Kesäloma Ruotsissa

Tukholma on kesäkaupunki ennen kaikkea

Visit Stockholm!

Koronatilanne Ruotsissa on erinomaisen hyvä. Tartuntoja ei ole lainkaan noin puolessa Ruotsin kunnista. Muissa kunnissa on noin 1-3 tartuntaa ja Suomen rajalla on eniten tartuntoja Pajalassa. Suur-Tukholmassa on 0-2 tartuntaa, joissakin osissa 3 tartuntaa. Deltavariantti on ollut Ruotsissa jo reilun kuukauden mutta se ei ole nostanut tartunojen määrää. 

Mikään muu ei selitä tilannetta kuin se seikka että meillä oli julmetun paljon tartuntoja jo ensimmäisen aallon aikana varsinkin nuoremman väen keskuudessa. Ei edes pystytty testaamaan muita kuin sairaalaan joutuneet. Toisen ja kolmannenkin aallon aikana on ollut paljon tartuntoja, mutta huomattavasti vähemmän kuolintapauksia kuin ensimmäisen aallon aikana.

Joten voidaan olla melko rauhallisia ja viettää kesälomaa. Meidän kansanterveyslaitos kertoo että junalla matkustamien on erittäin turvallista eikä edes maskeja tarvita. Ruotsalaisten asiantuntijoiden mukaan maskit ei suojaa maskin käyttäjää, vaan muita vastaantulijoita, jos maskin käyttäjällä on itsellään sattuu olemaan virustartunta. Eniten tartuntoja syntyy aivan selvästi ravintoloissa ja kahviloissa kuulema.

Minhmat, Odengatan 94

Vietnamesilainen ravintola. Tykkään kovasti aasialaisesta ruuasta.

Ruotsalaiset ovat varustautuneet korviaan myöten tänä kesänä viettämään lomaa kotimaassa. Talvella voi lähteä jonnekin erittäin eksoottiseen paikkaan toiselle puolelle maapalloa. Mutta kesä on parasta aika jäädä kotimaahan. Ruotsissa on mahdoton määrä, aivan mielin määrin, nähtävää ja koettavaa. Luonto on Ruotsissa erittäin vaihtelevaa. 

Ruotsissa on tarjolla paljon kohteita, mistä on vaikea valita. Ruotsi poikkeaa suuresti paikkakunnasta tai alueesta toiseen. On oltava ajoissa että saa ylipäätään varattua mökkejä tai hotelleja. Mökkien vuokrauksessa on oltava todellakin ajoissa. Ruotsalaiset asuu mielellään luonnon helmassa tai primitiivisesti lomallaan. Ruotsalaiset ei ehkä ole niin innostuneta kesämökeistä kuin suomalaiset. Haluavat liikkua vapaammin,eikä jäädä kiinni mökkiin. Ruotsalaisissa asunnoissa ja mökeissä ei yleensä ole saunojakaan.

Monet Tukholmaan muuttaneet norrlantilaiset ovat perineet mökin Norrlannista ja he lähtee mielellään koko keäsäksi kotikonnuilleen. Ruotsin länsirannikko on niin paratiisimainen ettei siellä asuvat halua lähteä sieltä mihinkään. Monella Tukholmassa asuvilla on kesäasunto Tukholman saaristossa tai Mallorcalla tai Marbellassa.

Hotellilomat ovat kaikista vanhimmille tarpeen. Eläkeläiset tarvitsee mukavuuksia ja hyvää palvelua. He varaavat mielellään viikon tai parin pakettimatkan etelään.  

Marstrand

Yläluokan matkailjat usein kasaantuvat määrätyille alueille ja Ruotsin länsirannikko on heidän loma-aluettaan, eikä ihme, sillä Marstrand ja Smögen ovat aivan ihania paikkoja viettää lomaa. Alueella on melko kallista. Mutta siellä saa aikansa kulumaan. Marstrand ja Smögen ennen kaikkea ovat idyllisiä alueita. Siellä järjestetään suuria purjehduskilpailuja joka kesä. Marstrandin leirialue on koko perheen leirialue, mitä voin suositella.

Ruotsalaiset julkkikset omistaa toisen asunnon Andalusiassa, missä Marbellan alue on ehdottomasti suosittuin kohde. Osalla julkkiksia on kesäasunto Gotlannin saarella. 

Mallorcalla moni 'keskiluokkainen' omistaa toisen asunnon. Mekin oleskeltiin 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa monesti Marbellassa. Me vuokrattiin erään suomalaisen lääkärin asuntoa siellä. Siihen aikaan siellä oli rauhallista ja erittäin halpaa. Marbella on aivan eri paikkakunta nykyään, missä jet set-väki tapaa toisiaan. Ei ole enää sinne pienintäkään kaipuuta. Liian moderni  turistirysä minun makuuni. Marbellassa on nykyään 113 kansainvälistä päihderikollisjengiä 59 eri maasta. Muuttama vuosi sitten joutui useimmat kunnanvaltuuston jäsenet vankilaan korruptiosta ja päihderikoksista. Paljon pahemmin on asiat siellä kuin Ruotsissa.

