Runsa slott/Runsan linna

Uppalands Väsbyn kunnassa sijaitsee useita linnoja, joista yksi kuuluu hoville, Rosersberg. Rosersbergsvikenin lahdessa sijaitsee toinenkin linna nimittäin Runsan linna. Molemmat linnat sijaitsevat Mälaren lahden rannalla. Mälaren järvellä on useita kapeita ja pitkiä lahtia ja tämä Rosersberginsvikenin lahti yltää Uppsalaan saakka, vaikka loppumatka on kapeaa kanavaa ja jokea. 

Rosenresbergin ja Runsan linnat sijaitsevat kumpikin omalla niemellään ja niitten itäpuolella kulkee E4 tien, jonka toisella puolella sijaitsee Skånelaholmin linna, josta olen kertonut täällä aikaisemmin. Hieman pohjoisemmassa useita muita linnoja lisää. Rosersbergin linnasta olen aikaisemmin kertonut täällä. Upplands-Väsbystä olen kertonut täällä aikaisemmin.

  Runsan linna vuonna 1881

 Bussi 532 kulkee melkein linnaan saakka.

Ranskalaista alkuperää oleva arkkitehti Jean De la Vallée on luultavasti suunnitellut linnan. Siihen aikaan ei ollut koulutettuja arkkitehtejä Ruotsissa, joten kuninkaat ja herrasväki pyysi ranskalaisten arkkitehtien tulla Ruotsiin suunnittelemaan linnoja ja herraskartanoita. Useimmat heistä jäivät tänne lopuksi ikäänsä.

Uppsalan arkkipiispa sai Runsan linnan asunnokseen 1300-luvulla. Kuningas Gustav Vasa kuitenkin otti linnan kruunulle ja hänen pojanpoika möi linnan Jakob De la Gardielle, ja hänen kuoltuaan hänen leskivaimonsa asui 22 vuotta linnassa. Hän puolestan antoi linnan tyttärelleen ja hänen miehelleen krevi Gustav Otto Stenbockille. 

Stenbockin aatelissuku on yksi arvovaltaisimpia ruotsalaisia aatelissukuja. Katarina Stenbockista tuli kuningas Gustav Vasan kolmas puoliso. Stenbockin suvun kreivillinen sukuhaara elää vieläkin. Alkuun suku oli numero 1 aateliskalenterissa, mutta kun suku ylennettiin krevilliseksi suvuksi niin suku sai numerokseen 12. Vuodesta 1753 on linna kuulunut Ancarscronan suvulle  ja he omistavat vieläkin linnan.

Runsan linna  tiluksineen sijaitsee Upplands-Väsbyn kunnassa. 

Aikoinaan Runsa kuului Eds nimiseen pitäjään. Edsin kylä sijaitsee lähellä Upplands-Väsbytä. Kylässä sijaitsee Eds niminen kirkko ja Eds niminen linna, jossa on nykyään vanhainkoti. Edsin ja Runsan välillä on joitakin omakotitaloja ja maanviljeystiloja sekä Hunstan linna Mälaren järven rannalla. Edsin pitäjä irtautui Stäketistä vuonna 1952 ja nykyään se on Upplands-Väsbyn kunnan distrikt/osa-alue. Edsin distrikt käsittää suurin piirtein Edsin seurakunnan alueen. Täällä asuu noin 700 asukasta. 

Edsin enitisessä pitäjässä sijaitsi Runsan linnan lisäksi Edsbyn linna, joka on vahainkoti nykyään. Pitäjässä sijaitsi myös Antuna ja Bisslingen tilat. Pitäjä nimityksestähän on luovuttu ja nykyään pitäjät on lyöty yhteen kunniksi. Ruotsissa pitäjä käsitys on ollut erilainen eri maakunnissa. Vuodesta 1682 oli kaikki pitäjät jakautuneet ns Rota alueisiin, suomeksi ruotuihin. Ruoduilla oli yhteisiä velvotteita, sotamiehiä, köyhäinhuoltoa, vene- ja ratsumiesvastuu. Enimmillään Ruotsissa oli 3000 pitäjää. 

Edssjön pieni järvi ja sen rannalla Edsin kirkko. Tästä kulki vesitie Uppsalasta ja Sigtunasta Birkan saarelle. 

Edsin kirkko on rakennettu 1100-luvulla. Kirkkoa uuskorjattiin 1700-luvulla ja samalla kirkko sai uuden alttarisaarnastuolin.  

  Krusifiksi 1400-luvulta 

Ingegärd Olofsdotter tai Pyhä Anna kuten häntä kutsuttiin. Puuveistos on 1400-luvulta. Hän oli siis Ruotsin/Sveanmaan prinsessa ja myös Kiovan Venäjän suuruhtinatar avioliittonsa myötä. Ingrid avioitui Kiova Venäjä nimisen valtion suurruhtinaan Jaroslav av Kiev/Jaroslav I Viisaan kanssa. Anna sai nimekseen Anna av Novgorod. Annan tyttäret naitettiin eurooppalaisten kuninkaiden kanssa.

Ingegärdsledenin kävelypolku lähtee Gamla Stanista ja kulkee Solnan kirkon kautta Ulriksdalin linnan kautta Kistan kirkon luokse ja siitä edelleen Sollentunan kirkon kautta Edsin kirkon luokse. Edelleen Hamarbyn kirkon, Rosersbergin linnanpuiston lävitse Steningen linnaan ja lopulta kävelypolku päätyy Sigtunaan. Mutta polku jatkuu vielä siitäkin eteenpäin, ensin Odensalan kirkon luokse, siitä Knivstassa sijaitsevien Pyhän Stefanin ja Pyhän Birgitan kirkkojen kautta Sunnerstan kirkkoon. Siitä Alsiken kirkon luokse, Hyvän paimenen kappelin, Pyhän Laurin kirkon kautta Pyhän Kolminaisuuden kirkon luokse ja polku päättyy Uppsalan tuomiokirkkoon. Koko polun voi kävellä viidessä erässä, ja matkaa tulee kaiken kaikkiaan 111 kilometriä. 

