Utö

Turistit tuskin käsittävät kuinka tärkeä Tukholman ja Mälaren järven saaristo ja sen rannat ovat tukholmalaisille. Noin puolet tukholmalaisista viettää kesänsä saaristossa ja matkustaa talvilomalla etelään. Useat asuvat myös saaristoassa vaikituisesti. 

Liikenneyhteydetkin on hyvät. Autolautoille pääsee Utön saaren alueella Dalaröstä, Årstasta tai Näsuddenista. Laitureilla on parkkipaikka, joka maksetaan Easypark-sovelluksen kautta. Tukholmasta Årsta Bryggaan kestää 30–40 minuuttia, jos liikenne- ja tieolosuhteet ovat kunnossa. Venematka kestää noin 35-50 minuuttia.

Utön saarelle pääsee kesäaikaan Waxholmin bolagin aluksilla, joille ei toki oteta autoja. Talviaikaan voi ottaa Tukholmasta paikallisjunan/pendeltåg Västerhaningeen ja siitä bussilla 846 Årsta bryggan laiturille, mistä sitten Waxholin alukset kuljettaa Utön saarelle. 

Utö luetaan kuuluvaksi viiden parhaan Suur-Tukholman saaren joukkoon. Saari on ollut armeijan käytössä ja saarella on sijainnut myös kaivos, josta on vain museo jäljellä. 

Täällä on useita pitkiä hiekkarantoja ja hyvää ruokaa tarjolla ja mahdollisuus vuokrata mökkejä. Entisten kaivosten alueella on saaren keskusta, mistä löytyy palveluja, ravintoloita, matksutajakoti sekä muuta mukavaa.Täällä sijaitsee myös kaksi saaren vierassatamaa, bensiiniasema ja turistikonttori. 

Täällä sijaitsee myös toisen laivayhtiön laituri Waxholsmbolaget. Lautta numero 21 kulkee vuodet ympäri. Kesällä lautta lähtee Tukholman keskustasta Strömkajenilta, jolloin matka kestää yli kolme tuntia.

Haningen kunnan sivuilla lukee:"Välkommen till skärgårdens vackraste ö", siis tervetuloa saariston kauneimpaan saareen!

Miksipä lähteä kesäaikaan pidemmälle kun Suur-Tukholmassa on monia tuhansia saaria viettää kesää ja Tukholman kesä on noin viisi kuukautta pitkä. Melko suuri osa Suur-Tukholman asukkaista asuu saaristossa joko, Itämeren tai Mälaren järven puolella. 

Jo huhtikuusta alkaa tukholmalaiset tekemään retkiä saaristoon ja syyskuun loppuun saakka on kesäistä ja lämmintä, mutta lokakuun lopulla sää muuttuu melko äkkiä kylmennäksi. Lokakuun viimeisellä viikolla voi jopa ensilumi peittää maan, mutta se sulaa aina melko heti pois. Vasta tammikuun puolella saattaa sataa niin paljon lunta että se jää pysyvästi maahan ainakin joksikin aikaa. Talvi ei ole koskaan Tukolmassa pitkä.

Utön saari kuuluu Haningen kunnalle, mikä on melko suuri kunta Tukholman kunnan eteläpuolella, Tukholman esikaupunkialueella. Kunta sijatsee Itämeren rannalla ja kunnalla on Suur-Tukholman alueen suurin saaristo, noin 3600 saarta ja pienenpää luotoa. Noin kaksi kolmas osaa maapinta-alasta Haningen kunnassa kuuluu saaristoon. Kunnan pita-ala on melko suuri mutta, kunnassa asuu vain vajaat 80000 asukasta. Keäsaikaan asukasluku nousee kun kesäasukkaat saapuvat.

Olen aikaisemmin kertonut Muskön saaresta, Tyresön luonnonpuistonkin olen maininnut muutaman kerran, kertonut Dalarösta ja Nynäshamnista sekä muutamista Nynäshamnin kunnan saarista. Huomasin juuri että Nynäshanmin postaus on hävinnyt taivaan tuuliin. Joudun kaiketi tekemään sen uudestaan. 

