Uppsalan tuomiokirkko

Uppsalan tuomiokirkko

Kirkkoa alettiin rakentamaan 1200-luvulla, kun saatiin silloiselta paavilta lupa rakentaa uusi tuomiokirkko, ahtaaksi käyneen Gamla Uppsalan kirkon tilalle. Tuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1435. Se kesti kokonaista 165 vuotta rakentaa kirkko valmiiksi.

Tuomiokirkosta tuli Pohjolan suurin katedraali. Kirkko on avoinna joka päivä kello 8-18. Tänne tulee noin puoli miljoonaa vierailijaa vuosittain. Se nyt sinäänsä ei ole kovinkaan paljon, jos vertaa Tukholman julkisessa liikenteessä kulkee noin miljoona henkilöä päivittäin. Uppsala on pieni kaupunki Tukholman rinnalla ja turisteja käy enimmäkseen kesäaikaan. Uppsala on nykyään ennen kaikkea  yliopistokaupunki. Tukholman yliopisto ei ole kummoinenekaan laitos Uppsalan rinnalla.

Kirkko ei kuitenaakn ole mikään museo vaan kirkossa on paljon aktiviteettejä pitkin päivää, joten turistien on otettava se huomioon. 

Tuomiokirkolla on kolme tornia ja sen pohjoisessa tornissa on kansainvälisestikin korketasoinen kirkkomuseo, mutta myös kuninkaallinen museo. Varsinkin museon keskiaikaiset tekstiilit ovat Euroopan hienoimmasta päästä. Museossa on myös ns korsrelik, pala Jeesuksen puurististä, johon hänet naulattiin. Pala on liitetty alttariristiin, mikä on nykyään lasimontterissa.

Sankt Olofs porten/Pyhän Olavin portti

Tuomiuokirkko on rakennettu alunperin goottilaisen tyylin mukaan. Arkkitehdistä ei ole tietoa mutta luultavasti arkkitehtejä oli useampikin ja he tulivat Ranskasta. Ajan saatossa on uusia arkkitehteja tullut mukaan, sillä rakentaminen kesti todellakin kauan, 165 vuotta. Tulipalokin syttyi välillä ja sen jälkeen Carl Håleman tuli Uppsalaan auttamaan uuskorjauksissa.

Håleman antoi tuomiokirkon uusrakentamisen Helgo Zettervallin haltuun, sillä Zettervall oli jo rakentanut Lundin tuomiokirkon. Hålemannilla oli suurin päättämisvalta kun Tukholman linnaa rakennettiin. Hän ei turhaan saanut yli-indententin arvoa. Hän siis valvoi kaikkien julkisten rakennusten rakentamista ja hyväksyi ne.

Myöhemmän ajan arkkitehdit ovat kritisoineet Zettervallin työtulosta. Jotkut jopa siinä määrin että he tekivät omat piirustukset valmiiksi. 1970-luvulla kirkko restaurointia ajatellen, mutta kirkko säilytti oman alkuperäisen tyylinsä, ja sen tyylin mikä edellisissä uuskorjauksissa tehtiin. Mitään ei muuteltu.

Lars/Lauri, Erik/Eerik ja Olof/Olavi. 

Tuomioirkko on pyhitetty Pyhälle Erikille, Larsille ja Olofille. Pyhältä Laurilta on pää kadoksissa.

Skara (Västra Götalandissa) on melkein yhtä vanha kuin Sigtuna, jota voi pitää Ruotsin kuningaskunnan vanhinpana kapunkina. Nimittäin eteläinen Ruotsi, kuten Lund, kuului Tanskalle. Skåne kuului yli 600 vuotta Tanskalle.  

Sankta Marian tuomikirkko Skarassa on kuitenkin Ruotsin vanhin tuomiokirkko. Sigtunaan ja Lundiin rakennettiin myös 1000-luvulla tuomiokirkot. 1120-luvulla oli Ruotsissa viisi hiippakuntaa Skara, Linköping, Tuna (Eskilstuna), Srängnäs, Sigtuna ja Västerås. 

Vasta kun paavi Alexander III (noin 1100/1150-1181) teki Ruotsista oman kirkkoprovinssin niin hän päätti myös että Uppsala tulee olemaan arkkipriispan kotipaikka. Nykyään Ruotsissa on 14 piispaa ja Uppsalassa kaksi, arkkipiispa ja Uppslan hiippakunnan oma piispa. Uppsala on ollut arkkippiispan kotipaikka vuodesta 1164 lähtien. Uppsalan tuomiokirkko on myös seurakuntakirkko. Ainoa kirkko Ruotsissa, jolla on samanaikaisesti nämä kolme virkaa.

Tuomiokirkkoa näytetään oppaan johdolla monilla eri kielillä, suomeksikin. Opastusajat vaikuttavat sekavilta, joten  en aio tässä niihin puuttua.

Sen jälkeen kun Kristoffer bayerilainen, Tanskan kuningas, kruunattiin kirkossa vuonna 1441 myös Ruotsin ja Norjan kuninkaaksi, niin kaikki muutkin ruotsalaiset kuninkaat vihittiin virkaansa täällä vuoteen 1719 saakka. Vain Karl XII, kuningatar Kiristina ja Kristian II eivät halunneet tulla kruunatuiksi täällä, vaan Tukholmassa.

Finstakoret, kuori jossa säilytetään Pyhän Erikin/kuningas Erik Jedvardssonin reliikkejä kultaisessa pyhäinjäännös lippaassa. Lippaassa sijaitsee myös Ruotsin vanhin kuinkaankruunu ja osa Pyhän Birgitan reliikkiä. Erik tapettiin hyvin lähellä tuomiokirkoa.

Nimi Finsta tulee Pyhän Birgitan vanhempien Birger Perssonin och Ingeborg Bengtsdotterin kartanon nimestä, joka sijaitsi Finstassa lähellä Norrtäljeä. Birgitan vanhempien hautakivi on Finstan kuorin lattiakivi. Lattiakivi on muistokivi, joka asetteiin kuoriin kun paavi Johannes Paulus II kävi tuomiokirkossa vuonna 1989.

Kirkko on viisilaivainen  ristinmuotoinen, joten siinä on tarvittu monta pilaria ja tukipylvästä jotta rakennus tulee kestämään. Hautakappelita on pitkin ulkoseiniä. 

