Spånga

Spånga-Tenstan alue kuuluu Tukholman kuntaan. Spångan ja Tenstan lisäksi alueeseen kuuluu Bromsten, Lunda, Solhem ja Flysta. Näistä Spånga on ikivanhaa asutusaluetta. Tällä alueella asuu noin 38 000 asukasta joista on yli puolet maahanmuuttajataustaisia, useimmat jo useassa sukuolvessa. Tensta on näistä nuorin asuinalue ja se rakennettiin silloin kun Tukholmaan rakennettiin miljoona uutta asuntoa, ns Miljoonaprojektin mukaan vuosina 1964-1974. Bromsten, Flysta, Solhem ja Sundby ovat vanhempia huvilakaupunginosia.

Vuonna 1949 Spånga socken hajoitettiin ja liitettiin kolmeen eri naapurikuntaan, Tukholmaan, Sundbybergiin ja Sollentunaan. Suurin osa Spångasta kuuluu Tukholman kuntaan.

Tässä alueet ja kunnat jotka kuuluvat Suur-Tukholmaan, joka on kauttaaltaan tiheään asuttua seutua. Spånga on Tukholman kunnan pohjoisin kaupunginosa, sijaitsee siis kartalla oranssin värisen alueen pohjoisimmassa osassa.

Spångan metroasema ja Spångan keskustaajama sijaitsee Solhem nimisessä distriktissä. Spångan keskustaajamassa tulee tunne kuin olisi joutunut maalaiskirkonkylään. Spånga on huvila-asuinalue, jota suomeksi ehkä kutsuttaisiin omakotialuetta. Huvilat täällä ovat toinen toistaan söötimpiä ja kaikki erilaisia ja erivärisiä. Varsinkin rautatien itäisellä puolella on mukava kävellä ja katsella sööttejä puuhuviloita puutarhojen keskellä. Joukossa on siellä täällä kauniita jugendtyylisiä talojakin. Kodikasta ja rauhallista.

Järvafältet on laaja viheralue Spånga-Tenstan pohjoisessa kulmauksessa. Järvafältet on myös luonnonreservaatti. Alueella sijaitsee myös kaksi muuta luonnonresevaattia, Hansta ja Igelbäcken.  

Järvafältet kuuluu Solnan, Tukholman, Sundbybergin, Sollentunan ja Järfällan kuntiin. Järfällan puoleisella alueela sijaisee Brakarbyn lentokenttä, Ikean tavarataloja ja Barkarbyn "kauppapaikka", Stockholm Quality Outlet Barkarby.

Aluetta on käytetty armeijan harjoituslaueena vuosina 1905-1970. Järvafältet kuuluu useanpaan asuinalueeseen ja kuntaan Spångan ympärillä. Nimensä alue on saanut alueella sijainneiden Järva kartanoiden nimestä. Järvan kartanoita oli kolme, Överjärvagård, Mellanjärva ja Nederjärva ja ne sijaitsivat Solnan kunnassa, joka  jo aikaisemmin oli oma kuntansa. Nimitys järva on luutavasti esipohjoismaalainen nimitys, joka tulee sanasta jorvis ja joka tarkoittaa soraa ja joka taas puolestaan viittaa Tukholman harjuun.

 Eggeby gård

Järvafältenin aleuella sijaitsee lukuisia vanhoja kartanoita joissa asutaan vieläkin tai joissa on jonkinlaista toimintaa. Vanhimmat ovat viikinkien ajoilta.

Järvanfältenin ympärille on kasvanut uudempia asutuskeskuksia kuten Tensta, Rinkeby, Hjulsta, Akalla ja Husby, jotka kaikki rakennettiin 70-luvulla, kun asunnoista oli huutava pula. Nykyäänkin on vähintäin yhtä huutava pula asunnoista mutta vuokra-asuntoja ei ole rakennettu enää pitkään aikaan, ja monet vahemmat vuokra-asunnot on myyty asukkaille. Oikeastaan Ruotsissa ei ole samantapaisia omistusasuntoja kuin Suomessa, vaan Ruotsissa on vain asunto-oikeusasuntoja. 

