Nyt on alkanut kesäsesonki Tukholmassa. Lämpötilat läheltelee +20 astetta tällä viikolla. Joten nyt on aika esitellä yksi Tukholman suosituimmista kesä-kalhviloista, mikä sijaitsee Drjurgårdenin sarella, Blockhusuddenin niemellä. Tämä niemi on aitiopaikka katsella meriliikennettä ja samalla nauttia kahvilan tarjouksista.
Blockhusudden Djurgårdenin saarella
Blockhusudden on Djurgårdenin saaren itäisin niemi Tukholmassa, kuninkaallisen Djurgårdenin alueen itäpuolella. Niemi rajoittuu pohjoisessa ja idässä Lilla Värtaniin ja etelässä Tukholman laivareittien sisääntuloon.
Aikoinaan Blockhusuden oli oma saari mutta maannousu johtii siihen että niemi liittyi yhteen Djurgårdenin saaren kanssa. Pohjoispuolella Djurgårdenin saari on Isbladskärret nimistä suoperäistä aluetta vieläkin, mutta ajan kanssa se kuivuu.
Tääne voi kävellä koko matkan pitkin Djurgårdsvägenin rantakujaa, mikä on Tukholmann kaunein ja viihtyisn kuja. Matkan varrella on paljon nähtävää ja koettavaa, kuten Prins Eugens Waldermarsudden taidegalleria. Väliä on noin 2,5 kilometriä. Suosittelen ottaa bussin ainakin toiseen suuntaan. Ja eväät mukaan! Kavilassa sitten voi käydä juomassa kahvit.
Täältä on kolme siltaa Östermalmin puolelle Djurgårdsbrunnin kanavan ylitse. Se vastarannan kuja on myös ihastuttava patikkareitti.
Saaritsolaivan(kuvassa) laituri sijaitsee lähellä bussipysäkkiä
Ihana levähtämispaikka Blockhusuddenissa, missä voi syödä eväänsä.
Täcka udden, Wallenbergien heiän oman pankin SEB ja heidän investointifriman Investor edustusrakennus. Tästä ohi kulkee ihana Djurgårdenin rantakuja.
Isbladskärretin suoalue on osa Kansalliskaupunkipuistoa
Vuodesta 2010 lähtien kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin rakkauspolku on johtanut Isbladskärretin länsipuolta pitkin. Polun suunnitteli Djurgårdsförvaltningen vuonna 2010, ja se oli Maailman luonnonsäätiön lahja morsiamelle, kruununprinsessa Victorialle ja prinssi Danielille.
Skottlantilaista ylämäänkarjaa on täällä laitumella kesäisin.
Suoalueella on vuodet ympäri 50 lehmää, ylämaankarjaa, laitumella. Taalviaikaan alue on on märkää, mutta kesällä paljon kuivenpaa. Kesäiakaan alue kuhisee monenlaisita linnuista.
Blockhusudden oli aikoinaan kekskiajalla saari, ja saarella oli kaksi tullirakennusta, mitkä näkyy yllä valokuvassa.
Blockhus tarkoittaa puusta ja kivestä valmistettua rakennusta, mikä on rakennettu puolustustarkoituksiin. Se on joko suorakaiteen muotoinen tai ristin muotoinen. Tällä niemellä vartioitiin kaupunkia vihollisilta.
Niemi on erittäin haravan asuttua. Tänne sai vain erityiset merkkihenkiöt rakentaa huvilansa.
Villa Eolskulle, minkä omisti Ernst Thiel, rikas taiteenkeräilijä. Rakennus on nykyään Thielska Galleriet, yksi Tukholman upeimista taidegalleriosita.
Tukholmassa on kirsikkapuita ympäri kaupunkia ja esikaupkialueillakin. Videolla nähdään Kungsträdgårdenin puutarhan kirsikkapuut.
Eilen oli kuninkaan syntymäpäivä. Hän täytti 77 vuotta, mutta syntymäpäivää ei juhlita lainkaan. Saattaahan kuninkaan parhaat ystävät käydä tänään kuninkaan luona kahvilla.
