Slussen

Liljeholmin silta

Liljeholmsbron silta on kaksois-klaffisilta, mikä aukaistaan korkeammalle laivaliikenteelle silloin tällöin. Toinen klaffisilta on Danvikenissä, mistä lahden vesi juoksee Itämereen, tai Saltsjö'hön/Suolamereen, kuten tukholmalaiset sitä nimittää. 

Slussenin vanha silta taustalla ja uusi niin sanottu Gudlbron silta edustalla.

Slussen on kanava, sulku, joka erottaa Itämeren Mälaren järvestä. Slussen sijaitsee keskellä Tukholmaa ja on aina ollut todellinen pullonkaula, jonka kautta on useimmiten pitänyt kulkea. Vielä tänäkin päivänä pohjois-itä suunnassa kulkevat joutuvat kulkemaan ainakin melko läheltä Slussenia ja julkinen liikenne kulkee suurelta osin Slussenin kautta. Lännestä päin taas Tukholman pohjois- ja eteläpuoli on helppo lähestyä, jopa itäiseltäkin puolelta pääsee helposti keskikaupungille.

Slussenin metroasema avattiin 50-luvulla, ja sitä ennen Slussenilla pysähtyi raitiovaunut. Tukholman enismäien raitiovaununlinja alkoi kulkemaan vuonna 1910 Kunsholmenilta Slussenin kautta Enskedeen. Metroliikenne alkoi vuonna 1950. Slussenilla kohtaa metron vihreä ja punainen linja. Slussenilla sijaitsee myös Saltsjöbadenin paikallisjunan pääteasema. Täältä lähtee myös bussit Nackaan ja Värmdöseen. Bussipysäkit sijaitsee Södermalmstorgerilla ja Katarinavägenillä.

Slussen on nykyään Tukholman läänin toiseksi suurin likkennesolmu ja Ruotsin eniten likennöity ja suurin bussien kohtauspaikka. Pävittäin Sussenilla vaihtaa kulkuneuvoa noin 150 000 henkeä. Busseilla kulkee noin 50000 ja metrolla 80000 henkeä päivittin ja paikallisjunalla loput. Aamuruuhkassa ajaa noin 220 bussia tunnissa Slussenin kautta.

Tämä vanha Slussenin alue on purettu ja rakennettu uudestaan.

Ravintoa Strömmen, ennen vanhaan 

Slussen rakennettiin vuonna 1935 eräänlaiseksi liikennesolmuksi. Tuolla maanalla on niin metrojunalinjoja kuin bussilaitureitakin. Tässä vasemmalla sijaitsee myös Saltsjöbanan paikallisjunan laituri. Kaiken lisäksi tässä on Slussenin kanava, joka valmistui jo hieman aikaisemmin 30-luvulla. Alkuun tästä kulki myös raitiovaunulinja ohitse. Alkuperäisen sulun nimi oli Karl Johansslussen.

Slussenin rakentamien oli suuri projekti siihen aikaan. Tarvittiin neljä arkkitehtiä joista yksi kävi opiskelemassa liikennearkkitehtuuria USA:ssa. Suunnitelu oli siis erittäin hyvin tehty ja tulos oli mestarillinen. Alueen sydän tuli olemaan alueen keskellä joka rakennettin komikerroksiseksi.  

Tässä keskellä kohtasi kolme tietä toisesna kolmella eri tasolla. Kaiken tämän päälle tehtiin ravintolarakennus ja sen alle  joitakin myymälöitä ja yleiset vessat. Mutta kenellekään ei tullut mieleenkään että väkiluku tulee kasvamaan ja auto- ja juanaliikenne lisääntymään sen myötä. Kehitys on kulkenut nopeammin kuin kukaan olisi aavistanutkaan.

Gondolen on  ravintola tuolla ylhäällä. Kuvassa vasemmalla on Katarinahissen mikä tulee jäämään jäljellä vielä uusrakennuksen jälkeenkin. Hissistä lähtee kävelysilta Katarinavägenin tien ylitse Södermalmille.

Katarinan kävelysilta jatkuu vielä rakennuksen toisella puolellakin. Silta kulkee korkealla Katarinavägenin ylitse Katarinabergetin päälle.

 Katarinan kävelysilta johtaa Mosebacken torille.

Slussenia on rakennettu uudestaan moneen kertaan, varsinkin uusia siltoja on rakennettu. Jatkuvasti on puhuttu siitä suuresta peruskorjauksesta joka on edessä, mutta moni on luullut ettei sitä taida ikinä tulla. Slussen on se aihe josta tukholmalaiset keskustelvat eniten. Slussenista on kaikilla oma mielipiteensä.

Kun Centralbron sillat rakennttiin niin se auttoi hyvin paljon liikkumista ja ennnen kaikkea säästyttiin kulkemaan Sluessenin kautta. Säderledstunneli etelästä päin johtaa Centralbron sillalle, mikä kulkee Gamla Stanin kautta päärautatieaseman taakse ja siitä edelleen pitkin Klarabergin rantaa Karoliinisen sairaalan ja Karolinisen instituutin luokse, missä tie kohtaa E4 ja E20, jotka ovat osa Tukholman kehätietä.

