Karlavägen

Karlavägen on esplanad/puistokatu Östermalmilla Tukholman kantakaupungissa. Östermlam on melko suuri kaupunginosa Tukholman keskustaajamassa. Karlavägen kulkee keskeisenä katuna Östermalmilla.

Katu on saanut nimensä siitä että erittäin moni ruotsalainen kuningas on ollut nimeltää Kal/Carl, kuten nykyinenkin kuningas Carl XVI Gustav.  Kadun varrella asuu enimmäkseen vaurasta väkeä. Johtunee siitä ettei täällä ole kovinkaan paljon vuokra-asuntoja ja nekin vähäiset ovat pieniä, joissa on korkea vuokra.

Osakeasuntoja ei Ruotsissa ole lainkaan, mutta se sijaan Ruotsissa on asunto-oikeusasuntoja, mitkä ei kuitenkaan anna, kuten nimikin jo sen kertoo,  asunnon omistusoikeutta.

Karlavägen on tavallinen katu, jota reunustavat leveät jalkakäytävät ja istutetut puut. Muilla osuuksilla kujat erottaa leveä puistokatu, jonka keskellä on kävelytie. Joitakin kuuluisia rakennuksia Karlavägenin varrella ovat Engelbrektskyrkan, KTH:n arkkitehtuurikoulu, Östra Reals Gymnasium ja Garnisonen.

Karlavägen on säännöllinen katu, jota reunustavat leveät jalkakäytävät ja istutettuja puita. Muualla kaistat erotetaan toisistaan ​​leveällä katukadulla, jonka keskellä on kävelytie. Kuuluisia rakennuksia Karlavägenin varrella ovat Engelbrektskyrkan, KTH:n arkkitehtuurikoulu, Östra Reals Gymnasium ja Garnisonen.

Karlavägenille kulkee useita eri bussilinjoja. Bussipysäkit sijaitsevat Karlavägenillä Radiohusetilla (linja 4), Garnisosella (linja 4), Karlaplanilla (linja 67), Skeppargatanilla (linja 67), Nybrogatanilla (linjat 1 ja 67), Humlegårdenilla (linjat 1 ja 67) ja Runebergsplanilla (linja 67).

Metrossa on kaksi asemaa ja uloskäynnit Karlavägenillä. Karlaplanilla on liittymä kohti Karlavägeniä Karlaplanissa ja Stadionilla on liittymä Karlavägeniä kohti Nybrogatanilla.

Keskiajalla kaupunki, jota nykyään kutsumme Tukholmaksi, kasvoi. Paljon ulkomaisten kauppiaiden, käsityöläisten ja aatelisten ansiosta. Ruotsin kristinuskon tultua voimaan 1000-luvun alussa ulkomaalaisia ​​lähetyssaarnaajia saapui Ruotsin kaupunkeihin. Tämä aloitti tiedonvaihdon, joka toi Ruotsin lähemmäksi mannerta tavalla, joka tuntui sekä kulttuurisesti että yhteiskunnassa. Ajan myötä luostareita perustettiin kaikkialle Ruotsiin. Saksasta, Englannista ja Ranskasta tulleet munkit ja papit asettuivat sitten Ruotsiin. Keskiajalla monet saksalaiset muuttivat Tukholmaan, pääasiassa 1200- ja 1300-luvuilla. He työskentelivät muun muassa kauppiaina, käsityöläisinä, voutihovina ja ritarina. He muuttivat usein perheidensä kanssa. Saksalaiset maahanmuuttajat asettuivat vanhaankaupunkiin sen paikan ympärille, jossa saksalainen kirkko sijaitsee nykyään. Itse kirkko rakennettiin vasta vuonna 1642.

Tukholma on kaupunki mistä löytyy plajon maahanmuuttajien jälkiä monella eri tapaa, varsinkin saksaalisten. Hrav tukholmaöien n uhtaasti ruotsalainen. Saksalaisilla on ollut keskeinen rooli Tukholman historiassa keskiajalta lähtien kaupan, käsityötaidon ja kaupunginhallinnon kautta. Voit lukea perusteellisen katsauksen tähän varhaiskauteen artikkelista, joka käsittelee. Mitä Ruotsi olisi ilman maahanmuuttajiaan!

https://stockholmskallan.stockholm.se/post/31091

https://sv.wikipedia.org/wiki/Tyskbagarbergen

Tössebageriet, Karlavägen 77, on yksi alueen suotuimmista kahvittelu paikoista. Tösse ei ele vain kahvila, vaan myös samalla konditoria, missä leivotaan kaikki kahvilan tarjoukset. Tämä on hyvin yleistä ainakin Tukholmassa.

Tukholmassahan ei ole niin sanottuja suomalaistyylisiä baareja muuta kuin hotelli lobbyissä, missä tarjoillaan alkoholia. Ravinloissakan ei saa myydä alkoholia ennen kuin kello 11.00 ja tarjoilu päättyy kello 1.00. Jotku yökerhot ovat saanet luvan trajoilla alkoholia kello 5.00 saakka.

Kahvilat ovat hyvin usein myös leipomoja, joten kahviloissa saa takuualla tuoretta pullaa,mutta nisisä ei saa myydä alkoholia. Juuri siksi useimpia kahviloita kutsutaankin nimellä konditoria. Tuskin Suomesta löytyy ainoatakaan konditoriaa, en tiedä....

Konditorioissa myydään ihania erimallisia pipakakkupurkkeja, joita voi ostaa vaikka joululahjaksi tai tulijaisiksi.

Kuuluisat Tössen munkit, joita myydään Tösseleipomossa.

Nämä ovat wiineritaikinaan levottuja laskiaissemloja.

Konditoria nimitys on saksalaista alkuperää ja viittaa eri Euroopan maissa laajalle levinneeseen laitokseen, joka toimii samanaikaisesti baarina, teehuoneena ja leipomona. Italiassa konditoriaa vastaa pasticceria.

Tössebageriet on korkeatasoinen konditoria. Henklökunta osallistuu usein ansiokkaasti leivontakilpailuhin. Tössebageriet avattiin vuonna 1920 ja siitä tuli erittäin suosittu kahvipaikka. Varsikin leipomon semlat (siis ruotsalais tyyppiset laskiaispullat) ovat erittäin suoittuja. Tänne jononteen semlojen takia jo ennen pääsiäsitä.

Kiinteistö on rakennettu vuonna 1885. Ennen Tössen muuttoa täällä sijaitsi SJ:n tavarakeskus/rautatiecentral. Leipomon nimi on peräisin sen perustajasta Helga Södermarkilta. Hän oli kotoisin Dalslandin Tössen pitäjästä ja sai lempinimen "Tösse" kouluaikoinaan Uppsalassa. Hän piti lempinimestä ja päätti siksi nimetä tunnetun leipomonsa Karlavägenillä Tukholmassa sen mukaan perustaessaan yrityksen vuonna 1920.

Kondoitoriassa leivotaan myös ruokaleipiä ja kietetään soppaa. Tösseen tulee monet aamullakello 7.00 nauttimaan aamiaista.Tuore leipä tuokuu aamulla kadulle sakkaa.Täältä saa ostaa ruokaa myös mukaansa.

Kahvilla on pieni ja ahdas varsinkin ruuhka-aikoina. Mutta kesäkaudella, ja kesäkausi on pitkä Tukholmassa, on pöytiä ja tuoleja kondiorian ympärillä jalkakäytävällä.