Kuninkaan kalenteri on täynnä työtä. Huomenna lähtee kuningas ja Sivlia Viroon valtionvierailulle, mikä kestää muutaman päivän. Sieltä sitten melkein soraan Buckinghamin palatsiin ja Westminster Abbeyn kirkkoon Lontooseen, missä juhlitaan kuningas Charlesia ja sen jälkeen melkein suoraan takaisin Ruotsiin Härnösandiin, missä julhlitaan kuningas Carl Gustavia, joka on istunut 50-vuotta virassaan. Kuningas tulee tekemään monta vierailua ympäri Ruotsia juhlavuotensa takia.
Tätä vauhtia jatkuu kuukaden päivät. Kuninkaalla ja Silvialla on yleensä vain yhtenä viikon päivänä vapaata ja sen lisäksi perjantai illat vapaata. Ikä alkaa heitä jo painamaan, joten taitavat olla saanet joitakin lisäpäiviä silloin tällöin vaapaata.
Maaliskuussa oli kuningas ja Silvia kahden viikon privaattimatkalla, Seychellien saarella kuninkaan sydänleikkauksen jälkeen. Leikkaus oli pieni operaatio. Samalla saarella missä Madeleine ja Chris O'Neil olivat häämatkallaan. Kuninkaalta ei kannata kysyä mitään Madeleinesta, sillä hän ei suostu hänestä puhumaan. Madeleine on ollut kuninkaalle murheenkryyni.
Kesäkuussa kuningas ja Silvia matkustaa Ölantiin kesä-asunnolleen viettämään lomaa.
PS. Kävin laittamassa tähän jälkeenpäin videon vahdinvaihdosta Kuinkaan linnan sisäpihalla, mihin kuningas osallistuu silloin tällöin ja varsinkin hän tekee sen aina syntymäpäivänään. Carl Philip on aina tilaisuudessa isänsä kaverina, seisoo kuninkaan takana. Kuningasperhe sai linnan sisäpihalle päin parvekkeen, mistä he voivat seurata vahdinvaihtoa ja vilkutella kansalaisille, ettei tarvitse roikkua ikkunoista, kuten he ovat aikaisemmin tehneet.
Jos joku ihmettelee että miksi en käytä titteleitä, niin kerron ettei Ruotsissa ole tapana käyttää kenestäkään titteleitä, vain pelkkiä nimiä tai sinutella. Mediassa käytetään kuninkaasta usein miten vain nimitystä kuningas ja Silviaa kutsutaan nimellään. Sen sijaan kuningas ja Victoria käyttää yleensä tittelitä kun he puhuvat jukisista henkilöistä, syystä että jokainen saa tietää että kenestä on kyse, koska saman nimisiä henkilöitä on yleensä useita.
Kun media asettaa jonkin kysymyksen kuninkaalle tai Victorialle niin he käyttvät sanaa kuningas ja kruununprinsessa, esim 'mitä mieltä on kuningas....', 'mitä mieltä on kruunprinsessa'. Heitä ei teititellä, koska Ruotsissa ei ketään teititellä. Te-sanaa käytetään vain monikossa.
Kirkko on avoinna lauantaisin ja suununtaisin kello 11-16. Tänne Härkebergaan löytää parahaiten kun ajaa Enköpingin tai Skolstan kautta.
Kirkossa on mahdollista opastaa itseään cd-levyjen avulla neljällä kielellä (ruotsi, englanti, saksa, suomi).
Nämä Upplantilaiset kirkot ovat aivan omaa luokkaansa kirkollisessa historiassa. Ruotsissa ei ole valtion kirkkoa, vaan kirkot ovat nykyään yksityisiä hiippakuntien vastuulla olevia rakennuksia. Valtio kuitenkin maksaa jonkin verran jokaiselle seurakunnalle tukea, samoin kaikille suurimmille uskontokunnille.
Uppsalan läänissä, mikä on pienempi alue kuin Upplannnin maakunta, on 135 kirkkoa, vaikka kirkothan jaotellaan hiippakuntien mukaan eikä lääneittäin. Uppsalan hiippakunta oli vuoteen 1973 saakka Uppsalan arkkihiippakunta, siis kaikkien hiippakuntien pää-hiippakunta. Hiippakuntan kuuluu 169 seurakuntaa ja krikkoa. Koko maassa on 3700 kirkoa. Ruotsin privaatti kirkko on vastuussa maan suurimmasta yhtenäisestä kulttuuriperinnöstä.