Pyhän Erikin reliikkilipas

Sturekoret on Sturen aatelissuvun hautakappeli. Kappeli on sen verran suuri että siinä pideteään nykyään arkipäivisin ainakin Jumlanpalveluksia, lastenkastajaisia, vihkitoimituksia ja hartaushetkiä.

Lattian alla sijaitsee Sture suvun hautakrypta. Svante, Nils ja Erik Sture tapettiin Uppsalan linnassa vuonna 1567. Vaatteet jotka heillä oli silloin yllään on viety tuomiokirkon museoon.

Erik XIV epäili eräiden aatelisten hautovan maanpetoksellisia ajatuksia, ja valtiopäivät langetti heille tuomiot. Näin paljastui kuningas Erik XIV:n mielisairaus. Hän toimi vain kahdekeksan vuotta kuninkaana 1500-luvulla. 

Erik kuului äitinsä Katariina Saksi-Lauenburgilaisen puolelta Euroopan mahtavimpiin ruhtinassukuihin. Erik XIV nousi valtaan isänsä Kustaa Vaasan kuoltua vuonna 1560. Hänen sisarpuolensa olivat Katariina, Cecilia, Anna, Sofia ja Elisabet ja hänen velipuoliaan olivat Juhana III (1537–1592), Magnus, Karl, Sten  ja Kaarle IX. 

Erik XIV oli lahjakas ja taiteellinen, mutta luulosairas. Hän oli kiinnostunut taiteista ja musiikista ja osasi myös monia kieliä. Hän kohteli julmasti niitä, joiden epäili juonittelevan itseään vastaan. Mahtiaan lisätäkseen hän kosi Englannin kuningatar Elisabet I:stä, mutta sai rukkaset. 

Erikin lyhyen hallintokaden aikana ehti tapahtua valtavan paljon hulluuksia, sotia ja riitoja. Lopulta aateliset syrjäyttivät Erikin virastaan ja Erikin veljestä Juhana herttuaasta tuli Ruotsin kuninags Juhana III. Erik tuomittiin vankilaan, ensiksi Tukholman linnaan ja myöhemmin Turun linnaan. Juhana piti Erikiä ja hänen vaimoaan uhkana itselleen, ja kesäkuussa 1573 Erik erotettiin vaimostaan ja lapsistaan. Juhana sai valtiopäivät tuomitsemaan Erikin kuolemaan, ja ilmeisesti hänet myrkytettiin vuonna 1577 velipuolensa Juhanan käskystä.

Sturekoret, pääalttari

Leskikuningatar Ulrika Eleonora lahjoitti saaranstuolin Tuomiokirkolle. Buckhard Precht on sen valmistanut ja Nicodemus Tessin nuorempi suunnitellut. Hän vamistii myös pääalttari asetelman mutta sitä ei laitettu tänne tuomiokirkkoon, vaan se laitettiin pää-alttariksi Tukholmaan Gustav Vasan kirkkoon.

 Saarnastuolin alusta

Tuomiokirkossa on ehkä kuudet urut tai jotain sellaista. Tuomiokirkolla on myös viisi kuoroa ja sen lisäksi myös melko uusi laulukuro nimeltä katedralsångarna.

Kirkolla on viisi kirkonkelloa, jotka kaikki ovat pohjoisessa tornissa. Isoin ja painavin niistä painaa jopa 6200 kiloa. Vain neljä kertaa vuodessa soitetaan kaikkia neljää kelloa samanaikaisesti, jouluna, uutena vuotena, pääsiäisenä ja helluntaina. Jos Uppsalan yliopistossa opiskeleva kuolee opiskeluaikanaan niin tuomiokirkko tarjoaa sielunsoiton suurimmalla kellolla.

Kirkkosalin seinämaalaukset kerrotaan Agi Lundgren tai hänen työryhmänsä maalanneen, joten ne ovat tulleet tehtyä  uuskorjausten viimeisimpinä töinä, ja sen huomaa. Tuomiokikko on tilkkutäkki vanhasta ja modernista.

Arkkitehti Agi Lindgren suunnitteli Gustav Vasan kirkon Tukholmassa ja se vihittiin vuonna 1906.

Vasakoret

Vasa-kuori on Uppsalan tuomiokirkon suurin ja yksi kuuluisimmista kuoreista. Se sijaitsee tuomiokirkon takaosassa, itäisimmässä, lähimpänä auringonnousua, kirkon tärkeimmässä paikassa. Vasakoren on Kuingas Gustav Vasan hautapaikka. Keskiajalla se oli omistettu Neitsyt Marialle ja sitä kutsuttiin nimellä Vårfrukoret (Meidän Neitsyt Marian kuoro).

Tässä kuningas Gustav Vasa lepää.

Vasakoret, Vasan suvun hautakappeli, johoin on haudattu kuninags Gustav Vasa ja hänen kolme vaimoaan. Vaimot on haudattu kappelin lattian alle. Tämä hautakappeli on suurin kappeli ja eniten tunnettu. Kappeli sijaitsee perimmäisenä kirkkosalissa, parhaalla paikalla. 

Kappeli oli nimeltään Vårfrukoret keskiajalla, joka on pyhitetty Pyhälle Marialle. Vår Fru on ruotsiksi Pyhä Maria, ja jos kääntää nimityksen suoraan suomeksi niin sitä tulee 'meidän rouva'. Monissa eurooppalaisissa kielissä Pyhää Mariaa kutsutaan 'meidän rouvaksi'. 

Johan Gustav Sandberg kävi maalaamassa 1830-luvulla kalkkkimaaluksia Vasakappelin seinille. Maalaukset kuvaavat tapahtumia kuninkaan elämästä.

Kuningas Johan III on mys haudattu Vasan kuoriin

 Emanuel Swedenborg

Hänelle on rakennettu  muistokirkko Tukholmaan.