Mellanjärvan alueelta on löydetty  ikivanha hautausalue, joka on peräisin ajalta 500 eaa. Alueella on noin 175 kappaletta aivan silminnähtäviä hautakumpuja. Mellanjärvan alue ja hautausalue kuuluu Ulriksdalin luonnonreservaattiin. Kuningas Gustav VI Adolf osallistui arkeologien kanssa kaivaustöihin ennen kuin hänestä tuli kuningas. Hän oli erittäin kinnostunut arkeologiasta ja oli myös ruotslaisten arkeologien kanssa kaivelemassa Roomassa. 

Sitä paitsi tässä Mellanjrävan lähellä  sijaitsee yksi Ruotsin kuingashuoneen linnoista, Ulriksdalin linna ja melko lähellä sijaitsee myös Hagan linna. Alunperin oli Järvan kartanot Klara nunnaluostarin omistuksessa, mutta kristinuskon tultua Sveanrikeen otti kuningas itse Gustav Vasa molemmat kartanot. Aatelisherra Jakob de la Gardie kunnostautui sodassa joten kuningas lahjotti kartanot hänelle ja hän kutsui kartanojaan nimellä Jakobsdal, josta sitten tuli Ulriksdal. Kaikki kartanot Järvan alueella ovat sen jälkeen kuuluneet Ulriksdalin linnalle.

Uppsalavägen, Järva Krog, hyvin lähellä Solnan kesksutaa

Tukholman harjun läntinen reuna ylettyy Uppsalanvägenille saakka. Mellanjärva on Spångan vanhinta asuinaluetta. 

Överjärvagård, Överjärvan kartano,  sijaitsee lähellä, Järva Krog (kuvassa yllä) ja Ulriksdalin linnaa ja siis sijaitsee Solnan kaupungissa tai kunnassa, miten vaan.

Mellanjärvagård

Spångan kirkko, Spånga kyrkväg 483

Täällä olen kertonut Spångan kirkosta.

Spångan kirkko on vanhimpia kirkkoja Tukholmassa. Kirkon seiniin ja muureihin on valettu useita riimukiviä ja kirkon ympärilläkin niitä on lisää. Paikalla on ensin seisonut puukirkko noin tuhat vuotta sitten. Kirkon vanhimmat ikkunat ovat 1300-luvulta samoin kalkkimalaukset. Kirkon kuori on uuskorjattu ja laajennettu 1400-luvulla ja Bonden aatelissuvun kappeli rakennettiin 1600-luvulla. 

Hässelbyslott,  Maltesholmsvägen 1

Hässelby slott, Hässelbyn linna, jonka nykyään omistaa Torbjörn Blomquist ja Tomas Ledin yhdessä. He omistavat myös kaksi muuta linnaa, Ulvsundan ja Åkeshovin linnat.

Bonden aatelissuku asui  tässä Hässelbyn linnassa, melko lähellä Spångan kirkkoa. Bonden suku omisti suuret maa-alueet nykyisen Spångan alueella. Gustav Bonde oli valtiomies, valtionveromestari,  ja hän kuului kuningas  Karl XI holhoojahallitukseen. Hän toimi myös Södermanlandin maaherrana.

Kirkon portti

Bondeska gravkåret, Bonden suvun hautakappeli

Spångan seurakunnalla on tapahtumarikas historiansa, johon en sen kummemmin kuitenkaan paneudu. Nykyään Spångan seurakunta on Tukholman suurimpia ja siihen kuuluu Spångan lisäksi nykyään myös Hesselbyn ja Vällingbyn seurakunnat. Spångan maalaiskunta lakkautettiin vuonna 1949 jolloin osasta tuli Spångan kunta, osa liitettiin Tukholmaan, osa Solnaan ja osa Sundbybergiin ja Sollentunaan. Nykyään Spångan seurakunta kuuluu Spånga-Kistan seurakuntaan. Nämä jatkuvat aluejaot, niin kunnalliset kuin kirkollisetkin ovat sekavia, enkä mene takaamaan että osun aina oikeaan.