Minä viihdyn parhaiten kaupunkioloissa, miellelään vanhoissa historiallisissa kaupungeissa, tai sitten hotelleissa missä on kaikki mukavuudet uima-altaineen kaikkineen. Hotelleissa voin lojua varjossa, levätä, rentoutua ja lukea kirjoja. Aktiivilomat ovat erikseen ja ne teen mieluiten talvikaudella. Silloin varustaudun kohteeseen etukäteen lukemalla paikasta ja paikan päällä sitten maleksin päivät pitkät paikasta toiseen.

Gotlanti on ehdoton suurtukholmalaisten suosikki kohde. Ehdottomasti numero yksi. Syyskesä on parasta aikaa saarella, ja se on etenkin rauhallisinta aikaa. Kesä tulee myöhemmin saaristoon ja pysyy siellä kauemmin kuin mantereella. 

Gotlannissa on erittäin paljon vanhan tavaran myyntiliikkeitä, loppisar. Täällä jos missä voi tehdä löytöjä. Suosittelen!

Gotlannin 100 keskiaikaista kirkkoa ovat suuria nähtävyyksiä, joten kirkkokierros on ehdottomasti suositeltava. Kirkot sijaitsevat melko lähekkäin, mutta oma auto tai polkypyörä ovat suosituimmat kulkuvälineet. Säästyy jatkuvasti odottelemasta busseja.

Täällä on kaksi omaa postausta Gotlannista, osa I ja osa II (Gotlannin kirkot) sekä Gotska Sandön yhdessä Nynäshamnin kanssa, mistä laivat lähtee Gotlannin saarelle.

Ruotsissa on mahdoton määrä herraskartanoita ja linnoja, jotka toivottaa yövieraat tervetulleiksi. Monet maatilatkin vuokraa yöpymis- ja ruokailupaikkaa. 

Ruotsissa on aivan mahdoton määrä vanhoja ruukkikyliä, ehkä jotain lähemmäksi sata, jos ei enmmänkin. Ruotsista ei puutu pitkäaikaista historiaa. On lukemattomia linnoja, mitkä pitää ovensa avoinna kesäkaudella. Niin sanotut kesäkirkot/tiekirkot pitävät myös ovensa avoinna ohikulkijoille.

Tässä on ehdotuksia kiertoajeluille omalla autolla. 

Tässä esitellään patikkaretkiä ja tässä laivamatkoja Ruotsin sisävesillä. 

Ja lopuksi ehdotuksia teemamatkailuun!

Tukholman, Norrtäljen ja Haningen saaristot Ruotsin itärannikolla tarjoaa mukavaa ja rattoisaa lomaa ja yöpymismahdollisuuksia sekä upeita uimarantoja. Juhannuksesta heinäkuun loppuun voi olla mahdotonta löytää vapaita mökkejä. Mutta syyskuussakin on saaritossa ihanan lämmintä ja ennen kaikkea rauhallisenpaa, sen jälkeen kun koulut  on avattu.

Ölannin silta

Leirialueetkin tulevat olemaan täynnä sillä leirialuematkailu on erittäin suosittua Ruotsissa, mutta myös Italiassa, missä on aivan mahtavan mukavia leirialueita ympäri maata.  Ruotsissa on jopa pyörinyt TV-sarja vuosi vuoden perään koskien yhtä suosituimmista leirialueista Böda Camping Ölannin saarella. Suosittelen leireilystä kiinnostuneita käymään ainakin kerran elämässään Bödan leirialueella. Se on elämys! Ölannin saarelle pääsee mukavasti omalla autolla Kalmarista hieman yli 6 kilomteriä pitkää Ölannin siltaa pitkin.

Ullared on paikkakunta missä kaikki leirialuematkailijat ja kesmökkiläiset ensin käyvät kesäisin shoppailemassa Gegån julmetun suuressa tavaratalossa, kuulema Euroopan suurin tavaratalo.Täällä käy norjalaiset, tanskalaiset ja saksalaisetkin shoppailemassa. Ruotsi on halpa maa shoppailijoille, kruunun arvosta riippuen! 

Gegå on rakentanut shoppailijoille hotellinkin ja ravintoloita on joka lähtöön. Taitaa sielläkin olla leirialuekkin lähellä. Gegån myyntiennätys on tähän mennessä 41,7 miljoonaa kruunua yhdessä päivässä, siis yli 4 miljoonaa € ! Gegå:ssa on ainakin kerran elämässään käytävä! Varaa yksi kokonainen päivä Gegå:lle!