 Carl von Lineée on haudattu tuomiokirkon lattian alle

Kirkkoon on myös haudattu kaksi arkkipiispaa, Laurentius Petri ja Nathan Söderblom. Laurentius Petri, alkuaan Lars Petterson, lisänimeltään Nericius tai Nericianus (Närkeläinen) oli Ruotsin ensimmäinen luterilainen arkkipiispa ja tärkeä uskonpuhdistaja. Hän oli ruotsalaisen uskonpuhdistajan Olaus Petrin nuorempi veli. Laurentiuksen ja Olauksen isä oli örebrolainen seppä Peter Olofson ja äiti Kristina Landsdotter, joka eli aina vuoteen 1545 asti ja ehti todistaa poikiensa menestystä. Ensiopetuksen Petrin veljekset saivat Örebron karmeliittaluostarissa. Laurentius Petri opiskeli veljensä kanssa Martti Lutherin alaisuudessa Wittenbergissä, josta he lähtivät levittämään luterilaisuutta Ruotsiin.

Käytyään Yhdysvalloissa Nathan Söderblom  suoritti 1892 teologian kandidaatin tutkinnon ja hänet vihittiin papiksi.

Vuodet 1894–1901 Söderblom toimi pappina Pariisissa, jossa hänen seurakuntalaisinaan olivat myös Alfred Nobel ja August Strindberg sekä useat pohjoismaiden tunnetut taiteilijat. Tänä aikana hän myös väitteli vertailevan uskontotieteen alalta zarathustralaisuudesta Sorbonnen yliopiston protestanttisessa tiedekunnassa, johon hän kirjoittautui opiskelijaksi ensimmäisenä ulkomaalaisena. Vuonna 1897 hänet kutsuttiin San Remoon, jossa hän johti Nobelin muistomessun.

Hän sai ottaa vastaan Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1930. Hän sai myös oman numeroidun tuolin erittäin arvovaltaisesta Ruotsin akatemiasta, joka ei todellakaan ole mikä tahaansa akatemia. Siitä lisää joskus toisten. 

Tuomiokirkkoon on haudattu vain historiallisesti erittäin korkealle arvostettuja  herroja.

Kuningas Carl XIV Gustav ja Japanin keisari Akihito yhdessä Carl von Linéen haudalla. Keisari Akihito on suuri Carl von Linéen ihailija ja erittäin läheinen ystävä Ruotsin kuningasperheen kanssa. Ruotsin kuningashuone on maapallon toiseksi vanhin kuningashuone, Tanksan jälkeen. Vain Japanin kesiarikunta on vanhempi.

Keisari  ei tykkää matkustella ulkomaille, ekä hän ole juuri koskaan ollut kuninkaallisissa häissä tai hautajaisissa ulkomailla. Mutta Ruotsiin hän on matkustanut muutaman kerran. Kruununprinsessa Victoria käy melkein vuosittain tapaamassa Japanin keisariperhettä samalla reissulla kun hän on ulkomailla.

Keisari on käynyt useat kerrat Ruotsissa ja vieraillut Carl von Linnéen lapsuudenkodissakin. Linnée opiskeli Uppsalan yliopistossa ja asettui asumaan Hammrby'hyn, lähelle Uppsalaa. Uppsalassa sijaitsee myös Linnées Botaniska Trädgård/Uppsalan kasvitieteellien puutarha. Linnée sai Englannin ja Ruotsin kuningashuoneiden arvovaltaisimmat kunniamitallit.

Keisari Akihito oli myös hyvä ystävä edesmenneen kuninkaan, nykyisen Ruotsin kuninkaan isoisän Gustaf VI Adolfin (1882-1950) kanssa. Prinssi Gustaf Adolf toimi opiskeluajallaan  Japanissa arkeologien avustajana.

Wallenbergien omistamassa Kauppakorkeakoulussa avattiin vuonna 1992 European Institute of Japanese Studies, ja kahdeksan vuotta myöhemmin Japanin keisari Akihito kävi vuonna 1992 pitämässä puheen instituutissa. Instituutti on ainoa laatuaan Euroopassa.

Vuonna 2000 keisari Akihitoa ja keisaritar Michiko kävivät tekemässä valtionvierailun Ruotsiin. Kaikki muut visiitit ovat olleet privaattivierailuja. Samalla reissulla keisari piti puheen Kauppakorkeakoulussa.

 Tuomiokirkon kahvila on kesäaikaan levinnyt pihalle.

Uppsalan tuomiokirkon seurakuntaan kuuluu useampiakin kirkkoja.

Almtunan kirkko



Almtunan moderni alttaritaulu



Sankt Pers kyrka

Tätä kirkkoa nimitetään ns torikirkoksi. Siis kirkko joka sijaitsee torin varrella ja jonne voi piipahtaa ohimennen. Kirkko on uusin kaikista Uppsalan kirkoista. Arkkitehtuuriltaan kirkko on mderni. 

Tämänkin kirkon toiminta keskittyy paljolta nuoriin.Toisaalta sen ymmärtääkin sillä koko 1900-luvulla ei ruotsalaiset enää käyneet kirkoissa, kirkossa vihkimiset vähenivät sen myötä kun parit muuttivat vain yhteen asumaan, lapsia ei enää kastettu niin suurissa määrin, harvempi lapsi kävi rippikouluakaan, joten nuorten parista voi saada uusia seurakuntalaisia aktiivisella toiminnalla. Melkein jokaisella kirkolla on nykyään äitiyslomalla oleville äideille ja lapsille kerhotoimintaa.

Vain alle puolet Ruotsissa syntyvistä lapsista kastetaan. Vain joka kolmas pari vihitään kirkossa tai papin toimesta. Vain 27 % nuorista käy rippikoulun.

 Eva Spångbergin suunnittelema alltaritaulu, moderni triprtyk.



Vindhemskyrkan (taivaankirkko), Luthagen

Tämä kirkko on pyhitetty Pyhälle Birgitalle. Kirkko omistaa siinä kirkon vieressä päiväkodin. Kirkon toiminta nykyään kohdistuuu enimmäksen juuri nuoriin ja lapsiin. 

Strängnäs

Strängnäs

Tukholmasta on linnuntietä 60 kilometriä Strängnäsiin, mutta koska Tukholman alue on yhtä järveä ja merta, niin välimatkaa syntyy ihan väkisin paljon enempi kuin arvaakaan. Kilometrejä kertyy lähemmäksi 80 menipä sitten autolla tai junalla. Tunnin matka suurin piirtein. 

Strängnäsin pienessä, idyllisen rauhallisessa taajamassa asuu noin 13000 asukasta. Strängnäs on yksi Ruotsin historiallisimmista paikkakunnista. Sen huomaa minkäläinen tärkeä henkireikä Mälaren järvi on monissa Tukholman alueen kylissä ja kunnissa ja erikoisesti juuri täällä Strängnäsissä.

