Östra Rydin kirkko

Östra Ryds kyrka

Olen aikaisemmin maininnut tästä kirkosta, kun tein postauksen ihastuttavasta Österåkerin kunnasta. Östra Ryd kuuluu Österåkerin kuntaan, koska Östra Rydillä ei ole omaa kunnanvaltuustoa. Östra Rydin asukasluku on vain noin 44 000. Österåker jakantuu neljään pitäjään, Östra Ryd, Ljusterö, Roslags-Kulla ja Österåker. 

Avoinna  niin sanottuna tiekirkona kesä-aikaan 2023-07-02--2023-08-06 avoinna tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja sunnuntaina klo. klo 11-15.

Kirkko on historiallinen kirkko, koska Gustav Vasa syntyi ja kasvoi Rydboholmin linnassa, mille tämä krikko kuului. Ruotsissa nähdään Gustav Vasan kuinkaaksi nousu valtion syntymänä. Sitä ennen maa oli jakautunut maakuntiin, mistä sitten syntyi sotemaakunnat, joilla oli oikeus asettaa kuninkaat virkaan, kantaa veroja, sekä laatia omat maakuntalait. Gustav Vasan ajalla perustettiin valtiopäivät, jolloin maakunnat yhtyi yhden kuinkaan alaisuuteen ja sai yhteiset lait. Siitä tulee nyt 500 vuotta. 

Rydbyholms slott

Östra Rydissä sijaitsee Rydboholmin linna, minkä tilukset vie suurimman osan alueen pinta-alasta. Rydboholmin linnasta olen kertonut aikaisemmin täällä.  Linnan kupeessa sijaitsee niin sanottu Englantilainen puisto, mihin on vapaa pääsy. 

Östra Ryd sijaitsee Itämeren lahden rannalla. Alueella on oikeastan vain yksi asuintaajama Rydbossä, minkä kautta kulkee Roslagsbanan paikallisjuna Åkersbergaan ja  Österåkeriin.

Rydbosta on noin 25 minuutin matka Stockholms Östra/Tukholman itäiselle asemalle, missä sijaitsee myös metroasema Kungliga Tekniska Högskolan ja bussien 4, 6,  67 ja 94 kohtauspaikka. Tästä lähtee myös bussi 676 Norrtäljeen. Kapellskärissä sijaitsee satama, mistä pääsee autolautalla Marianhaminan kautta Naantaliin. Siitä lähtee autolautat myös Paldiskiin Viroon. Norrtäljesstä on satamaan noin 40 kilometriä.

Tukholmasta E 18 Eurooppatietä ja siltä oikealle kädelle 274 tielle, mikä johtaa Vaxholmiin.

Bussilla 670 Tekniska högskolanin metropysäkiltä Östra Rydin kirkon luokse. Kirkon luona pysäkin nimi on Östra Ryds kyrka. Pysäkiltä on noin 350 metriä matkaa kirkon luokse. Ja jos jatkaa kävelyä edelleen, niin tulee Rydboholmin linnan luokse. Siinä on Englantilainen puisto ensin, missä saa liikkua vapaasti, mutta kovin lähelle linnaa ei pääse.

Östra Rydin pitäjä on keskiajalta. Östra Rydistä tuli myöhemmin vuonna 1952  kunta ja myöhemmin vuonna 2016 tuli Österåkerista ja Östra Rydistä yhteinen distrikti. 

Östra Rydin seurakunta on yhtynyt Österåkerin ja Åkersbergan kirkkojen kanssa yhteen. Östra Rydin ja Äkersbergan taajamissa asuu noin 40 000 asukasta, joista suurin osa asuu Äkersbergassa. Rydbossa vain vajaa 600 asukasta. 

Rydboholmin linna ei ole antanut lupaa rakentaa uusia tajaamia alueelle. Tai tarkalleen sanottuna Statens Fastighetsverk/Valtion Kiinteistölaitos ei salli mitään muutettavan Rydbossa ja linnan alueella. Täällä olen tehnyt postauksen linnasta. 