Päätön Pyhä Olof/Olavi 1300-luvulta. Olof syntyi vuonna 1030 ja hänestä tuli Norjan kuningas ja Norjan kansallispyhimys. Edsin kirkko on pyhitetty Pyhälle Olaville.

Olof/Olavi meni naimisiin Olof Skötkonungen/Olavi Sylikuinkaan tyttären Astrid Olofsdotterin kanssa. Astridista tuli Norjan kuningatar. Pyhä Olavi oli melko ahne ja ankara henkilö ja hän varasteli Mälaren laaksossa kaiken minkä irti sai. Hän matkusti Lontooseen taisteleeman ja siellä hän rikkoi London Bridgen sillan. Kun hän saapui Normandiaan niin hän antoi kastaa itsensä kristinuskoon. Vuonna 1050 hänestä tulli Norjan kuninags. Pyhä Olavi on ollut Pohjolan suosituin pyhimys julmuudestaan huolimatta. Mahdoton määrä kirkkoja on pyhitetty hänen kunniakseen. Suomessa on jopa Olavain linnakin.

Kasteastia 1200-luvulta

Kasteastiat ovat aina vanhojen kirkkojen vanhimpia inventaarioita. Kasteastia oli se ensimmäinen esine, joka hankittiin kirkkoon ja ne on tehty niin kestäväksi ettei niitä kovin hevillä saa hajotettua. Eikä niitä kukaan jaksa nostaakaan.

 Albertus Pictorin maalaamia kalkkimaaluksia vudelta 1487

Kirkon ympäristössä kulkee ns kirkkotie, jonka varrella seisoo tämä iso riimukivi. Tai noh, kivi on jääkauden aikainen siirtokivi, josta on tehty riimukivi. Polku on tallattu jo keskiajalla. 

Entinen pappila

Edsby slott

Aikoinaan tämä rakennus oli todellakin enempi linnan näköinen torneineen kaikkinen, mutta myöhemmin tornit poistettiin ja rakennus sai modernimman ulkonäön. Rakennuksessa on nykyään vieraskoti, siis vanhustenkoti. Vieraskoti tarkoitta että vanhuksilla on omat huoneet, omat huonekalut ja muut kalusteet. He käyvät kuitenkin yhdessä ruokailemassa ruokasalissa. Heillä on muutakin yhteistä toimintaa.

Edsbyn linnan portti

  Harva gård

Tämä kartano on ollut koulutettujen naisten lepokoti, niin kummalliselta kuin se kuullostaakin. Nykyään rakennuksessa on kahdeksan pientä vuokrahuoneistoa.

Antuna gård

 Antuna

Saman kapean ja luikertelevan Mälaren järven lahden reunalla sijaitsee muitakin linnoja ja herraskartanoita kuten Rosersberg ja Steningen linnat.

Runsa

Runsan linnavuori sijaitsee korkealla Mälaren lahden rannalla. Vanhemmalla rautakaudella sijaitsi täällä suurmiehen kartano muurien ympäröimänä. Runsassa sijaitsee Ruotsin suurin laivalatomus. Sellainen laivalatomus on kivistä koottu laivan muotoinen kuvio joiden luullaan olleen hautoja.

Runsan laivalatomus

Se ei sinäänsä ole ihme että juuri tältä alueelta löytyy laivalatomo sillä laivaliikenne on ollut vilkasta Runsan ohitse. Matkalla kuolleet haluttiin haudata mahdollisimman pian.

 Runsa fornborg/Runsan linnavuori

Näkymä Mälaren järvelle ja Sigtunaan päin.

 Runsan kulttuurikuja

1. Runsan linnavuori
2.Runsa laivalatomo
3. Runsan herraskartano
4.Runsan hautakenttä
5. Susikuoppa

  Tie Runsaan

Arkelologit työssään linnavuorella vuonna 1992. He löysivät kahdeksan rakennuksen rippeet. Itse linna on ollut timmeristä tehty. Tämä ei suinkaan ole ainoa linnavuori tällä alueella.

Linnavuoret ovat olleet usein miten kyläläisten suojapaikkoja. Jotkut niistä kuninkaallisia valvontarakennuksia, mutta jotkut linnavuoret kuten Runsa, on ollut yläluokan mahtikeskus, josta käsin on käyty kauppaa ja paikka, joka on ollut kulttikeskus.

Susikuoppa

1800-luuvlla oli nämä susikuopat hyvin tavallisia susiansoja. Runsan metsäalueella sijaistaee noin kymmenen torppaa, jotka kuuluivat Runsan kartanon tai linnan, miten vaan, alamaisuuteen. Upplansd Väsbystä  bussilla 532 pääsee Runsan alueelle. Matkaa tulee noin 6,5 kilometriä.

Itse linna/herraskartano on yksityisasunto jonka omistaa Carl Ankarcrona, joten sinne ei ole kenelläkään asiaa, mutta kartanon ympärillä maastossa saa liikkua vapaasti jokamiehen oikeudella.

Tästä kulkee myös ns Upplandsleden ohitse, merkattu kävleyreitti, joka on 450 kilometriä pitkä. Upplandsleden patikkareitti avattiin vuonna 1980. Reitistä voi luonnollisestikin kävellä lyhempiäkin pätkiä.