Baggenstäket/Rysshärjningar

 Jumalan avulla voittoon, lukee tässä muistokivessä

Keskellä karttaa Fisksätran yläpuolella oleva lahti on nimeltään Lännerstasundet, jota pitkin pääsee Tukholman edustalle, ja joka on osa Itämerta. Tämä oli aikoinaan tärkein kulkureitti Itämereltä Tukholmaan. Nykyään kulkee raskaampi laivaliikenne pohjoista reittiä, jota Suomen laivatkin nykyään käyttävät. 

Lännerstasundetin oikealla puolella oleva merialue on nimeltään Baggesfjärden/Baggenlahti, joka on myös osa Itämerta. Baggensfjärdenin ja Lännerstasundetin välillä kulkee hyvin kapea Baggenstäket niminen salmi, jossa käytiin yhteenotto venäläisten kanssa vuonna 1719, jolloin ruotsalaiset estivät venäläisten yrityksen tunkeutua Tukholmaan. Tämä ei missään nimessä ole ollut ainoa kerta kun venäläiset yrittivät valloittaa Tukholman. Yrityksiä on ollut varmaan satoja ja Venäjän kanssa on Ruotsi sotinut muistaakseni kymmenen tai yksitoista kertaa. Suurin piirtein yhtä monta kertaa on sodittu myös Tanskan kanssa.

Baggensfjärden

 Baggenstäket

I. Boo'n vanha hautausmaa

 2. Skogsömonumentet (ylhäällä kuvassa olevan monumentti)

 3.Baggenstäket, se osa salmea jossa taistelut käytiin

 4.Skogsö träsk/Skogsön suoalue

5. Knapens hål, salmen kapein kohta

Kartalla alareunassa näkyy myös Slussenilta lähtevän Saltsjöbadeniin kulkevan paikallisjunan pysäkit, vasemmalla Igelbodan ja oikealla Neglingen asamat.

Kartalle  on merkattu alueen polut, ketä kiinnosta käydä kävelemässä. Asutusta on hyvin vähän tällä aluella. Asutusta on enempikin vastarannalla Lännerstan ja Boon alueilla sekä Fisksätrassa, joka on suurempi asutustaajama. 

Baggensudden asuinalue sijaitsee Baggenstäkenin ja Saltsjöbadenin välissä. Alue kuuluu Nackan kuntaan. Baggenstäket kuten Baggensuddekin kuuluivat alunperin Erstavikin herraskartanon tiluksiin. K.A. Wallenberg osti yhdessä Ernest Thielin kanssa suuret maa-alueet täältä ja rakennutti  Tukholman herrasväelle kesäloma-alueen nimeltä Saltsjöbaden. Alueelle raknnettiin upeita isoja kesähuviloiota, joita voi käydä vieläkin ihailemssa. Wallenberg rakennutti myös ison upean hotellin Saltsjöbaden Grand Hotel, jonka Wallenbergit omistivat vielä pari vuotta sitten. Wallenbergit rakennuttivat myös oman paikallisen junalinjan Saltsjöbadeniin, joka toimii vieläkin.

Pålsnäsgården, yksi ensimmäisistä huviloista alueella

Baggensudden oli autio niemi ja ensimmäinen joka muutti sinne oli tukkukauppias Theodor Nygren. Hän oli osaomistaja useammissa lasiruukeissa. Hän alkoi myymään lasia ja peilejä ja rikastui sillä toiminnalla niin että hänellä oli varaa rakennuttaa ison huvilan perheelleen. Baggensuddenissa on uudempiakin erittäin upeita  huviloita.

Tämä alue luetaan kuuluvaksi Tukholman sisäsaaristoon. Tällä alueella ei ole varsinaista saaritolaivaliikennettä, vain yksityistä liikennettä. Toisaalta tänne pääsee autoteitä pitkin, joten ei ole tarvetta vaikituisesta laivaliikenteestä. Lähin isompi satama sijaitsee Dalarössä.

Beggnestäket nykyään

 Baggenstäket on hyvin kapea salmi Värmdön ja manteereen Skogsön välillä.

Tullimiehen talo tuo keltainen rakennus. Tukholmaan saavuattessa vesiteitse tarvittiin kuninkaan käskystä tullata tavarat, joita myyntimiehet ja maanvijelijät kuskasivat kaupunkiin myytäväksi.

Venäläinen alus 

Rysshärjningar/sanan mukaisesti venäläisten riehunta, joka oli suoranaista terroritoimintaa siviilejä kohtaan Ruotsin rannikolla ja joista pahin ja vakavin yhteenotto tapahtui juuri täällä Baggenstäkenin alueella 13. elokuuta vuonna 1719. Venäjä oli hyvin lähellä valloittaa Tukholman omakseen.

