Johannes van den Aveelen syntyi vuonna 1650 Leidenissä Alankomaiden tasavallassa, kuoli vuonna 1727 Tukholmassa, oli hollantilainen kupariseppä, etsaaja ja piirtäjä. Hän suunnitteli Piperin suvun malminkartanon upean barokintyylisen puutarhan vuonna 1730.
Ruotsi on ollut jo 1600-luvulta lähtien monikansallien valtio. Se on tiedettyä että ilman maahanmuuttajia ei Ruotsista olisi koskaan tullut suurvaltaa (1611–1721). Vasta 1900-luvun loppupuolella alkoi Ruotsiin tulla pakolaisia maista joissa oli syttynyt sota. Ruotsin teollisuudella oli työvoimapula, ja työvoimaa tuli muun muassa Suomesta, Kreikasta, Italiasta ja Jugoslaviasta. Tämä maahanmuutto oli Ruotsille selvästi kannattavaa eikä aiheuttanut ongelmia.
Ruotsi on ollut suuremmassa määrin maahanmuuttomaa 1930-luvulta lähtien. Toisen maailmansodan jälkeen ja 1970-luvun puoliväliin asti Ruotsissa oli pääasiassa työperäistä maahanmuuttoa. Viime vuosina yhä useammat ihmiset ovat tulleet tänne hakemaan turvapaikkaa sodan runtelemista maista.
Vuodesta 2012 lähtien erityisesti Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut jyrkästi. Vuonna 1995 lähes kymmenellä prosentilla Ruotsin väestöstä oli maahanmuuttajatausta, mikä tarkoittaa, että lähes miljoona ihmistä oli maahanmuuttajia.
1800-luvun lopulla Piperska Veranda oli tunnettu majatalo, ja 1980-luvulla täällä toimi tanssikerho. Verannan mainitaan olevan osa vanhaa laitosta, jonka historia ulottuu 1600-luvun lopulle, ja laitos tarjoaa modernia teknologiaa historiallisessa ympäristössä.
Vuonna 1999 tämän päivän ravintoloitsija otti majatalon haltuunsa ja tässä palveluhengessä Piperska Murenilla jatketaan konferenssien, illallisten ja yksityistilaisuuksien pitoja historiallisessa tyylissä ympäri vuoden.
Piperska Muren-puiston omistaa ja hallinnoi Arla Coldinu-ritarikunta. Valitettavasti tämä on nyt yksityinen eikä avoin yleisölle. Puistoterassilta on kuitenkin mahdollista katsoa puistoon, kun terassi on avoinna. Portilta ja aitauksen läpikin näkee melko hvyin jalkakäytävältä käsin.
Piperinsuvulla on oma puistokin Brunnsvikenin lahden rannalla, Tivolipuiston vieressä. Tivolin niemimaalla voi nähdä vilauksen maisemasta, jonka Kustaa III halusi luoda Brunnsvikenin ympärille 1780-luvulla. Tivolin nimi on saanut inspiraationsa kuninkaan Italian-matkasta vuosina 1783–84. 1780-luvulla Tivoli vuokrattiin Pariisin suurlähettiläälle Gustav Philip Creutzille, joka suunnitteli tänne asuinrakennuksen ja huvipuiston. Hagan puiston puutarha-arkkitehti Fredrik Magnus Piper palkattiin suunnittelemaan puisto samaan englantilaiseen maisematyyliin kuin Haga.
Piperska palatset, Munkbron 11
Ivar Lon-puisto sijaitsee Södermalmilla
Tänne löytää parhaiten kun lähtee metrolla Slussenille ja siitä sitten kävelee Bastugatania pitkin ylös mäen päälle. Bussit 55 ja 57 pysähtyvät Hornsgatanilla,jää pois kyydistä Slussnein psykäillä ja kävele hieman eteenpäin jyrkkien portiden luokse ja nouse portaita pitkin ylös Bastugatanin alkupäähän.