Centralbron silta Gamla Stanin ja Riddarholmenin kohdalla. Metrojunat kulkee myös siltaa pitkin. 

Tuo talo Srömsborg, kuvassa keskellä on ollut kauan suomalaisten suosima tanssipaikka. Ruotsalaisethan ei erityisemmin  tanssista välitä. Syyskuusta 2023 lähtien täällä on toiminut myös Ukrainan instituutti Ruotsissa. 

Centralbron silta ja pohjois-eteläsuunnan liikenneväylä (kuvassa) on tarkoitus liittää Tukholman kehätiehen, joka on vain osittain valmis. Ne tien pätkät, jotka ovat valmiina eivät ole koskaan kuuluneet kehätie suunnitelmaan.Vasta myöhemmin keksittiin että kehätiekin voitaisiin rakentaa. Mutta ennen kuin se on valmis niin siihen menee yksi ikäpolvi vielä.

Toinen pullonkaula on Södermalmin saaren eteläisellä puolella Gullmarsplanin ja Skanstullin välissä. Tässä kohtaa on jo nykyään neljä siltaa Årstavikenin lahden ylitse.

Tukholma on hankala kaupunki liikkua, varsinkin kaupunkia tuntemattoman, mutta Tukholma on myös vaikea suunnitella ja rakentaa. Vettä ja saaria on joka puolella, harjuja ja korkeita jyrkkiä kallioita. Tukholman väkiluku kasvaa noin 30 000 uudella asukkaalla vuosittain. Sen lisäksi Tukholmassa käy myös väkeä töissä päivittäin Uppasalasta, Södertäljestä ja Nynäshamninsta käsin.

Söderledstunneli valmistui vuonna 1984. Tunneli kulkee noin 1,5 kilometriä pohjoiseen ja yhtä pitkän pätkän etelään päin Tukholman keskustasta. Kun tunneli valmistui niin se jo helpotti paljon, mutta aamuruuhkissa tunneli tahtoo jumittua. Liikennettä on enempi kuin mitä alunperin laskelmoitiin.

Pitkä Johanneshovsbron silta liittää etelästä päin kulkevan Nynäshamnintien Söderledstunnelliin. Silta on melkein 800 metiä pitkä ja sen alla ja vieressä kulkee jo ennestään Skansbron, Skanstullsbron ja Fredrikadalsbron.

Liljeholmsbron/Liljeholmin silta on kolmas pullonkaula, joka tukee lounaista liikennettä. Tässä kohtaa kulkee metrojunat veden alla. Pitkänmatkan junilla, ja paikallisilla sähköjunilla on oma siltansa keskellä lahtea, Årstabroarna. 

Alkueperäinen Årstabroarna 

Nykyään Årtsabroarna on kaksi siltaa vierkkkäin

Stadsmuseet/Kaupunginmuseo,  Slussen

Museo on juuri tällä hetkellä suljettu. Museo on luvattu avattavaksi kesäksi 2018. Nimittän, nyt kun vihdoinkin aloitettiin se kauna odotettu Slussenin uuskorjaus niin samalla oli hyvä tehdä täysremontti kaupnginmuseossakin. 

Museo on siis jäljellä, mutta kaikki muu museon edustalla on muokattu uuteen uskoon.

Huom! Tämä ei enää pidä piakkaansa. Alue on uusrakennttu, mutta silti suosittelen ottaa bussi satamasta, sillä sieltä on noin 1,5 kilometriä jo yksistään Slussenille.

Satamasta voi sen sijaan lähteä Folkungagatania pitkin Södermalmille ja sitä kautta sitten metrolla tai bussilla keskustaan, jos niin haluaa. Suosittelen lähteä Folkungagatnaille, sillä ei kanaata joka kerta lähteä Tukholman keskustaan, missä ei ole mitään ihmellistä nähtävää, vaan menneä sen sijaan tutustumaan ihanaan Södermalmiin. Tulette yllättymään!

Tämä rakennsuhomma tulee kestämään vielä kauan ennen kuin se valmistuu, vaikka vasemman puoleinen ajokaista Slussenilta Gamla Staniin alkaa olla päällisin puolin jo melko valmis.

Arkeologit ovat kaivelleet Kaupunginmuseon (Huom! Ilmainen sisääpääsy museoon)  ja Slussenin alla.

Ryssgården/venläistenpiha on nimeltään tämä torialue Slussenin metroaseman edustalla. Nimensä se sai siitä että venäläiset seilasivat 1600-luvulla laivoillaan Slussenille myymään tavaraa. Venäläistä perinnettä on myyntitori Slussenilla.