Ullarediin pääsee myös Tukholmasta shoppailubussilla, ja kaikista suuremmista taajamista Ruotsissa. Se on sitten toinen kysymys kuinka paljon jaksaa kantaa tai kärrätä tavaraa, sillä Ullaredissä on houkutuksia. Parasta tänne Ullarediin on ajaa tyhjällä autolla ja varata kokonaien päivä shoppailuun.

Itse olen jo käyttänyt tunteja suunnitellessa matkoja. Ikä ja terveyskin alkaa jo painamaan ja pandemia vuosi on vienyt viimeisetkin voimat, eikä ulkomaille tee yhtään mieli lähteä tällä kertaa.

Ei pandemia tähän lopu. Se kestää kauan ennen kuin saadaan sen verran rokotettua väkeä maapallolla, että moniin maihin voi ylipäätään lähteä lomailemaan. Korona-aallot tulee kiertämään useamman kerran ympäri maapallon aina uudessa mutatiomuodossaan. Ei pandemian keskellä oleminen ole lomaa, vaikka itse olisikin rokotettu. Useimmissa maissa tämä on ollut valtava rasitus.

Patikointi on ollut myös suosittu harrastus Ruotsissa. Täällä patikoidaan määrättyjä merkattuja reittejä pitkin. Tukholmassa voi patikoida vuodet ympäri ja merkattuja ja kunnostettuja reittejä on todellakin paljon. Sauvapatiokoijia ei juuri täällä näe, vaan ihan tavallisia tallaajia. Matkatoimistot kertoo että ulkomaanmatkailun sijasta on patikkaretket suosituin kysyntä tällä haavaa. Varsinkin  Norrlanti ja Lappi ovat kysytyimpiä.

Sörmlandsleden 

Sörmlandsleden on Suur-Tukholman alueen pisin kävelyreitti, noin 1000 kilometriä pitkä. Siinä on monta etappia, ja useiden etappien lähtökohtaan pääsee junalla tai bussilla. Etappien varrella on yöpymiskatoksia ja jopa matkustajamajoja tai-koteja.

Skåne on erittäin suosittua aluetta lomailla, mutta varatkaa siihen käyntiin aikaa ja perehtykää alueeseen ja kohteisiin etukäteen. Paratiisi maan päällä! Varsinkin Österlen, Skånen itäistä osaa pideteään erityisen paratiisimaisena.

Skånehan kuului aikoinaan Tanskalle, ja sen huomaa. Ruotsi ja Tanska on sotinut noin kymmenisen sotaa keskenään ja Ruotsi on sotinut yhtä monta sotaa myös Venäjän kanssa. Skånessa on paljon vanhaa kulttuuria, ikivanhoja kirkkoja, linnoituksia ja yksityisten omistamia valtavan suuria linnoja. Puhumattakaan ihastuttvasta luonnosta.

Karl Johans torg

Karl Johans torg, Slussen

Karl Johanin toreja on useissa ruotsalaisissa kaupungeissa.

Karl Johan XIV oli ensimmäinen Bernadotte suvun kuningas. Hän toimi Ruotsin ja Norjan kuninkaana vuosina 1818-1844. Nykyinen kuningas Carl XVI Gustav on seitsemäs Bernadotten suvun kuningas. Carl XVi Gustav on Ruotsin kuninkaista se, joka on kauimmin istunut virassaan, nimittäin 48 vuotta.

Karl Johanin kunnaiksi avattiin tori Gamla Stanin ja Södermalmin väliselle alueelle, Slussenille. Tori sai nimensä katutasolla seisovan patsaan mukaan. Patsas esittää kuningas Karl XIV Johania hevosen selässä.

Nils Ericsonin suunnitelema slussen/sulku vihittiin vuonna 1850. Erikssonin slussen oli jo kolmas Slussen tässä kohtaa. Ericsonin slussen on vieläkin käytössä. Upplannin ja Södermanlandin maakuntien raja kulkee Slussenilla. Tukholman pohjoiset osat kuuluu Upplantiin ja eteläiset osat Sädermanlandiin. 

Karl Johans torg/tori 

Slussplan on nimeltään katu joka kulkee ylemmällä tasolla Räntmestarhusetin ohitse Gamla Stanin puolella Slussenia. Räntmestrahusetissä asui räntmästare, jolla oli vastuu valtion taloudesta. Räntmästare toimi kamarikollegion alaisena. Kammarkollegio on kanslian ohella Ruotsin vanhin virasto. 

Kuningas Karl Johan XIV:n patsas on seisonut 145 vuotta Slussenilla, mutta kun Karl Johanin toria alettiin muokkaamaan, niin patsas poistettiin siksi aikaa pois paikaltaan. Patsaan sokkeli oli valmistettu Carrara marmorista, joka oli alkanut murenemaan, joten patsaalle tehtiin uusi sokkeli graniitista. Kun patsas tuotiin takaisin niin pastas käännettiin niin että kunings katsoo etelään päin, pois päin kaupungin keskustasta.

