Wallinska skolan/Enskilda Gymnasiet

Wallinska skolan/ Enskilda Gymnasiet, Tegnérlunden 5

Wallinska skolan tai Wallinska flickskolan oli ruotsalainen tyttökoulu Tukholmassa, toiminut vuosina 1831-1939. Se oli yksi Ruotsin vanhimmista korkeakouluista. Koulu sai ensimmäisen naisten lukion osaston Ruotsissa vuonna 1870, ja vuonna 1874 siitä tuli ensimmäinen naiskoulu, jolla oli tutkinto-oikeus. Nykyään koulu on Enskilda Gymnasiet, siis yksityinen lukiokoulu. 

Enskilda Gymnasiet on koulu, millä on vahva yhteishenki. Koulu on perustettu vuonna 1913, ja sitä ovat pitäneet vanhemmat vuodesta 1976 voittoa tavoittelemattoman Enskilda Gymnasiet-yhdistyksen kautta, mihin kuuluu opiskelijoiden vanhempia. Vanhempien ryhmä valitsee oppilaat kouluun, sillä täällä ei saa kenenkä tahaansa lapset opiskella. Enskilda Gymnasiet on koulu, jolla on selkeät järjestyssäännöt ja jossa toimitaan perinteiden mukaan. 

Tässä koulussa oppitunti alkaa ajallaan. Opettajat ja opiskelijat tulevat hyvin valmistautuneina ja luokkahuoneessa vallitsee opiskelurauha. Yhdessä oppimisesta ja järjestyksestä huolehtivien vanhempien kanssa saavuttaa koulu tietotavoitteet helpommin, mukamas.

Koulu kertoo:'Pidämme kulttuuria erittäin tärkeänä ja hyödynnämme sijaintiamme keskellä Ruotsin pääkaupunkia. Pidämme kiinni vanhoista perinteistä. Joka lukukausi opiskelijamme lukevat useita kaunokirjallisia teoksia. Käymme Dramatenissa tai Stadsteaterin teattereissa, kirjailijat, poliitikot ja tiedemiehet tulevat omalle auditoriollemme pitämään luentoja. Pyrimme kehittämään koko ihmistä ja kouluttamaan opiskelijan luovaa puolta, imago-, musiikki- ja käsityön lisäksi on aikataulussa myös draamaa.

Toisin sanoen, tämä Wallinska skolan koulu on täysin kunnallisen peruskoulun vastakohta. Näitä yksityisiä kouluja on melko paljon ja kussakin koulussa opetellaan  mitä  eriliasempia asioista. Kouluhallitus määrää kuitenkin kunkin koulun oppimismäärän perustan. Harvoissa kouluissa Ruotsissa on kokeita tai läksyjä. Koulutehtävät tehdään ryhmissä kolutunneilla.

Mutta koska Ruotsissa on kunnallisissa kouluissa ja joissakin yksityisissäkin kouluissa useamman tason matematiikkaa, englantia, yhteiskuntaoppia, historiaa jne tarjolla, niin oppilaat voivat vallita millä tasolla he haluavat opiskella.  Päätökset he tekevät yhdessä vanhempiensa kanssa. Vanhemmat saavat osallistua koulun toimintaan tai tehdä uudistuksia tai parannuksia. 

He jotka ovat valinneet musiikin, urheilun, kuvataiteen tai vastavan aineen voivat aivan hyvin opiskella vain alimman tason matematikkaa tai muita aineita alimmalla tasoalla. Ruotsissa ei ehkä ole kahta lasta mitkä ovat opiskelleet samoja aineita ja samoilla tasoilla. Ruotsissa useimmat peruskoulut omistaa kunnat, mutta valtio maksaa kunnille niin sanottua oppilasamaksun per koululainen.

Ruotsalaista koulusysteemiä alettiin kehittämään jo 110 vuotta sitten maksilaiseen tyyliin, mikä perustuu suuresti henkilön omaan vapaaseen valintaan. Eduskunnan sosiaalidemokraattinen edustaja ja pappi Harald Hallden pani alulle perinpohjaisen uudistuksen. Eduskunta poisti kirkoilta oikeuden johtaa koulutoimintaa ja uskontotunneilta poistettiin papit ja katekismukset. Ajatus erottaa kirkko valtiosta syntyi jo silloin. Jo tuolloin uskonnosta ja papistosta tuli porvarillinen ilmiö.

Raamattua alettiin tulkita marksilaisen (Karl Marx) ideologian mukaan, ei teologisen ja sillä tiellä ollaan vieläkin. Eduskunta ja papisto ovat olleet siitä lähtien toistensa vastakohtia. Lopulta kaikki johti siihen että ainiharva lapsi kastetaan, käy rippikoulun tai vihkiytyy kirkossa. Monet uskonnolliset koulut Ruotsissa ovat syntyneet juuri tästä syystä ettei kunnalliset koulut opeta uskontoa eikä katekismusta. Uskontoa opetetaan vain osana historiaa. Meidän perheessä vain minä olen käynyt rippikoulun. 

Anders Fryxel perusti Wallinska skolan koulun vuonna 1831 Johan Olof Wallinin pyynnöstä, joka oli arkkipiispa ja runoilija. Anders Fryxell syntyi vuonna 1795 Edelsskogissa Dalslandissa, kuoli vuonna 1881 Tukholmassa, oli ruotsalainen pappi ja historioitsija. Hän tuli tunnetuksi lähinnä kirjasta 'Tarinoita Ruotsin historiasta'. Fryxel perusti kuusi tyttökoulua. 