Reissun Strängnäsiin voi yhdistää monen muun kohteen kanssa, kuten Botkyrkan ja Sturehovin, Mariefredin, Enköpingin, Taxingen linnan ja Gripsholmin linnan kanssa. Mälaren järven ympäri tai vain puoli Mälaren järveä ajamalla Strägnäsistä Enköpingiin ja siitä sitten Mälaren pohjoista rantaa Tukholmaan. Matkan varrella on ties kuinka monta ihanaa museota, pikku kylää, kirkkoa, linnaa ja paljon muuta mielenkiintoista.

Kartalla näkyy vain puolet Mälaren järvestä. Tukholman läänin raja kulkee Mälaren järven keskeltä pohjois-etelä suunnassa ja itä-länsi suunnassa kulkee Uppasalan läänin ja Södermanlandin läänin raja. Toisin sanoen keskellä Mälaren järveä kohtaa kolmen läänin rajat, Tukholman, Uppsalan ja Södermanlandin. 

Strängnäs sijaitsee Södermanlandin läänissä, tai Sörmlannissa kuten sanonta kuuluu. Puolet Tukholmaakin kuuluu Södermanlandin maakuntaan. Tukholma jakautuu kahteen maakuntaan. Pohjoiset osat kuuluvat Upplantiin. Raja kulkee keskeltä Tukholmaa. Mälaren järven toisessa päässä sijaitsee Västmanlandin ja Närken maakunnat. 

Koko tämä alue, Hjälmaren järvialue mukaan luettuna, on niemeltään Mälardalen ja alueella on ollut aina erittäin kiinteää hallinoollista yhteistyötä. On yhteinen paikallisliikenne ja yhteinen korkeakoulu ja paljon muuta. Suunnitteilla on myös yhteinen julkinen liikenne Suur-Tukholman alueen kanssa. Täällä oli omat lakinsa jo 1200-luvulla, Södemannalagen/etelänmiestenlaki. 

Myöhemmin useat muutkin maakunnat laativat omat lakinsa. Ruotsia on hallittu pitkät ajat omilla paikkakunnilla ja ei ole ihme että Ruotsin maakunnat ja maakuntalaiset ovat vielä tänäkin päivänä hyvin erilaisia tavoiltaan ja kieleltäänkin. Maakuntalait olivat voimassa 400-930 ja joillakin paikkakunnilla jopa vuoteen 1335 saakka. Monet maakunnat kieltätyivät olemasta missään suhteissa muitten maakuntien kanssa. 'Man tog lagen i egna händer', kuten sanonta kuuluu, 'otettiin laki omiin käsiin'.

Strängnäs on noin 200 vuotta vanhempi tajana kuin Tukholma. Strängnäsissä pidettiin aikoinaan talvimarkkinat ja samalla kokoonnuttiin tinget'issä, eräänlaisillä käräjillä. Tämä sana tinget on minun aivan mahdotonta kääntää suomeksi. Sanalla on monta tarkoitusta ja sitä käytetään monissa eri yhteyksissä. Tanskassa ja Norjassakin on sana tinget käytössään. Jopa modernilla ajalla  on alettu kutsumaan kokoontumisia nimellä tinget, ainakin Uppsalan kunnassa on niin.

Piispankuja/Biskopsgränd, Roggeborgen

Keskellä tuomiokirkon kirkkomaata seisoo Roggeborgen, piispan asuintalo, jossa oli mahdoton määrä piispa Roggen kirjoja. Kuningas Gustav II Adolf teki rakennuksesta koulun.

Missään muualla päin Ruotsia ei yhteiskunta ollut niin läheisesti riippuvainen tuomiokirkostaan ja muista kirkoistaan kuin täällä Strängnäsissä. Täällä otettiin kristinusko erittäin vakavasti ja elettiin suurelta osin piispan sääntöjen mukaan. Strängnäs oli piispan kylä. Keskiajalla piispalla oli valtava sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen status ja joskus jopa sotilaallinen valta. Paavi Kirkkovaltiossaan ei pitänyt siitä että kaukaisissa hiippakunnissa oli piispoilla niin suuri määräämisvalta. 

Strängnäsitä ei koskaan tullut sen suurempi markkinapaikka, mutta hiippakunta omisti valtavat maa-alueet jo 1300-luvulla. Kirkko on vielä nykyäänkin Ruotsin suurimpia maanomistajia ja Ruotsin viidenneksi suurin metsänomistaja. Ruotsin kirkko on yksityinen, erossa valtiosta. Ruotsissa siis ei ole valtion kirkkoa, eikä valtion uskontoakaan. Kaikki uskonnot ovat tasa-arvoisia ja täysin privaatteja. Uskonto on jokaisen yksityisasia.

Strängnäsin piispa oli myös usein valtionkansleri, etenkin 1400-luvulla. Piispa sai enempi ja enempi valtaa ja kuninkaan valta väheni. Esimerkki siitä oli piispa Rogge joka tuli Strängnäsiin Tukholmasta. Hän lähetti poikansa Kort Roggen  Italiaan opiskelemaan Perugian yliopistossa kanoonista oikeutta. Hänestä tuli elegantti renesanssin ajan mies, joka tiesi mitä tilaisuus vaati. Hänestä tuli myöhemmin Strängnäsin piispa. Hän avasi Ruotsin enimmäsien kirja- ja lehtipainon Strängnäsiin. Italiasta hän toi tullessaan kirjoa jotka hän kiinniitti ketjuilla pöytään kiinni, sillä kirja siihen aikaan Ruotsissa maksoi kokonaisen omaisuuden.

Kort Rogge sai kiinnostuksensa rakentamiseen kotoaan, sillä hän oli kasvanut saksalaisessa maahanmuuttajaperheessä Tukholmassa, missä hänen isänsä oli työskennellyt jonkin aikaa kaupunkisuunnittelijana.

Eurooppakoulu Rogge on peruskoulu ja gymnasium, suomeksi lukio.

Koulurakennus tämäkin

  

Tämä on koulun kirjasto, jossa voi käydä lukemassa myös lehtiä. 

Tässä rakennuksessa opetetaan kuvaamataiteita, musiikkia ja draamaa.