Kista on moderni asuinalue joka kuuluu Spånga-Tenstan kunnanalueeseen mutta Spånga-Kistan seurakuntaan. Kistan naapureina sijaitsee Rinkeby, Husby ja Akalla ja toisella puolella Sundbyberg ja Sollentuna. Kistassa asuu 13 000 henkilöä, joista 49 % on maahanmuuttajia. 

Tämä on todella monimutkaista tämä aluejako. Kista sijaitsee vain noin 9 km Norrtullista, joka sijaitsee Sveavägenin pohjoisessa päässä. Nortull on Tukholman keskustan pohjoisin kolkka. Kistan ohitse kulkee niin E4 kuin E 18 sekä Tukholman läänin valtatie 275. 

Kistaa kutsutaan nykyään Ruotsin Silicon Valleyksi. Firmat ovat asettuneet jonoon päästäkseen muuttamaan Kistaan. 

Kista sai nimensä Kista Gård kartanosta jonka ympärille juuri tällä hetkellä rakennetaan uusia asuinalueita, kuten Kistahöjden, Kista Äng, Kista Torn ja Kistagård.Siis kokonainen uusi kaupunki kasvaa alueelle. Alueelle rakennetaan erityyppisiä asuntoja jotta asukkaat voivat muuttaa alueen sisällä, kun perhe kasvaa tai perheen kokoonpano muuttuu. Alueelle rakennetaan myös hotelli, sekä 10 tenniskenttää, myymälä- ja konttoritiloja. Hotellista kerrotaan tulevan 42-kerroksinen ja  hotellirakennus tulee sisältämään urheheilutiloja.

Kista gårdenin rakennuksia ja riimukivi

Kista Mässan, messuhalli

Victoria Tower niminen 120 metriä korkea torni seisoo messuhallin vieressä. Tornin suunnitteli erittäin tunnettu ja innovatiivinen arkkitehtitoimisto Wingårdh. Torni on konttori- ja asuinrakennus ja se on Pohjois Euroopan korkein rakennsus tällä hetkellä. Rakennuksessa on 35 keerosta ja sieltä löytyy myös ravintola ja baari tuolta ylimmästä kerroksesta. Kymmenen ylintä kerrosta omistaa Scandic Hotels.Ykisi Victoria Towerin arkkitehdeistä, Karolina Keyzer, sai kunniamaininnan Tukholman kaupunkiarkkitehti.

Victoria Tower

LM Eriksson on vanha, vakaa ja tunnettu firma joka muutti pääkonttorinsa tänne Kistaan. Wingårhdin arkkitehtitoimisto suunnitteli tämänkin rakennuksen.

LM Erisson

LM Eriksson

Kista Sciense Tower

Isafjord, on vuoden 2013 Tukholmalainen rakennus. Kaupunkilaiset saavat vuosittain äänestää kunakin vuonna vuoden tukholmalaisen rakennuksen. Tämänkin rakennuksen on suunnitellut Wingårdhin arkkitehtitoimisto. Rakennus on konttoritalo. 

Isafjord

Kista ostosgalleria on yksi Tukholman suurimmista ostosgallerioista, ja monen mielestä paras. Ostosgallerioita Tukholmasta löytyy vaikka kuinka monta. Täältä löytyy noin 185 myymälää ja ravintolaa. Täällä käy noin 18 miljonaa henkeä vuosittain tekemässä ostoksia. Yksistään elokuvateatterissa on 11 salonkia. Galleriassa on kaksi tornia joissa sijaitsee opiskelija-asuntoja. Galleria on avoinna kello 10.00-21.00, joulun aikaan kello 22.00 saakka. Tänne löytää sinisen linjan metrojunalla. 

NOD Kista on myös konttorirakennus.

Kistan kaksi metrosiltaa. Kistassa noustaan metroon ylös sillalle, kun muualla mennään alas maanalle.