  

Sitten syttyi sota Ruotsin ja Venäjän välille ja venäläiset teljettiin lukkojen taakse torin reunalla sijatstevan nykyisen Kaupunginmuseon kellariin. Siihen aikaan rakennus ei ollut museo vaan kaupungintalo. Maan alla on paljon historiaa. Mitä syvemmälle kaivetaan, sitä kauemmaksi ajassa päästään.

Kaikki tämä rakennetaan uudestaa. Bussipysäkit poistetaan ja uusi bussiterminaali tehdään tuonne kallion sisään.

Ruotsi ja Venäjä ovat sotineet kymmenen kertaa ja Ruotsi ja Tanskakin ovat sotineet keskenään kymmenen kertaa. Ruotsi onkin se maa maapallolla, mikä on sotinut eniten. Silti Ruotsissa ei ole ollut sisällissotaa.Vielä nykyäänkin ruotsalaisten maltillisella luonteella pystytään tekemään konsesuspäätöksiä ilman kinastelua ja riitaa. Ruotsin eduskunnassa ei riidellä koskaan.

Vaikka kuningas Kaarle XII oli merkittävä kuningas ja sotilasjohtaja, hänen sodankäyntinsä oli Ruotsille myös kallista. Pitkäaikainen sodankäynti osaltaan heikkeni ja lopulta menetti maan suurvalta-aseman. 

Tästä huolimatta Kaarle XII on edelleen merkittävä hahmo Ruotsin sotahistoriassa ja karolingisen sotilasperinteen symboli. Saman perinteen mukaan useimmat ruotsalaiset kuninkaat olivat nimeltään Karl tai Carl. Nykyinenkin kuningas on Carl nimeltään.

Uusi Slussen, vaikka se tulee viemään aikaa kunnes se on valmis.

Uusi Slussen rakennetaan Tanskassa ja tuodaan osina Tukholmaan. Uusi silta Slussenin ja Gamla Stanin välillä tuotiin Kiinasta erikoisella kiinalaisella aluksella, millä kuskataan vain siltoja.

Tässä tulee guldbron/kultainen silta Kiinasta Tukholmnaan

Tukholmassa pyöräillään enempi ja enempi, ei kuitenkaan niin moni kuin Köpenhamnissa tai Malmössä.

Mälarterassen tai Mälartrappan

Nyt sai Atrium Ljungberg viimeisenä luvan rakentaa Mälatrerassin Slussenille. Kuten yllä kuvassa näkyy niin rakennetaan kohtaamispaikkoja, kommunikaatioita ja yhteensä kuusi ravintolaa yhteen. Joten se kestää ennen kuin Slussenin alue tuee olemaan täysin valmis.

Tämä on uusin valokuva Slussenilta. Mikä mahtava muuri Södemalmin puolella. Monet tukholmalaiset pettyivät uuteen Slusseniin,  mitä on odotettu haartaasti kymmeniä vuosia. Moni tukholmalainen järkyttyi kun sai nähdä tuon muurin ja nuo leveät ja jyrkät portaat. Muuri ikään kuin erottaa Södermalmin saaren Tukholman keskustasta.

Busiliikenne Nackan kunnan suuntaan itään päin kulkee nykyään Saltsjöutfartenia pitkin. Slussenilla on edelleenkin bussipysäkki, missä pysähtyy (kuten ennenkin) muun muassa bussit 2 ja 3. Katarinavägenillä pysähtyy (kuten ennenkin) bussit 2, 53 ja 55. Kaikilla näillä manitsemillani busseilla pääsee Viking-linjan sataman bussipysäkiltä Slussenin ohitse keskustaan. 

Viking-linjalla on oma bussi millä pääsee satamasta Tukholaman keskustaan Cityterminaaliin. Suosittelen! 

Matkalippuja myydään laivalla! Luultavasti laivalla myydään myös matkalippuja Tukholman paikallisliikenteeseen.

HUOM! Vikinglinjan satamarakennus on avoinna vain kello 6.30–7.30 ja 18.30–19.50. 

Slussenin metroaseman sisäänkäynti nykyään

Mälarterassen on kuvassa keskellä oleva rakennelma, missä on vihreä katto. Rakenus tulee olemaan takuu varmasti Tukholman yleisin kohtauspaikka! 

Tämä uusi Slussen tulee olemaan viides versio kuningatar Kristinan slussenin rakentamisen jälkeen vuonna 1642.

Tätä aluetta kutsutaan nimellä Vattentorget/vesitori. En kyllä ymmärrä mikä niiden tarkoitus on. Luultavasti vain kohtauspaikkaa. Olisiko voitu rakentaa pieniä altaita ja altaiden välille  kasvillisuutta.

Tukholmalaiset ottaa aurinkoa odotelessaan Slussenin remontin valmistumista.

Monteliusvägen

Monteliusvägen, Södermalm, 3 viikkoa sitten...

Iloista pääsiäistä!

 

Kesä on tulossa

Kevään viimeiset viikot on menossa ja kesä on tulossa Tukholmaan, kuten normaalisti siinä  7. päivä toukokuuta.