Johan Olof Wallin vihittiin papiksi 1806 ja nimitettiin 1808 Solnan kirkkoherraksi. Hänet valittiin jäseneksi Ruotsin Akatemiaan. Hänet valittiin vuonna 1816 tuomiorovastiksi Västeråsiin. Vuonna 1818 hän sai nimityksen Tukholman suurkirkon kirkkoherran (pastor primarius) virkaan. Wallin tunnetaan ennen muuta virsirunoilijana ja virsikirjan tekijänä ja hän johti Ruotsin virsikirjan uudistusta. 

Koulun perustamis ajankohtana Ruotsissa oli vain kolme koulua, jotka tarjosivat jonkilaista asiallista koulutusta tytöille: Societetsskolan, Askersunds flickskola och Fruntimmersföreningens flickskola, eikä yksikään niistä sijainnut Tukholmassa.

Wallinska skolan koulussa oli viisi opettajaa: Anders Fryxell (kristinusko, ruotsi ja saksa), Anders Lagergren (luonnontieteet, ranskan kielioppi ja historia), Betty Löwenhielm (käsityö, ranskan kieli ja piirustustus.) Tärkeimmät aineet olivat uskonto, historia ja ranskan kielen opiskelu. Koulu toimi vuosina 1888–1907 Östra Gymnasiehuset'issa Riddarholmenilla, minkä jälkeen se siirrettiin  tänne  Tegnérlunden 5, Norrmalmille missä se sijaitsee vieläkin. 

Wallinska skolan ja Åhlinska skolan koulujen lukion osat muodostivat yhdessä uuden lukion vuonna 1939 nimellä Wallin-Åhlinska gymnasiumet. Nykyään koulu on nimeltään Enskilda Gymnasiet, siis ykistyinen friskola/vapaakoulu. Ruotsin koulujärjestelmässä friskola koulu on koulu, jonka omistaja on muu kuin valtio, maakuntavaltuusto tai siis aivan kuka tahaansa.

Friskolor/vapaakoluja pyöritetään kuten osakeyhtiöitä, vaikka valtio maksaa heillekin 'koulupenningin' per oppilas. Friskolor/yksityisiä vapaakouluja on Ruotsissa ollut jo 30 vuotta. Tavoitteena oli lisätä koulujen monipuolisuutta, luoda kilpailua koulujen välillä ja luoda kannustimia kustannustehokkuuteen antamalla oppilaille ja vanhemmille mahdollisuus valita koulu ja samalla antaa itsenäisille kouluille samat resurssit oppilasta kohden kuin kunnallisissa kouluissa. Tarkoituksena oli myös lisätä erityispedagogiikkaisten tai tunnustuspainotteisten koulujen määrää.

Wallisnka skolan koulun rukoushuone vuonna 1908

Kuten silloin niin nytkin koulussa käy vain herrasväen lapsia. Ei ihme että uskonnosta tuli Ruotsissa kapitalistinen/porvaristinen ilmiö. Eikä ole ihme että sosiaalidemokraattien kannatus on parhaillaan melkein prikulleen 40%, vaikka he silti istuvat parhaillaan oppositiossa. Sosiaalidemokratian ideologia on 120 vuoden aikana muokannut ruotsalaisen yhteiskunnan juuriaan myöten ja myös suuren osan kansan identiteetistä ja se istuu lujassa. Eikä ihme sekään ettei ruotsalaiset puutu politikkkaan tai valita, vaan antaa hallituksille vapaat kädet hoitaa hommaansa. Media ja eduskunta pitää huolen valvonnasta.

Enskilda Gymnasiet on itsenäinen ykistyinen koulu, missä on luja yhteenkuuluvuus. Koulu on perustettu vuonna 1913, ja vuodesta 1976 lähtien sitä ovat vanhemmat ylläpitäneet voittoa tavoittelemattoman Enskilda Gymnasiet -yhdistyksen kautta. Täällä on perus- ja lukiokoulutusta.

Enskilda Gymnasiet on pieni koulu, joka luo turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. He lupaavat että 'kohtelemme toisiamme ystävällisesti, anteliaasti ja kunnioittavasti. Teemme parhaamme ja välitämme toisistamme. Täällä saat ystäviä loppuelämäksi'.

Enskilda Gynasietin koulussa ovat opiskellut muun muassa kruununprinsessa Victoria, prinsessa Madeleine, prinssi Carl Philip, Karl-Johan Persson (Hennes & Mauritzin omistaja), Aron Flam, koomikko, Jessica Rosencrantz (politikko ja kansanedustaja, Anna Kinberg Batra, aikaisempi Kokoomuksen puolueenjohtaja, Elsa Hosk, valokuvamalli ja Magnus Uggla, artisti.

Enskilda Gymnasiet on osa ruotsalaista sisäoppilaitosten ja yksityisten koulujen liikuntajärjestö SIPSI:tä, johon kuuluvat Enskilda Gymnasietin lisäksi Lundsbergin koulu, Grennaskolan, Sigtunaskolan, Humanistiska Läroverket ja Viktor Rydberg Gymnasium. Eliittikoluja kaikki.