Upplannin maakunta oli aikoinaan jaettu kolmeen niin sanottuun Folklandiin/kansamaahan, Tiundaland, Attundaland ja Fjärdrundaland. Ruotsin alueilla oli omat lakinsa alunperin. Ruotsista tuli yhtenäinen valtio vasta kuningas Gustav Vasan otetttua vallan 1500-luvulla.
Sitä ennen alueita hallittiin maakäräjillä, missä valittiin kuninkaatkin ja maakäräjät kantoivat veroja. Maakäräjät sitten myöhemmin muokkautuivat 'sotenmaakunniksi', joilla on terveydenhuolto, infrastruktuuri ja kulttuuri vastuullaan. Ruotsissa siis oli niin sanotut 'sotemaakunnat' paljon aikaisemmin kuin Ruotsi sai eduskuntaa. Ruotsissa he saavat kantaa vieläkin veroja. Jokainen maksaa kunnalisverotuksen yhtydessä noin 10-12 % tuloistaan 'sotemaakunnalleen.' Täältä löytyy lisää infoa aiheesta!
Attunda nimitys on vieläkin jäljellä Attunda Tingasrätt/Attundan käräjäoikeus, mikä sijaitsee Tingsvägen 11, Sollentuna.
Upplantilaisille kirkoille on ominaista että niistä puuttuu kirkontornit. Sen sijaan kirkkojen ulkopuolella seisoo puusta rakennttu kellotapuli. Upplantilaisissa kirkoissa on yleensä myös runsaasti kalkkimaalauksia. Maalukset maalattiin Raamatun kertomusten mukaan, jotta kaikki hekin jotka eivät osanneet lukea tai heillä ei ollut Raamattua, pystyivät maalauksista näkemään raamatullsia tapahtumia ja kertomuksia. Härkebergan kirkkoon maalasi Albertus Pictor runsaasti kalkkimaalauksia1480-luvulla.
Upplannissa on myös sijainnut 1600-1800-luvilla erittäin paljon ruukkiyhteiskuntia, joistakin niistä on kehkeytynyt mordeneja yhtiöitä, mitä ovat nykyään päässet börssiin. Kukaan ei taida olla laskenut kuinka monta ruukkia Ruotsissa on ollut, mutta ehkä lähemmäksi sata. Ykistään Upplannissa on sijainnut 24 ruukkiyhteiskuntaa. Smålannissa 33...
Härkebergan seurakunta Upplandissa oli osa Trögdin piirikuntaa, on ollut osa Enköpingin kuntaa vuodesta 1971 ja vastaa Härkebergan piiriä vuodesta 2016. Täällä asuu vain noin 100 asukasta, joten mikää suuri metropoli tämä ei ole, mutta alue on ollut asuttua jo keskiajalla. Härkeberga on kuulu kirkostaan ja Kaplangårdenistaan.
Kirkko on keskiaikainen harmaasta kivestä ja tiilestä rakennettu salikirkko. Kirkkosali, kuori ja sakristia rakennettiin vuosina 1280-1310, kun taas asehuone lisättiin 1475-1480. Tunnettu ja ahkera kalkkimaalari maalasi kalkkimaalauskia kirkon sisätiloihin 1400-luvulla.
Härkeberga sijaitsee Enköpingin lähettyvillä. Sinne on matkaa noin 60 kilometriä Tukholmasta, mutta E18 tietä pitkin matka taittuu nopeasti. Loppumatkan voi tehdä ajamalla Skolstan kautta, jos ei välttämättä halua tutustua Enköpingiin. Enköping on kaunis kaupunki, missä erittäin paljon puistoja. Olen siitä tehnyt postauksen täällä.
Härkeberga kaplansgård/Härkebergan kaplaanin kartano Härkebergassa Enköpingin kunnassa on hyvin säilynyt 1700-luvun Keski-Ruotsin maatilatyyppinen maatila, joka on ollut Pohjoismaiden museon omistuksessa vuodesta 1929. Tämä on avoinna vuodet ympäri. Kesäaikan voi istua nurmikolle puitten katveeseen ja syödä eväänsä, sillä juhannusaattona täällä juhitaan juhannusta ja istutaan ruohikolla ja nautitaan kesän atimista.