Östra Rydin kirkko, Österåker

Kirkko on avoinna: 

maanantaina kello 11.00-18.00

tiistaista perjantaihin kello 10.00-19.00

(suljettu lounasaikaan 12.00–13.00)

lauantaina  kello 10.00-15.00 

sunnuntaina kello 12.00-15.00

Nykyisen kirkon rakentajana pidetään Anund Sturea (kuollut 1434), joka omisti Rydboholmin vuonna 1430. Anund Sture oli ritari ja valtioneuvos. Ruotsissa valtioneuovos/stadsråd on nimitys hallituksen jäsenille, siis tarkalleen käännettynä stadsråd tarkoittaa valtineuvosta, mikä on poliittinen virka, eikä mitään muuta. 

Kuningas Kustaa Vaasa syntyi vuonna 1496 Rydboholmin linnassa Upplandissa. Östra Rydin kirkossa, joka oli silloin Rydboholmin linnan pihakirkko, seisoo 1300-luvulta peräisin oleva raskas kivikasteallas, jossa hänet kastettiin. Kirkossa  on hienoja liitumaalauksia 1400-luvulta ja kirkko on rikas taideaarre. Kirkko on avoinna jumalanpalveluksille ja muille tapahtumille.

Kunnissa nimitys on kommunalråd/kunnallisneuvos mikä sekin on poliitisen viran nimitys. Suomessahan nämä ovat presidentin myöntämiä arvonimiä, mutta Ruotsissa ei ole sellaista perinnettä lainkaan. Ruotsissa yritetään päästä irti titteleistä ylipäätään. Se kuullostaa Ruotsissa suorastaan hassulta käyttää titteleitä.  Ruotsissa ei käytetä sanaa "arvo" juuri missään yhteydessä. Arvo/värde voi olla esineellä, kuten värdesak/arvoesine, mutta ei juuri missään muussa tapauskessa. Riittää kun kutsuu henkilöä hänen nimellään. 

Ruotsissahan ei myöskään teititellä vaan täällä sinutellaan. Vain kuningasta ja muita kuningasperheen jäseniä puhutellaan heidän virkanimillään, heitä ei sinutella eikä teititellä.

Anund Sturen kuoleman jälkeen Rydboholmin omisti Vasan suku ja vuoden 1515 jälkeen Brahen aatelissuku 1690-1693, jolloin Nils Brahe hallitessaan linnaa, kirkko sai nykyisen ilmeensä. Laajennusten arkkitehti oli mahdollisesti Jean de la Vallée. 1700-luvun lopulla maalaukset kalkittiin kansliaholvissa olevia maalauksia lukuun ottamatta.

Melkein kaikissa Itämeren rannikon kirkoissa on votiivlaiva/krikkolaiva, mitkä aina ripustetaan kirkon kattoon. Kirkkolaivoja kutsutaan usein votiivilaivoiksi, koska niitä on lahjoitettu esimerkiksi merihädässä Jumalalle annettujen lupausten mukaisesti. Kirkkolaivoja saatettiin antaa myös etukäteen vaaralliseksi tiedetyn merimatkan turvaamiseksi.Lahjoilla muistettiin usein myös merellä hukkuneita. 

Johanens Iwan on vähemmin tunnettu kalkkimaalari. Hän maalasi Upplannissa muutaman kirkkoonkalkkimaalauksia 1400-luvulla. Östra Rydin kirkon lisäksi, Vendelin, Lenan ja Alundan kirkkoihin.

Entinen alttaritaulu 1300-luvulta

Täbyn kirkot

Täby sijaitsee noin 15 kilometriä Tukholman keskustasta

Olen aikaisemmin tehnyt postauksen Täbyn kunnasta täällä. Tällä kerta keskityn vain Täbyn kirkkoihin ja siinä sivussa ehkä hieman muuhunkin. Yritän keskittyä, vaikka minulla on tapana usein levitä aiheen ulkopuolellekin.  

Aikaisemmin olen tehnyt postauksen myös Täbyn kunnassa sijaitsevista riimukivistä täällä. Täbyn kunta on ehkä Suur-Tukholman kaikista historiarikkain kunta. Täällä jos missä on paljon nähtävää. On suuri riimukivialue nimeltä Runriket, laajat luonnonvaraiset alueet, useita vaellusreittejä, ulkoilma kuntoilualueita, leikkipaikkoja, puistoja, lukuisia uimarantoja, historiaa, taidetta...

