Skogsö kappeli ja Boo kirkkomaa

Baggensfjärden

Skogsö on pieni niemimaa Saltsjöbadenin pohjoispuolella Nackan kunnassa. Alue on luonnonreservaatti. Baggenstäket on nimeltään hyvin kapea salmi joka on osa Itämerta. Vesialue jatkuu Boon saaren ympäri.

Omin päin tänne löytää parhaiten Igelbodan tai Neglingen juna-asemalta. Juna lähtee Slussenilta ja kulkee Saltsjöbadeniin.  Igelbodan junapysäkiltä en osaa sanoa että mitä kautta on kuljettava, mutta siellä on varmaan kylttejä. Sen sijaan Neglingen junapysäkiltä Torsvägeniltä lähtee Skogsövägen, jota pitkin kilometri ja siitä sitten Kyrkogårdsvägeniä pitkin suoraan eteenpäin. Junapysäkiltä on noin 1,5 km Skogsön kirkkomaalle. Jos halua tehdä pitemmän kävelyretkin niin siinä tapauksessa on jatkettava Skogövägeniä oikealle. Perillä niemessä on muutamia teitä valittavana. Jos kiertää koko lenkin niin matkaa tulee seitsemän kilometriä.

Pohjoisesta päin ei pääse junalla, autolla eikä jalkaisin, vain veneellä. Kannatta ottaa aluen kartta mukaan jos liikkuu tällä aluella ensimmäistä kertaa, muuten saattaa joutua eksyksiin ja vahingossa alkaa kiertää rinkiä. Alueella on joitakin mökkejä ja venesatama. Paikallinen väki kasvatta täällä keittiökasveja. Täällä viljeltiin juureksia ja vihanneksia Grand Hotelliin, sillä Wallenbergit omistivat nämä maa-alueet aikoinaan ja Wallenbergit omistivat myös Grand Hotellinkin.

Skogsö on luonnonreservaatti 

Skogsön alueella voi tehdä historiallisen kävelyretken tai vain istuskella rantakallioilla ja ihailla luonnon kauneutta. Täällä on monta  muistoa historialliselta ajalta ja jo viikinkien ajaltakin. Baggenstäketin erittäin kapea salmi oli viikinkien vesiväylä Itämeren ja Mälaren välillä. Täällä on sijainnut useita linnavuoria ja hautakenttiä aikaisemmalta rautakaudelta. 

Baggenstäket, kapea salmi

Salmi sijaitsee Tukholman saaristossa Värmdön ja Skogsön niemen välissä. Baggenstäketin jälkeen tulee vesireitti nimeltä Lännerstasundet ja edelleen Skurusundin salmen kautta, reitti jota pitkin pääsee Tukholmaan tai takaisin Itämerelle.

Salmen kapein kohta on nimeltään Knapens hål, joka on nykyään vain kolme metriä syvä ja kaksikymmentä metriä leveä vesiväylä. Kuningas Erik XIV määräsi 1500-luvulla että kaikki alukset jotka tulivat ulkomailta tullattaisiin Vaxholmissa. Jokainen kauppias sai maksaa tullimaksun saadakseen tuoda tavaroitaan Tukholmaan myytäväksi. Jotkut kipparit olivat niin ovelia että he lastaisvat lastinsa pienempiin veneisin ja kuskasi tavaraa Tukholmaan Baggenstäketin kautta. Näin tästä kapesta salmesta tuli salakuljetusreitti. 

Kuningas Karl IX laitatti tullipuomin Baggenstäketiin vuonna 1602. Tullimiheksi kuningas määräsi Olof Knaapin, ja hänen nimestään sai tämä kapein kohta nimekseen Knapens hål. Tullipuomi sijaitsi veden alla. Kun alus ajoi tullinpuomiin niin tullimies laski puomia ja kippari sai maksaa tullimaksun. Myöhemmin tämä tulliasema siirettiin lähemmäksi Tukholmaa, Stroa Sjötullen Djurgårdenin saaren itäisessä päädyssä, jonka nimi on Blockhusudden.