Punaisella on merkattu venläläisten liikunta ja ruskealla ruotsalaisten. Minua ei erikosiemmin nämä sota-asiat kiinnosta, joten en mene sen kummemmiin yksityiskohtiin.

Tästä tapahtumasta lähtien aatelisten neuvosto sai vallan, ja kuninkaalla ei ollut lainkaan mitään sanomista valtakunnassa. Aateliston neuvostolla oli jopa leima jolla he leimasivat viralliset paperit, jos kuningas pani vastaan. Koskaan ei aatelisilla ole ollut niin suurta valtaa. Aikaa on nimitetty vapaudenajaksi. Aateliset olivat  täysin vapaita hallitsemaan ja tekemään päätöksiä. 

Mutta tätä ei kestänyt kuin 53 vuotta kun Gustav III teki vallankaappauksen vuonna 1772. Koskaan ei Ruotsin historian aikana ole ollut Ruotsissa niin hienostunutta kuningasta kuin Gustav III oli. Sitä paitsi hän oli erittäin kultiveerattu herra, joten hän perusti Ruotsiin akatemian. Teatteri on Gustav III:n intohimo joten häntä alettiin kutsumaan lempinimellä Teatterikuningas. Mutta aateliset juonivat salajuonen ja tappoivat kuninkan teatterissa, hänen ollessa vain 46-vuotias. Kuningas Gustav III antoi nimen kuitenkin ajanjaksolle, joka alkoi hänen myötään, nimittäin Gustaviaanien aika, jota kesti vuoteen 1909 saakka.

Kuningas Gustav III oli erittäin arvovaltaista aatelista ja kuninkaallista sukua Holstein-Gottorp isänsä kuningas Adolf Fredrikin puolelta. Gustav III avioitui vielä itseäänkin arvokkaamman Oldenburgin suvun prinsessan, Sofia Magdalenan kanssa. Sofia oli Tanskan kuninkaan Fredrik V:n tytär.

Skogsö on niemi joka on Saltsjöbadenin pohjoisin osa, Nackan kunnassa. Baggensfjärden on osa Itämeren lahtea, joka sijaitsee Nackan ja Värmdön kuntien välillä. Skogsö on myös luonnonreservaatti. Täällä on kartta ja vinkkejä ajatellen kävelyretkeä Skogsön luonnonreservaattiin. Muista ottaa evästä ja juotavaa mukaan sillä koko tällä alueella ei ole kahviloita, eikä ravintoloita puhumattakaan ruokakaupoista. 

Skogsön luonnonreservaatti

Alueen keskiosa on suoperäistä maata. Niemen kärjessä sijaiteee Boo'n vanha hautausmaa.

Baggenstäket on ollut tärkeä kulkureitti Itämeren ja Mälaren järven välillä jo ammoisista ajoista lähtien. Täällä on seilannut viikinkigitkin. Rannoilla on seisonut vanhoja linnakkeita. 

 Kuvassa Baggenstäket jossa taistelu käytiin

Knapnes hål on nimeltään tämä kapea mutka Baggenstäkenin salmessa.

Salmi on nykyään vain kolme metriä syvä ja kaksikummentä metriä leveä. Tässä on sijainnut aikoinaan meritulli, jossa tullattiin kaupunkiin kuljetettavat tavarat. Kuningas Erik XIV määräsi että kaikki ulkomaalaiset kauppiaat rahtilaivoinenn piti tullata Waxholmissa, mutta useat tukkukauppiaat lastasivat tavaransa pienempiin rahtilaivoihin ja alkoivat kulkemaan Baggenstäkenin kautta Tukholmaan. Näin tästä erittäin kapesta reitistä tuli salakuljetusreitti alkuun. 

Seuraava kuningas Karl IX määräsi, että Baggenstäkeniin pitää myös laittaa tullipuomi. Puomi laitettiin salmen kapeinpaan paikkaan, Knapens hål'iin. Slaget vid Stäket/Stäketin taistelussa vuonna 1719 sijaitsi puomi veden alla ja venäläiset juttuivat puomiin. Kallionkielekkellä seisoi siihen aikaan myös skans, linnake, josta voitiin ampua kanuunan kuulia tunkeutujia kohti. Tällaisia skanseneita oli useita satoja pitkin Tukholman ympäristöä ja saaristoa. Jatkuva pelko siitä että ryssät tulee oli suuri huoli Tukholmassa. Eikä suotta sillä vielä nykyisellä modernilla ajallakin Ruotsin  Venäjän välit ovat täysin jäässä. 

Ensimmäinen tullimies oli nimmeltään Olof Knaap, jotan salmi sai siitä nimensä.