Tukholman linnan peruskorjaus

Olen aikaisemmin kertonut Tukholman linnasta, postaus osa I ja osa II ja osa III on tekeillä. 

Tässä postauskessa aion kertoa kuinkaallisen linnan peruskorjauksista, jotka tulee viemään vähintäin 40 vuotta! Ja tulee maksamaan noin 220 miljoonaa kruunua. Se tiedetään jo etukäteen ettei tuo summa tule riittämään.

Mutta älkää huolestuko, sillä linnan omistaa kansalaiset ja linna, kuten muutkin 9 muuta kuinkaallista liinaakin kuuluu kansallisperinteisiin. 

Valtion kiinteistövirasto pitää huolen kaikista valtion omistamien rakennusten ylläpidosta. Rakennuksia on julmetun paljon. Yksistään Tukholmassa SFV Stockholm Central hallinnoi rakennuksia muun muassa Skepps- ja Kastellholmenissa, Riddarholmenissa, Gamla Stanissa, Djurgårdenissa, Tumbassa ja Saltsjöbadenissa.

Kiinteistövirasto vuokraa joitakin asuntoja määrtäyille henklöille, joiden on lapauduttava huolehtimaan asunnoista. Meille tulee heidän lehti.

Nykyisen Tukholman linnarakennuksen on suunnitellut Nicodemus Tessin nuorempi ja se rakennettiin alueelle sen jälkeen, kun vanha Tre Kronorin linna tuhoutui kokonaan tulipalossa 7. toukokuuta 1697. Saksi-Puola, Tanska ja Venäjä aloitti suuren Pohjolan-sodan, mikä vaati ​​valtavat ruotsalaiset resurssit, rakennustyöt pysähtyivät kokonaan vuonna 1709 ja linna avattiin vasta vuonna 1727.

Linnassa on oma kirkko ja oma seurakunta (jäseniä noin 500). Kuinkaallisen linnan seurakuntapappi on Michael Bjerkhagen.

Jumalanpalvelukset sunnuntaisin kello 11.00 on avoinna kaikille! Kirkossa järjestetään myös musiikkitapahtumia. 

Osittain linna on avoinna vierailijoille! Voisi sanoa että suurelta osin linna on avoinna kävijöille. Näkyy olevan avoinna  kaikkina viikonpäivinä kello 10-16. 

Opastettuja kiertokäyntejä kaikkian viikonpäivinä ryhmissä on tarjolla vain englannin kielellä hieman eri aikoina eri kuukausina.  

HUOM! Suomessa näyttää olevan vääristynyttä tietoa Tukholman vaarallisuudesta. Täällä ei tarvitse pelätä! Ruotsissa ylipäätään ei satu murhia eikä tappoja kuin erittäin harvoin.

Täällä ei ole lainkaan katujengejä jotka varastaa, riehuu tai hajoittaa paikkoja.Täällä on vain päihdejakelun nuoria (useimmat alaikäisiä) juoksupoikia, jotka ajaa potkulaudoilaan viemään päihteitä ostajille. Näitä poikia ei muuten nää koskaan. 

Näitten päihdemyynti ketjujen välillä on kahakkaa silloin tällöin, koska päihteiden myyntikilpailu on kovaa, kyse on valtavan suurista summista rahaa, jolloin juoksupojat jopa joskus ampuvat toisiaan. Mutta ei heistä ole tavallisille kansalaisille sen suurnpaa vaaraa, jos ei satu liikkumaan päihdemyynti porukoissa.

Alkuperäinen linna Tre Kronor

Birger Magnusson/Birger Jarl syntyi noin vuonna 1210 aatelisperheeseen Bjälbossa Gotlannin saarella. Varhaisella pohjoismaisella keskiajalla termi "kreivi" oli arvonimi valtakunnan korkeimmalle virkamiehelle, usein kuninkaan 'oikealle' miehelle tai kuninkaan holhoojalle (jos hän oli alaikäinen). 

Aatelistittelit on kuninkaan antamia palkkiotitteleitä palveluista kuningashuoneessa. Ei sen kummempi asia. Käytän sanaa kuningashuone, koska se on suora käännös sanasta Kungahuset, millä nimellä kuningasperhettä ja sen hovia kutsutaan.

Ruotsissa kuninkaat alkoivat aateloida palvelijoitaan vuodesta 1280 lähtien. Etenkin sotilaat saivat suuret pytingit' ja maa-alueet perheilleen kiitokseksi palvelusta. Siihen aikaan kun ei ollut valtion armeijaa lainkaan. 

Kuningas antoi myös usein maita ja mantuja sekä promeita linnoja nimittämillene  aatelisille. Vain vanhin poika perii isänsä, jopa tittelinkin usein. Ritarihuone on heidän omistuksessa, eikä seillä saa muut kokoontua. Ruotsissa on nykyään vielä 656 aatelissukua, jotka kokoontuu Ritarihuoneella. 