Itämereltä on melko avoin meri Saltsjöbadeniin Baggensfjärdeniä pitkin. Venäläiset seilasivat sotalaivoillaan Saltsjöbadenin ohitse ja kiersivät tuon nimen kärjen Backenstödet ja suuntasivat Backenstödetin kapeaakin kapeanpaan salmeen. Mutta siinä kohtaa venäläiset kohtasivat ruotsalaiset sotilaat jotka ampuivat tykeillä venäläsiä kohti vuonna 1719. Jos venäläiset olisivat onnistuneet pääsemään Knapens hålin lävitse niin loppu reitistä olisi avannut heille mahdollisuuden päästä Tukholmaan saakka.

Vikinkien ajalla ei maanpinta ollut vielä noussut jääkauden ajoilta kovinkaan paljoa, joten tämä alue oli yhtä saaristoa. Nykyään rantalinja sijaitsee noin viisi metriä korkeammalla viikinkien ajalla noin vuonna 1000.

Tämä tapahtuma ei ollut ainutlaatuinen. Yhtenään melkein siihen aikaan 1700-luvun alulla venäläiset yrittivät tunkeutua Tukholman alueelle ja Ruotsin itärannikolle. 

Skogsö monunmentet. Täältä ylhäältä mäen päältä ruotsalaiset sotilaat pommittivat venäläisiä salmessa, jotka jatkuvalla syötöllä tunkeutuivat Tukholman saaristoon.

Skogsön alueella sijaitsee siis kaksi hautausmaata, Saltsjöbadenin hautausmaa joka on merkitty kartalle, ja vanha Boo hautausmaa joka sijaitsee Skogsön niemen kärjessä. Skogsön kappeli sijaitsee Saltsjöbadenin hautausmaan vieressä.

Skogsö kapell, Kyrkogårdsvägen 16, kappeli seisoo ensimmäisellä kartalla kohdassa, jossa lukee Ekorren ja sen vieressä sijaitsee tuo kukkula, jossa sijaitsee Skogsö monunmentet.

 Skogsön kappelin  suunnitteli arkkitehti Erik Bulow-Hube vuonna 1921.

Skogsön kappeli sai pari vuotta sitten uuden lasisen sisäänkäynnin. Kappeli sai uuden sisäänkäynnin jotta liikuntavammaisetkin pääsevät helposti kappeliin sisään. 

Minneslund/Muistolehto Skogsön kirkkomaalla.

 Boo gamla kyrkogård/Boon vanha kirkkomaa

Tässä laatassa kerrotaan että erään torpparin virkana oli soutaa hautajaissattueet kirkkoveneellä kirkkomaalle. Kirkkomaa on vanhempi kuin kappeli ja kirkkomaalle on haudattu myös merimiehiä.  Kirkkomaa sijaitsi hieman sivussa itse kappelista. Nykyinen kappeli on uudempi versio kappelista.

Ulvsunda slott

 

Ulvsundan linna sijaitsee Brommassa, Ulvsudnasjön rannalla.  Ulvsundasjö on yksi Mälaren järven monista lahdista. Linna sijaitsee Ulvsundavägenin varella. Lähin metroasema sijaitsee noin 200 metrin päässä ja on nimeltään Stora Mossen. Linnasta on vain noin puoli kilomteriä Bromman lentokentälle. 

Kuusisataa metriä pitkä Ulvsundan linnantie lähtee Tranebergsvägeniltä suoraan kohti linnaa. Alunperin tie oli tyypillinen linnantie, jota reunusti puistolehmukset mutta nykyään tien varressa sijaitsee omakotitaloja.

Ulvsundan alue oli aikaisemmin niemeltään Kungsholms villastad kunnes alue muutti vuonna 1926 niemekseen Ulvsunda Trägårdstad. Sen aikainen Ulvsudan linnan omistaja Max Wibom alkoi lohkoa linnan tonttia möi tontteja huvilatonteiksi. Osa huviloista oli vuokrahuviloita ja osa omakotiltaloja.