Tämmöinen ruma monttu se Karl Johanin tori on ollut viimeiset vuodet. Saas nähdä tuleeko uuteen Slusseniin lainkaan Karl Johanin toria. Patsasta ei ainakaan enää koskaaan siirrellä mihinkään. Nyt patsas on 'kotonaan', kuninkaan linnan pihalla.

Vuonna 1995 kuskattiin patsas taas pois paikaltaan, koska Slussenia alettiin rakentaman uudestaan. Itse slussenin sulkuja ei muuteta, mutta liikenne mullistetaan kokonaan. Slussenista on jo kauan sitten kehittynyt pullonsuu, johon on syntynyt liikenneruuhkia. Slusssenin uusrakentamisesta on puhuttu Tukholmassa ikuiset ajat ja nyt vihdoin siitä tulee todelisuutta. Rakennustyöt ovat olleet meneillään jo muutama vuoden ajan.

Koko kartalla merkattu alue tullaan muokkaamaan täydellisesti uudestaan.

Patsas ei tule enää entiselle paikalleen, vaan se seisoo nyt Tukholman linnan nurmikolla Slotstbackenilla. Nyt kuninkan kasvot ovat itään päin, aivan kuten patsaan tekijä Fogelberg halusi alun perin. Kun patsas vihittiin uudestaan Slottsbackenille niin tilaisuudessa soitettiin samaa musikkia joka oli sävelleytty patsaan alkuperäistä vihkimistilaisuutta varten vuonna 1854.

Kuningas Karl XIV Gustav vihki patsaan uuteen paikkaansa 16. jolukuuta 2018.

Bernadotten suku on nyt istunut 200 vuotta kuninkaan istuimella. Nykyinen Ruotsin kuningas Karl XIV Gustav on se Ruotsin kuninkaista, joka on ollut kauimman ajan kuninkaana, 45 vuotta. Ruotsin valtiossa on ollut kuningas 1025 vuotta, jos ei lueta mukaan niitä maakunnallisia kuninkaita, joita oli siellä täällä ammoisina aikoina. Siihen aikaan osasi vain ani harva kirjoittaa joten niistä kuinkaista ei tidetä paljoakaan.

Ruotsin kirjallisuuden historia alkaa riimukivistä. Vanhimmat ruotsiksi kirjoitetut tekstit ovat keskiaikaiset maakuntalait, jotka kirjoitettiin 1200-luvulla ja 1300-luvun alussa. Keskiajalla lähes kaikki kirjallisuus liittyi uskontoon ja oli kirjoitettu latinaksi. Ruotsin vanhin lähdeteos on Eerikinkronikka 1200-luvulta.

Mitään selitystä ei ole annettu siitä miten torille tulee käymän. Ainao mikä on kerroottu on että Slussen vihdoinkin korjaan ja uusitaan. Tori nähtävästi tuleehäviämään koska tori on joutunut katutyömaaksi. Ja kuninags Karl Johanin patsaskin on jo viety kuninkaalllisen linnan tontille. 

Aula Magna

Aula Magna

 Tänne löytää useilla kulkuneuvoilla.

Aula Magna on brittiläissyntyisen ruotsalaisen arkkitehdin Ralph Erskinen suunnittelema Tukholman yliopiston luentosalirakennus. Rakennus valmistui vuosina 1995–1997, ja se sijaitsee osoitteessa Frescativägen 6 Tukholmassa. Luentosalissa on 1194 istumapaikkaa ja rakennuksen kokonaispinta-ala on 7860 neliömetriä.

Laatikko, Ralph Erskisen asunto

Ralph Erskine (1914-2005) syntyi Englannissa ja eli suurimman osan elämästään Tukholmassa. Hän sai luvan asettaa Drottningholmin linnan kuninkaalliselle puistoalueelle asuntonsa, jota hän nimitti laatikoksi.

Ennen toista maailmansotaa hän muutti Ruotsiin. Erskine halusi oppia lisää ruotsalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin funktionalismista. Häntä houkutti myös ruotsalaisen yhteiskunnan ajattelutapa, ja arkkitehtuurin, muotoilun ja sosiaalisen vastuunkantamisen läheinen yhteys. Ei ihme sillä sitä minäkin olen 50 vuotta tässä ihaillut. Ruotsalaiset ovat mukavaa ja sivilisoitunutta kansaa. Yksi ja toinen läheltä ja kaukaa on tullut tänne ja jäänyt lopuksi ikäänsä tänne.

Suomessa Erskine muistetaan 1980-luvulla rakennetun Helsingin Malminkartanon keskustakorttelin suunnittelijana.