Bastugatanilla on Mariaberget niminen kahvila mitä voin suositella. Avoinna kello 11-18. Keskikesällä se on suljettu lomien takia. Ostakaa omenakakkua vanijakastikkeen kanssa!
Mariatorgetin metroasemalta voi myös nousta ylös Mariabergetin vuorelle Bläcktornsgrändiä pitkin. Ota bussi 57 ja jää pois kyydistä Mraiatorgetin psyäkillä ja siitä sitten Bläcktornsgrändin kujaa pitkin ylös psuitoalueelle. Bläcktorngrändin kuaj on yhtä ylämäkeä aj siellä tulee vastaan jyrkät portaat, joten tämä reitti vaatii kuntoa.
Polun varrella sijaitsee Söderhöjdskyrkan kirkko, Blecktornsgränd 13, mikä on nykyään babtistikirkko. Se on avoinna arkipäivinä kello 9-12, missä on kahvilakin.
Portaissa on Magnolia niminen aasialais-ravintola/kahvila, ja portaiden yläpäässä on tuo suosittelemani Mariabergetin kahvila.
Ivar Lo-Johanssonin puisto on tämä Tukholmassa sijaitseva puisto, mikä on saanut nimensä kirjailija Ivar Lo-Johanssonin mukaan. Puisto sijaitsee osoitteessa Bastugatan 26 Mariabergetillä Södermalmilla ja sieltä on myös uloskäynti Monteliusvägenille.
Ivar Lo-Johansson on yksi suurimmista työläiskirjailijoistamme. Hän eli vuosina 1901–1990. Hänet tunnetaan ennen kaikkea Ruotsin työläisten kurjien olojen kuvauksistaan.
Ivar Lo asui Bastugatanin kadun vastapäisellä reunalla koko aikuisikänsä kuolemaansa saakka. Nyt asunnossa on Ivar Lo-museo.
Suosittu paikka viettää kesäiltoja eväitten kanssa. Tukholmassa on lailla kielletty alkoholin juonti luonnossa, piknikilläkin.
Kuvassa vasemmalla Rikstadshuset/Eduskuntatalo, kuvan oikeassa reunassaa Arvfurstens palats/ Torstensonska palatset, sen vieressä Segerska huset, seurava rakennus on Adelswärdska huset ja taainpana Rosenbad, mikä on hallituksen rakennus.
Kukaan ei taida tietää kuinka monta palatsia on Tukholmassa. Monet vanhoista palatseista on jo purettu, eikä kaikkia enää lueta palatsien joukkoon, mutta luultavasti palatseja on ainakin noin 40. Usein on vaikea erottaa herraskartanot palatseista ja palatsit linnoista. Herraskartanoita ei juuri ole kaupunkioloissa, ja linnat yleensä sijaitsevat puolestaan melkein vain kaupungeissa.
Ruotsissa käytetään hyvin usein palatseista nimitystä huset, siis yksinkertaisesti vain talo, minkä yhteyteen lisätään alkuperäsisen omistajan sukunimi.
Sagerska huset on nykyään muutama vuosi takaperin pääministerin ausnto. Ruotsissa ei ole ollut pääministereille asuntoa, vaan pääministerit ovat aina asuneet omissa privaateissa asunnoissan. Ja he vieläkin haluaisivat asua omissa asunnoissan, mutta turvallisuus syistä he nykyään asuvat tässä pienessä palatsissa. Palatsista pääsee maan alitse halltiuksen rakennukseen.
Olof Palmen murhan jälkeen päätti turvallisuuspoliisit että pääministeri tarvitsee asunnon niin läheltä hallitusrakennusta kuin mahdollista.
Olof Palme asui Gamla stanissa omistamassaan asunnossa ihan pääkujan varrella ja hän käveli joka aamu töihin halitusrakennukseen. Kun lapset vielä asuivat kotona Palmet asuivat Vällingbyssä, ihan samanlaisessa talossa kuin taviksetkin. Palme kulki töihin metrolla, ilman suojelupoliiseja.