Utön saari on ympärivuotien kohde. Täällä käy lähemmäksi 100 000 turistia vuosittain. Täällä on  asunut vakituisesti asukkaita jo 500-luvulta lähtien. Saarella ei asunut kalastajia ekä maanviljelijöitä, vaan täällä kaivettiin rautamalmia. 1100-luvulla oli Utön rautamalmikaivokset Ruotsin suurimmat. Kaivostoimintaa kesti noin 700 vuotta. Venäläiset kävivät täällä riehumassa 1700-luvulla, kuten he tekivät pitkin Ruotsin rannikkoa. Olen thenyt postukasen aiheesta täällä. 

He varastivat kaiken minkä irti saivat ja sitten tuikkasivat rakennukset palamaan. Mutta jo 1800-luvulla alkoi tulla tänne kesävieraita saaren ihanille hiekkarnnoille. Turistien vanavedessä tuli taiteilijoita, kirjailijoita, runoilijoita ja näyttelijöitä. Muun muassa  taiteilijapariskunta Georg och Hanna Pauli, Gustaf Fröding, Kar de Mumma, Evert Taube ja maailmankuulu näyttelijä Greta Garbo, joka asusteli Häringen linnassa kesäisin. Linna sijaitsee mantereen puoleella. Olen tehnyt siitä postauksen täällä.

Linnan omistaa nykyään nuori suomalaistaustainen Sofie Seitamo-Mijac, jonka isä on jugsolavialainen maahanmuuttaja ja äiti suomalainen. Sofie on perinyt vanhempiensa rakennusfirman Savana AB:n. Firma tukee Kuninkaallista Oopperaa Tukholmassa.

Utön pittoreskissa ympäristössä asuu noin 250 vaikituista asukasta ja saarella sijaitsee myös oin 300 kesäasuntoa. Täällä sijaitsea koulu ja esikolu, urheiluseura, kotiseutujärjestö ja kaiken kaikkiaan 40 yritystä. Tänne voi tulla rullatuolien ja rullaattorien kanssa, joten monet eläkeläiset tekee tänne retkiä yhdessä. Samoin esikoulut kesäkaudella käyvät täällä retkellä. Utön saaren oma saaristo-laivayhtiön laivoilla saa rullatuolit ja rullaattoritkin paikan ja heille on järjestetty jopa omat vessat Utö Express, Mysingen ja Waxholm II aluksille.

Tukholmasta Grand hotellin edustalta Strömkajenilta voi nousta Utöseen kulkevaan laivaan. Matka kestää Tukholmasta vajaat 4 tuntia mutta hyvällä säällä laivamatka on erittäin nautollinen.  Utön saarella on kolme laivasatamaa.

Edesnäs säätykartano

Tämä rälssikartano on keskiajalta Clas Hansson Bielkenstierna rakennutti kartanon 1600-luvulla. Venäläiset polttivat alkupeäräisen kartanon 1700-luvulla, mutta kartano rakennettiin uudestaan. Myöhemmin katanon on omistanut Bonden ja Flemingin aatelissuvut.

Utön kirkko

Utön hiekkarannat houkuttelee tänne porukkaa Tukholmasta.

Pieni puoti

Mökkejä vuokrattavana

Purjeveneiliöille on oma laiturinsa

Brunkebergin tunneli

Brunkebersgsåsen/Brunkebergin harju

Tukholma sijaitsee Stockholmsåsen nimisen harjun päällä. Harju kulkee pohjois-etelä suunnassa. Harju syntyi mannerjään aikana ja se on 60 kilometriä pitkä. Tukholman Norrmalmilla sijaitseva osa harjusta on nimeltään Brunkebergsåsen.