Sisäänkäynti Aula Magnaan

Frescati on alue Tukholman Norra Djurgårdenissa, jossa sijaitsee pääosa Tukholman yliopistosta ja Ruotsin luonnontieteellinen museo. Alue on osa Kuninkaallista kansalliskaupunki puistoa.

Alue koostuu vanhasta Skeppsbroäng-alueesta, joka sai uuden nimensä kuningas Gustav III:n suurten suunnitelmien yhteydessä Brunnsvikenin alueille, jotka hän sai matkansa jälkeen Italiaan muun muassa Campaniaan 1783–1784. Siksi Gustav III nimesi Brunnsvikenin alueet italialaisten roolimallien mukaan, kuten Frascati, Albano ja Tivoli. Italian Frascatin kaupungissa kirjoitettiin tuntemattomista syistä "Frescati", ja joskus myös "Freskati". Frescatin alueesta kerron myöhemmin lisää.

Tukholman yliopistolla on Tukholmassa neljä Campusta, Campus Bromma, Campus Flemingsberg, Campus Konradsberg ja Campus Sveavägen.

Tukholman varsinainen yliopisto Frasactissa sijaitsee Kungliga nationalstadsparken/Kuinkaallisessa Kansalliskaupunki puistossa. Teknillinen Korkeakoulu sijaitsee  melko lähellä samalla alueella. Molemmilla on oma metroasemansa linjalla 14.

Aula Magnan lähettyvillä sijaitsee Allrummet, missä on yliopiston kirjasto ja oleskelutilat.

Bernadotte 200 vuotta

Djurgårdenin saaren kartta, saaren itäinen osa

Djurgårdenin saaresta olen tehnyt postauksen täällä. Suosittelen tutustua!

Keskellä karttaa Brunnsvikenin lahti, ja sen phjoisrannalla sijaitsee alue Djurgårdsbrunn. Itäinen puoli saaresta kuuluu kuninkaalliselle hoville, mutta alueella saa liikkua vapaasti.

Bussi 69 pysähtyy tässä. Alue on saanut nimensä kuten merenlahtikin paikalla sijainneen Djurgårdsbrunn nimisen Värdhusetin/majatalon mukaan. Erittäin kallis mutta ensiluokkainen ravintola, missä varsinkin keäsäiltoina istui rikkaat tukholmalaiset pitämässä seuraa toisilleen. Ravintola suljettiin lopullisesti joulukuussa 2020. Kaippa se avataan taas uudestaan jossain muussa muodossa.

Värdshus nimisiä rakennuksia rakennettin ennen vanhaan teiden varsille siihen aikaan kun matkustettiin hevoskärryillä. Värdshusetissa oli hevosille katos tai talli, jossa oli heinää ja vettä. Itse päärakennuksessa sijaitsi ruokasali ja myös huoneita, jossa sai yöpyä. Värdshuset oli siis eräänlainen majatalo. Myöhemmin näistä Värdshuseteistä tuli yläluokan huvittelupakkoja, jonne mentiin ruokailemaan sunnuntaisin tai erikoisina pyhäpäivinä.

Tälle Djurgårdsbrunnetin värdshusetille erikoista oli se, että alueella sijaitsi lähde, minkä vettä pidettiin terveellisenä. Joten tänne tultiin juomaan lähdevettä alunperin. Värdshusetin viereen rakennettin apteekki, jossa apteekkari Urban Hjärne, joka huomioi lähdeveden terveydellisyyden, valmisti lääkkeitä, kuten ennen vanhaan tehtiin apteekeissa.

Ennen kuin siirryn itse aiheeseen niin kerron hieman Djusrgårdsbrunnsvikenistä, tuosta kapeasta lahdesta Östermalmin ja Djurgårdenin saaren välissä. Tukholmassa on myös paikkakunta nimeltä Brunnsviken, mikä sijaitsee pohjoisenpana, ja se toimii Solnan kaupungin ja Tukholman kunnan rajana. Siitä syystä tätä eteläisenpää lahtea kutsutaan Djurgårdsbrunnsvikeniksi, erottamaan lahdet toisistaan. 

Kaksi kilometriä pitkä Djurgårdsbrunnsvikenin lahti on osa Saltsjö'ta/Itämerta. Ruotsalaiset ei kutsu Itämerta nimellä itämeri vaan nimellä suolajärvi. Nimitys sjö merkitsee useita eri asioita, muun muassa järveä, mutta myös juuri tällaista isoa vesilaluetta,  mikä on erillään merestä. Meri on ruotsiksi ett hav/havet. Minä taidan kutsua tätä lahdeksi tai kanavaksi, mikä on leveähkö kaupungin päästä ja muuttuu kanavaksi (ilman sulkuja) loppupäästään. 

Djurgårdenin saari kuuluu Östermalmin kaupunginosaan ja noin puolet saaresta kuuluu hoville, Kuninkaalliseen Kaupunkipuisto alueeseen, Ekoparken.