Max Wibom oli Huvudsta kartanon omistaja. Kartano sijaitsee Ulvsundasjön vastarannalla, Solnassa. Huvudstasjän järvi on oikeastaan  osa Mälaren järveä. Wibomin suku omisti kartanon ainakin vuoteen 2006 saakka.

 Linna vuonna 1670

Sotamarsalkka Lennart Torstenson rakennutti linnan 1600-luvulla. 

Lennart Torstenson 1603-1651

Sotamarsalkka joka toimi kuningas Karl X Gustavin palveluksessa. Torstenson johti armeijaa ja samalla kehitteli armeijaa ja koulutti sotilaita. Hän toimi Puolassa, Liivinmaalla , Hollannissa ja  Preussissa. Johan Banerin kuoltua tehtiin Torstenssonista Ruotsin Pommerin kuvernööri. Pommeria ei varsinaisesti liitetty Ruotsiin vaan aluetta hallitsi kuvernööri. Torstensson oli  melkein koko lyhyen elinaikansa sotatantereella.

Beata de la Gardie 1612-1680

Beata oli Torstenssonin vaimo, joka oli isänsä puolelta de la Gardie ja äitinsä puolelta Oxenstierna.

Lennart Torstenssonin perheen hauta löytyy kuinkaallisesta Riddarholmenin kirkosta. 

Linnasta käytetään nykyään mieluiten nimitystä Ulfsunda, alumperin linna nimi oli Ulvsunda. Linna omsitaa yhetiö niemltä Stockholm Meeting Selecetion, joka omistaa usieta linnoja ja joitakin ravintoloita.

Ulvundan/Ulfsundan linna on empiirityylien linnarakennus. Linnan sisustus on säilynyt melko hvyin entisellään. Juhlahuone toisessa kerroksesa on melkein kokonaan entisellään.

Åkeshovin linnan omistaja Åke Axelsson Natt och Dag kilpaili Lennart Torstensonin kanssa siitä kummanko linnasta tulee upeampi. Åkeshovin linna seisoo vain noin reilun kilometrin päässä Ulvsundan linnasta. Voi sanoa että molemmat linnat ovat suurinpiirtein yhtä promeita ja molemmissa on nykyään konferenssihotelli ja juhlahuoneisto.

Linna on konfernessihotelli, jossa voi kuka vaan yöpyä tai käydä ruokailemassa. Linnassa järjestetään myös viini- ja champanjamaistajaisia. Linans aon myös SPA jossa voi rentoutua. Luonnollisestikin täällä voi juhlia häitä tai syntymäpäiviä.

Hotellista saa luxusluokan huoneen kohtuu hintaan.

 

Tässä esitellään Ulvsundan ja Åkeshovin linnat samassa videossa. Postaus Åkeshovin linnasta on alulla.

Hedvig Eleonora kyrka

Hedvig Eleonoran kirkko

 Hedvig Eleonoran seurakunta, Storgatan, Östermalmstorg

Kirkossa on usein musikkitaaphtumia ja paljon muutakin aktiviteettiä. 

Seuraa ohjelmia  kirkon kotisivuilta!

Kirkko on sannut nimensä kuningatar Hedvig Eleonoran mukaan. Hedvig Eleonora av Holstein-Gottorp syntyi Gottorpin linnassa vuonna 1636. Schlesvig-Holstein-Gottorp on alue joka antoi nimen Oldenburgin ruhtinassuvulle. Alue sijaitsee Tanskan ja Saksan välimaastossa. Läänin nimi on Holstein ja linnan nimi Gottorp, kapunki Schlesvig, joka sijaitsi ennen muinoin Schlesvigin herttuaskunnassa. 

Scheslvig-Holstein

Tällä alueella on useimpien eurooppalaisten kuninkaallisten juuret. Glücksburgin ja samalla koko Oldenburgin suvun nykyinen päämies on Saksassa asuva Glücksburgin (sijaitsee Flensburgin kupeessa) herttua Christoph. Sukuun kuuluvat Tanskan ja Norjan kuningasperheiden ohella nykyisistä kuninkaallisista myös Kreikan kuningasperheeseen syntyneet Ison-Britannian prinssipuoliso Philip ja Espanjan kuningatar Sofía.