 

Täbyn kunta

Täältä ei oikeastaan puutu yhtään mitään, vakaavarainen ja kaunis kunta, missä viihtyy varsinkin lapsiperheet. 

Roslagsbanan, jonka omistaa Trafikförvaltningen/Liikennehallinto, ei Tukholman kaupungin liikkenlaitos. Rata avattiin jo  vuonna 1885. Tukholman rikkaimmat kustansivat radan. 

Roslagenin junalinja muodostaa Täbyn joukkoliikenteen selkärangan kolmella haaralla, jotka kaikki alkavat Östran asemalta Tukholmasta. Haarat menevät kohti Kårstaa, Österskäria ja Näsbyparkia. Matka Täbyn keskustaan Östran asemalta  kestää noin 15 minuuttia Roslagsbananilla. Suunnittetilla on jatkaa Östran asemalta junanrataa vielä lähemmäksi keskustaa.  

Täby Centrum, millä on oma pysäkki, on yksi Suur-Tukholman parhaista ostoskeskuksista, missä on nykyään 215 myymälää, 34 ravintolaa ja kahvilaa. Täältä kulkee  bussejakin vähän joka suuntaan, bussit 604 ja 627, paikallisjuna L27 sekä raitiovaunu 27. 

Täbyn kunnan kirkot kartalla

Ja nyt niihin kirkkoihin...Sanonpahan tässä samalla että seurakunnissa ja teattereissa on paljon suomalaisia töissä. Uskonto ja teatteri ja taide ei oikein kiinnosta ruotsalaisia.

Täbyn seurakuntaan kuuluu Täbyn kirkko, Gribbylundin kappeli, Näsbyparkin kirkko, Pyhän Olofin kirkko ja Tibblen kirkko sekä Stillheten ja Hymnen kappelit. Kirkot ovat eri aikakausilta ja kaikilla on oma historiansa ja alkuperänsä.

Täbyn kirkko sijaitsee lähellä Täby gårdenin kartanoa, mikä kuluu seurakunnalle. Täby'hyn pääsee paikallisella yksityisellä Roslagsbanan junalla. Pysäkin nimi on Täby kyrkby. Nimittäin vanhin osa Täbyn kunnasta on nimeltään Täby kyrkby vieläkin, minkä nimessä on mukana sana kyrkby/kirkonkylä. Täby kyrkby on tunnettu siitä että siellä asuu paljon tukholmalaisia lääkäreitä.

PS:Täby niminen kirkko sijaitsee myös Örebron seurakunnassa.

Busseja kulkee Vikingavägenillä, mitkä kulkevat Täbyn kartanon ohitse. Itse kirkko sijaitsee Kyrkvägenillä mikä on Vikingavägenin sivutie. Bussipysäkin nimi on Täby kyrka. 

Bussit 610, 611, 616, 687 ja 690 pysähtyvät tässä. Lähin metroasema sijaitsee Danderydin sairaalan luona ja Odenplanilta pääsee suoraan bussilla Täby kyrkby'hyn.

Tuo 265 tie (Norrutsleden) kulkee E4 ja E18 teiden välillä.

Täbyn kirkko on yksi Tukholman kaunemmista kirkoista, varsinkin sisältä päin. Se rakennettiin 1100-luvun puolivälissä ja lisäyksiä tehtiin 1300- ja 1400-luvuilla. Siis katollisella ajalla!

Kirkko tunnetaan parhaiten Albertus Pictorin 1480-luvulla tekemistä hyvin säilyneistä kalkkimaalauksista. Pictoriuksella oli oppipoikia jotka ovat varmasti olleet mukana auttamassa Albertusta, sillä kirkon sisus on täpösen täynnä kalkkimaalauksia.

Avoinna:

 ma-ti 8.00-16.30

ke 13.00-16.30

to-pe 8.00-16.30

la 10.00-17.30

su 9.00-16.00

Yleisiä vierailuaikoja voi olla vaikea suositella, koska kasteitilaisuuksia, häitä ja hautajaisia järjestetään kirkossa melkein joka päivä. 

Parasta on soittaa vahtimestarille aamulla (arkisin) 8.00-9.00, puh. 580 035 82 saadaksesi selville, mitä kirkossa sinä päivänä tapahtuu. Suurempien ryhmien on tilatava aika etukäteen puh. 08-580 035 05.