Kistan Metroasema

Electrum, Kuninkaallisen Teknisen korkeakoulun campus

 Electrum

 Kista kyrkan, Kistan kirkko 

Spånga ja Kista kuuluvat samaan seurakuntaan, mutta Kista kuuluu Rinkebyn kanssa omaan kunnanosaansa.

Akalla kyrkan, Akallan kirkko

Akalla kuuluu Spångan kanssa samaan seurakuntaan, mutta kunnallisessa jaossa Rinkeby-Kistan kaupunginosaan.

Tensta on yksi miljoonaprojektin asuinlähiöitä. Täällä asuu noin 18000 asukasta joista noin reilut 80 % ovat maahanmuuttajataustaisia. 1960-luvulla alueella oli viljapeltoja, kartanoita, torppia, niittyjä ja hieman metsääkin. Niityllä piti armeija ampumaharjoituksia. Alueelle rakennettiin 6200 asuntoa ja ensimmäiset asukkaat muuttivat tänne asumaan vuonna 1967. Läntisin osa Tenstaa on nimeltään Hjulsta ja molemmilla on oma metroasemansa. Tenstaan avattiin jokunen vuosi sitten  Tensta Konsthall.

Tenstan metroasema

Adolf Fredriks kyrka

Adolf Fredriks kyrka, Holländargatan 16, Norrmalm

Kirkkoon on myös portti Kammargatanilta ja Adolf Frediks kyrkogatanilta.

Avoinna:

maanantaina kello12-18

tiistaista keksiviikkoon kello 10.00-11.00 ja 11.45-16.30

torstaina kello 11.45-16.30

perjantaina kello 10.00-13.00 ja 13.45-16.30

lauantaina kello 10.00-12,15 ja 13.00-16.30

sunnuntaina ja pyhäpäivinä  kello 10.00-13.15 ja 14.00-16.30

 Virtuaalinen vierailu!

Tervetuloa Adolf Fredrikin kirkkoon! Täällä ihmiset ovat kohdanneet Jumalan sukupolvien ajan jumalanpalvelusten, kirkollisen toiminnan, konserttien ja kirkkosalin pyhyyden kautta 250 vuotta. Täällä voit pysähtyä hiljaisuuteen ja tyyneyteen, sytyttää kynttilän ja kirjoittaa rukouksen paperille, joka esitetään viikoittaisessa esirukouspalveluksessa.

Kirkossa on myös kirjapöytä, josta saa tietoa seurakunnan toiminnasta sekä kirjojen ja postikorttien myynnistä jne. Kirkkoisäntä on paikalla vastaamassa kaikkiin kysymyksiin.

Adolf Fredrikin kirkossa on usein musiikkihetkiä, joihin on yleensä ilmainen sisäänpääsy. Kirkon oma nuorisokuoro esiintyy usein. Urkukonsertteja pidetään myös usein lounasaikaan. 

Adolf Fredriks Musikskola

Kirkon nuorisokuoro on erittäin tunnettu koko Euroopassa. He ovat laulaneet esimerkiksi Westminsterin katedraalissa Lontoossa. Useimmat näistä nuorista käy tai ovat käyneet Adof Fredrikin musiikkikoulua, mikä on peruskoulu, mikä on erikoistunut musiikkiin. Tässä koulussa on useat ruotsalaiset musiikkiartistit niin vanhemmat kuin nuoremmatkin käyneet koulunsa. Koulu sijaitsee vain noin 100 metriä kirkosta.

Kirkon tornissa on hieno kellopeli, jossa on 24 kelloa ja kaksi oktaavia. Kellot soittaa autommaatisesti neljä kertaa vuorokaudessa. Mutta kelloja voi soittaa myös manuaalisesti tarvittaessa. Kirkossa pidetään silloin tällöin erikoisia kellokonsertteja.

