Kansallismuseon uusi avaus

Kansallismuseo/Nationalmuseum, Södra Blasieholmshamnen 2

Bussi 65

Avoinna:

Lauantaista keskiviikkoon kello 11-17

torstaina kello 11-21

perjantaina kello 11-19

maanantaina suljettu

Ilmainen sisäänpääsy museoon.

Vain tilapäisiin erikoisnäyttelyihin sisäänpääsymaksu 150kr.

 Museon johtana toimii suomalainen Susanna Pettersson.

Kuningas, Victoria ja Estelle kävivät yhdessä peruskorjatussa Kansallismuseossa.

Täydellisen peruskorjauksen jälkeen museoon on vaeltanut avauksen jälkeen menneen vuoden aikana miljoona kävijää. Se on paljon ruotsalaisessa mittakaavassa, mutta uteliaisuus museota kohtaan on ollut suuri, koska museota on kehuttu monilta tahoilta. Museo on ennen kaikkea korjattu kaikkien modernien kiinteistösääntöjen mukaan ja ilmastointikin on aivan viimeistä huutoa. Valtion kiinteistövirasto on valvonut kaiken aikaa uuskorjauksia ja rakennus onkin kokonaan viraston vastuulla jatkossakin.

Museo avattiin nykyisessä rakennuksessa vuonna 1866, ja se oli ensimmäisiä julkisia taidemuseoita maailmassa. Rakennus on näkyvä osa Tukholman kaupunkikuvaa. Se edustaa uusrenessanssia ja muistuttaa tyyliltään Firenzen ja Venetsian renessanssia. Rakennuksen suunnitteli saksalainen arkkitehti Friedrich August Stüler ja sisätilat ruotsalainen Fredrik Wilhelm Scholander. Talon suunnittelu ja rakentaminen kestivät 20 vuotta, ja ne tulivat hyvin kalliiksi, sillä niissä käytettiin uudenaikaisia rakennustekniikoita.

Valtion kiinteistöviraston vastuulla on mahdottoman monien rakennusten ylläpito, jopa ulkomailla. Kiinteistövirasto vuokraa myös valtion ja hovin omistamia asuntoja ja rakennuksia. Kiinteistöviraston sivuilla on paljon mielenkiintoista arkkitehtuurista.

Siitä oli jo 148 vuotta kun kansallismuseota korjataan ensimmäisen kerran. Korjauste kestvtä viis vuotta aj nyt musoon mahtuu kolem ekrta niin palkon nöyttelyesineitä kuin aikaisemmassa msuoessa oli. Hallitus antoin 11 miljoaa lisää varoja museolle kustantamaan kasvaneet kulut kävijöiden  takia.2,5 ensimmäein kuukuaden iakan tuli musoon yhtä öajon kävisjöitä kuin iaksemmin tuli koko vuoden aikana. Mutta toisaalat, kun nyt ekrta vihdoinkin alettiin msueota korjaan ja uusimana niin päätetiin tehdä kestvä ja tomiva muso,joka voi ola jopa maapalon upein kansallismuseo.

Erityisen mielenkiintoenon uusi näyttelysali johon on koottu ruotsalaista taidetta vuosilta 1870-1910. Tätä aika pidetään ruotsalaisen taiteen tärkeimpinä kultavuosina. Tänä aikan teki taiteilijat protestin akteemista taidetta kohtaan, kansallisromantikka sai ruotslaiset taiteiljat palaamaan Ranskasta ja Italiasta kotimahaan luonnon keskelle. 

Nykyisessä näyttelyssä ovat taiteilijoiden työt asetettu sekaisin tiloihin, eikä kukin omaan osioonsa. Taulut ovat pantu esille sisältönsä tai symboliikkansa  mukaan, mikä saa aikaan hieman hämmennystä ja antaa sekavan kuvan. Mielummin ehkä olisi ollut laittan kunkin suurtaiteilijan teokset omiin ryhmiinsä. Ranskalaiset impressionisiten teokset ovat levinneet musossa sinne sun tänne. Museolla on nimittäin erinomainen kokoelma ranskalaisten impressionistien töitä. Nämä teokset ovat maailman esiluokkaista taidetta ja sopisivat paremmin sijaitseman omassa huoneessaan. Kaikkia teoksia ei edes saatu museoon vaan paljon on myös varastossa.

Näcken,  Ernst Josephson (1851-1906).