Fogdön kirkko

Strängnäsin hippakunta on yksi Ruotsin 13:sta hiippakunnasta. Se perustettiin vuonna 1100. (Huom! Tukholman hiippakunta perustettiin vasta vuonna 1942). Hiippakuntaan kuuluu 8 rovastikuntaa, 611 pastroraattia (yhden saman kirkkoherran alaisuuteen yhdistynyttä seurakuntaa), joita on 31 ja 40 itsenäistä seurakuntaa. Hiippakunnan perusti Pyhä Eskil.

Seurakunnan sivuilla lukee että "Tänä päivänä on Strängnäsin hiippakunnassa Tilastollisen keskustoimiston (SCB) mukaan yhteensä runsaat 46 000 henkilöä, jotka ovat ensimmäisen tai toisen polven ruotsinsuomalaisia. Suurimmat ruotsinsuomalais-paikkakunnat ovat Eskilstuna, Södertälje ja Örebro."

Täällä piispa Hans-Erik Nordin pohti vapaaehtoisuutta kännettynä suomen kielelle.

Paikallisen Fogdö saaren mestarin/unioninmestarin 1400-luvun alulla maalaamia kalkkimaalauksia kirkossa. Mestaren tai Unionmestaren oli anonyymi nimi kirkkomaalarille, joka toimi aktiivisesti 1400-luvun alkupuoliskolla Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsissa häntä kutsutaan myös nimellä Fogdömästaren. 

Strängnäsiin rakennettiin useita kirkkoja 1100-luvulla kuten Fogdön kirkko Fogdön saarella tai se on paremminkin nykyään  "niemimaa" omasta mielestäni, maanpinnan nousun takia. Saari on vain 6x15 kilometriä suuri saari Strängnäsin kupeessa. 

Fogdön saarella on pitkä historiansa. Runsaasti muinaismuistoja. Saarella sijaitsee kolme kirkkoa Fogdö, Vansö ja Helgarö ja kirkkojen ympärillä on sijainnut Vårfrubergan pitäjä. Vårfru tarkoittaa Neitsyt Mariaa. Noin 3 kilometriä Fogdön kirkosta sijaitsi aikoinaan luostari, josta on vain rauniot jäljellä. Toinen luostari  oli ns Kungsgård joka oli nimeltään Kungsberg. Kungsbergin omistaa vieläkin valtio ja täällä viljellään ekologisesti.

Saarella on neljä suurenpaa herraskartanoa jotka omistaa vieläkin tunnetut aatelissuvut. Ympäri Mälaren järveä on mahdoton määrä upeita aatelisten omistamia kartanoita.

Lisää kirkoista ja  Strängnäsin tuomiokirkosta täällä!

Hässelbyholmin herraskartano, 1660-luvulta

Strängnäsin piispa asui tässä kartanossa aikansa ja kartano on kuulunut Vårfrubergs kloster/Neitsyt Marian luostarille. Reformation jälkeen otti kruunu kartanon ja lakkautti luostarin ja otti kaikki rakennukset kruunulle. Kuningas Gustav Vasa antoi rakennukset valtioneuvos Erengisle Nilsson Natt och Dag ja neuvoksen leski Brita Tott vaihtoi kartanon kolmeen Tukholmassa sijaitsevaan kartanoon tai linnaan, Hässelby, Ekeby ja Väsby. 

Monet aatelissuvut ovat omistaneet herraskartanoa ja yksi niistä valtionamiraali Gustaf Otto Stenbock, joka rakennutti kartanosta linnan. Tästä Tanskan korkeinta aatelissukua olevasta rouva Tottista olisi paljonkin kerrottavaa, mutta ehkä joskus toisten...

Hässelbyholm 1600-luvulla

Strängnäsiin avattiin dominikaaniluostari 1260-luvulla Stora Toregt'in reunalle. Kuningas Gustav Vasan reformation jälkeen luostari purettiin. Vuonna 1781 syttyi tulipalo Strängenäsin keskustassa. Eikä se ollut ensimmäinen eikä viimeinenkään tulipalo kaupungissa. Kuningss Gustav Vasa antoi tulipalojen takia strängnäsiläisille kuudeksi vuodeksi vapauden verojen maksusta.

Täältä löytyy vinkkejä autoiluun. Sivuilta löytyy myös vinkit paikallisliikenteen kulkuvälineisiin. Jokaisella alueella on monia kymmeniä tutustumiskohteita. Jokaiselta sivulta löytyy myös alueen kartta. Sen kun lomailemaan! Touko-syyskuu on parasta aikaa.

Pohjoinen Mälardalen, Eteläinen Mälardalen, Södermanlandin lääni, Upplannin lääni, Södertörn, Ekerö, Nacka ja Värmdö, Roslagen, Linnat ja kartanot, Puistot ja rannat, Saaristoelämää, ja paljon paljon muuta mukavaa ja luonnollisestikin myös Strängnäs, josta juuri nyt on juttua.

Strängnäsin tuomiokirkko

Avoinna:

 Arkipäivinä kello 9.00-18.00 ja sunnuntaisin kello 9.00-18.00.

Strängnäsin kunnan vaakunassa on Pyhä Pietari ja Pyhä Paavali kuvattuina. Merkillistä on että Strängnäsissä tunnettiin Pyhä Pietari ja Pyhä Paavali jo ammoisina aikoina. Luultavsti Strängnäsin kirkollisväki on käynyt Roomassa pyhiinvalesumatkalla.

Strängäs oli kaupunki vuosina 1336-1970, jonka jälkeen Strängnäsistä tuli kunta. Siihen liitettiin myös muutamia Strängnäsin ympärillä sijaitsevaa maakuntaa kuten Stallarholmen, Tosterö, Vårfruberga ja Åker. Alueella on tehty ainakin viisi kuntareformia tänä aikana, joten ota tästä nyt selvää, mutta Strängnäs on vain kunta kuten useimmat entiset ruotsalaiset kaupungit.