Kuningas Adolf Fredrik laski kirkon peruskiven vuonna 1768. Häneltä kirkko sai nimensä. Kirkon paikalla sijaitsi aiemmin vuonna 1674 rakennettu puinen kappeli, joka oli omistettu Pyhälle Olaville. Kirkko rakennettiin kappelin ympärille, joka säilyi ja jota käytettiin rakennusvaiheen aikana. Puukirkon purkamisen yhteydessä myytiin siitä kahdeksanäänikertaiset urut, alttaritaulu, saarnastuoli ja muita maalauksia.

Alttritaulun on valmistanut Johan Tobias Sergel (1740-1614). Hän oli ruotsalainen kuvanveistäjä, taidemaalari ja piirtäjä. Kahdentoista ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen kuingas Kustaa III kutsui hänet Ruotsiin. Hieman vastahakoisesti hän matkusti Tukholmaan, sillä hänet oli juuri valittu Ranskan taideakatemian jäseneksi ja hänet nimitettiin kuninkaalliseksi kuvanveistäjäksi.

Katariina II oli myös tarjonnut hänelle asettumista Venäjälle, mutta hän kieltäytyi tarjouksesta. Vuonna 1780 hänestä tuli Kuvataideakatemian professori  Tukholmaan ja vuonna 1782 Vaasan ritarikunnan ritari. Suurista menestyksistään ja monista rakkausseikkailuistaan ​​huolimatta Sergel oli toisinaan melankolinen ja kamppaili ajoittain itsemurhasuunnitelmien kanssa.

Carl Fredrik Adelcrantz (1716–1796)

Carl Fredric Adelcrantz syntyi Tukholmassa, hän oli ruotsalainen paroni ja arkkitehti. Free lord/vapaaherra on ylhäisaatelin suku, kreivä alempi aatelisarvo. Vapaaherrat saivat kuinkaalta läänityksinä maata. 

Adelcrantz toimi aktiivisesti rokokoo- ja kustaviaikana, vuodesta 1744 lähtien hän toimi huonekaluarkkitehtina ja sisustussuunnittelijana Tukholman kuninkaanlinnassa. Hän on suunnitellut Kiinan huvipalatsin Drottningholmiin, Adolf Fredrikin kirkon ja Kustaa III:n oopperatalon. 1700-luvulla Adelcrantz oli yksi Ruotsin merkittävimmistä taiteellisista henkilöistä.

Adolf Fredrikin kirkkomaa ympäröi yksinkertainen rauta-aita, joka on rakennettu hakatusta kivestä tehdylle jalustalle. Hautausmaa ulottuu kokonaisen korttelin alueelle ja sitä rajaa idässä Sveavägen, etelässä Adolf Fredrikin kirkkokatu, lännessä Holländargatan ja pohjoisessa Kammakargatan.

Vuosi 1697, jolloin Tre Kronorin linna paloi, oli nälänhädän vuosi. Monet kuolivat nälkään ja yli 2 000 ihmistä haudattiin pelkästään Pyhän Olavin hautausmaalle, kuten hautausmaata tuolloin kutsuttiin. Julkinen eli "köyhien hautausmaa" sijaitsi hautausmaan itäosassa eli nykyisellä Sveavägenillä. Hautausmaan luonne julkisena hautausmaana päättyi 1860-luvulla.

Hautausmaan lounaiskulmassa seisoo rapattu tiilinen hautakappeli, joka rakennettiin vuonna 1864 C.N. Söderbergin piirustusten mukaan. Se purettiin vuonna 1927, mutta se on rakennettu uudelleen alkuperäisten piirustusten mukaan. Hautausmaan luoteisosassa on muistolehto, joka perustettiin vuonna 1984. Vuonna 1988 pystytettiin kivi läheisen Allmänna Barnhusetin lasten muistoksi, jotka haudattiin hautausmaalle vuosina 1638–1863.

Hautausmaan pohjoisosassa, Kammakargatanin varrella, seisoo seurakunnan vanha koulurakennus, kaksikerroksinen tiilirakennus, jossa on rapatut ja keltaiset julkisivut. Vuodesta 1986 lähtien taloa on käytetty seurakunnan omiin tarkoituksiin. Koulussa järjestetään kursseja, ja joitakin huoneita vuokrataan.