Tässä kartalla sijaitsee Karlaplanin metroasema vasemmassa yläkulmassa ja sen etelä puolella Historiallinen museo, mikä on Tukholman ehdottomasti paras museo Kansallismuseon kanssa, ja joihon molempiin on ilmainen sisäänpääsy. Historiallisesta museosta olen tehnyt postauksen täällä. (En mene vannomaan onko museoihin vieläkin ilmainen sisäänpääsy.)

Karlaplanilta sitten suoraan etelään päin on silta, pääsisäänkäynti Djurgårdenin saarelle, vaikka monet ottaa lautan Gamla Stanista Djurgårdenin saarelle. He jotka ovat käyneet jo Djurgårdenin saarella ja kolunneet sen tarkkaan, voivat aivan hyvin ottaa Djurgårdsbunnsvikenin lahden pohjoisen rannan uudeksi kohteekseen. Tämä Djurgårdsbunnenin rantakuja on ehkä Tukholman idyllisin kävely-ja pyörätie. Todellinen helmi kesäaikaan.

Noin 15 miljoonaa ihmistä vierailee Djurgårdenissa vuosittain, mikä on enempi kuin Kiinan muurilla käy turisteja. Djurgårdenilla on vuosittain enemmän kävijöitä kuin Ruotsissa on asukkaita. Monet Djurgårdenin kävijöistä valitsevat ympäristöystävällisiä kulkuneuvo vaihtoehtoja, kuten raitiovaunut tai polkupyörät, mutta jotkut käy saarella myös taksilla. Djurgården on ns. Nollzon, jossa sähkötaksit ovat etusijalla. Saarelle suositellaan kulkemaan julkisilla, ja yksityisautoliikenne on aika ajoittain kokonaan kiellettyä. 

Lahden alkupäässä rantakatu on nimeltään Strandvägen. Sitä pitkin kulkee raitiovaunu numero 7, mikä ajaa Djurgårdenin saarelle. Tässä Strandvägenillä pysähtyy myös bussit 69 ja 76. Tämä bussi 76 pysähtyy Silja Linjan sataman kohdalla ja ajaa siitä sitten Östermlamin kautta, Gamla Staniin ja edelleen Södermalmille.

Bussi 76 on todellakin kätevä bussi suomalaisia Silja-linjan  laivamatkustajia ajatellen. Koko se Silja-linjan satama-alue on muokattu uudestaan ja sinne on syntynyt uusi asuinaluekin, Norra Djurgårdsstaden. Täällä olen myös kertonut siitä alueesta.

Ensin Strandvägenin varrella sijaitsee Nobel Parken/Nobelin puisto, minkä nimitys on harhaanjohtava. Puistolla ei ole mitään tekemistä Nobelin kanssa, kun se on vaan saanut niemensä Nobelin mukaan. Puisto on yleisessä käytössä, mutta puisto kätkee myös Israelin suurlähetystön, mikä on erittäin vartioitu alue. 

Muut suurlähetystöt sijaitsee hieman sivummalla. Suomen suurlähetystö kauinpana, minkä takaa Valhallavägeniltä avautuu suuri puistolalue, mikä on entinen kuninkaallinen laidunmaa. Tai oikeastaan suurin osa Östermamia on ollut kuinkaallinen laidunmaa. Täällä sijaitsee myös Ruotsin radio-ja tv-yhtiö, ja sen omistama konserttisali Berwaldhallen. Täällä esiintyy usein suomalaisia, varsinkin kapellimestarit vierailee.

Villa Åkerlund on nykyään USA:n suurlähettilään asunto.

Suomen suurlähetystö, Gärdesgatan 11

Jos jatkaa kävelyä eteenpäin pitkin rantaa, niin ensin siinä on Diplomatstaden/Diplomatstandenin kaupunginosa, missä asuu runsaasti suurlähettiläitä, dipolmaatteja ja tukholmalaisia suurherroja perheineen. Upeita rakennuksia kaikki tyystin.

Siinä sijaitsee myös Tukholmassa asuvien englantilaisten epikskopaalinen kirkko ja pieni vanha englantilainen hautausmaa.

Villa Källhagen, Djurgårdsbrunnsvägen 10

Pian sitten tulla tupsahdetaan Källhageniin, jossa sijaitsee Källhagenin hotelli/ravintola ja jolla on oma uimaranta ja  laivalaiturikin. Pitkin rantaa on runsaasti penkkejä, joilla voi levähtää ja syödä eväänsä. Villa Källhagen on vanhempi iso puuhuvila, mistä on tehty ensiluokkainen hotelli, jossa pidetään konferansseja.  