Täbyn kirkko on erittäin suosittuu kohde ja  kirkko on kulttuurisuojattu rakennus. 

Ruotsalaisille kirkoille tyypillien kellotapuli

Täbyn kirkon kellotapuli sijaitsee kukkulalla kirkon pohjoispuolella ja se pystytettiin vuonna 1736.

Alltaritaulu on 1400-luvulta 

Alttaritaulu suljetussa muodossa

Täbyn kunnassa on erittäin paljon muinaisjäännöksiä. Täällä alkoi jo pronssikaudella syntyä yksinkertainen viljelykulttuuri.

Jarlabanken riimukivi seisoo ensimmäisenä Runriketin riimukivireitin varrella. Vallentuna sjön järven ympärillä sijaitsee 9 mielenkiintoista kohdetta!

Jarlabanke Ingefatsson oli alueen suurmies 1000-luvulla ja tämä riimukivi on hänen hautakivensä. Kivi seisoo ensimmäisenä Runriketin riimukivitien varressa.

1000-luvulta lähtien Täby esiintyy paikan nimenä Jarlabankenin viikingin ajan riimukivessä. Täbyn kirkko sijaitsee yhdessä Upplandin muinaisjäännösten rikkaimmista seurakunnista, mikä viittaa varhaiseen asukastiheyteen. 

Nykyään on Täbyn seurakunta väkirikkain seurakunta koko maassa. Täbyn kirkko on eniten käytetty, vaikka se on puolen kilometrin päässä nykyisestä kunnan keskustasta, se kuuluu Ruotsin erikoisimpien ja kuuluisimpien kirkkojen joukkoon. 

Stigporten oli keskiajalla melkein jokaisen kirkon edustalla, mutta nykyään niitä näkee harvoin. Sille ei taida olle suomalaista nimeä. Ruotsissa stigporten on tavallisin nimitys kirkkoon johtavlla portilla, mutta sillä on useita muitakin nimiä, kuten stiglucka, steglucka ja stegport. Joidenkin kirkkojen edustalla on ollut pieni rakennus portin sijasta, minkä läpi kuljettiin kirkkoon.

Portin lävitse kannettiin ruumiit kirkkomaalle. Portista pääsi luonnollisesti myös kirkkoon, vaikka portin varsinainen merkitys on ollut ruumita varten. Englannissa portteja on kutsuttu jopa nimellä ruumisportti, minkä läpi ruumiit tuotiin kirkkomaalle haudattaviksi.

Panorama virailu kirkkosalissa!

Täbyn kirkon saarnastuoli on kuningas Karl XI:n lahja kirkolle 1690-luvun alussa ja luultavasti valmistettu 1630-luvulla. Se oli aiemmin Tre Kronorin linnan linnakirkossa, mikä paloi muutamaa vuotta myöhemmin. Tämä tarkoittaa, että saarnatuoli on yksi harvoista vanhasta linnakirkosta säilyneistä esineistä.

Kaksi kattokruunuista on 1600-luvulta ja kolmas 1800-luvulta. Suuri katosta roikkuva 1600-luvun kruunu, mikä on lähinnä kansliaa, on valmistettu messingistä. Se on noin metrin korkea ja siinä on 14 säteilevää, ylöspäin nousevaa 'käsivartta'.

Ne ovat antaneet kirkkoon aikanaan seurakuntalaiset: Ebba Sparre, Anna Maria von Balthazar ja Samuel Helding ja kertovat jotain historiasta. Ebba Sparre (1660–1715) asui Näsbyn kartanolla Täbyssä miehensä paroni Carl Falkenbergin kanssa.

Alttarikaappi on 1400-luvun lopulta ja siinä on kuvattu muun muassa Jeesus ristillä ja kaksitoista opetuslasta. Se on kaappi ovilla, joita voit avata ja sulkea. Se on valmistettu tammesta ja sen korkeus on 186 cm ja leveys 342 cm.

Joka vuosi pyhän viikon yhteydessä, mikä  on pääsiäistä edeltävä viikko, kaappi suljetaan ja maalaussarja ilmestyy taakse. Siinä on neljä aihetta: viimeinen ehtoollinen, paavi Gregorin messu, Marian kuolema ja taivaaseenastuminen sekä Marian kruunaus.