Boon vanha hautausmaa sijaitsee uloimmassa niemessä, vastapäätä Boo 'n kartanoa ja sen uimarantaa. Joidenkin mielestä tämä on Ruotsin kaunein hauatausmaa. Ja todellakin, se on aivan ihana varsinkin kesällä. Tämä risti ja nämä penkit sijaitsee veden äärellä. Siinä on mukava istuskella ja seurata veneilijöitä kauniina kesäiltana.

Tänne pääsee laivalla tai venellä vastarannalta määrättyinä aikoina. On suunniteltu myös rakentaa silta. Tuskinpa siltaa tulee koskaan. Toisaalalta....pääsehän tänne Saltsjöbadeniin johtavalta tieltäkin autolla, mutta se melkoinen kiertotie heille, jotka asuvat pohjoisella rannalla.

Vanhimmat haudat ovat vuodelta 1737. Useimmat  tänne haudatut olivat merimiehiä jotka olivat kuolleet merellä. Aivan alkuun luullaan että tänne haudattiin köyhiä. Kartanonomistajat haudattiin Värmdön kirkkomaalle, mutta 1800-luvulla halusivat myös isännät saada tulla haudatuiksi tälle kauniille niemelle. Köyhillä ei ollut varaa hautakiviin, vain kartanon herroilla. 

 Boo'n herraskartano sijaitsee vastarannalla

Arkkitehti Nicodemus Tessin nuoremman luomus 1720-luvulta.  Tessin itse asui rakennuksessa aikansa. Venäläisiet polttivat alkuperäisen kartanon samalla paikalla. Venäläiset uhkasivat Tessinin uutta kartanoakin onnistumatta poltta a sitä. Myöhemmin kartanon omisti Montcomeryn suku. Nykyään kartanon omistaa Ribbingin aatelissuku, jotka ovat laittanet kartnon ympärille suuren puiston ja puutarhan. 

 Boobadet, Baggensvägen, taustalla Boon kartano

 Boobadet

Kartanon ranta on yleinen uimaranta Boo'n laiturin itäpuoella, Baggensvägenin varrella.  Aivan ihana ranta jota voin suositella. 

Skogsö kapell, Kyrkogårdsvägen16

Arkkitehti Eric Bulöv-Hube on suunitelut kappelin joka vihittiin vuonna 1921. Niin kappeli kuin kellotapulikin ovat uuskorjattu ja ympäristö on saanut valaistuksen. Kappelin alle rakennetiin pieni kokoontumistila, keittiö ja WC. Tänne pääsee omalla autollakin.

.

 Skogsö kapell

Kappeli sai äskettäin uuden sisäänkäynnin, josta pääsee myös liikuntavammaiset sisään.

Ristelyalaus talvella Baggenstäkenissä

Ljunglöfska slottet

Ljunglöfska slottet, Blackeberg

Bussi 113 Islandstorget metroasemalta, päätepysäkki Blackebergs gård. Pysäkki nimeltä Balckebergs gård sijaitsee melkein linnan edustalla. Bussi 113 lähtee Solna Station metroasemalta ja ajaa vastapäiseen suuntaan Bälstavägeniä pitkin melkein koko matkan. Siinä on toinenkin pysäkki lähellä nimeltä Mälarbacken, joka sijaitsee vanhustenkodin edustalla.

Knut Ljunglöf 1888-1920

Knutin isä Jakob Ljunglöf oli töissä nuorena poikana eräänlaisena juoksupoikana tup kkatehtaassa Regeringsgatanin varrella Tukholmassa. Jakobin isä oli pappi. Lapsuudenkoti sijaitsi Kjulassa lähellä Eskilstunaa. Jakob oppi pian kuinka tupakkatehdas toimii. Hän sai pian ylennyksen työssään ja pystyi menemään naimisiin ja hankkimaan pari pienenpää kartanoakin perheelleen. Hänestä tuli lopulta tupakkatehtaan johtaja ja omistaja. Jakob oli kuollessaan erittäin rikas. Hänen poikansa Knut jatkoi isänsä jalanjäljillä, ja teki tupakkatehtaasat osakeyhtiön. Knut sijoitti varoja isoihin maa-alueisiin. Hän osti Råckstan, Vällingbyn, Beckonbergan, Blackebergin ja Lilla Ängbyn alueet. 

Tukkukauppias ja nuuskakauppias Knut Ljunglöf omisti suuret maa-alueet Spångassa ja Blackebergissä 1900-luvun alussa. Knut Ljunglöfiä kutsuttiin lempinimellä nuuskakuningas, sillä hän oli todellakin rikastunut nuuskan myynillä, mutta myös tontti bisneksellä. Hänen kuoltua vuonna 1920 hän oli Ruotsin rikkain herra. Hän jätti jälkeensä omaisuutta noin 16 miljoonan Ruotsin kruunun edestä sen ajan raha-arvon mukaan. Nykyisen raha-arvon mukaan se vastaa noin 270 miljoonaa kruunua. Hän peri isänsä nuuskatehtaan, joka sijaitsi Luntmakargatan 19. Vuodesta 1915 otti valtio tupakkamonopolin haltuunsa, joten Knut Ljunglöf menetti nuuskan myynnin oikeudet vain viisi vuotta ennen kuolemaansa. Valtio halusi kustantaa nuuskanmyynnillä kansaneläkkeet. Viisas temppu valtiolta.