Taulu on laitettu esille uloskäyntiin skärmin taakse. Tämä maalaus on yksi Ruotsin kuulusimmista taideteoksista. Josephson maalasi kolme eri teosta samasta aiheesta. Toinen niistä on Göteborgin taidemuseossa ja kolmas prinssi Eugenin Waldemarsudden'issa. Aika monet pitivät alastomuutta sopimattomana ja siksi ei Kansallismuseo alkuun halunut ottaa maalausta näytteille. Mutta vuodesta 1915  lähtien taulu on kuitenkin kuulunut Kansallismuseon kokoelmiin. Kansallismuseon ystävät niminen järjestö lahjoitti taulun museolle.

Tämä on näky portailta sisäänkäyntiin

Peruskorjaukset kesti kuusi vuotta, mutta ne tehtiin erittäin huolella ja aivan viimeisen päälle. Museon valaistus, ilmastointi ja viemäritkin uudistettiin. Ilmanvaihtosysteemi tehtiin mahdollisimman hyväksi ja tehokkaaksi, jottei esineet pääse kostumaan tai homehtumaan. Ilma on myös erittäin terveellien vierailijoille. Kaikki tehtiin niin ettei tarvitse  ihan heti alkaa korjaamaan rakennusta. Mutta kyllä se maksoikin, 1,2 miljardia kruunua. Sen lisäksi esineiden ulosvienti ja sisääntuonti, niitten putsaus ja uusien esineiden sisääntuonti on vaatinut sievoisen määrän lisäapulaisia ja maksanut sievoisen summan sekin. Museo sai 200 miljoonan edestä lahjoituksia. 

Kaikki jotka ovat käyneet uudessa peruskorjatussa Kansallismuseossa sanovat että saa haukkoa henkeään, sillä niin upea on tulos. Tämä on yksi Ruotsin historian suurimmista taidetapahtumista, vailla vertaansa. Tulos on ensiluokkainen.

Museorakennus pestiin ja käsiteltiin käsin ulkoapäin, katto uusittiin, kattoon tehtii iso lasi-ikkuna, seiniltä avattiin ikkunoita jotka oli joskus peitetty. Nyt tulee valoa suurista ikkunoista sisään. Tehtiin kerroksia lisää ja maan allekin tehtiin paljon uutta tilaa. Uudet valot, värit  ja varjot tekee museosta elävän. Lisää näyttelytilaa on hankittu ja kolme kertaa enempi näyttelyesineitä on saatu mahdutettua museoon, vaikka museo ei silti vaikuta lainkaan ahtaalta. Museon on saanut monikulttuuri osion, sillä Ruotsissa on aina ollut runsaasti pakolaisia ja  maahanmuuttajia.

Bertel Thorvaldsenin 'Kasteen enkeli' etualalla

Köpenhaminassa Thorvaldsenilla on oma nimikkomuseonsa.

Museo on saanut myös lisää hissejä ja kellarissa on suuret tilat vieraita varten. Kuudennesta kerroksesta on päätä huimaava näköala alas, noin 23 metriä. Lukuisista isoista ikkunosta voi ihailla kaupunkia. Vessoja on joka keroksissa ja aivan uusi kahvila/ravintola pohjakerroksessa. Kahvilan huonekalut on valmistettu Suomessa. 

Suosittelen varata puoli päivää tätä ihanaa museota varten. Pidä taukoja, istu ja nauti taiteesta ja käy välillä kahvilassa virkistymässä. 

Auguste Renoir

Carl Larsson

Vincent Van Gogh

Rembrandt

 Gustav Cederström

Cederströmin tunnetuin maalaus, Kaarle XII:n ruumissaatto 1878. Maalaus herätti suurta huomiota vuoden 1878 Pariisin maailmannäyttelyssä ja venäläinen suuriruhtinas Konstantin Konstantinovitš Romanov osti sen. Cederström teki taulusta toisen version Ruotsin kansallismuseolle.

John Bauer

Fanny Brate

Adolf Ulrik Wertmüller

Eilif Peterssen

Museossa on 700000 esinettä kaiken kaikkiaan. Tällä on myös runsaasti ulkomaalaisetn tunnetujen suurmestareden teoksia. Museo on saanut myös Gustavbergin keramiikkatehtaalta 40000 esinettä kokoelmiin, joista toki ei ole kuin murto-osa esillä, mutta esineitähän voi vaihtaa ajan kanssa. Taide on esillä aikakausittain.