Tanskan kuningas Fredrik III, joka muuten itsekin on Oldenburgin sukua, jakoi Schlesvigin ja Hosteinin herttuaskunnat yhteen kuninkaalliseen osaan ja kahteen herttuaskuntaan. Gottorpin alue sijaitsi molempien herttuaskuntien alueella, Schlesvig, joka on vieläkin Tanskan maakunta ja Holstein, joka on vieläkin Saksan lääni. Sodassa Gottorpin puoleinen osa joutui Tanskalle, mutta Gottorpin holsteiniläinen alue pysyi suhteellisen itsenäisenä alueena vuoteen 1773, jolloin sekin alue liitettiin Tanskaan ja Saksa sai vaihdossa Oldenburgin ja Delmenhorstin kreivikunnat.

Oldenburgin suku on yksi maapallon merkittävimmistä suvuista, jonka sukuhaaraan kuuluu mm nykyinen Tanskan kuningatar Margrethe II. Marghrete II kuuluu Schlesvig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin ruhtinassukuun, jossa on kaksi sukuhaaraa ja jotka molemat ovat Oldenburgin suvun sivuhaaroja. Glücksburgilainen on Marghrehte II isänsä puolelta. Maghrethe  kasvoi Glücksburgin linnassa ja kesällä kävi äitinsä kanssa Tukhollmassa sukuloimassa.

Monet muutkin eurooppalaiset kuningashuoneet ovat enempi tai vähempi Oldenburgilaista sukua tai sukuhaaraa, varsinkin Tanskan lisäksi Ruotsin, Norjan, Venäjän, Suomen (suurruhtinas) ja Kreikan kuningashuoneet.

Ensimmäinen kuningas joka nousi valtaan Oldenburgin herttuassuvusta oli Tanskan kuninags Kristian I. Suvussa on useita sivuhaaroja, joista nousi valtaan esimerkiksi Venäjän tsaari. Ruotsin hovi kuului Oldenburgeihin vuoteen 1810 saakka, jolloin Ruotsin kuningas Karl XIII adoptoi Jean Babtiste Bernadotten, josta sittemmin tuli Ruotsin kuningas. Kuningas Karl XIII oli naimisissa serkkunsa Hedvig Elisabet Charlotta av Holstein-Gottorpin kanssa. Se oli enempikin sääntö kuin poikkeus Euroopassa, että tähän sukuun tai sukuhaaroihin kuuluvat vuodesta 1448 lähtien avioituivat keskenään. Monet serkukset avioituivat keskenään.

Kuningatar Hedvig Eleonora, taulu löytyy Skoklosterin linnasta

Hedivg Eleonora av Holstein-Gottorp syntyi Gottorpin linnassa 1636. Hänestä tuli Ruotsin kuningatar ja valtionholhooja. Hän oli naimisissa kuninags Carl X Gustavin kanssa. Hän oli ollut vain kuusi vuotta naimisissa, kun kuningas kuoli ja sen jälkeen hän oli valtion ensimmäinen nainen kuolemaansa saakka, vuoteen 1715. Hänen isänsä oli Holstein-Gottorpin herttuas Fredrik II ja äiti Maria Elisabeth av Saxen. Hedvig Eleonora edusti siis kahta Euroopan vahvinta ja mahtipontisinta ruhtiassukua.

Hedvig Elonora oli luvattu Mecklenburgin herttuaalle vaimoksi. Ruotsin kuningatar Kristina matkallaan Roomaan poikkesi Holstein-Gottorpissa ja sai aikaan avioliittosopimuksen. Avioliitto oli tarkkaan harkittu etukäteen. 

Erik Oxenstierna kävi allekirjoittamassa avioliittosopimuksen Karl Gustavin puolesta. Aviolitto sovittiin niin Ruotsin kuin Hostein-Gottorpin eduksi.  Elettiin Ruotsin suurvallan aikaa 1611-1718.