Brunkebergsåsenin vahtitorni kuvattuna vuonna 1760

Harju sai nimensä drotsi Johan von Brunkowin nimestä. Häntä kutsuttiin nimellä Brunke. Drotsi oli korkea-arovinen herra, joka vastasi valtakunnan oikeuksista keskiajalla. Siis toiseksi korkein herra kuninkaan jälkeen.

Hän oli ruotsalais-saksalainen ritari, joka taisteli kuningas Birger Magnussonin (1280-1321) armeijassa ratsuväessä. Siihen aikaan kaikki epäröivät kaikkia, joten kuningaskin antoi käskyn joukoilleen ottaa Brunke hengiltä. Hänet hirtettiin Brunkebergin harjulla ja siitä harju sai nimensä.

Vuosien varrella Brunkebergsåsen on suurelta osin kaivettu pois, esimerkiksi nykyinen Brunkebergstorgetin tori on noin 20 metriä alempi kuin alkuperäinen harju. Vuosina 1906-1911 Kungsgatanin katu rakennettiin suoraan harjanteen läpi ja ns. Norrmalmin rakennuskaavan yhteydessä. 

Harju on edelleen selvästi näkyvissä Johanneksen kirkon, Observatorion lehdon, Vanadis-lehdon ja harjanteen läpi kulkevan alikäytävän, Brunkebergin tunnelin ympärillä.

Brunkebergstorgetin tori

Sergel Plaza hotelli Brunkebergstorgetilla. Torille pääse Sergels Torgetilta portaat ylös. Torin reunalla sijaitse useampikin hotelli, kuten Downtown Camper by Scandic, millä on iso viihtyisä ravintola/baarikin.

Täällä sijaitsee myös At Six Dining Room, mikä on myös hotelli. Hotellin omistaa Petter Stordal. 

Ostoskeskus Gallerian Hamngatanin puoleinen sisäänpääsy. Hamngatanilta pääsee nopeimmin IKEA:n kaupunkimyymälään.  

Malmskillnadsgatanilta, Jakobsgatanilta ja Regeringsgatanilta pääsee myös sisään. 

Galleriaa pitemmälle ei tarvitse lähteä, sillä täältä saa kaikkea mitä suinkin tarvitsee. 

Gallerian ostoskeskus, jonne pääsee Hamngatanilta ja Brunkebergintorilta. Sinne löytää myös maan alitse Sergels Torgetin metroasemen kautta. Galleriaan pääsee myös maanalaisesta parkkihallista. Galleriassa on niin paljon myymälöitä, kahviloita ja ravintoloita, joten sen kauemmaksi ei tarvitse lähteä. Tällä on myös Ikean kaupunkitavaratalo!

Brunkebergin tunneli on jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu tunneli Brunkebergsåsenin läpi Norrmalmissa Tukholman keskustassa. Tunneli kulkee neljän kadun alitse, David Bagares gatanin, Tunnelgatanin, Regeringsgatanin ja Malmskillnadsgatanin alitse 15–20 metrin syvyydessä. 

Katujen ja rakennusten alla kulkee toinen tunneli, Klaratunnel on Tukholman kaupungin tietunneli, joka koostuu kahdesta haarasta, lyhyempi haara, joka ulottuu Tegelbackenin ja Sveavägenin välillä (500 metriä pitkä) ja pidempi haara Tegelbackenistä Mäster Samuelsgatanille (850 metriä pitkä).

Kuningas Oscar II vihki tunnelin käyttöön vuonna 1886. Brunkebergin tunneli on 231 metriä pitkä, 4 metriä leveä ja 3,9 metriä korkea. Tunnelin läpikulku maksoi alusta alkaen kaksi äyriä, mikä oli tukholmalaisten mielestä liikaa.

Tunneli oli vaikea rakentaa. Itäpuolella pystyttiin räjäytämällä  päästä eteenpäin, mutta länsipuolella Brunkebergsåsenin löysä hiekka ja sora aiheuttivat ongelmia. Soran korkean vesipitoisuuden ansiosta Englannista vuokratun pakastuskoneen avulla oli mahdollista jäädyttää maa -20 asteeseen ja sitten kaivaa tunneli ilman romahtamisvaaraa.