Museo on digitalisoinut kaikki esineet, ne varastossakin olevat, ja ne ovat netissä vapaasti käyetettävissä ja merkattu PD merkinnällä.  Vain murto-osa on suojattuja, merkattu CC BY-SA merkinnällä, mutta museo antaa usein luvan käyttää niitäkin, esim. yksityisissä blogeissa tai yksityis käyttöön. Museon mottona on että taide kuuluu kaikille.

Wikimedia Commons'issa on noin 6000 erikoisen hyvää valokuvaa, jotka ovat vapaassa käytössä.

Bernadotte suvun taulu, Fredrik Westin (1837)

Brother ST.Martina ja peikot, John Bauer (1913)

Siljan järven rannalla, Anders Zorn (1905)

 

Aamiaisen aikaan, Hanna Pauli (1887)

Kissa kukkaniityllä, Bruno Liljefors (1887)

Grez-sur-Loin'in maaseudulla Ranskassa, Carl Trägårdh (1889)

La Grenouillère, Auguste Renoir

Bretagnen maaseudulla, Paul Gauguin

Elämä ja kuolema, Ivar Arsenius (1905)

Kahvila/ravintoa, jonka kalusteet ovat valmistettu Suomessa.

Hilma af Klint

Hilma af Klint (1862-1944)

PS: Hilma af Klintillä oli kesäasunto Adelsön saarella, jossa sijaitsi suvun tila Hanmora ja Tofta. Hän asui perheensä kanssa pienessä Täppan-torppassa, ja hänen taiteensa vierailukeskus on avautumassa Adelsön saarelle. Hilma Klint Center avataan kesällä 2025 Adelsön saarella Tukholmassa. Hilma vietti lapsena kesät suvun kartanossa Aldesön saarella.

Hanmora gård

 

Hanmora sijaitsee Adelsön saarella Adelsö ringvägenillä noin vajaat satametriä Hanmoran bussin 312 pysäkilä. Ensin Munsön saarelle Sjöängenin pysäkille bussilla 311 Brommaplanin metropsyäkiltä ja Munsön saarelta sitten autolautalla Adelsön saarelle. Bussit ajaa myös lautalle!

Ekerön saarella sijaitseva Menhammarin hevostila omistaa tilan, jolle Hilma af Klint Center Adelsö avautuu. Vierailukeskus vetoaa kaikkiin Hilma af Klintistä ja hänen taiteestaan ​​kiinnostuneisiin, mutta se keskittyy myös hänen hengellisiin uskomuksiinsa ja muihin ihmisiin hänen ympärillään olevissa verkostoissa. Pitkällä tähtäimellä yhdistys toivoo voivansa luoda kopion studiosta, joka Hilma af Klintillä oli Munsön lauttaterminaalissa.

Erik af Klint on puheenjohtaja Hilma af Klint-säätiössä, joka omistaa ja hallinnoi maailmankuulun ruotsalaisen taiteilijan yli 1 300 maalausta. Modernin taiteen museossa, Tukholmassa, on joitakin Hilma af Klintin maalauksia. Erik af Klint ei salli uusia nöyttelyjä muualle kuin Adelsön saarelle.

Hilma syntyi Solnassa Karlbergin linnassa ja kuoli Danderydissä vuonna 1944. Af Klint'in aatelissuvun ensimmäinen päämies oli kihlakunnatuomari Esaias Klint (1685-1740), jonka poika Amiralitetin eversti Eric af Klint (1732–1812) silloinen kuninags aateloi. Aatelissukunimekseen hän otti af Klint. Suvussa on ollut useita armeijan palvelijoita. Eric af Klintillä oli muitakin virkoja ja titteleitä.

Hilma oli ruotsalainen taiteilija, antroposofi ja abstraktin taiteen edelläkävijä, joka tunnetaan okkultistisesta ja mystisestä taiteestaan. Af Klintin taide on saanut voimakkaita vaikutteita 1800-luvun lopun aatteista kuten teosofiasta ja antroposofiasta. Af Klint harjoitti myös spiritismiä. Hilma af Klint oli ensimmäisiä, jotka tekivät abstrakteja maalauksia. Af Klint kuului ryhmään, jota kutsuttiin nimellä De Fem. Hänen maalauksensa ja diagramminsa olivat monimutkaisten filosofisten ajatusten visuaalisia esityksiä. Af Klint suojasi testamentissaan abstraktin taiteensa 20 vuodeksi, ja se löydettiin varsin myöhään. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä vasta vuonna 1986, yli 40 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Af Klintin tuotanto ylsi lähes 20 000 teokseen.