Cityterminalilta lähtee bussi 69, (päärautatieaseman toisesta kerroksesta, World Trade Centerin ja lentokenttä-/laivasatama-ja pitkänlinjan bussien terminaalin luota. Bussi kulkee Djurgårdenin sillan kautta edelleen pitkin rantaa myötäillen Djurgårdenin saaren itäiseen päätyyyn.

Edelleen...rannalta löytyy museoita, kuten Sjöhistoriska, Tekniska, Polismuseet, Etnografiska, Riksidrottsmuseum, kaikki käymisen arvoisia ja taitaa kaikkiin olla ilmainen sisäänpääsy. Bussi 69 kävi kääntymässä Kaknästornetin tornin edustalla, mutta torni on suljettu lopullisesti. Tässä kohtaa bussi ajaa etelään päin Djurgårdsbrunnenin tietä ja sillan yli Djurgårdenin saarelle. Bussi 67 ja raitiovaunu 7 ajavat myös Djurgårdenin saarella.

Tässä ennen siltaa sijaitsee Djurgårdsbrunn niminen ikivanha kestikievari, jonka mukaan  lahti on saanut nimensä, brunn=lähde tai kaivo.  Tässä oli aikoinaan myös terveyslähde, jossa käytiin juomassa lähdevettä. Lähdevesi oli kovaa muotia Tukholmassa aikoinaan. 

Niin sanottuja brunnsorter/ lähdepaikkakuntia on ollut ympäri Ruotsia. Käytettiin nimitystä 'dricka brunn/juoda lähdettä'. Tukholmassa on ollut lukuisia lähteitä. Eipä silti, kivennäisvesi (pullovedet) valmistetaan vieläkin lähdevedestä, Italiassakin. 

Tien toisella puolella sijaitsee 'nakkikioski' ja Juutalainen teatteri ja sen takana asui prinssi Bertil ja prinsessa Lilian, nykyään siinä asuu prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia lastensa kanssa. 

Tukholman kulttuurielämästä pitää monen monet juutalaiset huolen. Varsinkin Tukholman finkultur/yläluokankulttuurista, ns hienostokulttuurista. Ruotsihan on ollut ikuiset ajat kulttuurillisesti kahtia jakautunut ja niin tulee aina olemaankin. Ruotsi ei ole läheskään niin homogeenien yhteenkuuluva valtio kuin Suomi, missä kaikki kuuluvat ikäänkuin samaan perheeseen. Suomalaisten yhtesihenki on täydellinen. Ruotsissa ollaan yksilöitä henkeen ja vereen. 

Ruotsissa on luokkaerot ollut aina ja tulee olemaankin, johtuen siitä että Ruotsi on ollut kuningaskunta 1051 vuotta virallisesti ja kuninkaita on ollut sitäkin ennen. Kuninkaat jakoi aatelistitteleitä sotilailleen ja palvelusväelleen ja näin syntyi mahtava yläluokka joiden aatelistitteleitä ei lakien ja säännösten mukaan pysty poistamaan. Nykyään erona on vain se ettei heillä ole poliittista valtaaa. 

 

Juutalainen kulttuuriväki Tukholmassa asuu myös promeasti, satsaa paljon varoja kulttuuriin, mutta he ei tee minkäänlaista numeroa itsestään. Osa heistä on rikkaita liikemiessukuja. He toimivat taustalla näkymättä ja kuulumatta. He omistaa useita kulttuuri-institutioita Tukholmassa.

Kaikki te jotka olette jo tallanneet Tukholman keskustan katuja tarpeeksenne suosittelen poiketa hieman sivummalle, esimerkiksi tänne Brunnsvikeniin ja Djurgårdenin saarelle. Keskustassa ei ole mitään näkemistä ja kokemista. Pelkkää shoppailua vaan. Varsinkin kesä ja syksy ovat sopivinta aikaa kävellä tällä alueella. 

Klarabergsgatanilta Tukholman keskustasta Djurgårdenin saarelle kulkeva raitiovaunu numero 7. Suosittelen!

Klarabergsgatanista tehtiin kävelykatu, vain raitiovaunu, poliisit, ambulanssit, taksit ja paloautot saa ajaa katua pitkin.

Luulen melko varmasti että useimmat Suomesta tulleet turistit käy Gamla Stanissa ja Sergels torilla ja sitten kääntyvät takaisin satamaan. Sergels torilla ei ole mitään nähtävää, mutta liikenteen kannalta se on hyvä paikka ottaa kulkuväline johonkin suuntan kaupunkia. 

Nyt on kuitenkin suljettu Klarabergsgatan autoliikenteeltä, mutta Djurgådeniin lähtevä rautiovaunu käy täällä kääntymässä. Kun raitiovanun päätepysäkki laitetiin rautatieaseman edustalle niin nyt pääsee suoraan metrosta tai paikallisista sähköjunista raitiovaunuun ja Dujurgårdenin saarelle. 