Kreivi on alunperin korkein aatelistitteli. Jarl on ollut joidenkin miesten titteli ja samalla heidän etunimi. Kreivi nimitystä ei Ruotsissa ole enää. Huomautan taas kerran ettei kuninkaalliset ole aatelisia, kuten moni Suomessa luulee. He saavat pitää aatelistittelinsä avioituessaan kuninkaallisen henkilön kanssa. Kuinkaallisen aviopuolisojen ei tarvitse missään nimessä olla aatelisia. 

Aateliset ovat perinteisesti kuniningahuoneen palveluväkeä, sotilaita, apulaisia ja asiantuntijoita eri aloilta. Kuninkaat antoivat aatelistittelin palkkioksi palveluista. Sitä oikeutta ei kuninkaalle ole ollut enää vuodesta 1974.

Isä Magnus Bengtsson kuoli luultavasti Birgerin ollessa pieni ja hän varttui äitinsä Ingrid Ylvan ja useiden vanhempien veljien kanssa. Monarkia oli tuohon aikaan hauras instituutio ja useat kilpailevat perheet taistelivat kruunusta.

Earl Birger tunnetaan muun muassa kansallisesta lainsäädännöstään, joka sisälsi lakeja kotirauhasta, naisten rauhasta, oikeusrauhasta ja kirkkorauhasta sekä laista, jonka mukaan sisarelle annettiin oikeus periä puolet. Birger halusi hyödyntää Ruotsin kauppaa houkuttelemalla saksalaisia ​​kauppiaita muuttamaan Ruotsiin. Tukholmassa puhuttiin yhten aikaan enempi saksaa kuin ruotsia.

Birger Jarl (kuoli 1266) rakensi 1200-luvun puolivälissä  linnakompleksin paikalle,  missä Tukholman linna nykyään seisoo. Linnan tarkoituksena oli puolustaa Mälaren-järven sisääntuloväylää. Linna koostui kahdesta osasta, korkeasta linnasta, minkä keskellä oli torni ja suurista taloustiloista. Vuonna 1330 tulipalon jälkeen linna rakennettiin uudelleen ja laajennettiin uudelleen.

Vanha linna Tre kronor joutui kestämään paljon, mukaan lukien piiritykset, kuten vuonna 1520, jolloin Kristina Nilsdotter Gyllenstierna puolusti linnaa neljä kuukautta, kun Christian II piiritti koko Tukholmaa. Kun hän luopui linnasta armahduksesta ja vapaasta lupauksesta, se päättyi, kuten tiedämme, Tukholman verilöylyyn.

Kaikki luovutusoikeuteen kuuluvat maa-alueet ovat nykyään valtion omistuksessa, jota edustaa Ruotsin kiinteistövirasto (SFV). Valtio omistaa myös linnoja, lukuun ottamatta Rosendalin linnaa ja lukuisia linna-alueiden vieressä olevia rakennuksia ja tiloja. 

Suurin osa Ruotsin linnoista (noin 224) ja suurista 'herresäten' (=herrojen suurtiloista) on kuitenkin rikkaiden ruotsalaisten sukujen hallussa. Joskus on vaikea erottaa linna suuresta herraskartanosta.  

(Herresäte=slott, herrgård, lantegendom, lantgods, gods, stor egendom, säteri, siis linnat, herraskartanot, maatilat, suurtilat ja säätykartanot.

Tukholman linna on yksi Euroopan suurimmista linnoista. Tukholman linnan peruskorjauksen on ollut käynnissä jo vuodesta 1916 lähtien ja saattaa kestää jopa 50 vuotta. Peruskorjauksista vastaa Valtion Kiinteistövirasto, jonka vastuulla on kaikki valtion omistamat rakennukset. Kuningas ei saa päätää, mutta hän saa sanoa vain mielipiteensä. Kuninkaalla ei ole koulutusta tälle alalle, eikä hänellä ole valtaakaan. Kuningas ei edes omista linnoja vaan ne kuuluu kansalle.

Linna on kulttuurisuojattu rakennus, eikä sitä saa muutella miten vaan. Tarkoitus on varovaisesti säilyttää alkuperäinen rakennus entisellään ja tehdä uudistuksia hyvin varovaisesti ja rakennusalan sääntöjen ja lakien mukaan. Tähän tarvitaan alan asiantuntijoita. Syy että linna on sälytettävä mahdollisimman alkuperäisenä johtuu siitä että linna on kansallinen monumentti=kansalaisten omistama, mikä on lailla suojattu rakennus.

Linnan remontti suoritetaan yhdeksässä etapissa.

Jokainen kivi on ainutlaatuinen muodoltaan, väriltään ja pinnaltaan. Ne on mitattava, mallinnettava ja veistettävä yksitellen käsin. Se on aikaa vievää ja raskasta käsityötä. Kivi voi painaa jopa puolitoista tonnia. Mittakaava on myös lähes käsittämätön, linnan julkisivupinta-ala on 30000 neliömetriä.