Hilma af Klint aloitti 18-vuotiaana (noin vuonna 1880) opinnot Konstfackissa Tukholmassa ja sai muotokuvamaalarin koulutuksen. Hän jatkoi opintoja 1882 Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa. Opintojen jälkeen hän elätti itsensä maalaamalla muotokuvia ja maisemia ateljeessaan Hamngatan viidessä Tukholmassa.

Bukowskin huutokaupasta voi joskus huutaa Hilman maalauskia

Tämä maalaus myytiin Bukowskilla hintaan 5500 kruunua

Hilman isä oli meriupseeri ja siitä syystä perhe asui Karlbergin linnassa. Linnasta olen aikaisemmin kertonut täällä. Hilma opiskeli Taideakatemaissa Tukholmassa kun naisille annettiin lupa opiskella. Naiset saivat opiskella vain fruntimmersavdelningen/naistenosastolla. 'Fruntimme' nimitys on naisia väheksyvä nimitys nykyään. Naisille oli sopivaa maalata vain maisematauluja, niin oli määrätty.

Tästä maalauksesta on maksettu Bukowskilla 110 000 kruunua

Hilma matkusti kesäisin Sveitsiin ja tapsi sillä Rudolf Stienerin, antroposofian isän Dornachissa, jossa sijaitsi antroposofien pääpaikka. Stiener ei ollut kiinnostunut taiteesta. Hän ei ymmärtänyt lainkaan taidetta, mukamas.

Sen jälkeen Hilma elätti itseään aikansa maalaamalla portretteja ja maisemamaaluksia. Vaikuttaa siltä kuin hänen vanhenpansa ja suku ei oikein hyväksynyt Hilman elämänvalintoja ja kiinnostusta taiteeseen ja uskontoihin ja varsinkin Hilman erikoiskiinnostuksesta spiritismiin ja okkultismiin. Joten Hilma sai luvan elättää itsensä, vaikka hän syntyi rikkaaseen ja arvovaltaisen perheseeen.

Hilma af Klint aloitti uudessa ateljeessa Munsöllä vuonna 1917 ja muutti seuraavana vuonna saarelle äitinsä kanssa. Hän asui myöhemmin myös Helsingborgissa äitinsä ja antroposofiasta kiinnostuneen sairaanhoitajan kanssa. Tästä sairaanhoitajasta tuli myöhemmin af Klintin elämänkumppani. He oleskelivat 1920-luvulla usein Dornachissa Sveitsissä, missä af Klint tutustui antroposofian perustajaan Rudolf Steineriin, joka perehdytti hänet näkemyksiinsä. Af Klint muutti vuonna 1935 Lundiin, ja viisi vuotta myöhemmin hänen elämänkumppaninsa kuoli. Af Klint palasi Tukholman seudulle, missä asui serkkunsa kanssa Djursholmissa. Hilma af Klint kuoli 82-vuotiaana liikenneonnettomuuden seurauksena.

Ruotsissa naiset ovat saaneet taistella paikasta yhteiskunnassa. Suomalaiset naiset ovat huomattavasti edellä ruotsalaisia siskojaan. Suomlaiset naiset ovat kaun jo olleet perheen 'patroonoita', jotka määräävät missä kaappi seisoo. Vaikka sosiaalidemokratia pakotti Ruotsissa ennempi tai vähempi naisetkin työelämään, niin silti naisten oma vapaus ja päättämisvalta ei ole ollut Ruotsissa itsestään selvyys.

Hilma lueskeli teosofiaa ja antroposofiaa ja innostui maalaamaan lukemansa inspiroimana abstrakteja maalauksia. Mutta hän ei asettanut ainuttakaan maalausta esille, vaan hän kirjoitti että ne voidaan panna näytteille vasta 20 vuotta hänen kuolemnsa jälkeen. Vuonna 1986 asetettiin näytteille kaksi hänen maalaustaan Los Angelesissa pidetyssä näyttelyssä ja siitä alkoi Hilman kansainvälinen kuuluisuus.

Vuosina 1882-1887 hän maalasi 200 abstraktia maalausta, useat niistä valtavan suuria. Näin ollen hän oli ensimmäisiä abstraktin tyyllin taidemaaalareita yhdessä Wassily Kandinskyn kanssa.