Sankt Eskil, Överslön kirkko

Strängnäsin hiippakunta perustettiin jo vuonna 1100. Hiippakuannan perusti Sankt Eskil, joka oli lähetyssaarnaaja ja hänen mukaansa sai Eskilstuna nimensä. Eskilstuna on Haparandan jälkeen se kaupunki jossa asuu eniten suomalaisia. Sakt Eskil/Pyhä Eskil murhattiin hänen ollessaan lähetyssaarna matkalla Strängnäsissä vuonna 1080. Eskil kuten useimmat muutkin Mälaren järven laakson pyhimykset olivat englantilaista alkuperää. Sankt Sigfrid tuli Eskilin kanssa Englannista Mälaren laaksoon. Hänestä tuli Smålandin ja Västergötalandin apostoli. Hänestä tuli myös vuonna 1170 perustetun Växjön hiippakunnan ensimmäinen piispa. 

Pyhä Eskil oli kotoisin Tuna nimiseltä paikkaunnalta, siis nykyisestä Eskisltunasta, joka sijaitsee vain reilun parinkymmenen kilometrin päässä Strängnäsistä. Eskil kulki usein Strängnäsin ohitse sillä Eskilstuna sijaitsee Strängnäsin länsi puolella, mutta ei Mälaren järven rannalla. Strängnäsistä oli siihen aikaan helpompi seilata Tukholmaan tai Birkaan ja Adelsöhön ja sieltä edelleen Sigtunaan.

Se oli Pyhä Eskil joka käännytti aasauskontoon uskovat strängnäsiläiset kristinuskoon. Sgträngnäsin tuomiokirkossa on Pyhän Eskilin uhripaikka jäljellä. Pyhä Eskil kivitettiin kuoliaaki. Siksi Strängnäsin ruomiokirkko sijaitsee Pyhän Eskilin uhripaikalla. Myöhemmin löydettiin lähettyviltä lähde joka sai niemkseeen Pyhän Eskilin lähde. Lähteen sai myös Pyhä Bodvid lähenpänä Tukholmaa, Bornsjön rannalta, Botkyrkassa. Botkyrka tarkoittaa 'sovituskirkko', melko outo nimi kunnalle, vaikka nimi tuleekin Pyhän Botvidin nimestä.  

Botvid ja Eskil kerrotaan kuolleen samana vuonna 1080. Eskil ja Botvid ovat molemmat Södermanlandin suojeluspyhimyksiä.  Eskil oli englantilainen munkki ja Botvid botkyrkalainen nuori naimaton tytär. Tuskinpa he ovat koskaan tavanneet toisiaan. Eikä nuo vuosiluvutkan ole oikein varmoja.

Pyhän Eskilin mukaan kerrotaan lähteneen Sigfrid Englannista käännytystyön tekoon Norjaan ja Ruotsiin. Pyhää Sigfridiä pidetään Smålandin ja Västergötalandin apostolina. Luultavasti Pyhä Sigfrid oli Växsjön hiippakunnan ensimmäinen piispa. Sigfrid toimi myös Skara'ssa jossa hän teki käännytystyötä. Skaran lähellä Husabyn kirkon kirkkomaahan haudattiin Ruotsin ensimmäinen kristitty kuningas Olof Skötkonung/Olavi Sylikuningas. Olof Skötkonung tiedetään olleen varman päälle ensimmäinen kuningas Sveanmaalla ja Götanmaalla. Sigfrid rakensi kirkkoja Etelä Ruotsissa ja siellä hän myös kuoli. Hänet haudattiin Växjön tuomiokirkkoon, mutta hänen reliikkilippaansa hajoitettiin 1600-luvulla. 

Tässä samalla voin kertoa että Ruotsin kuningaskunnan vanhimmat kaupungit (jos ei oteta lukuun Birkaa ja kaupunkeja jotka keskiajalla sijaitsivat Tanskan kuningaskunnan alueella) olivat Sigtuna (900-luku), Skara (1000-luku), Visby (1100-luku), Söderköping ja Kalmar (1200-luku), Strängnäs (1280) ja sen jälkeen tulevat Tukholma, Nyköping, Örebro, Arboga,  jotka perustettiiin suurin piirtein samoihin aikoihin noin 1200-1300-luvuilla.

Strängnäsin tuomiokirkko

Aukioloajat:
 15 kesäkuuta-15 elokuuta kello 10-18
16 elokuuta-14 kesäkuuta kello 10-16

Kirkko on pyhitetty Pyhälle Pietrille ja Paavalille. Alkupeäräinen puukirkko korvattiin goottisella tiiliskivikirkolla. Kirkko rakennettiin paikalle joka oli jo viikinkien ajalla tärkeä kulttipaikka ja uhrilehto. Tiiliskivikirkkoa alettiin rakentamaan vuonna 1250 ja kirkkoa rakennettiin aika ajoittain lisää. Kirkontornin katto valmistui vasta niin myöhään kuin 1740-luvulla.

Hiippakuntaan kuuluu 72 seurakuntaa ja mahdoton määrä kirkkoja.

Keskiajalla tuomokirkko toimi kokouspaikkana kaikille kyläläisille. Strängnäs oli myös reformaattori Olaus Petrin ensimmäinen toiminta-alue. Tuomiokirkon koulussa hän alkoi kääntämään oppilaita Lutherin uskoon. Olaus Petri oli reformaattori, humanisti ja historioitsija. Olaus Petri opiskeli Wittembergissä Saksassa, kaupungissa jossa uskonpuhdistaja Martin Luther naulasi kuuluisat teesinsä kirkon oveen. Niinpä hän  Lutherin innoittamana alkoi vihata katollista kirkkoa.

Carl Larssonin kuuluisa maalaus siitä kun kuninags Gustav Vasa saapui ratsun selässä Strängnäsistä Tukholmaan. Se oli juhannusaatto. Joten ei ihme että ruotslaiseen juhannuksen viettoon kuuluu kansallispuvut, kansallistanssit ja lipunnosto. Kansallisaate ei koskaan ole kiinnostanut sen kummemmin "ruotsalaisia" koska heistä monet huomasivat olevansa "maahanmuuttajia" tai oman maakuntansa kasvatteja. Ruotsalaiset äärikonservatiiviset puolueet ja ryhmittymät ovat puhtaasti rasistisia demokratiaa vastustavia puolueita, eikä niillä ole mitään kansallisaatteen kanssa tekemistä.