Samaan aikaan kun isot työt ovat käynnissä, linnan tulee toimia edustus-, työpaikka- ja kohtauspaikkana vuosittain noin 800000 ihmiselle. Nyt on kuitenkin päätetty ettei kuninkaallisia linnoja tulla enää pitämään avoinna vierailijoile kovinkaan usein. Päivittäisiä virailuja on nykyään vähän. Tämä on valtion päätös säästää menoja.

Jokainen sokkeli painaa neljännes tonnin. Pelkästään tämän kokoisen kiven irrottaminen vaatii kaksi miestä ja voi kestää jopa päivän. Vasta jokaista yksittäistä osaa katsomalla saa käsityksen ja samalla ymmärryksen siitä, miksi tämä työ on niin aikaa vievää.

Linnan rakensi barokkityyliin arkkitehti Nikodemus Tessin nuorempi ja sen hän suunnitteli roomalaiseksi palatsiksi. Linnassa on yli 600 huonetta 11 kerroksessa, paraatihuoneet kaupungin puolella ja pienemmät olohuoneet linnan sisäpihalle päin.

Hovstaternalla/hovilla on yhteensä noin 300 työntekijää, joista 53 % on naisia ​​ja 47 % miehiä. Pelkästään kellojen tarkastus linnassa vie yhdeltä henkilöltä kokonaisen päivän. Lisäksi palkataan vuosittain useita henkilöitä määräaikaisiin tehtäviin tuntityönä esimerkiksi edustus- ja juhlaillallisten yhteydessä sekä kesäkaudella puistoihin ja kastelutoimintaan. 

Ruotsissa on 10 kuninkaallista linnaa, museoita, kirkkoja, puistoja, kauppoja, kahviloita ja hovitallit... Linnossa on myymlät ja useissa juhlahuoneista, joista on tuloja. Kuningas ei saa puuttua tai eikä hoitaa hovin taloutta, vaan sitä varten on neljä nimitetyä neutraalia herraa eduskunnasta, jotka huolehtii kirjanpidosta ja hovin taloudesta.  H. E. Marsalkka Fredrik Wersäll on hovin päällikkö.

Tukholman linna koostuu:

Julkisivun kokonaispinta-ala: n. 30000 neliömetriä

Ikkunat: 972 kappaletta

Ikkunalasit: 31600 kappaletta

Vapaasti seisovia veistoksia: 28 kappaletta

Baluster mallinuket: 717 kappaletta

Konsolivoluutit: 242 kappaletta

Julkisivukiven kokonaismäärä: n. 10000 neliömetriä

Kipsin kokonaismäärä: n. 10000 neliömetriä

Ikkunat ja ovet: n. 7500 m²

Kesti kauan ennen kuin saatiin päätös linnan ulkoseinien maalin väristä.

Nykyään linnassa on kolme museota:

-Kustaa III:n antiikkimuseo ja veistoksia.

-Skattkammaren/Aarrekammari, jossa on esillä muun muassa Erik XIV:n kuninkaallisia  lahjoja.

-Museum Tre Kronor, mikä esittelee linnan vanhempaa historiaa.

Täältä löytyy pääsymaksut linnaan aj muihin kuninkaallisiin kohteisiin!

Kuninkaallinen hautausmaa

Bernadotte gravgård/Bernadotte suvun hautakammio Riddarholin kirkossa, Birger Jarls Torg 2. Riddarholmin kirkko!

Kirkko kuuluu kuninkaalliselle hoville (HUOM! sisäänpääsymaksu!)

Avoinna:

 joka päivä huhtikuusta-lokakuuhun kello 10-16.

 Talviaikaan avoinna vain sunnuntaisin.

HUOM! Kirkkoon on olemassa erihintaisia pääsylippuja.  Pelkästään kirkkoon on aikuisille sisäänpääsy 50 kruunua. Kombinaatio-pääsylippuun sisältyy myös sisäänpääsy Kuninkaalliseen linnaan! Huomasin etten ole tehnyt postausta Kuninkaa linnasta valmiiksi.

Gravvalvet/hautaholvi, sijaitsee kirkkosalin alla, missä suurin osa Bernadotte suvun jäseniä lepää arkuissaan. Hautaholvi on kivestä holvattu tila, jota käytetään hautapaikkana, usein maan alla. Tänne valviin on aina ovet avoinna.

Tässä tuo sana gård taas kerran kummittelee, mikä tarkoittaa ihan mitä tahaansa, kuten kartanoita, pihoja, kanaloita, puutarhoja... Tuskin ruotsin kielessä on muuta sanaa kuin gård, mikä tarkoittaa useita kymmeniä eri asioita. 

Gravgård sanaa käytetään suomenruotsaisessa kielenkäytössä, mutta harvemmin Ruotsissa. Suomalaista vastine sanaa ei ole. Mutta kuninkallisten yhteydessä on gravgård sana paikallaan Ruotsissakin. Se tarkoittaa erityistä hautapaikkaa kirkkomaalla tai hautausmaalla. Usein sukuhautoja joissa on haudattu monta henkilöä samaan isoon hautaan.