Harjun päällä seisoi jo silloin rakennuksia, varsinkin itäisellä puolella oli varottava asuinrakennuksia. Keinoksi keksittiin menetelmä, että kallioon porattiin rivi reikiä, joihin taottiin puukiiloja. Kiilojen päälle kaadettiin sitten vettä, jotka sitten paisuivat ja räjäytti huokoisen kiven pois noin 0,5 metriä päivässä.

Tunneli on ollut hyvään tarpeeseen. Jos joutuisi kiipeämään nuo jyrkät portaat ylös harjun päälle niin matkaa tulisi noin 840 metriä. Muussa tapauksessa olisi kierrettä viereisen kadun kautta, jos ei halua kiivetä portita ylös. Matkaa tulisi silloin noin 1320 metriä ja matkalla olisi hieman ylämäkeäkin.

Myöhemmin tunneliin on saatu lisää valaistusta. Tunneli ei ole yöaikaan avoinna. On avoinna vain kaikina viikonpäivnä kello 6.00-22.00.

Brunkebergin tunnelin toinen pääty David Bagarens gatanilla.

Sandsborgs kapell

Portti Sandsborgin hautausmaalle ja Sandsborgin kappeliin sijaitsee Sandsborgin metroaseman luona. (Portti sijaitsee alla olevalla kartalla pohjoisessa päädyssä.) Lähellä Dalenin metro-asemaa.

Aikaisemmin olen kertonut Tukholman kuuluisasta Skogskyrkogådenin  hautausmaasta/Metsäkirkkomaasta ja nyt aion kertoa sen vieressä sijaitsevasta Sandsborgin kirkkomaasta. Sandsborgin kirkkomaa sijaitsee Gamla Enskeden asuinalueella. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1895, siis huomattavasti aikaisemmin kuin vieressä sijaitseva Skogskyrkogådenin hautausmaa, mikä vihittiin käyttöön vuonna 1920.

Ruotsissa nimityksillä hautausmaa ja kirkkomaa ei on nykyään juuri lainkaan eroa. Se on maku asia mitä nimitystä käyttää. Suurtukholmassa ei ole juuri lainkaan enää hautapaikkoja, jos ei ole ajoissa ostanut paikkaa aviopuolisonsa vieressä. Nykyään melkein kaikki polttohaudataan, jopa julkkiksetkin. Kirkkojen yhteydessä on eräänlaisia 'kukkapenkkejä' polttohautauksia varten, mihin saa asettaa jonkilaisen nimikyltin tai pienen puuristin ja kukkia. Useimmilla hautausmailla on isompia hautauslehtoja polttohautauksia varten.

Sandsborgin hautausmaa on 13 hektaaria laaja alue, missä on 8000 hautaa. Sandsborgin hautausmaa kuuluu tavallan yhteen Skogskyrkogårdenin kanssa, mitkä erottaa vain Sockenvägenin tie toisistaan. Sockenvägenillä kulkee bussi 161, mutta Sandsborgin hautausmaalle pääsee parhaiten metrolla, sillä hautausmaan pohjoisessa päädyssä sijaitsee metroasema nimeltä Sandsborg. 

Sandsborgin kappeli oli alkuunsa paikallinen seurakuntakirkko, mutta nykyään ei seurakuntakirkkoja juuri tarvita, sillä Ruotsissa ei ole valtion kirkkoa, eikä kirkollisia palveluja monikaan tarvitse. Ruotsissa on siirrytty jo kauan sitten siviilitoimintaan. Aivan kuten Italiassakin. Ruotsi matkii monella tapaa Italiaa.