Saarnatuolia lähinnä olevassa ikkunassa, Täbyn kirkon pohjoispuolella, roikkuu pienoislaiva, joka on varustettu tykeillä ja muilla tarvikkeilla. Se on niin kutsuttu votiivilaiva (votive tulee latinan sanasta lupaus) tai kirkkolaiva, kuten sitä myös kutsutaan. Samanlaisia ​​laivamalleja roikkuu monissa Ruotsin kirkoissa.

Tämän tyyppisellä lahjalla on pitkät perinteet, ja se oli jo olemassa kreikkalaisten ja roomalaisten keskuudessa. Mutta useimmat ruotsalaisten kirkkojen votiiviastiat ovat 1600- ja 1700-luvuilta.

'Döden spelar schack'/kuolema pelaa shakkia. Maalaus inspiroi Ingmar Bergmania kohtaukseen elokuvassaan 'Seitsemäs sinetti' vuodelta 1957.

Bromman kirkon yeheydessä olen kertonut Albertus Pictorista aikaisemmin täällä.

Näsbyparks kyrka, Djursholmsvägen 59

Vuonna 1972 Täbyn seurakunta sai rakennusluvan ostettua kiinteistön osoitteesta Djursholmsvägen 59, jonne nykyinen kirkko myöhemmin rakennettiin vuodesta 1978 alkaen. Rolf Bergh oli arkkitehti, joka sai tehtäväkseen suunnitella kirkon. Hänet profiloitiin kirkkoarkkitehdiksi. 1960-luvulla hän suunnitteli yhdessä pappi Olov Hartmanin kanssa eräänlaisen siirrettävän tai koottavan ns. kiertokirkon: studiokirkon. Ateljeekirkko voitiin sekä siirtää että helposti kalustaa sisältä eri tavoin käytettäväksi.

 Näsbyparkin kirkon pääalttari

Virtuaalinen vierailu!

Näsbyparkin kirkon kirkkohuone on työhuonetyyppinen, huone, jonka arkkitehti Rolf Bergh on kehittänyt 1950-luvulta lähtien läheisessä yhteistyössä Olof Hartmanin kanssa Sigtunassa. Tyyppi perustuu keskuskirkon ajatukseen läheisyydestä, että ihmiset kokoontuvat "luonnolliseen yhteisöön", kuten arkkitehti sanoo, alttarin ja huoneen kulttihuonekalujen ympärille. Siksi tuolit sijoitetaan muun muassa ympyrään. Sekä kirkkohuoneet että kalusteet ovat vaaleaa puuta. Alttari, kasteallas ja saarnatuoli on suunnitellut Rolf Bergh. Alttarin takana roikkuu Olle Aldrinin risti taiteilija Karin Walden kutomaa kuvakudosta vasten.

Tibble kyrka, Attundavägen 3

Virtuaalinen vierailu kirkkosalissa!

Tibble kyrkan kirkko sijaitsee Täbyn centrumissa/kekustassa.  Nimi Tibble tulee itse asiassa sanasta "Thik böle", joka tarkoittaa tiheästi asuttua kylää. Vuonna 1965 julkistettiin arkkitehtuurikilpailu, johon osallistui 91 ehdotusta. Sen voitti tanskalainen arkkitehtitiimi, ja taiteilija Mogens Jörgensen vastasi lasimosaiikista, josta kirkon ulkoseinät muodostuisivat.

https://www.svenskakyrkan.se/taby/tibble-kyrka

https://medeltidbild.historiska.se/medeltidbild/

Gribbylunds kappeli

Virtuaalinen vierailu!

Sankt Olofs kyrka, Viggbyholm

Kirkko rakennettiin jo vuonna 1929 Kristinebergin kappeliksi St. Göranin seurakuntaan. Kappelista tuli sitten malli Pyhän Olofin kirkolle, jonka suunnitteli arkkitehti Evert Milles. Kirkko siirrettiin ja rakennettiin uudelleen vuonna 1941. Rakennuksen yläkerrassa on kirkkohuoneet sakristeineen ja alakerrassa seurakuntakerros.

Satoi lunta

Luonnonreservaatit Tukholman kaupungissa