Sagerska huset on alunperin ollut yksityinen palatsi, minkä omisti Carl Daniel Robert Sager (1850-1919). Hän syntyi Jönköpingissä ja hän toimi diplomaattina ja niin sanottuna ylisermoniamestarina.
Seremoniamestari on hovi- tai sääntökuntien (uskonnolsiet sääntökunnat) virkamies, jonka tehtävänä on valvoa, että juhlallisuuksissa noudatetaan seremoniasääntöjä (etiketti- ja muodollisuudet). Etiketin mukaan toimitaan vain kuninkaan takia, eikä kuningas voi siitä kieltäytyä. Kuningas on vaatimaton henkilö, mutta julkisissa tilaisuuksissa silti mennään vieläkin kansainvälisten etikettien mukaan, arvostaen muita kuningashuoneita. Ruotsissa käytetään kuningasperheistä nimitystä kungahuset, siis tässäkin tuo sana huset/talo on aina ollut perinteisestii mukana.
Toisaalta... onhan Ruotsin kuningas toiseksi arvovaltaisin kuningas maapallolla, Tanskan kuninkaan jälkeen, jos ei lueta mukaan Japanin keisaria tai aasialaisia sulttaaneja. Arvojärjestys tulee kuningashuoneen iän mukaan, siis vanhin kuingashuone on arvovaltaisin ja tulee aina viimeisenä paikalle kun kuinkaalliset kokoontuvat tai osallistuvat tavisten juhliin. Vanhin kuninaghuone saa istua etupenkkiin tai tilaisuuden järjestäjän viereen.
Kun Tanskan kuningatar Marghrethe oli virassaan, niin hän ei koskaan osallistunut kuninkaalisiin menoihin, joten siihen aikaan oli Ruotsin kuningas aina arvovaltaisin vieras.
Ruotsissa on vuodesta 1802 lähtien toiminut Hovstaterna/hovissa pääseremonian päällikkö, seremonian mestari ja apulaisseremonian mestari. He ovat osa State of Ceremonies-palvelua ja palvelevat juhlallisissa tilaisuuksissa. Seremoniamestari on yleensä entinen suurlähettiläs ja vastaa yhteyksistä ulkomaisiin diplomaatteihin. Aiemmin kuninkaalla oli myös seremoniamestari.
Nykynien yliseremoniamestari on nimeltään Anders Ahnlid. Vuodesta 2020 lähtien hän on toiminut Kommerskollegiumin/kauppakollegion generaalitirehtöörinä.
Näistä tirehtööreistä on Ruotsissa yritetty päästä eroon, mutta Ruotsin valtion virastoissa niitä on muutamia vieläkin jäljellä.
Sagerska husetin omistaja Robert Sager oli Ryforsin ruukkiyhteiskunnan ruukin omistajan ruukinpatroonan Gudmund Magnus Sagerin poika. Ruukkeja on Ruotsissa ollut valtavat määrät, ehkä lähemmäksi sata. Nämä ruukit olivat erittäin suljettuja yhteisöjä, missä kasvaneet saivat vaikeuksia aikuisina liittyä tavalliseen yhteiskuntaan. Ryfors sijaitsee Mullsjön kunnasa Skånessa. Ryforsin tilan omistaa nykyään lääkäri Julie Moltke-Huitfeldt.
Sagerska palatset on melko pieni rakennus, vaikka sitä kutsutaan palatsiksi. Sagerska-talo on osa Tukholman hallintoaluetta, ja se suojellaan valtion muistomerkkinä vuodesta 1994. Ranskalainen arkkitehti Jean René Pierre Litoux suunnitteli palatsin.
Leo Sager testamenttasi kiinteistön katoliselle kirkolle ja antoi vaimolleen Veralle oikeuden käyttää sitä asuntona kuolemaansa asti. Vera Sager kuoli vuonna 1986. Valtio hankki kiinteistön vuonna 1988 perustaakseen sinne pysyvän turvallisuusasunnon ja edustusasunnon Ruotsin pääministerille.
