä. Kehitys on kulkenut nopeammin kuin kukaan olisi aavistanutkaan.


Gondolen on oikeastaan ravintola tuolla ylhäällä. Kuvassa vasemmalla on Katarinahissen mikä tulee jäämään jäljellä vielä uusrakennuksen jälkeenkin.




Katarinan kävelysilta jatkuu vielä rakennuksen toisella puolellakin. Silta kulkee korkealla Katarinavägenin ylitse Katarinabergetin päälle.


 Katarinan kävelysilta johtaa Mosebacken torille.



Slussenia on rakennettu uudestaan moneen kertaan, varsinkin uusia siltoja on rakennettu. Jatkuvasti on puhuttu siitä suuresta peruskorjauksesta joka on edessä, mutta moni on luullut ettei sitä taida ikinä tulla. Slussen on se aihe josta tukholmalaiset keskustelvat eniten. Slussenista on kaikilla oma mielipiteensä.


Kun Centralbron sillat rakennttiin niin se auttoi jopa hyvin paljon liikkumista ja ennnen kaikkea säästyttiin kulkemaan Sluessenin kautta. Säderledstunneli etelästä päin johtaa Centralbron sillalle, joka kulkee Gamla Stanin kautta päärautatieaseman taakse ja siitä edelleen pitkin Klarabergin rantaa Karoliinisen sairaalan ja instituutin luokse, jossa tie kohtaa E4 ja E20, jotka ovat osa Tukholman kehätietä.

Centralbron silta Gamla Stanin ja Riddarholmenin kohdalla. Metrojunat kulkee myös siltaa pitkin.

Centralbron silta ja pohjois-eteläsuunnan liikenneväylä (kuvassa) on tarkoitus liittää Tukholman kehätiehen, joka on vain osittain valmis. Ne tien pätkät, jotka ovat valmiina eivät ole koskaan kuuluneet kehätiesuunnitelmaan. Vasta myöhemmin keksittiin että kehätiekin voitaisiin rakentaa. Mutta  ennen kuin se on valmis niin siihen menee  yksi ikäpolvi vielä.

Toinen pullonkaula on Södermalmin saaren eteläisellä puolella Gullmarsplanin ja Skanstullin välissä.  Tässä kohtaa on jo nykyään neljä siltaa.

Tukholma on hankala kaupunki liikkua, varsinkin kaupunkia tuntemattoman, mutta Tukholma on myös vaikea suunnitella ja rakentaa. Vettä ja saaria on joka puolella, harjuja ja korkeita jyrkkiä kallioita. Tukholman väkiluku kasvaa noin 30 000 uudella asukkaalla vuosittain. Sen lisäksi Tukholmassa käy myös väkeä töissä päivittäin Uppasalasta, Södertäljestä ja Nynäshamninsta käsin.

Söderledstunneli valmistui vuonna 1984. Tunneli kulkee noin 1,5 kilometriä pohjoiseen ja yhtä pitkän pätkän etelään päin Tukholman keskustasta. Kun tunneli valmistui niin se jo helpotti paljon, mutta aamuruuhkissa tunneli tahtoo jumittua. Liikennettä on enempi kuin mitä alunperin laskelmoitiin.


Pitkä Johanneshovsbron silta liittää etelästä päin kulkevan Nynäshamnintien Söderledstunnelliin. Silta on melkein 800 metiä pitkä ja sen alla ja vieressä kulkee jo ennestään Skansbron, Skanstullsbron ja Fredrikadalsbron.

Liljeholmsbron/Liljeholmin silta on kolmas pullonkaula, joka tukee lounaista liikennettä. Tässä kohtaa kulkee metrojunat veden alla. Pitkänmatkan junilla, ja paikallisilla sähköjunilla on oma siltansa keskellä lahtea, Årstabroarna. 