Se oli suuri historiallinen tapahtuma kun Hedvig Eleonora saapui Dalarön satamaan ja sieltä edelleen Tukholmaan. Hedvig Eleonorna saapumisesta Tukholman kerron lähemmin Sandemarin herraskartanon yhteydessä. Vihkiminen tapahtui Suurkirkossa/Storkyrkan Gamla Stanissa. 

Mutta heti vihkimisen jäkeen syttyi sota Puolan ja Ruotsin välille ja Eleonora seurasi miestään useammankin kerran sotatantereelle. Kuuden aviolitto vuoden ja monen sodan jälkeen kuningas kuoli. Englannin kuningas Karl II oli kiinnostunut menemään naimisiin leskikuningattaren kanssa, mutta Hedivg Elonora halusi olla uskollinen miehelleen lopun ikäänsä. Hänellä oli kuitenkin suhde kreivi Carl Gyllenstiernan kanssa. Gyllenstierna rakennutti Steningen linnan, jossa he tapasivat salaa. Linnan alitse kaivettiin tunneli Gyllenstiernan ja Hedvig Elonoran makuuhuoneiden välille. 

Kuningatar Kristina luopui krunustaan vuonna 1654. Hän kääntyi katolliseksi ja muutti Roomaan. Siellä hän asui kuolemaansa saakka ja hänet on haudattu Pyhän Pietarin basilikan kryptaan. Hedvig Eleonoran ja kuninags Karl X Gustavin ainoa lapsi ja poika oli vain 4-vuotias kun hänen isänsä kuoli. Leskikuiningatar Hedvig Eleonora sai toimia poikansa sijaishallitsijana.

Kuningatar Hedvig Eleonora rakennutti Strömsholmin linnan ja Drottningholmin linnan, jossa nykyinen Ruotsin kuningaspari asuu. Hedvig Eleonora on haudattu Riddarholmin kirkkoon. Hedvig Eleonora muistetaan vahvana henkilönä, kuingatarvaltiaana, joka sai aikaan paljon ja sinnikkäästi hoiti virkaansa hallitsijana sillä aikaa kun hänen oma poikansa oli alaikäinen. 

Tämä kirkko Östermalmilla on Hedvig Eleonoran nimikkokirkko, jonka hänen aviopuolisonsa kuningas Karl X Gustav kävi vihkimässä vuonna 1737. Kirkkoa alettiin rakentamaan vuonna 1668. Välillä vaihtui arkkitehtikin. Viimeisen silauksen kirkolle antoi arkkitehti Göran Josuae Adelgranz. Samainen Adelgranz suunnitteli myös Danvikin hospitalin, josta olen aikaisemmin jo kertonut. Kirkosta tehtiin Ruotsissa hyvin erikoinen kahdeksankulmainen keskikirkko. Kirkko on melko pieni mutta söötti pyöreähkön muotonsakin takia. Kirkko on suosittu vihkikirkko. 

Kirkon tontti on erikoisen kaunis, varsinkin kesäaikaan. Kirkon kirkkomaa on yksi Tukholman kauneimpia. Kirkon tontin kirkkomaan kolmelta sivulta on portti kirkon alueelle ja neljännellä sivulla sijaitsee Armémuseum/Armeijan museo. Siinä aivan lähellä sijaitsee myös Dramaten teatteri ja Östermalmin kauppahalli, sekä  minun suosikkimuseoni, Historiallinen museo. 

Mielenkiintoinen, erittäin kaunis ja siisti alue monella tapaa. Tätä aluetta kutsuttiin siihen aikaan kun kirkkoa alettiin rakentamaan nimellä Ladugårdslandet. Täällä kävi knuinkaan lampaat laitumella.Vuonna 1885 alue sai nimekseen Östermalm. 

Täällä sijaitsi porvareiden malmgårdar/malminkartanoita ja niihin kuuluvat puutarhat. Useimpia rakennuksia alueella käytettiin kesänviettopaikkoina. Tänne tehtiin myös retkiä lähiympäristöstä. Östermalm alkoi näyttään enempi kaupungilta 1800-luvulla. Tänne alkoi nousta kauniita kansallisromatiikan tyylisiä rakennuksia 1910-1920-luvuilla.