Kuninkaalliset haudattiin aikaisemmin Riddarholmin kirkkoon/Riddarholms kyrkan, mikä kuuluu kuninkaalliselle hoville. Kirkko on ensisijaisesti hauta- ja muistokirkko, jota hoitavat Valtion marsalkkatoimisto ja Valtion kiinteistövirasto. Kirkkosalissa ei ole penkkejä eikä tuoleja eikä kirkossa ole alttariakaan, eikä täällä pidetä jumlanpalveluksia.

Riddarholmin kirkko on avoinna itseohjatuille kierroksille kesäkuukausina sekä erikoistapahtumien ja serafimekutsujen aikana. 

Serafimien ritarikunta (ruotsiksi: Serafimerorden) on Ruotsin korkea-arvoisin ritarikunta. Se perustettiin kuningas Fredrik I:n asetuksella 23. helmikuuta 1748. Aluksi ritarikunnan jäsenet olivat vastuussa köyhiä, orpoja ja mielisairaita auttavien laitosten valvonnasta. Jäsenet olivat tällä alalla tärkeitä henkilöitä 1700- ja 1800-luvuilla, ja auttajia palkittiin kiitoksena. 

Ritarikunnan jäsenelle (jos sitä ei vielä ole) valmistetaan aina vaakuna, joka hänen kuolemansa jälkeen ripustetaan Tukholman Riddarholmskyrkanin seinälle. 

Ritarikunnan jäsenen hautajaispäivänä kirkossa kuullaan ns. Serafimin kutsu, jolloin Riddarholmin kirkon kelloja soitetaan jatkuvasti klo 12-13. Tämä perinne kunnioittaa erittäin arvostetun vainajan muistoa. Suomen presidentit, mukaan lukien Stubb, ovat Serafim-ritarikunnan jäseniä.

Aikasemmin kirkko oli muutaman tunnin viikossa avoinna, mutta hovi säästää ja siksi useimmat linnatkin ovat nykyään lukittuja. Kävijöitäkin alkaa olla vähän.

Vuosina 1858–60 tämä mausoleumi rakennettiin  silloiselle ja edelleen hallitsevalle Bernadotte-dynastialle. Upeassa graniittisarkofaagissa Karl XIV Johan lepää, Ruotsin ensimmäinen Benrnadotte kuningas.

Arkkitehti Fredrik Wilhelm Scholander (1886–1881) on kuorin ulkoisessa suunnittelussa seurannut tiiviisti suurinta osaa kirkon vanhemmista myöhäisrenessanssin hautakuorista, joissa on kiillottamatonta tiiliä ja koristeellisia yksityiskohtia hiekkakivestä.

Maalatut ikkunat lisättiin vuonna 1888, ja niitä koristavat kansalliset ja maakuntien vaakunat sekä kuninkaalliset iskulauseet. Samaan aikaan seinämaalaukset toteutettiin teksteillä, mitkä kuvaavat dynastian ensimmäisen hallitsijan, Karl XIV Johanin, uraa ja kuninkaallisia tekoja. Kuningas Karl XIV Johan lepää monumentaalisessa sarkofagissa. Älvdalenissa sijaitsevan graniitista valmistetun sarkofagin valmistuminen kesti kahdeksan vuotta.  Sarkofagi painaa noin 15 tonnia. 

Kuningatar Désirée (1777–1860), Karl XIV Johanin vaimo, lepää sarkofagissa keskellä lattiaa. 1910-luvulla seinien ympärille lisättiin kalkkikivisarkofagit, joissa neljä kuningasta ja heidän kuningattarensa nyt lepäävät. 

Kuninkaallinen hautausmaa on Ruotsin kuningasperheen jäsenten hautausmaa. Se sijaitsee Karlsborgin saarella Brunnsvikenissä Hagaparkenissa, Solnan kunnassa. Se sijaitsee Kuninkaallisessa kansallisessa kaupunginpuistossa. Bobergin suunnittelema silta ja hautausmaan sisäänkäynti, näkymä Hagaparkenista.

Bussipysäkki Haga Södra: 515, 516 (lähtee Serges Torgetilta), 519, 591, 592, 595 ja 599. Bussipysäkin vieressä on parkkipaikka! Kävellen keskustasta on hieman liian pitkä ja hankala matka loppupäässä suunnistaa, koska siellä on useampi polku siihen suuntaan. Alueella on opastauluja.

Kuninkaallisella hautausmaalla, osoitteessa:

Karlsborg, Hagaparken, Solna, pääsee käymään kuka vaan. 

Lähin bussipsyäkki on Haga södra,Annerovägenillä, missä psyhtyy muun maussa bsusit 515 ja 519. Bussipysäkiltä on sitten noin puolen kilometrin kävelymatka (oikealle) Hagan puistoalueen lävitse.