Kaplansgården koostuu yhteensä 17 punaisesta puurakennuksesta, jotka kaikki on ryhmitelty Mangårdenin ja sikalan ympärille. Mangårdenissa asui pappi, joka oli myös maanviljelijä, ja eläintilalla pidettiin eläimiä. Muita rakennuksia ovat navetta, talli ja majataloja puimala. Suurin osa rakennuksista on 1700-luvulta, mutta kalustukset näyttää siltä mitä se voisi näyttää yksinkertaisemmassa kodissa 1840-luvulla. Tilalla on myös pieni puutarha, jossa on hedelmäpuita ja perinteisiä perennoja.
Härkeberga kuuluu Nordiska museet/pohjolan museolle. Sisäpihalle ja rakennusten ympäristöön voi tutustua omatoimisesti. Pandemian ajalla tila oli suljettu. Kannattaa aina ensin tarkastaa aukiolojat ennen kuin lähtee matkaan.
Härkeberga Kaplansgård/kapplaisen kartano sijaitsee perinteisessä rivikylässä päätien varrella, mikä on nykyään maantie. Tila on koskematon Keski-Ruotsin tyyppinen maatilamuodostelma. Se koostuu seitsemästätoista puurakennuksesta, jotka on ryhmitelty kartanon ja karjatilan ympärille. Vanhimmat ovat 1600-luvulta, ja niillä kaikilla on ollut erityistehtävänsä. Pappi oli puoliksi maanviljelijä. Asuintaloista näkee vieläkin, miltä se saattoi näyttää pappilassa 1840-luvulla.
Kaplaanin kartano/kappslaisen kartano
Pappi (entinen kappelipappi, kappeliseurakunnan pappi) oli Ruotsin kirkossa ennen kirkkoherran apulaisen arvonimi. Suomessa on vieläkin kapaaneja, jotka ovat kirkkoherran apulaisia.
Tyypillistä upplantilaista viljelyaluetta silmin kantamattomiin
Härkeberga sijaitsee Tukholmasta noin 60 kilometriä luoteiseen päin. Härkeberga sijaitsee lähellä Enköpingiä ja tämä entinen kirkonkylä kuuluu nykyään Enköpingin kuntaan. Täällä asuu vajaat 200 asukasta. Omalla autolla E18 tietä lähelle Enköpingiä Trafikplats Grillyn kohdalla. Tässä voi poikketa E18 tieltä oikealle ja ajaa Skolstan kautta edellean Härkebergaan.
Museoalue on laaja ja siellä sijaitsee useita kohteita ja Museomyymläkin löytyy täältä sekä ravintola että kahvila, joten on varattava aikaa käynnille.
Aukioloajat:
joka viikonpäivä kello 10-17 ja
keksiviikkoisin kello 10-20
Sisäänpääsymaksu:
aikuiset 140 kr, eläkeläsiet 129 kr
lapset alle 18 vuotiaat ilmainen sisäänpääsy
Rakennusten ympäristössä on mahdollisuus tutustua omatoimisesti. Kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille Härkebergan kirkkokylän ympäristöstä löytyy suuri määrä muinaisjäännöksiä hautausmaiden, kalliokaiverrusten, kumpujen ja kiviasetelmien muodossa. Litslenan keskiaikainen kirkkoympäristö oikeustaloineen ja majataloineen on myös helpon matkan päässä.
Härkeberga on entinen kirkonkylä Enköpingin kunnassa. Olen Enköpingin alueesta kertonut jo aikaisemmin täällä. Kylä koostuu mökeistä ja omakotitaloista sekä maatiloista ja kaiken keskellä seisoo kirkko.
E18 Eurooppatie kulkee läheltä Härkebergaa. Tie kulkee Oslon ja Tukholmaanvälillä. Läänintie C 563 kulkee Härkebergan kylän lävitse. Läänintietä C 559 päsee Härkebergasta Enköpingiin.
Sisäpiha ja rakennusten ympäristö ovat avoimia tutustuttavaksi omatoimisesti. Kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille Härkebergan kirkkokylän ympäristöstä löytyy suuri määrä muinaismuistomerkkejä hautausmaiden, kalliokaiverrusten, kumpujen ja kiviasetelmien muodossa. Litslenan keskiaikainen kirkkoympäristö oikeustaloineen ja majataloineen on myös lyhyen matkan päässä.