Hilma kiinnostui myös spiritismistä, teosofiasta ja antroposofiasta. Tukholmassa vaikutti 1600-17000-luvun vaihteessa Emanuele Swedenborg joka oli filosofi,  teosofi ja kristitty mystikko. Kuolmensa jälkeen perustivat hänen hengenheimolaiset  Swedenborgilaisen likkkeen josta kehkeytyi eräänlainen uskonto. Tukholmasta löytyy heidän kirkkonsa, Tegnérlunden 7.

Hilma af Klint jätti jälkeensä yli 1200 maalausta, akvarelleja ja luonnoksia, jotka Hilma testamenttasi veljelleen. Erik af Klintille, joka puolestaan lahjoitti malaukset pojalleen Johan af Klintille. Johan perusti säätiön Hilman nimissä.  Ensimmäinen kerta maalauksia näytettiin 20 vuotta Hilman kuoltua. 

Moderna Museet Tukholmassa halusi museolle kaikki Hilman maalaukset mutta säätiö ei siihen suostunut. Moderna Museet'in retrospektiivinen näyttely vuonna 2013 on museon historian kansainvälisesti eniten kirjoitettu näyttely. Se näytettiin useissa paikoissa Euroopassa, mutta ei Yhdysvalloissa. Nykyään Moderna Museetin tiloissa on Hilman teoksilla oma huone, jossa vaihdetaan teoksia säännällisin välein.

Mutta nyt on Hilman taide hyväksytty muuallakin ympäri maapalloa. Mutta silti on sääli Hilmaa sillä Hilma aivan varmasti kärsi siitä ettei kukaan hänen taidettaan ymmärtänyt, sitä ei hyväksytti. Sitten se on eri asia kuka tykkää abstraktista taiteesta ja kuka ei, mutta Hilman taideteoksilla on oma arvonsa kaikesta huolimatta.

Kerrotan että Hilma olisi elänyt yhdessä jonkun miehen kanssa, mutta mitään varmaa tietoa asiasta ei taida olla. Hilmalla ei ollut lapsia ja kaiken kukkuraksi Hilma kuoli auto-onnettomuudessa. Södertäljen lähellä Järnassa Antroposofit ovat suunnittelleet perustaa oman Taidehallin Hilman töille. Hänen malauksensa ovat isoja ja niitä on paljon, joten teoksia varten tarvitaan suuret  tilat.

"Hilma af Klint – Mundos Possiveis" näyttely oli esillä Associacao Pinacoteca Arte e Cultura São Paulossa, Brasiliassa, 3/3 – 16/7 2018.

Hilma af Klint'in 160 taideteosta on nyt näytteillä Solomon R. Guggenheim Museumissa  New Yorkissa, ajalla 12 /10 – 27/1 2019. 

Tämä Guggenheimin näyttely sai aikaan todellisen Hilma hysterian. Ruotsalaisetkin matkustavat New Yorkiin melkein vain nähdäkseen näyttelyn, ruotsalaiset jotka eivät ole juuri koskaan olleet kovinkaan kiinnostuneita taiteesta. Hilma näytteelyt on jopa päässeet Ruotsin hallituksen kultuuriministeriön sivuille. Merkillinen ilmiö...

Lisätietoa Hilma af Klintinstä: hilmaafklint.se ja modenamuseet.se 

Täällä kerrotaan olleista näyttelyistä ja myös tulevista Hilma Klintin näyttelyistä!

Millesgårdenin näyttely 5/10.2019-1/3 2020 tulee olemaan Miessgårdenissa, Tukholmassa. Miellesgården on yksi Ruotsin ihanimmmista taidemuseoista, ehdottmasti! Siellä voi viettää vaikka suuren osan päivästään. Täällä olen aikaisemmin kertonut Millesgårdenista.

Tukholmanssa elokuvatetateri Folkets Bio näytetään 4.10.2019 lähtien elokuvaa "Bortom det synliga", joka kertoo Hilman elämästä ja taiteesta. 

HUOM! Palasin takaisin kertomaan että Malmön Modernissa museossa on Hilma Klint näyttely nyt tänä kesänä 16/6-27/9. 
Kornapandemia ei ole ollut tullakseen Malmöseen, vaika tartuntoja on ollut jonkin verran. Museo ei päästä kovin paljoa väkeä kerrallan sisään.Pitää muistaa pitää välejä, pestä kädet, mutta mitään aksavosuojapakkao ei Ruotissa ole, mutat ei sen käyttö ole killettyäkään. Varsinkin julkisessa liikneteesä on supsiteltva käyttää kasvosuojaa, kunhan ei koskettele kavojaan, ennekuin on pessyt kätensä kunnolla.