Alkueperäinen Årstabroarna 


Nykyään Årtsabroarna on kaksi siltaa vierkkkäin




Liljeholmsbron 2006.JPG
Liljeholmsbron silta on kaksois-klaffisilta, mikä aukaistaan korkeammalle laivaliikenteelle silloin tällöin.



Stadsmuseet/Kaupunginmuseo,  Slussen

Museo on juuri tällä hetkellä suljettu. Museo on luvattu avattavaksi kesäksi 2018. Nimittän, nyt kun vihdoinkin aloitettiin se kauna odotettu Slussenin uuskorjaus niin samalla oli hyvä tehdä täysremontti kaupnginmuseossakin. 


Kuten kuvasta näkyy niin Viikinlinjan satamasta ei kannata lähteä kävellen Slussenia kohti. Parasta on ottaa bussi satamasta keskutaan niin pääsee tämän rakennustyömaan ohitse helpommin. Satamasta voi sen sijaan lähteä Folkungagatania pitkin Södermalmille ja sitä kautta sitten metrolla tai bussilla keskustaan, jos niin haluaa. Tämä rakennsuhomma tule ekestämään vielä kauan ennen kuin se valmistuu, vaikka vasemman puoleinen ajokaista Slussenilta Gamla Staniin alkaa olla päällisin puolin jo melko valmis.


Arkeologit kaivelevat Kapunginmuseon ja Slussenin alla.

Ryssgården/venläistenpiha on nimeltään tämä torialue Slussenin metroaseman edustalla. Nimensä se sai siitä että venäläiset seilasivat 1600-luvulla laivoillaan Slussenille myymään tavaraa. Sitten syttyi sota Ruotsin ja Venäjän välille ja venläiset teljettiin lukkojen taakse torin reunalla sijatstevan nykyisen Kaupunginmuseon kellariin. Siihen aikaan rakennus ei ollut museo vaan kaupungintalo. Maan alla on paljon historiaa. Mitä syvemmälle kaivetaan, sitä kauemmaksi ajassa päästään.

Kaikki tämä rakennetaan uudestaa. Bussipysäkit poistetaan ja uusi bussiterminaali tehdään tuonne kallion sisään.






Uusi Slussen, vaikka se tulee viemään aikaa kunnes se on valmis.


Uusi Slussen rakennetaan Tanskassa ja tuodaan osina Tukholmaan. Uusi silta Slussenin ja Gamla Stanin välillä tuotiin Kiinasta erikoisella kiinalaisella aluksella, millä kuskataan vain siltoja.


Tukholmassa pyöräillään enempi ja enempi, ei kuitenkaan niin moni kuin Köpenhamnissa tai Malmössä.

Mälarterassen tai Mälartrappan

Nyt sai Atrium Ljungberg viimeisenä luvan rakentaa Mälatrerasaein Slussenille. Rakennetaan (kuten yllä kuvassa näkyy)  kohtaamispaikkoja, kommunikaatioita ja yhteensä kuusi ravintolaa yhteen. Joten se kestää ennen kuin Slussenin alue tuee olemaan valmis.


Mälarterassen on kuvassa keskellä oleva rakennelma, missä on vihreä katto. Rakenus tulee olemaan takuu varmasti Tukholman yleisin kohtauspaikka! 

Tämä uusi Slussen tulee olemaan viides versio kuningatar Kristinan slussenin rakentamisen jälkeen vuonna 1642.

Baggenstäket/Rysshärjningar



 Jumalan avulla voittoon, lukee tässä muistokivessä


Keskellä karttaa Fisksätran yläpuolella oleva lahti on nimeltään Lännerstasundet, jota pitkin pääsee Tukholman edustalle, ja joka on osa Itämerta. Tämä oli aikoinaan tärkein kulkureitti Itämereltä Tukholmaan. Nykyään kulkee raskaampi laivaliikenne pohjoista reittiä, jota Suomen laivatkin nykyään käyttävät. 