Tukholmaan tulee vuosittain noin 15 miljoonaa turistia joten liikenne on heille tärkeä asia. Liikenteen 'pääsolmu' on nyt rautatieaseman edustalla, Hotelli Continentalissa. Hotellista pääsee suoraan maanalle takseihin, metroon ja sähköjuniin, eikä raitiovaunukaan ole monen askeleen päässä. Busseihin ja pitkänmatakan juniin, lentokenttä- ja satamakuljetuksiin pääsee myös suoraan hotellista maan alitse. 

Liikenne tässä kohtaa Vasagatanilla on viidessä eri kerroksessa, mutta samalla hissillä ei pääse maatasolta alas kerrokeen -5. Joskus on ensin ajettava hissillä alemmalle tasolle ja siitä sitten taas ylemmälle. En tiedä miksi on näin tehty. Hissit ovat erittäin kookkaita, ikään kuin huoneita, mihin mahtuu väkeä, ja sen lisäksi on rullaportaitakin.

Nyt vihdoinkin siirrytään  varsinaiseen asiaan. Kuvassa kuninkaat Carl XIV Gustav ja Karl XIV Johan (1763-1844), Bernadotte suvun esi-isä. Nykyinen kuningas Carl Gustav on istunut kaikista kauimman ajan Ruotsin kuninkaista valtaituimellaan, 47 vuotta.

 

Idea rakentaa silta Djurgårdbrunnsvikenin ylitse tuli jo ensimmäiseltä Bernadotte suvun kuninkaalta Karl XIV Johanilta. Kuvassa oleva Rosendalin linna sijaitsee Drjurgårdenin saarella hovin omistamalla tontilla. Linnan paikalla sijainnut rakennus rakennettiin alunperin kuningsshuoneen eläintenhoitajien asunnoksi, sillä Djurgårdenihan oli alun perin  kuningashuoneen laidunmaata. 

Vuonna 1817 sai Karl XIV Johan (entinen Jean Bernadotte) linnan omaan haltuunsa. Hän siirsi karjan kanavan toiselle puolelle ja tontille rakenenttiin tämä Rosendalin linna. Sitä on muokattu jonkin verran ajan saatossa ja sen ympärille on laitettu kaunis puistoalue. Linnan pohjoispuolella oli suuri terassi näköala Ladugårdsgärdetiin päin. Kuninkaan sotilailla oli harjoituskenttä täällä ja monet ihmiset tulivat Gärdetiin katsomaan joukkojen harjoittelu. Joka kesä järjestettiin suuria harjoitusleirejä yksiköiden kanssa ympäri maata.

Linnan länsipuolella sijaitsee ihastuttava Rosendalin puutarha, missä voi kukin käydä itse poimimassa kukkasia ja vihahneksia, lainata sakset kassalta. Tästä löytyy myös parkkipaikka autoille. Lähin julkinen kulkuväline on raitiovaunu 7, mikä pysähtyy tässä lähellä Bellmansron pysäkillä. Puutarhassa on erittäin suosittu ravintola/kahvilakin ja oma leipomo. Hyvin lähellä sijaitsee myös Rosendals Wärdshus, ensiluokkainen ravintola. 

Rosendalin linna Drjurgårdenins aarella.

Rosendalin yhteyksien helpottamiseksi Karl XIV Johan päätti rakentaa puisen ponttoonisillan Djurgårdsbrunnsvikenin yli. Ponttooni-silta on silta, mikä kelluu vedessä ponttonien avulla paalujen tai pylväiden sijasta. Siltaa käytettiin kesäisin vuoteen 1948 asti, ja Rosendalin rannalla sillan tuen jäännöksiä voidaan nähdä vielä tänään.

Kun Oskar II peri Rosendalin leskikuningatar Josefinalta vuonna 1876, aloitettiin linnan perusteellinen kunnostaminen, joka on jätetty koskematta Karle XIV Johanin ajasta lähtien. Kun Oscar kuoli vuonna 1907, Rosendal muutettiin kesäpalatsista museoksi, ja siitä lähtien Rosendal on ollut avoinna yleisölle.

Nyt, melkein 200 vuotta myöhemmin, uusi silta vihitään täsmälleen paikkaan, jossa Kaarle XIV Johan rakensi merisillan. Voimme mennä täsmälleen samaan paikkaan, missä Karl XIV Johan ratsasti yli 200 vuotta sitten. Nyt silta on valmis. Djurgårdsbrunnsvikenin ylittävä silta on 80 metriä pitkä ja yhdistää Museiparkenin Rosendaliin.

Vihdoinkin pääsin postauksen pääasiaan...

 

Kuningas  ja Silvia vihki sillan, mikä sai nimekseen Folke Bernadotten silta.

Folke Bernadotte Akademian sivuilta voi luke lisää Folke Bernadottesta.