Ruotsiahan alun perin hallittiin maakunnissa, maakuntalakien mukaan ja maakuntiin maksettiin verot, kuten Ruotsissa tehdään vieläkin. Ruotsin ensimmäiset maakuntalait laadittiin Magnus Erikssonin ajalla vuonna 1350. Maakuntaveroprosentti on noin 11-13%. Näillä veroilla kustannetaan maakunissa julkinen tervyedenhuolto ja infratruktuuri sekä kulttuuri. Kuntien vastuulla on vain vanhsutenhuolto ja koulut.Toki ruotsalaisetkin maksaa kunnallisveroa, mikä on noin 32-35% johon sitten sisältyy tuo maakuntavero, jonka kunnat maksaa eteenpäin maakunnalleen. Maakunnissa valittiin myös kuninkaat, jotka eivät tienneet että mitä aluetta he hallitsee, koska ei ollut tietoa rajoista. Eduskunta ja valtio ovat Ruotsissa melko moderneja keksintöjä.

Kuningas Gustav Vasa valitsi uudeksi kuningaskunnan pääpaikaksi Tukholman, vaikka hän itse asui Mariefredissä, Grispsholmin linnassa.  Siihen aikaan ainoa  ja suorin kulkureitti oli vesiteitä pitkin.  Eduskunta sai jatkossa kokoontua myös Tukholmassa. Tukholman porvarit luovuttivat kaupungin avaimet uudelle kuninkaalle, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.

Strängäsin piispa ojentaa Valtion avaimet ja lakikirjan uudelle kuinkaalle, Gustav Vasalle.

Kesäkuun 6. päivä vuonna 1523 valittiin Gustav Vasa Strängnäsin tuomiokirkon pohjoisella seinustalla Ruotsin kuninkaaksi. Täällä Strängnäsissä tuli Sveariket'istä yhtenäinen valtio nimeltä Sverige. Strännäsissä kokoontui siihen aikaan eduskunta. Gustav Vasa asui Mariefredissä Gripsholmin linnassa, noin vajaat 15 kilometriä Strängnäsistä, jonne hän kruunauksensa jälkeen asettui asumaan. Sitä paitsi Tukholma oli vain pikkukylä Strängn'sin rinnalla siihen aikaan.

Vuonna 1528 kuningas kruunattiin uudemman kerran Uppsalan tuomiokirkossa. Se oli saksalainen Hansaliitto, joka auttoi Gustav Vasan kuninkaan pallille, joten kuninkaan oli heti alkuunsa maksettava tukijoilleen. Kuningas tiesi että katollinen kirkko oli erittäin rikas, joten reformation myötä kuningas pystyi ottamaan  kaikki katollisen kirkon omaisuudet kruunulle.

Eikä kestänyt kauaa kun Tukholmasta tuli saksalainen kaupunki, jossa puhuttiin enimmäkseen saksaa, jossa rekennettiin kirkko saksalaisille, koulu saksalaisille lapsille ja kaikki elämä pyöri saksalaisten ympärillä. Tukholman väkiluku oli pieni siihen aikaa mutta saksalaisten myötä väkiluku tuplaantui hyvin äkkiä. Uusia rakennuksia rakennettiin, asiantuntijoita ja koulutettua väkeä muutti Saksasta Tukholmaan ja saksalaiset kauppiaat alkoivat ankkuroida laivojaan täyslastissa Gamla Stanin laivalaituriin. Ajan kanssa sakalaiset avasivat ensimmäisen kahvilan, leipomon ja matkustjakodin. Olutpanimoita alettiin rakentamaan ja pian koko kapunki joi olutta päivät pitkät. Voi sanoa että Tukholma perustettiin saksalaisin voimin, varsinkin lybeckiläisten voimin. Saksalaisten vanavedessä muutti muunmaalaisiakin Tukholmaan.

Tuota Gustav Vasan kruunauspäivää on sittemmin pidetty Ruotsin lipun päivänä, myöhemmin Ruotsin kansallispäivänä. Gustav Vasa valittiin Strängnäsin kuninkaaksi, voisi sanoa. Mutta kuninkaan reformation myötä Strängnäsistä tuli vain hiljainen pieni kylä. 

Yhdestä Gustav Vasan pojista tuli kuningas Karl IX. Hän teki kaikkensa katollisen kirkon eduksi, isänsä reformointia vastaan. Hän halusi tulla haudatuksi Strängnäsin tuomiokirkkoon. Gripsholmin linnasta, Mariefredistä ei Strängnäsiin ole sen pitempi matka kuin noin 15 kilometriä, korkeintaan. 

Kuningas Karl XI:n (Gustav Vasan poika) hauta Strängnäsin tuomokirkossa.

Kuningas Karl XI:n ja hiippakunnan piispan johdolla Strängnäsistä tuli kulttuurillinen keskus. Kuningas nimittäin vastusti viimeiseen hengenvetoon isänsä reformatiota. Ruotsin ensimmäistä päivälehteä Hermes Gothicus alettiin julkaismeaan täällä vuonna 1634. Kirja- ja lehtipaino avattiin ja siinä rakennuksessa sijaitsee nykyään Strängnäsin museo. Reformation myötä kruunu sai paljon rakennuksia omakseen Strängnäsistä.  Kaikki piispojen asunnot otettiin kruunulle.

Roggeborgen

Kuningas Gustav II Adolf lahjoitti strängnäsiläisille Roggeborgen koulutiloiksi. Se oli tässä rakennuksessa kun Gustav Vasa valoi kuningasvalansa kesäkuun 6. päivä vuonna 1523. Roggeborgeniin perustettiin Strängnäsin gymnaisum, Regium Gustavianum Gymnasium Strengnense.

Tämä alue on melko suomalaista aluetta. Täällä on asunut ja asuu vieläkin paljon syomalaista alkuperää olevia henkilöitä ja eikös se kaikkien aikojen rikkain ruotsalainen mies Bo Jonsson Grip ollut myös suomalaista alkuperää.

Bo Jonsson Grip, tämä kaikkein aikojen trikkain ruotsalainen, joka omisti melkein puoli nykyistä Ruotsia ja alkoi rakentamaan Gripsholmin linnaakin, mikä sai kantaa hänen sukunimeään.  Hän oli julma mies jonnka kerrotan tappaneen vaimonsakin Margareta Porsen saadakseen vaimon suvun omaisuudet itselleen. Hän tappoi myös ritarin Riddarholmin kirkossa.