Lännerstasundetin oikealla puolella oleva merialue on nimeltään Baggesfjärden/Baggenlahti, joka on myös osa Itämerta. Baggensfjärdenin ja Lännerstasundetin välillä kulkee hyvin kapea Baggenstäket niminen salmi, jossa käytiin yhteenotto venäläisten kanssa vuonna 1719, jolloin ruotsalaiset estivät venäläisten yrityksen tunkeutua Tukholmaan. Tämä ei missään nimessä ole ollut ainoa kerta kun venäläiset yrittivät valloittaa Tukholman. Yrityksiä on ollut varmaan satoja ja Venäjän kanssa on Ruotsi sotinut muistaakseni kymmenen tai yksitoista kertaa. Suurin piirtein yhtä monta kertaa on sodittu myös Tanskan kanssa.


Baggensfjärden


 Baggenstäket

I. Boo'n vanha hautausmaa
 2. Skogsömonumentet (ylhäällä kuvassa olevan monumentti)
 3.Baggenstäket, se osa salmea jossa taistelut käytiin
 4.Skogsö träsk/Skogsön suoalue
5. Knapens hål, salmen kapein kohta

Kartalla alareunassa näkyy myös Slussenilta lähtevän Saltsjöbadeniin kulkevan paikallisjunan pysäkit, vasemmalla Igelbodan ja oikealla Neglingen asamat.

Kartalle  on merkattu alueen polut, ketä kiinnosta käydä kävelemässä. Asutusta on hyvin vähän tällä aluella. Asutusta on enempikin vastarannalla Lännerstan ja Boon alueilla sekä Fisksätrassa, joka on suurempi asutustaajama. 

Baggensudden asuinalue sijaitsee Baggenstäkenin ja Saltsjöbadenin välissä. Alue kuuluu Nackan kuntaan. Baggenstäket kuten Baggensuddekin kuuluivat alunperin Erstavikin herraskartanon tiluksiin. K.A. Wallenberg osti yhdessä Ernest Thielin kanssa suuret maa-alueet täältä ja rakennutti  Tukholman herrasväelle kesäloma-alueen nimeltä Saltsjöbaden. Alueelle raknnettiin upeita isoja kesähuviloiota, joita voi käydä vieläkin ihailemssa. Wallenberg rakennutti myös ison upean hotellin Saltsjöbaden Grand Hotel, jonka Wallenbergit omistivat vielä pari vuotta sitten. Wallenbergit rakennuttivat myös oman paikallisen junalinjan Saltsjöbadeniin, joka toimii vieläkin.


Pålsnäsgården, yksi ensimmäisistä huviloista alueella

Baggensudden oli autio niemi ja ensimmäinen joka muutti sinne oli tukkukauppias Theodor Nygren. Hän oli osaomistaja useammissa lasiruukeissa. Hän alkoi myymään lasia ja peilejä ja rikastui sillä toiminnalla niin että hänellä oli varaa rakennuttaa ison huvilan perheelleen. Baggensuddenissa on uudempiakin erittäin upeita  huviloita.


Tämä alue luetaan kuuluvaksi Tukholman sisäsaaristoon. Tällä alueella ei ole varsinaista saaritolaivaliikennettä, vain yksityistä liikennettä. Toisaalta tänne pääsee autoteitä pitkin, joten ei ole tarvetta vaikituisesta laivaliikenteestä. Lähin isompi satama sijaitsee Dalarössä.



Beggnestäket nykyään

 Baggenstäket on hyvin kapea salmi Värmdön ja manteereen Skogsön välillä.


Tullimiehen talo tuo keltainen rakennus. Tukholmaan saavuattessa vesiteitse tarvittiin kuninkaan käskystä tullata tavarat, joita myyntimiehet ja maanvijelijät kuskasivat kaupunkiin myytäväksi.


Venäläinen alus 

Rysshärjningar/sanan mukaisesti venäläisten riehunta, joka oli suoranaista terroritoimintaa siviilejä kohtaan Ruotsin rannikolla ja joista pahin ja vakavin yhteenotto tapahtui juuri täällä Baggenstäkenin alueella 13. elokuuta vuonna 1719. Venäjä oli hyvin lähellä valloittaa Tukholman omakseen.