Ranskalainen filosofi René Descartes (latinaksi: Renatus Cartesius) haudattiin väliaikaisesti Pyhän Olavin kappeliin kuoltuaan Tukholmassa vuonna 1650. Hänen jäännöksensä palautettiin myöhemmin Ranskaan.

Hautausmaalla on suuri määrä muistomerkkejä ja sukuhautoja. Kaakkoiskulmassa, kirkonmuurien välissä, seisoo Tobias Sergelin oma muistomerkki.

 Muistolehto

Olof Palmen hauta

Sven Hedin oli ruotsalainen tutkimusmatkailija ja Ruotsin akatemian jäsen. Vuonna 1902 kuningas aatteloi hänet. Hänestä tuli viimeinen henkilö, joka aateloitiin Ruotsissa.

Sven Hedinin hauta sijaitsee kirkon ympärillä sijaitsevan hautausmaan vasemmanpuoleisessa, takimmaisessa kulmauksessa. Kesäaikaan haudan päällä ja ympärillä kasvaa korkeaa kasvillisuutta, jottei hautaa tahdo edes nähdä.

Kirkon sisällä on Sven Hedinin muistolaatta

Kirkon pienellä hautausmaalla lepää monia muitakin ruotsalaisia kuuluisia henkilöitä mm Johan Tobias Sergel ja Hjalmar Branting. Tobias Sergel oli kuvanveistäjä, maalarimestari, piirtäjä ja Vasaordenin ritari. Vasa-ritarikunta/Vasaorden)on ruotsalainen ritarikunta, joka perustettiin Kustaa III:n valtakaudella vuonna 1772.

Tobias Sergel suunnitteli Adolf Fredrikin kirkon pääalttariasetelman.

Vanhat koulukaverit Hjalmar Branting ja kuningas Gustav V, tai Kurre Femma, kuten kuningasta kutsutaan. Hjallmar Branting sai puolet Nobelin rauhanpalkinnosta vuonna 1921. Karl Hjalmar Branting (1860 – 1925) oli ruotsalainen poliitikko. Hän toimi Ruotsin  pääministerinä vuosina 1920, 1921–1923 ja 1924–1925.

Hjalmar Branting oli sosiaalidemokraattinen politikko, josta tuli ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri vuonna 1920. Branting kasvoi rikkaassa porvarissuvussa kuten useammat muutkin ruotsalaiset sosiaalidemokraarttiset poliitikot ja pääministerit. 

Hjalmar Branting kävi samaa koulua kuin tuleva Ruotsin kuningas Gustav V. Samassa Beskowin poikakoulussa, Engelbräcktsgatanin varressa, kävi myös Olof Palme koulunsa ja monen monta prinssiä ja kuuluisuutta. Olof Palme kuului silloiseen Ruotsin rikkaimpaan sukuun. Olof Palmesta ei oikein tykätty Ruotsissa, koska hän oli aivan liian rikas sosiaalidemokraatiksi ja enempi kiinnostunut ulkopolitiikasta kuin sisäpolitikkasta. 

Arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantz sai suunitella tämän kirkon, joka sai kuningas Adolf Fredrikin nimen. Adelcranzin isä oli myös arkkitehti nimeltä Göran Josuae Törnquist, kunnes kuningas aateloi hänet ja hän otti sukunimekseen Adelcranz.

Carl Fredrik alkoi opiskella arkkitehdiksi vasta isänsä kuoltua. Hän teki opiskelumatkoja, Ranskaan, Saksaan, Hollantiin ja Italiaan. Kotiin palattuuaan hän sai alkaa avustamaan Carl Hårlemania kuninaanlinnan rakentamisessa. Hänen suunnitelmiensa mukaisesti rakennettiin Gustavianska Operanhuset, Drottningholmin linnan teatteri ja Ulriksdalin linnan teatteri Confidence. 