Vikinkien ajalla riipustettiin riimukiviä hautapaikoille ja niille paikoille sitten myöhemmin rakennettiin kirkkoja. Siksi monen kirkon kivijalkaan on muurattu riimukiviä. Strängnäsin kunnassa sijaistee aivan mahdoton määrä riimukivä, luultavasti noin 70.

Tämä alue suorastaan huokuu historiaa. Kukaan ei voi välttyä siltä. Tämä alue kuuluu Ruotsin alkuaikojen historian tärkeimpiin alueisiin. Jos sanotaan että Ruotsi syntyi Adelsön saarella Mälaren järven saarella ja sieltä levisi pohjoiseen Sigtunaan ja Uppsalaan, niin samanaikaisesti  kehittyi  tämä alue Mälaren järven eteläisellä rannalla. 

Kun kirkollinen toiminta melkein lakkasi reformation myötä Strängnäsissä, niin kylästä tuli markkinapaikka. Strängnäsin sijainti oli erittäin hyvä kaupankäynnille, sillä Strängnäs sijaitsee keskellä Mälaren järvi-aluetta. Tukholmasta asti tultiin vesiteitse tänne käymään kauppaa.

Strängnäsissä alkoi 1700-luvulla olla vaikea myydä silakkaa, koska porvaristo alkoi sitä karttaa. Joten vain kaikista köyhimmät kalastivat Mälaren järvellä siihen aikaan. Sen sijaan kaikki käsityöläis tuotteet alkoivat käydä hyvin kaupaksi. Tarvittiin taitavia käsityöläisiä. 1800-luvulla Strängnäsin talous kärsi kun laivaliikenne alkoi vähentyä Mälaren järvellä, sillä nyt alettiin rakentamaan rautateitä. 

Vuonna 1944 pommittivat venäläiset Strängnäsiä syystä että Strängnäsissä oli Södermanlandin panssariregmentti. Täällä on nykyään Armeijan museo, jos ketä kiinnostaa.

Strängnäsin tuomiokirkko tarvitsee oman postauksen ja se löytyy täältä.

Tuomiokirkon vieressä sijaitsee vanha kirkkomaa. Kuten Ruotsissa on ollut tapana niin kirkot ja kirkkomaat rakennettiin pakanallisen ajan hautakentille ja palvontapaikoille.

Pohjolan apostoli Ansgar tuli Strängnäsin kautta Mälaren alueelle, ja oleskeli usein täällä ja siksi tänne syntyi ensimmäisiä kristillillisen ajan seurakuntia.Strängnäsin tuomiokirkko on Lundin ja Uppsalan tuomiokirkkojen ja tietysti Gotlannin tuomikirkon kanssa tärkeimmät varhaiskristilliset rakennukset.

Strängensin kohdalla kohtaa valtatie 55 ja E20 tiet toisensa. E20 on moottoritie. Suunnitteilla on rakentaa valtatie 55 uudestaan moderniksi 2+1-tieksi, jossa ei autot kohtaa lainkaan toisiaan. Suomeksi näyttää sellanien tie olevan nimeltään ohituskaistatie.

Strängnäsissä sijaitsee kolme lääkefirmaa, Fermenta, Pfizer ja Recipharm.

Rautatieasema, mikä on liian moderni Strängnäsiin

Strängnäsiin on noin 80 kilometriä Tukholmasta. Tästä kulkee 50 junaa ja asemalla käy 17 bussia. Strängnäs on melko pieni paikkakunta. Kunta on halunnut hallita asutuksen lisääntymistä ja ehkä se on oikea valinta.

Täällä asuu vain noin 13000 asukasta. Strängnäs sijaitsee Mälaren järven rannalle, sen hyvin kapeassa salmessa. Stallarholmenilta kulkee silta Selaön saarelle. Toinen tätä pitempi silta kulkee Strängnäsin kekustasta pojoiseen päin Mälaren järven saarien ylitse Enköpingiin. Vielä kolmaskin pitkä silta kulkee Strängnäsin länsipuolelta joka yhtyy tuohon edellä maninittuun tiehen numero 55.

Åkers Styckebruk oli se alue johon esnimmäiset asukkaat asettuivat asumaan.

Vanhin asutus alueella sijaitsi Åker'issa, joka on nykyään nimeltä Åkers Styckebruk, siis entinen ruukkiyhteiskunta. Vaikka Åker'issa on eletty jo sitäkin ennen, noin vuonna 6000 eaa. Åker Styckebruk sijaitsee noin reilut 10 kilometriä etelään, E 20 tien toisella puolella.

Mutta kyllä niitä pieniä puutaloja ja mukulakivkujia löytyy myös Strängnäsistä. Idyllinen ja ruhallinen pieni kylä, jonka pitkä rantakatu on kävelemisen arvoinen. Matkan varrella on useita penkkejä istuskella.

Kaikille armeijasta ja sen kalustosta kiinnostuneille löytyy mielenkiintoinen suuri museo Arsenalen, noin kolmen kilometrin päästä Strängnäsistä.

Keramikens Hus ja Ugglans park

Keramiksen Hus on eräänlainen taidegalleria, jossa on enimmäkseen keramiikkaa esillä. Keraamikko Per Hammarströmillä on atlejé rakennuksessa. Täällä on myös myymälä ja kahvila. Kaunis puistoalue rakennuksen edustalla.

Grassgårdens Cafe, Kvarngatan 2

Aivan loistava ruokapaikka, tilliperunaa, lohta ja salaattia.

Åkerin kirkko. Åkers Styckebruk, on peräisin 1100-luvulta ja kylä kasvoi luonnollisestikin kirkon ympärille. Bussi 301 Strängnäsitä Åkes Styckebrukiin. Suositten! 

Kirkko on avoinna kaikkina arkipäivinä kello 8.00-15.00.

Alttarikaappi on vuodelta 1478

 Stigporten, sisäänastumis portti kirkon alueelle.

Vansön kirkko, Vansö kyrkbacke 1B

Alttritaulu on 1400-luvulta

Kuningas määräsi että kaikki ulkomaalaiset kauppiaat laivoineen joutuivat maksamaan tullia päästäkseen markkinoille myymään tavaraansa. Näitä tulleja oli useita Tukholamssakin.

Hotelli Rogge

Raatihuone

Lurplåsaren, Eric Sand

Vierassatama

 Mökkejä vuokrataan satamassa