Kuninkaallinen hautausmaa on avoinna yleisölle touko-elokuussa, muina aikoina vain torstaisin klo 13.00-15.00, lukuunottamatta joitakin erityisiä aukioloaikoja, kuten nyt prinsessa Birgitan hautajaisten jälkeen... Kesäaikaan ehkä tullan pitämään avoinna useamminkin! Kannattaa etukäteen ottaa selvää aukioloajasta!

Kuninkaallisen perheen aloitteesta Hagaparkeniin/Hagan puistoon,  rakennettiin hautauspaikka noin vuonna 1920. Siellä ovat Gustaf VI Adolf ja hänen kaksi puolisonsa, kruununprinsessa Margareta ja kuningatar Louise, sekä kuninkaan vanhemmat prinssi Gustaf Adolf ja prinsessa Sibylla. Prinssi Bertil ja prinsessa Lilian sekä prinssi Carl ja prinsessa Ingeborg on myös haudattu tänne. Nyttemmin myös prinsessa Brigitta.

Heidän muistokseen Riddarholmin kirkon ns. Hagan muuri järjestettiin vuonna 1979, serafikilvet Lisa Erikssonin pronssisen kohokuvion alla. Kuninkaallinen hautapaikka sijaitsee Brunnsvikenin niemellä ja on useiden Bernadotte-suvun jäsenten viimeinen leposija.

Kruununprinsessa Margareta (1882-1920)

Prinssi Gustaf Adolf (1906-1947)

Prinssi Carl (1861-1951)

Prinsessa Ingeborg (1878-1958)

Kuningatar Louise (1889-1965)

Prinsessa Sibylla (1908-1972)

Kuningas Kustaa VI Adolf (1882–1973)

Prinssi Bertil (1912-1997)

Kreivi Sigvard Bernadotte (1907–2002)

Prinssi Carl Bernadotte (1911–2003)

Kreivi Carl Johan Bernadotte (1916–2012)

Prinsessa Lilian (1915–2013)

Prinsessa Kristine Bernadotte (1932–2014)

Kreivitär Gunnila Bernadotte (1923–2016)

Tänne tullaan hautaamaan myös Carl Gustav ja Silvia ja melko varmasti myös heidän jälkikasvunsakin.

Tänne Hagan kuinkaalliselle hautausmaalle pääsee helpoiten kun ottaa bussin 515 tai 516 ja jää pois kyydistä Haga södran pyskäkillä ja siitä kävelytietä pitkin oikealle koko matkan hautausmaalle (noin vajaat 500 metriä). Alueella on opastekylttejä. Tämä hautausmaa on pieni niemi Brunnsvikenin lahdessa, missä lepää vain kuninkaallista Bernaotten sukua. 

Omalla autolla voi ajaa Sveavägeniä pojoiseen päin, mutta kääntyä ajoissa oikealle Annerovägenille ja Haga Södran ilmaiselle parkkipaikalle Annerovägenillä. Saman tien varressa on bussipysäkkikin. Silja linjan satamasta voi lähteä E20-tietä pohjoiseen päin ja kääntyä sitten ajoissa Annerovägenille.

HUOM! Suomessa on saatu näköjään väärä kuva Tukholman rikollisuudesta. Täällä ei ole katujengejä lainkaan, poikajengejä jotka norkoilee kaduilla ja häiritsee ohikulkijoita, varastelee ja rikkoo paikkoja. Myymälöissä varastelevat ovat melkein aina päihteiden käyttäjiä. 

Syy katujengien poissaoloon on se että päihdemyynti ja -jakeluketjujen juoksupojat ampuu silloin tällöin toisiaan.  Tämä

on syy miksi tavispojat ei norkoile kaduilla ja kujilla. Taviksille ei kuitenkaan ole suurta vaaraa. Täytyy olla erittäin huono tuuri jos sattuisi olemaan paikalla missä nämä päihdejakelu-pojat ampuu toisiaan. Pojat liikkuu yleensä enempi iltaisin kun he kuskaa tilattuja päihteitä ostajille.

Kyllä tänne voi tulla, ei tarvitse pelätä. Yleensä tapot ovat puolta harvinaisempia  Ruotsissa kuin Suomessa ja ne ovat jopa huomattavasti vähentyneet puolella sitten vuoden 1970. Melkeinpä  on suurempi vaara on että sota syttyy. Ampumiset loppuivat melkein tyystin kun päihdejakeluketjujen johtohenkilöt pakenivat Ruotsista.

Varastelua harjoittaa osa päihteiden käyttäjäjistä, mutta hekin varastaa melkein vain myymälöistä. Taskuvarkaita tietysti esiintyy jonkin verran siellä missä ihmiset jonottaa tai parveilee.

Prinsessa Birgitan hauta, misä on tilapäinen risti kunnes hautakivi on valmis. Ikävä kyllä ristsiin on laitettu vahingossa Birgitalle 10 vuotta lisää ikää.

Pitäisi olla 1937-2024