Knutin poika Robert möi Beckonbergan ja Råckstan alueet vuonna 1927 Tukholman kaupungille. Robert ei enää omistanut tupakkatehdasta koska valtio otti monopolin tupakan valmistuksessa ja myynnissä. Tupakanmyynnillä valtio kustansi kansaneläkkeet. Mutta Robert alkoi myymään kiinteistöjä ja perusti useita teollisuuslaitoksia. Hän oli myös yhtenä osakkaana vakuutusyhtiö Thule'ssa, jonka perusti Olof Plamen isosisä ja jossa oli mukana myös hänen isänsä mukana aikanaan. Palmen suku kuului Tukholman eliittiin. Oli pankkitirehtöörejä, diplomaatteja, taiteilijoita ja tukkukauppiaita suvussa. He olivat kustantamassa monta rakennusprojektia Tukholmassa, mm Djursholmin huvilakaupunkiosan. Palmen sukujuuret ovat Alankomaissa, josta he muuttivat Ruotsiin 1600-luvulla.

Ljunglöfs snus numero 1. Tätä snusiä myydään kuulema vieläkin.

Ljunglöfska slottet, Ljunglöfsvägen 1 , Blackeberg, Bromma

Linna ympäriltä on näköjään kaadettu joitakin puita.

Linna vanhassa kunnossan, ennen maalausta ja kunnostusta. Vaikuttaa siltä kuin henkilökuntakin olisi vaihtunut. Ehkäpä omistajakin on vaihtunut...

 Linna oli kieltämättä surkean värinen

Ljunglöfin perhe vietti kesät täällä Mälaren rannalla Blackebergissä. Knut Ljunglöf omisti koko Blackebergin, joka oli siihen aikaan metsää. Hän omisti myös maa-alueet Hässelby'hyn saakka. Perhe asui talvella kaupungissa Medborgarhusetissä Södermalmilla, josta he sitten tulivat omalla veneellään tai laivallaan tänne Blackebergiin, omaan linnaansa viettämään kesää.

Kaupunkiasunnon salonki oli kalustettu uuskustaviaanisen tyylin mukaan joka sai vivahteita Ranskan kuninkaan Louis XVI:n ajan kalustustyylistä. Louis/Ludvig XVI syntyi Versailleen linnassa ja eli siellä koko elämänsä ajan. Tukholman kaupunginmuseo pitää huolen asunnosta nykyään.

Tätä tyyliä kutsutaan kontinentaaliseksi espnajalais-portugaliseksi, joka on saanut myös vivahteita uusbarokista. 

 Linnalla on oma pieni laituri, johon voi hääpari saapua tai juhlavieraat.

 Linnan ulkoseinät  ovat vastikään maalattu vaalemmalla värillä.

Omasta mielestäni tämä linna ei muistuta lainkaan tyypillisiä ruotsalaisia linnoja, ei ulkoa eikä sisältäkään päin. Sisustus viittaa itään päin. Venäläiseen tyyllin. Ajatuksiini tulee Anton Tjechov ja hänen aikansa yläluokan kalustustyyli. Kai tämä sitten on sitä espanjalais-portugalialaista tyyliä kalustukseltaankin.

Kerrotan että Ljunglöfin perheen vieraana oli usein myös kuningas Oskar II. Sanonta kuuluu että jos Drottningholmin linna oli Versaillen linna miniatyyrinä niin Blackebergin linna oli Drottningsholmin linna miniatyyrinä. 

Knut Ljuglöf omisti suuren osan Grimstan metsästä, joka nykyään on luonnonreservaatti. Hän omisti myös myllyn ja sahan siinä linnansa lähettyvillä. Mylly oli sen ajan modernein mylly. Mylly oli käytössä vuoteen 1950 saakka. Se on nykyään museo, jonka osoite on Kaanaan väg 51, Bromma. Museo on avoinna vain määrättyinä ns myllypäivinä, jolloin on kahvilakin järjestetty myllyn tiloihin. Samalla saa ostaa tuoretta juuri jauhettua ekologista jauhoa, ketä kiinnostaa.

 Hotelli siipi sijaitsee linnan puiston reunalla

 Hotelli siipirakennus

 Hotelli

 Kvarnvikenin mylly

Myllärin asunto

Myllyn luona sijaitsee myös sahalaitos

 Klikkaa kuvan keskeltä!