Armeijan museon portti ja taustalla näkyy Hedvig Elonoran kirkon kupoli

Täällä oleskeli myös amiraalit, merisotilaat. He olivat töissä Blasieholmenilla He asuivat rakennuksessa, jossa sijaitsee Kansallismuseo/Nationalmuseum nykyään. Amiralgården oli rakennus jonka alueella oli paja, verstaita ja kirkkokin. Amiralgårdenin tiloissa on nykyään Armeijan museo, Armemuseet. 

Arkkitehti Jean de la Valleé piirsi kirkon alkuperäisen suunnitelman, mutta rakentaminen jäi kesken. Aika kului. Arkkitehti Göran Josuae Adelcrantz jatkoi kirkon rakentamista myöhemmin ja muutteli jonkin verran suunnitelmia. 

Kirkon tornin suunnitteli Fredrik Wilhelm Scholander. Eikä kirkon katto ollut vielä valmis kun kirkko vihittiin käyttöön.Tarkoitus oli rakentaa kaksi tornia mutta ne suunnitelmat jätettiin ja rakennettiin sen sijaan kaksi matalaa kappelia tornien paikelle. Näissä kappeleissa ei ole ketään haudattuina. Ne vaan jäivät siihen kun tornien rakentamista ei jatkettu. Kappeleita on voitu käyttää tilapäisesti ruumnisarkkujen säillytyspaikkoina  ennen hautajaistoimitusta.

Kirkossa on kaksi pientä lehtaria

Saarnastuolissa on käytetty kullattua marmoria, kipsiä ja puuta. Saaranstuoliin pääsee sakristiasta portaita pitkin.

Pääalttarin molemmin puoli seisoo kaksi pilaria jotka ovat kullattua marmoria.

Saarnatuoli

Kuten siihen aikaan oli tapana niin kirkon lattia tehtiin kalkkikivestä, mutta kirkonpenekkien alla oleva lattia tehtiin laudoista. Hautakiviä  on käytävien lattioilla. Lattia kallistuu kuoria kohti.

Kuorin lattia on kalkkikivestä kuten nuo kolme leveää porrasaskelta alttarin edustalla. Alttarin katto on sn grisaille maalausta. Se on tyyli jossa käytetään harmaata ja sen eri vivahteita, jotta saadan kuva esille värisävyjen avulla.

Pää-alttarin maalauksen on tehnyt Georg Engelhard Schröder. Alttari on myös tehty marmorista, jossa on kultauksia. Alttaririnki on puusta  ja sekin on koristeltu ja kullattu.

Sivukappeli, Andreaksen kappeli, pienempiä ryhmiä varten. Katosta roikkuu kaunis kynttelirinki, joka on tehty messingistä. Lasimaalaus kauniisti kaarretussa ikkumassa kuvaa Pyhää Andreasta.

Kuten monissa muissakin Tukholman kirkoissa, Hedvig Eleonoran kirkossa sanotaan olevan useita kummituksia sekä kirkon sisällä että hautausmaalla. Ladugårdslandetin Valkoinen Rouva kävelee kirkon läpi taluttaen päätöntä lasta kädestä. Carl von Cardellin luona on kummitellut hänen hautajaisistaan ​​vuonna 1821 lähtien. Hautajaisiin liittyi outoja taivaallisia ilmiöitä ja muita salaperäisiä tapahtumia. Kirkon sisällä olevalla tohtori Hallmanin hautakivellä seurakunnan kuolleet lääkärit ja heidän potilaansa kokoontuvat juhlaan.

Tämä on luultavasti kastenurkkaus.

 Saarnatuoliinkin on käytetty marmoria ja kultaa.

 Lasten leikkinurkkaus

Carl von Gardelliin hauta, saksalaista alkuperää oleva sotilas ja aatelisherra.

Kirkkomaalle alettiin hautaamaan jo ennen kuin kirkkoa oli olemassakaan. Sen sijaan rakennettiin tilapäinen puinen pieni kappeli hautajaisia varten, joka sitten kirkon valmistuttua hajoitettiin.

Kirkkomaalle on haudattu paljon väkeä.