Kappeli seisoo keskellä kirkkomaan aluetta. Kappelia käytetään nykyään vain hautausseremonioihin. Kappeli on avoinna vain kesäkaudella, 1.toukokuuta-30.syyskuuta. Alunperin oli krematorio kirkon yhteydessä, mutta kun Skogskyrkogården perustettiin ja sinne rakennettin krematorio, niin krematorio täällä purettiin pois. 

Omasta mielestäni Sandsborgin hautausmaa on jollain tapaa 'kodikkaampi', eikä niin kolkko kuin Skogskyrkogårdenin hautausmaa. Vaikka paikkapaikoin Skogskyrkogården on myös kotoisa. En oikein tykkää niistä erittäin korkeista petäjistä Skogskykogårdenissa. Täällä Sandsborgissa voisin  kauniilla säällä istuskella vaikka tuntitolkulla.

Virtuaalinen viereilu kappliessa!

Sandsborg oli maatila ja majatalo nykyisessä täällä Gamla EnskedessäTukholman eteläosassa. Melkein kaikki Tukholman asuinalueet ovat saaneet nimensä alueella sijainneen maatilan kartanon mukaan. Monet Tukholman eteläiset maatilat kuitenkin kuuluivat Enskede gårdenin tilusten alaisuuteen. Loput kuuluivat Erstavikin tai Årstan kartanoiden alaisuuteen. 

Enskedestä olen aikaisemmin kertonut täällä.  Sandsborgin maatila antoi nimensä Sandsborgin hautausmaalle ja Sandsborgin metroasemalle sekä Sandsborgsvägenin tielle, Sandsborgin krouville ja Sandsborgsplanille/aukiolle.

Sandsborg oli yhdessä Dalenin ja Stora Gunganin kanssa yksi useista vuokratiloista, jotka kuuluivat Enskede gårdin omistukseen. Etuliite "sand-"=hiekka on peräisin hiekasta ja sorasta, aluehan on osa Tukholman harjusta,  Stockholmsåsen.  

Sandsborgin perustaminen mainittiin vuonna 1782 ja silloin se koostui päärakennuksesta, mökistä, talliniitystä ja useista pienemmistä ulkorakennuksista. Tila oli vanhan Dalaröön johtavan tien, nykyisen Gamla Dalarövägenin ja Tyresöön johtavan tien, nykyisen Gamla Tyresövägenin tien risteyksessä. 

Täällä teiden risteyksessä oli sopiva paikka perustaa kahvila. Alueen nimi on nykyään Enskededalen ja se sijaitsee Sandsborgin hautausmaan itäpuolella. 

Laaja alue haustauasmaiden takana, varsinkin Gamla Enskede, on ihastuttavaa asuinaluetta. Se on kuin oma pikkukaupunkinsa missä on rauhallista ja hiljaista. Pitänee lähteä päiväkävelylle...

Syksyä odotellessa

Sommar= kesä

Hösttemperatur=Syksylämpöasteet

 Höst=syksy

Tältä näyttää säätilanne nyt tänään.Täällä on siis vieläkin kesä. 

Tänään +17, huomenna +18 ja tiistaina +15.

Joitakin keltaisia lehtiä näkee siellä täällä koivujen alla,  mutta muuten puut ovat täysin vihreitä. Ruohikkoakin leikattiin tuossa lähistöllä menneellä viikolla. Tätä aikaa kutsuaan nimellä sensommar, olisiko suomeksi myöhäiskesä.

Viime vuonna sysky tuli Tukholmaan meteorologien mukaan 10-15 päivä lokakuuta. Lunta tuskin tulee ennen kuin kuin tammikussa ja sekin sulaa pian pois. Marras-joulukuu ovat ankeinta aikaa Tukholmassa. Pian tästä aurinko häviää kokonaan, tulee pilvistä ja kosteus tulee takaisin, eikä aurinkoa tulla näkemään ennen kuin tammikuussa. Nautitaan nyt tästä syksystä! Meillä ei ole oikeastaan kuin kevät, kesä ja syksy meteorologisesti,  sekä loskakeli, mikä kestää tammikuun puoleen väliin saakka. Meteorologien mukaan talvi tulee yleensä Tukholmaan 15-20 päivä tammikuuta, mutta se kestää hyvin lyhyen ajan. 