Härkebergan entinen kirkonkylä sijaitsee Enköpingin kunnassa, noin 10 kilometriä pohjoiseen päin Enköpingistä, Upplannin maakunnassa. Tukholmasta on sinne noin 70 kilometriä. Ensin E18 tietä, siitä sitten Skolstan kautta Härkebergaan. Kylässä on Kaplaaninkartano ja kirkko, Härkebergan säätykartano. Kylää ympäröi suuret maatilat. Iso hevoskartanokin löytyy, missä sijaitsee myös kiinteistövälitys. Tämä on perinteisesti maanviljeys- ja karjatalousaluetta.
Härkebergassa asuu nykyään vain 180 henkeä. Täällä elettiin jo keskiajalla. Pronssikaudelta lähtien on hajallaan olevia hautakumpuja, raunioita, useita kulhokuoppa-esiintymiä ja noin 20 kalliotaidetta. Rautakaudelta lähtien on useita hautakenttiä.
Härkeberga seurakunta kuuluu Litslenan seurakuntaan yhdessä Listlena ja aivan erikoisen kauniin Husby-Sjustolftin kirkkojen kanssa. Kaikki kolme kirkkoa ovat näkemisen arvoisia. Kirkot ovat 1100-luvulta. Tämä Enköpingin alue on eritäin historiallista. Täällä on paljon erittäin pieniä kyliä, joissa kaikissa sijaitaee ikivanha kivikirkko.
Vuoteen 1971 saakka alue kuului Trögdin kihlakuntaan kuten muutkin alueen pikku kylät, Hacksta, Löt, Villberga, Husby-Sjutolft, Litslena, Boglösa, Lillkyrka, Vallby, Kungs-Husby, Veckholm ja Torsvi. Nykyään nämä kaikki kuuluvat Enköpingin kuntaan.
Tämä alue Upplannissa on perinteisesti nimeltään Fjärdhundraland. Fjärdhundralandin kotisivuilta löytyy paljon infoa, yöpymispaikoista, ruokapaikoista, kirkoista, kirpputoreista, kartanoista, linnojen kahviloista, uimarannoista, maatiloista, joissa voi käydä ostoksilla jne. Pitää varautua siihen, ettei täällä ole ruokakauppoja eikä bensiiniasemia kovinkan tiheässä. Tämä on syvää maaseutua.
Yöpymispaikkojakin löytyy. Härkebergasta ei saa ruokaa, mutta maatiloilla ja nähtväyyksissä on useinmiten mahdollisuus ruokailla. Omat eväät ja juomat on parasta ottaa mukaan ja rauhallisia levähdyspaikkoja löytyy mielin määrin. Olen aikaisemmin jo liikkunut tällä alueella Uppsalan, Enköpingin ja Sigtunan välisellä alueella. Erittäin mielenkiintoinen alue. Tänne on parasta mennä kesäkaudella, ehdottomasti, silloinon kirkotkin avoinna turisteja varten. Tämä on eräänlainen paratiisi maanpäällä. Fjärdhundraland on yksi ns keskiaikaisista folklandet/kansanmaista. Ruotsiahan ei valtiona ole ollut kauaakaan, jos ottaa mittaa historiasta. Ensin oli nämä folklandet, sitten maakunta, sitten kunnat ja vasta viiimeksi syntyi valtio. Joten euduskuntalaitos on moderni keksintö.
Ruotsalaisilla kunnilla on vahva itsemääräämisoikeus jo keskiajalta lähtien. Kuntien omalla vastuulla on paljon kansalaisten hyvinvoinnista johon valtio ei voi puuttua. Valtio maksaa toki tukiaisia sen mukaan kuinka moni kuntalainen on tarvinnut palveluja tai apua.
Maakunnilla oli alkuun ensioikeus veronkantoon, ja lakien säätelyyn. Maakunnat valitsivat myös kuninkaat, joita oli siellä täällä, mutta yksikään kuningas ei tiennyt että missä kulki rajat, koska niitä ei ollut. Tuskin se heitä kiinnostikaan.