Punaisella on merkattu venläläisten liikunta ja ruskealla ruotsalaisten. Minua ei erikosiemmin nämä sota-asiat kiinnosta, joten en mene sen kummemmiin yksityiskohtiin.

Tästä tapahtumasta lähtien aatelisten neuvosto sai vallan, ja kuninkaalla ei ollut lainkaan mitään sanomista valtakunnassa. Aateliston neuvostolla oli jopa leima jolla he leimasivat viralliset paperit, jos kuningas pani vastaan. Koskaan ei aatelisilla ole ollut niin suurta valtaa. Aikaa on nimitetty vapaudenajaksi. Aateliset olivat  täysin vapaita hallitsemaan ja tekemään päätöksiä. 


Mutta tätä ei kestänyt kuin 53 vuotta kun Gustav III teki vallankaappauksen vuonna 1772. Koskaan ei Ruotsin historian aikana ole ollut Ruotsissa niin hienostunutta kuningasta kuin Gustav III oli. Sitä paitsi hän oli erittäin kultiveerattu herra, joten hän perusti Ruotsiin akatemian. Teatteri on Gustav III:n intohimo joten häntä alettiin kutsumaan lempinimellä Teatterikuningas. Mutta aateliset juonivat salajuonen ja tappoivat kuninkan teatterissa, hänen ollessa vain 46-vuotias. Kuningas Gustav III antoi nimen kuitenkin ajanjaksolle, joka alkoi hänen myötään, nimittäin Gustaviaanien aika, jota kesti vuoteen 1909 saakka.

Kuningas Gustav III oli erittäin arvovaltaista aatelista ja kuninkaallista sukua Holstein-Gottorp isänsä kuningas Adolf Fredrikin puolelta. Gustav III avioitui vielä itseäänkin arvokkaamman Oldenburgin suvun prinsessan, Sofia Magdalenan kanssa. Sofia oli Tanskan kuninkaan Fredrik V:n tytär.


Skogsö on niemi joka on Saltsjöbadenin pohjoisin osa, Nackan kunnassa. Baggensfjärden on osa Itämeren lahtea, joka sijaitsee Nackan ja Värmdön kuntien välillä. Skogsö on myös luonnonreservaatti. Täällä on kartta ja vinkkejä ajatellen kävelyretkeä Skogsön luonnonreservaattiin. Muista ottaa evästä ja juotavaa mukaan sillä koko tällä alueella ei ole kahviloita, eikä ravintoloita puhumattakaan ruokakaupoista. 


Skogsön luonnonreservaatti

Alueen keskiosa on suoperäistä maata. Niemen kärjessä sijaiteee Boo'n vanha hautausmaa.

Baggenstäket on ollut tärkeä kulkureitti Itämeren ja Mälaren järven välillä jo ammoisista ajoista lähtien. Täällä on seilannut viikinkigitkin. Rannoilla on seisonut vanhoja linnakkeita. 




 Kuvassa Baggenstäket jossa taistelu käytiin




Knapnes hål on nimeltään tämä kapea mutka Baggenstäkenin salmessa.

Salmi on nykyään vain kolme metriä syvä ja kaksikummentä metriä leveä. Tässä on sijainnut aikoinaan meritulli, jossa tullattiin kaupunkiin kuljetettavat tavarat. Kuningas Erik XIV määräsi että kaikki ulkomaalaiset kauppiaat rahtilaivoinenn piti tullata Waxholmissa, mutta useat tukkukauppiaat lastasivat tavaransa pienempiin rahtilaivoihin ja alkoivat kulkemaan Baggenstäkenin kautta Tukholmaan. Näin tästä erittäin kapesta reitistä tuli salakuljetusreitti alkuun. 