Hän oli mukana rakentamassa Svartsjön ja Sturehovin linnoja. Suvulleen hän rakensi Adelcranzka palatset ja kesätilan Trångsunds gårdin. Hän sai pitkän listan titteleitä kuninkaalliselta hovilta.Kuninkaallisessa Vetenskapsakademin/Tiedeakademiassa hän sai oman tuolin. Ruotsissa on pitkä liuta kuninkaallisia akatemioita, joita ei pidä sotkea yliopistollisiin akatemioihin.

Kuningas Adolf  Fredrik 1710-1771

Kuningas Adolf Fredrik laski ensimmäisen kiven kirkkorakennukseen. Adolf Fredrik syntyi Gottorpin linnassa, joka sijaitsee Saksassa, lähellä Tanskan rajaa. Holstein-Gottorpin ruhtinassukuun kuuluu suurin piirtein kaikki eurooppalaiset kuningassuvut tavalla tai toisella. 

Tanskan nykyinen valtaapitävä kuningatar Margrethe II johtuu suoraan ilman katkoa tämän suvun Oldenburghaarasta. Voi sanoa että nykyinen Tanskan kuningatar Margrethe II on kaikista kuninkaallisin kaikista kuninkaallisista. Fredrik I Tanskan kuningas oli Adolf Holstein-Gottorpin poika, joka oli Tanskan, Ruotsin ja Norjan ensimmäinen Oldenburg-sukuinen kuningas.

Kuningas Adolf Fredrik meni naimisiin Fredrik Suuren siskon Lovisa Ulrika Preussilaisen kanssa. Adolf Fredrikin äiti oli osittain ruotsalaista Vasa-sukua. Ruotsin ja Venäjän välisessä rauhassa solmittiin ehto, että Carl Fredrikistä tehdään Ruotsin kuningas. Nimittäin venäläinen kuningassuku oli läheistä sukua Carl Fredrikin äidin Albertina Fredrika av Baden-Durlachin suvun kanssa. 

Albertinan isä Fredrik VII Baden-Durlach on useiden Ruotsin kuninkaiden esi-isä, nimittäin koko Holstein-Gottorpin suku sekä Bernadotten suku polveutuvat Kustaa VI:n Adolfin äidin Victoria Badenista, josta tuli Ruotsin kuingatar aviodiuttuaan kuningas Gustav V:n kanssa, ja joka oli nykyisen Ruotsin kuninkaan Carl Gustavin isosiän isä. Albertinan äiti Augusta Maria syntyi myös Holstein-Gottorpin sukuun.

Kuningas Adolf Fredrik ei ollut kovinkaan mahtipontinen vaan erittäin keskiverto kuningas. Hän oli rauhallinen ja ystävällinen henkilö, josta hänen vaimonsa kuningatar Loviisa Ulrika piti huolen ja joka määräsi missä kaappi seisoo. Mutta he saivat pojan, josta kehkeytyi erittäin suosittu ja aktiivinen kuningas, Gustav III.

Tämä tässä on kristallista tehty kasteastia, mikä on valmistettu Orreforssin lasitehtaassa. Liss Eriksson on sen suunnittellut. Tuo raudasta taottu kynttelikkö on mielestäni erikoisen kaunis. Roomassa olen tottunut melko pelkistettyihin kynttelilaatikoihin, joista ei juuri ole silmäniloa kenellekään.

Entinen kirkon rahakirstu

Alttaritaulu on Johan Tobias Sergelin suunnitteelema. Se kuvaa Jeesuksen ylösnousemusta. Kirkkosali on erittäin avara ja valoisa. Isoista ikkunoista laskeutuu paljon valoa saliin ja salin valkoiset seinät tekee salin ilmapiiristä vieläkin valoisamman.

Ns Cartesius monumentet on myös Tobias Sergelin käsialaa. Monumentti on valmistettu kuuluisan ranskalaisen filosofin René Descartesin kunniaksi. Nimittän kuningatar Kristina kutsui René Descaretesin Tukholmaan. Kristina ja Descarets kävivät pitkiä keskusteluja filosofiasta ja ties mistä. 