Minä tykkään syksystä Tukholmassa. Kun koulut alkaa niin elämä alkaa taas uudestaan. Onneksi me päästiin eroon pandemiasta ja siirryttiin epidemiaan, joillpin me slvitään jatkuvilla rokotteilla. 

Kesällä oli hiiren hiljaista Tukholmassa. Oikeastaan ikävän hiljaista. Helteet olivat erittäin rasittavia. Nyt syyskuussa jo on ilman kosteus laskenut ja ilma on raitista ja sopivan viileää. Joinakin päivinä on ollut + 20, mutta enimmkäseen +15 keskimäärin. Siis perfekti sää. Yöllä ei ole kuin noin + 6-8 astetta.

Omenapuita Södermalmilla. Pitäisiköhän lähteä omenavarkaisiin...😉

Tukholman kunta satsaa joka vuosi kukkasitutuksiin, pensaisiin ja puihin. Istutukset tehdään kukkimisaikojen mukaan niin, että koko kesäkauden (noin puoli vuotta) on kukkivia kukkia, jotka kukkivat vuorollaan, kunnes tulee pakkasasteita. 

Tukholmassa on pakkasasteita vain öiseen aikaan ja mutamina päivinä silloin tällöin talviaikaan. Kunta  on istuttanut myös erikoisia puita ja omenapuitakin sinne tänne. Kirsikkapuitahan on hieman kaikkialla Tukholmassa, tässä oman kauppatieni varrellakin. 

Tukholma on yhtä puu- ja kukkaisloistoa. Kukkapuskat oikein rehottaa nyt vielä syksyäkin odotellessa. Tukholman keskitaajamassakin on useita siirtolapuutarhoja, joitten läpi on mukava tehdä päiväkävelyjä eri vuodenaikoina. 

Tämän puskan nimi on Sumak, mikä kasvaa pensaina, puina ja liaaneina. Se on vihreä vuodet ympäri, mutta kauneimmillaan syksyllä. Tämä kuva on otettu Erikslundin siirtolapuutarhasta, mikä sijaitsee Årstavikenin lahden varrella Södermalmilla, Södersjukhusetin sairaalan alapuolella mäessä.

Tämä erittäin kaunis puu on Nenäliinapuu, jota pidetään mailman kauneimpana puuna. Nenäliinapuu podottaa lehtensä vasta siinä marraskuussa, ilman että lehtien väri muuttuu. Kaikki lehdet putoaa kerralla kun lämpöasteet laskee nollaan tai sen alle. Tämäkin puu kasvaa Erikslundin siirtolapuutarhassa.

Toivotan erittäin viihtyisää syksyä kaikille!

Stockholm Sunday Flea market

Jos tulette sunnuntai-aamuna Tukholmaan, niin suosittelen piipahtaa  Hötorgetilla, missä on sunnuntaina kirpputori. Saattaa sieltä löytyä jotain mielenkiintoistakin. Hötorget sijiatsee Kungasgatanin kadun varrella, lähellä Hötorgetin metroasemaa. Kungsgatanin kadulla torin kohdalla pysähtyy bussit 1 ja 75. 

Bussi 1 pysähtyy Tallink/Siljan sataman kohdalla ja bussi 75 kulkee Ropstenin ja Cityterminalin väliä. Cityterminaliin kulkee  myös satamasta kulkevat laivabussit.

Kätevintä on ottaa laivabussit satamista:

Viking Linjan satamasta lähtee laivabussi Cityterminaliin. Bussiin voi ostaa matkalipun samalla kun ostaa netistä laivalipun Tukholmaan.

Tallink/Siljalta lähtee myös laivabussi Cityterminaliin. Bussiin voi ostaa matkalipun laivalta.