Seuraava kuningas Karl IX määräsi, että Baggenstäkeniin pitää myös laittaa tullipuomi. Puomi laitettiin salmen kapeinpaan paikkaan, Knapens hål'iin. Slaget vid Stäket/Stäketin taistelussa vuonna 1719 sijaitsi puomi veden alla ja venäläiset juttuivat puomiin. Kallionkielekkellä seisoi siihen aikaan myös skans, linnake, josta voitiin ampua kanuunan kuulia tunkeutujia kohti. Tällaisia skanseneita oli useita satoja pitkin Tukholman ympäristöä ja saaristoa. Jatkuva pelko siitä että ryssät tulee oli suuri huoli Tukholmassa. Eikä suotta sillä vielä nykyisellä modernilla ajallakin Ruotsin  Venäjän välit ovat täysin jäässä. 

Ensimmäinen tullimies oli nimmeltään Olof Knaap, jotan salmi sai siitä nimensä.


Boon vanha hautausmaa sijaitsee uloimmassa niemessä, vastapäätä Boo 'n kartanoa ja sen uimarantaa. Joidenkin mielestä tämä on Ruotsin kaunein hauatausmaa. Ja todellakin, se on aivan ihana varsinkin kesällä. Tämä risti ja nämä penkit sijaitsee veden äärellä. Siinä on mukava istuskella ja seurata veneilijöitä kauniina kesäiltana.

Tänne pääsee laivalla tai venellä vastarannalta määrättyinä aikoina. On suunniteltu myös rakentaa silta. Tuskinpa siltaa tulee koskaan. Toisaalalta....pääsehän tänne Saltsjöbadeniin johtavalta tieltäkin autolla, mutta se melkoinen kiertotie heille, jotka asuvat pohjoisella rannalla.


Boo gamla kyrkogård

Vanhimmat haudat ovat vuodelta 1737. Useimmat  tänne haudatut olivat merimiehiä jotka olivat kuolleet merellä. Aivan alkuun luullaan että tänne haudattiin köyhiä. Kartanonomistajat haudattiin Värmdön kirkkomaalle, mutta 1800-luvulla halusivat myös isännät saada tulla haudatuiksi tälle kauniille niemelle. Köyhillä ei ollut varaa hautakiviin, vain kartanon herroilla. 

Boo gamla kyrkogård 2011a.jpg




Boo gamla kyrkogård 2011b.jpg

Boo gamla kyrkogård 2011c.jpg







Boo gamla kyrkogård 2011g.jpg

Boo herrgård.jpg

 Boo'n herraskartano sijaitsee vastarannalla

Arkkitehti Nicodemus Tessin nuoremman luomus 1720-luvulta.  Tessin itse asui rakennuksessa aikansa. Venäläisiet polttivat alkuperäisen kartanon samalla paikalla. Venäläiset uhkasivat Tessinin uutta kartanoakin onnistumatta poltta a sitä. Myöhemmin kartanon omisti Montcomeryn suku. Nykyään kartanon omistaa Ribbingin aatelissuku, jotka ovat laittanet kartnon ympärille suuren puiston ja puutarhan. 


 Boobadet, Baggensvägen, taustalla Boon kartano


 Boobadet



Kartanon ranta on yleinen uimaranta Boo'n laiturin itäpuoella, Baggensvägenin varrella.  Aivan ihana ranta jota voin suositella. 


Skogsö kapell, Kyrkogårdsvägen16

Arkkitehti Eric Bulöv-Hube on suunitelut kappelin joka vihittiin vuonna 1921. Niin kappeli kuin kellotapulikin ovat uuskorjattu ja ympäristö on saanut valaistuksen. Kappelin alle rakennetiin pieni kokoontumistila, keittiö ja WC. Tänne pääsee omalla autollakin.
.

 Skogsö kapell





Kappeli sai äskettäin uuden sisäänkäynnin, josta pääsee myös liikuntavammaiset sisään.


Ristelyalaus talvella Baggenstäkenissä