Stora Ängby (tunnetaan myös nimellä Stora Ängby Slott) on entinen säästykartano. Stora Ängbyn päärakennus rakennettiin 1600-luvun viimeisinä vuosina, ja se on ollut Tukholman kunnan AB Stadsholmenin omistuksessa vuodesta 2005.
Norra Ängbyhyn aiotaan rakentaa 200 uutta vuokra-asuntoa, mukaan lukien kuusi LSS-asuntoa vammaisille, ja noin 380 väliaikaista asuntoa, joista tulee myöhemmin pysyviä. Ehdotukseen sisältyy myös ruokakauppa.
Tontilla on tällä hetkellä 381 nuorisoasuntoa, joille on myönnetty väliaikainen rakennuslupa. Ehdotuksen tavoitteena on tehdä näistä asunnoista pysyviä.
Uusi hanke yhdistää Råckstan ja Blackebergin kaupunkirakenteet, mikä lyhentää alueiden välistä etäisyyttä. Se suunnitellaan myös aktiivisilla pohjakerroksilla ja sisäänkäynneillä, jotka ovat Bergslagsvägenin, Björnsonsgatanin ja Grimstagatanin puolella, ja samalla asukkaille tarjotaan suojaisa ja hiljainen sisäpihaympäristö.
Kaikki alkoi siistä kun Stora Ängbyn linnan aluetta alettiin vuonna 1930 asemakavoittamaan. Linna on peräisin 1690-luvulta. Keskeiset alueet linnan ympärillä rakennettiin ensimmäiseksi. Aluetta laajennettiin 1950-luvulla länteen päin ja silloin rakennettiin myös joitakin rivitaloja.
Norra Ängbystä rakennettiin Trädgårdstad/Puutarhakaupunki (nimistystä stad Ruotsissa voi käyttää monella eri tavalla).
1900-alkuvuosina innostuttiin rakentamaan lukuisia puutarhakaupunkeja Tukholman alueelle englantilaisen Garden city mallin mukaan.
Linna (sanon linna koska sitä kutsutaan linnaksi) on peräisin vuodelta 1315.Linna lahjoitettiin 1600-luvulla hovineuvos Christoffer Ludvig Raschelle. Hänen kuoltuaan vuonna 1745 hänen poikansa Gustaf Rasche peri Ängbyn, ja maatiloille myönnettiin peruskirja. Noin vuonna 1650 Åkeshovin omistaja Åke Axelsson Natt och Dag hankki Ängbyn vanhan kylän alueen, ja se oli tuolloin osa hänen suuria maaostojaan Bromman pitäjässä.
Södra ja Norra Ängby ovat kaksi erillistä kaupunginosaa, koska ne kehitettiin eri aikoina ja erilaisilla arkkitehtonisilla tyyleillä. Ensimmäisenä rakennettu Norra Ängby keskittyi huviloihin ja koostuu pienemmistä, perinteisemmistä puutaloista, kun taas Södra Ängby luotiin myöhemmin ainutlaatuisella, modernistisella huvilasuunnittelulla, joka sulautuu mäkiseen maastoon.
Björklunda hage oli viikinkiajan Ängbyn hautausmaa. Bällstavägenin eteläpuolella sijaitsevalla alueella haudat ovat selvästi näkyvissä. Täällä on 68 hautaa, joista 11 on kumpuja ja 46 pyöreää kivikehystä. Hautausma on peräisin rautakaudelta noin vuosilta 500 eaa–1050 jaa, sijaitsee Bällstavägenin molemmin puolin.
Useita myöhemmältä rautakaudelta peräisin olevia hautausmaita, jotka tunnetaan nimellä "Komötet"/lehmien kohtauspaikka, sijaitsee metsäalueella Bällstavägenin ja Vultejusvägenin välillä.
Lilla Ängbyn kartano muodostettiin 1700-luvulla erotettuaan sen Stora Ängbystä. 1800-luvun lopulla Blackebergissä sijaitsevan Lilla Ängby gård-tilan osti "nuuskakuningas" Knut Ljunglöf, joka omisti myös Blackebergin, Råckstan ja Beckombergan.
Karsviks Östergård on ainutlaatuinen jäänne vanhojen maalaiskylien aikakaudelta. Karsviks Östergård sijaitsee Tegnebyvägenillä Norra Ängbyssä.
Norra Ängbystä tuli Tukholman suurin pientaloalue, jossa oli 1 320 yksityiskotia, jotka rakennettiin vuosien 1930 ja 1941 välillä. Se koostuu yksi- tai kaksikerroksisista puutaloista ja rivitaloalueesta.
Norra Ängbyssä aloitettiin vasta syksyllä 1930. Norra Ängbyn asemakaavaehdotus esiteltiin vuonna 1930, ja sen allekirjoittivat asemakaavajohtaja Albert Lilienberg ja arkkitehti Thure Bergentz. Kaavalle on ominaista mutkittelevat asuinkadut ja kadun varrella hieman sisäänpäin sijoitetut pienet mökit. Talotyypit oli ryhmitelty siten, että korttelilla tai katuosuudella oli yhtenäinen ulkonäkö.
Vuonna 1931 "uudet asukkaat" perustivat puutarhakaupunkiyhdistyksen. Rakentaminen aloitettiin Ängbyn linnan lähimmällä alueella ja jatkui koko 1930-luvun ajan. Tukholman kaupungin kiinteistötoimiston johdolla tänne rakennettiin omatoimisesti 1 200 pientä mökkiä vuosien 1931 ja 1938 välillä.
Alueen keskellä on Ängbyn torg, tyypillinen puutarhakaupungin aukio, jota ympäröivät kerrostalot, joiden alakerrassa on kauppoja ja keskellä istutuksia.
Omien asuntojen rakentaminen Tukholmassa tapahtui pääasiassa vuosina 1920–1960. Tukholman kaupunki käynnisti omakotitalorakentamisen ohjelman asuntopulan ratkaisemiseksi. Kunta antoi pienen tontin vasta avioituneille pareille ja he sitten saivat itse tai sukunsa tai ystäviensä avulla rakentaa omakotitalon tontille.
Vuoden 1930–1960 ajanjakso oli erityisen intensiivinen, jolloin pelkästään 1930-luvulla rakennettiin hieman yli 3 000 mökkiä koko kaupunkiin ja 1950-luvulla Tukholman alueelle rakennettiin noin 7500 omakotitaloa. Kun kunta lopetti antamasta tontteja, loppui omakotitalojen rakentaminen. Nykyään rakennettaan villoja.
Norra Ängyn ja Södra Ängbyn aleuuel rakennettiin myös omakotilajoja josta ei montakan oel enää jäljellä. Omakotitalot ralennettiin niin halvalal kuin mahdolsiat ja nsisiträ tuleri ahtika kun perheisn akoi sytyä lapsia