Maakunnat ovat myös jo kauan hoitaneet terveydenhuollon Ruotsissa. Niitä kutsutaan regioneiksi nykyään, aikaisemmin Landstingeiksi/maakäräjiksi. Tuo sana landsting tulee siitä että maakunnissa oli omat lait ja oikeutta käytiin ting' eissä. Tanskassa ja Norjassa on sana tinget vieläkin käytössä.
Härkeberga sijaitsee keskellä Fjärdhudralandetia. Täällä sijaitsee mm ns Kaplansgård, jota hoitaa Nordiska Museet.
Täällä sijaitsee myös yksi Ruotsin kauneimmista kirkoista, Härkeberga kyrkan. Kirkon on rakentanut ja kustantanut maanviljelijät ei aateliset kuten usein on ollut laita.
Tyypillinen upplantilaisen kartanon piha
Sana gård tarkoitta kartanoa, pihaa, tarhaa... ja sana liitetään usein monen moniin eri tarkoituksiin. Sana on siis saanut alkunsa aidatusta tai rakennuksilla suljetusta pihasta ja nykyään se liitettään Ruotsin kielessä monen moniin kymmeniin muihin sanoihin, kuten tässä yehteydessä sanaan Kaplansgård(/Kaplanain kartanoon.
Kaplansgården koostuu yhteensä 17 punavärisestä puurakennuksesta, jotka kaikki on ryhmitelty kartanon ja tilan ympärille. Pappi, joka oli myös maanviljelijä, asui kartanossa, ja eläimet asuivat tilalla. Muihin rakennuksiin kuuluu muun muassa lato, tallit ja mökki. Suurin osa rakennuksista on peräisin 1700-luvulta. Pihalla on myös pieni puutarha, jossa on hedelmäpuita ja monivuotisia marjapensaita.
Kaplansgårdenissa pidetään erilaisia tapahtumia, kuten markkinoita, juhannusjuhlia ja pelimiesten tapaamisia järjestetään vuoden aikana Härkeberga Gillen järjestelyllä.
Härkebergan kirkko
Kirkko on suuri nähtävyys ja siksi sitä pidetään avoinna vierailijoille. Härkebergan kirkko sijaitsee kulttuurimaisemassa, jossa on runsaasti muinaisjäännöksiä. Tämä kirkko on Upplannin suosituimpia kirkkoja.
Kirkko on avoinna kesäkaudella (toukokuusta syyskuuhun) keskiviikosta suununtaihin kello 10-16 ja talvikaudella (lokakuusta huhtikuuhun) lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11-16 . Mahdollisuus suomenkieliseen opastukseen cd-levyn avulla.
Kirkkoon kuuluisa etenkin maailmankuulun kalkkimaalari Albertus Pictorin kalkkimaalaukista 1400-luvulta. Kirkkosali on täpötäynnä kalkkimaalauksia. Hän on maalannut kalkkimaalauksia ehkä noin 30 kirkkoon Upplannin ja Södermanlandin maakunnissa.
Muutkin Enköpingin pastoraatin kirkot ovat nähtävyyksiä. Kesälomien aikana pidetään kirkkoja avoinna ohikulkevien turistien takia.
Ruotsissa on noin 3700 kristillistä kirkkoa. Keskiajalla rakennettiin 2350 kirkkoa.
Minä tykkään näistä krusifikseista, mitkä usein ovat vanhimpia esineitä ruotsalaisissa keskiaikaisissa kirkoissa. Krusifiksin paikka tuossa pääalttarin kaaressa on ideaalinen. Tämä krusifiksi on 1300-luvulta, joten tämä on Ruotsin vanhimpia krusifiksejä.
Alttari on valmistettu puusta noin vuonna 1750.
Penkkiriveissä oli alaunperin paikka kullekin herrasväkeen kuuluvalle oma paikka. Palvelusväki sai seisoa kirkkosalin perällä. Penkkirivit rakennettiin vuonna 1755 ja moni raapusti puumerkkinsä oman penkkirivensä oveen.
Mahtava kellotapuli
Härkeberga kyrka, Korsriddarans kyrka/Tempeliritarien kirkko, Temppeliritarit tekivät ristiretket Jerusalemiin.