Ruotsin kuningas Gustav III (kuningas Adolf Fredrikin poika) rakennutti tämän muistolaatan vuonna 1770. René Descartes oli aikansa kuuluisin ranskalainen filosofi. Hän syntyi 1596. René kävi Collège Royal jesuiittikoulun. Hänen vanhempansa olivat varakasta aatelissukua. Descartes muutti Pariisiin jossa hän opiskeli juristiksi. Sen jälkeen hän muutti Hollantiin ja kävi siellä Maurice de Nassaun sotakoulua. Opintojen jälkeen hän matukusteli ympäriinsä Saksassa ja kävi myös Köpenhaminassa.

Kaiken aikaa hän kehitteli uusia filosofis-matemaattis-tietteelliisä systeemejä. Hän matkusti Italiaan ja asettui lopulta asumaan Hollantiin. Hän kirjoitti useita afilosofia-aiheisia kirjoja. Hänet tuomittiin oikeudessa kehittämänsä kartesiolaisen filosofian suunnan takia. Ei hän sentään vankilaan joutunut, vaan Ranskan kuningas tarjosi hänelle eläkkeen. 

Vuonna 1694 hän matkusti Tukholmaan kuningatar Kristinan pyynnöstä. Kristina ja René olivat olleet jo kirjeenvaihdossa sitä ennen. Descates kirjoitti kirjansa Les Passions de l'ame. Kirja käsitti hänen tukimuksiaan aiheesta intohimo, passion. Käsitys intohimosta on todellakin muuttunut vuosisatojen varrella. Moderni käistyshän kuuluu että intohimo on opittava pitämän kurissa, sublimaation avulla, siten että intohimon impulssi tyydytetään jokllain muulla tavalla, kuten esimerkiksi taiteella, kulttuurilla tai  uskolla.

Mutta melko pian kirjan valmistuttua Descartes sairastui keuhkonkuumeeseen ja kuoli vuonna 1650 Tukholmassa. Vain neljä vuotta sen jälkeen kuningatar Kristina luopui kruunustaan ja matkusti Roomaan ja jäi sinne lopuksi ikäänsä. Tuskin kukaan uskoo että Descarten ja Kristinan välillä olisi ollut suhde.He molemmat olivat erittäin intelligenttejä persoonallisuuksia joita kiehtoi filosofiset keskustelut. Kristinalla ei luultavasti ollut koskaan miesystävää.

René Descartes on haudattu Adolf Fredrikin kirkon pihalle. Vuonna 1666 vietiin ainakin osa hänen jälkeenjääänöksistään Pariisiin ja ne löytyvät Saint Germaine des Presin ikivanhasta kirkosta, johon minä ihastuin ensinäkemälläni viikon kestäneellä Pariisin matkalla 1990-luvulla. Se on muuten ainoa kerta kun olen käynyt Pariisissa ja Ranskassa ylipäätään. Saint Germaine des Presin kirkko on ehkä kaikista vanhin kirkko, jonka olen nähnyt ja ehdottomasti yksi kauneimmista. Harmi vaan että Ranskan vallankumouksen aikoihin poistettiin kirkoista kaikki mikä saatiin irti. 

Germainen des Presin alue on aivan ihana alue. Muistan että me tavattiin nuori naishenkilö joka maleksi kadulla ja soitti posetiiviä ja kerjäsi sillä tavalla elannokseen. Hänellä oli elävä apina mukanaan, niin kuin perinteeseen kuuluu.

Kirkossa on nykyään upeat urut. Adolf Fredrikin koulun oppilaat saavat harjoitella urkujen soittoa näillä uruilla. He pitävät silloin tällöin ilmaisia urkukonserttejakin. 

Julius Gronberg on maalannut kuvat kattokoristeeseen. Tobias Sergel on luultavasti tehnyt tuon erittäin kauniin kehyksen.

Kirkon sisustustyyli on gustavialaista, johon on liitetty rokokoon piirteitä. Kirkko on maalattu kauttaaltaan valkoiseksi.