Nacka

Södralänken tie numero 75 on kaikista uusimpia teitä Tukholmassa. Se yhdistää E20 tien ja Värmdölednin Sicklan kohdalla. Tie kulkee Tukholman eteläpuolelta ja se kulkee suurelta osin tunnelissa.

Nackan kunta on kartalla sijaitseva varsinainen Nacka. Sen lisäksi kuntaan kuuluu myös tammikuusta 2016 lähtien kaksi distriktiä/hallintoaluetta Boo ja Saltsjöbaden, jotka ei näy tällä kartalla. Myös Älta on yksi Nackan kunnan distrikteistä. En tiedä koska se on liitetty Nackan kuntaan. Varsinaisen Nackan ja Ältan välillä sijaitsee suuri Nackan luonnonreservaatti.

Kuten tältä kartalta näkyy niin varsinainen Nacka'kin on laajentunut etelään päin, kun Älta on jossain vaiheessa yhdistetty kuntaan. Nackan kunnasta olisi vaikka kuinka paljonkerottavaa, joten saas nähdä kuinka saan pidettyä itsensi kasassa, jotta en leviä liikaa...

Läänintie 222 on toiselta nimeltään Värmdöleden. Vesialue on Itämeren osa nimeltä Svindersviken. Sen etelä rannalla häämöttää Svindersvikenin kartano, josta olen jo kertonut aikaisemmin täällä.

Kuvassa vasemmalla Kvarnholmenin niemi, joka kuuluu Nackan kuntaan ja kuvassa keskellä Värmdölden tie, joka johtaa Nackan kunnan takana sijaitsevaan Värmdön kuntaan ja edustalla näkyy Alphyddan niminen pieni asuinalue, joka kuuluu myös Nackan kuntaan. Värmdöledenin vasemalla puolella välittömästi sijaitsee Sickla. Alempi kapeampi tie on nimeltään Värmdövägen/ maantie 274, se alkuperäinen tie Värmdön kuntaan ja se kulkee Sicklan kautta. Värmdöledenin moottoriliikennetie on Värmdössä asuvien nopein ja suorin tie kotiin, kun taas Nackassa asuvien tärkein kulkuväylä on Värmdövägen.

Kuvassa  on vierekkäin Värmdövägen ja se aivan kaikista vanhin hevostie Värmdön kuntaan.

Nackan kunnan sijainti on paras mahdollinen. Nackan kunta on ehdottomasti yksi parhaista kunnista Suur Tukholman alueella. Se sijaitsee aivan pääkaupungin kupeessa, vain kivenheiton päässä Tukholman keskustasta. Liikenneyhteydet ovat erinomaiset ja omalla autollakin ajaa nopeasti kunnan itäisiinosiin. Tekeillä on uusi metrolinja joka tulee vielä entisestäänkin nopeuttamaan liikkumista kunnassa. Kuntaa ympäröi Itämeri tai Saltsjö kuten tukholmalaiset tätä osaa Itämerta nimittävät. Vesialue Nackan kunnan itäpuolellakin on Itämerta.

Nackan kunta jakaantuu kolmeen osaan, varsinainen Nacka, Boo ja Saltsjöbaden. Nacka sai kaupunkioikeudet vuonna 1949 ja viimeisimmässä kuntauudistuksessa vuonna 1971 alueesta tuli Nackan kunta, johon liitettiin nyt vastikään myös Boon ja Saltsjöbadenin alueet. 

Nackan kunta on nopeasti kehittyvä ja kasvava kunta. Nykyään kunnassa asuu noin 100 000 asukasta. Näistä on noin 24 % maahamuuttajia, jotka eivät ole Ruotsin kansalaisia. "Ulkomaataustaisia", jotka ovat Ruotsin kansalaisia ei lueta maahanmuuttajiin. He ovat ruotsalaisia. Tilasto näyttäisi aivan toisenlaiselta, jos mukaan luetaan kaikki he joilla on yksi tai molemmat vanhemmat tai isovanhemmat maahanmuuttajia. Ruotsi on ollut "monikansallien" valtio jo keskiajalta lähtien.

Luonto on kunnan alueella erittäin vaihtelevaa. Jääkausi muokkasi luonnon. Nackan kunta oli vain muuatma saari aikoinaan. Maanpinnan nousu on paikka paikoin ollut jopa 25 metriä sen jälkeen kun mannerjää suli. Kunnassa on kolme korkeanpaa kukkulaa ja useita järviä. Itämerikin tunkeutuu aivan kunnan keskialueelle. Kunnan alueella sijaitsee 13 luonnonreservaattia, joista suurimmat ovat Nackareservatet ja Velamsund.

Nackasta olisi vaikka kuinka paljon kerrottavaa, johon ei tässä tila riitä. Teen vain pintasilauksen tässä. Tulen varmasti kertomaan lisää myöhemmin.

 Nacka Centrum/ Nacka Forum

Nackan kunnalla ei ole varsinaista centrumia/keskusta, vaan useita keskuksia. Nacka Forumin ostoskeskus avattiin vuonna 1989 ja jo oli aikakin. Sitä ennen paikalla oli kauan aikaa myymälöitä parakeissa. Nacka Forum on vanhenpaa aluetta, mutta itse ostoskeskus on rakennettu uudestaan. Nykyisessa modernissa ostoskeksukessa on noin 150 myymälää ja muuta toimintaa. Nacka Forumissa käy ostoksilla myös Nackassa ja Värmdössä oleskelevat kesäasukkaat. Tämä on Tukholman alueen itäisin ostoskeskus. Mutta tänne ei kannata lähteä Tukholman keustasta pelkästään shoppailun takia, sillä ostoskeskuksia on joka puolella, useita jopa kaupungin kekustassakin.

Suuunitteilla on uusi metrolinja, joka kulkee Kungsträdgårdenin kautta Nacka Forumiin. Helposti ja nopeasti Nackaan pääsee myös busseilla, joita kulkee ties kuinka monta. Saltsjöbadeniin kulkeva paikallisjuna ei kulje Nacka Forumin kautta, vaikka Lillängenin psyäkiltä on vain noin 300 metriä ostoskekukseen. Mutta juna kulkee Sickla Köpkvarteren kautta, joka sijaitsee paljon lähenpänä Slussenia kuin Nacka Forum.

Nackan kunta sijaitsee aivan Tukholman kunnan kupeessa. Kuvassa on rakenteilla olevat uudet metrolinjat. Tältä kartaltakin näkee kuinka lähellä Tukholmaa Nackan kunta sijaitsee.

Nackan kunta on paljon laajempi alue kuin mitä yllä olevalta kartalla näkyy. Tämä kartta käsittää vain Sicklan saaren, siis varsinaisen Nackan. Nacka käsittää Sicklan saaren, Nackan kirkon ja Nacka Centrumin/Forumin kun taas Nackan kunta on paljon suurempi alue.

Pinta-alaltaan kunta on noin 100 neliökilometriä laaja. Kartalla on vain se keskeisin osa, jos niin nyt voi sanoa, jossa on eniten austusta ja toimintaa. Muut alueet ovat huvilakaupunginosia. Vasemmalla Sickla Centrum ja Sicklan ostoskekus. Nacka Forum keskellä karttaa. Järlasjön järvi alinna. Nacka sjukhus,/Nackan sairaala, kartalla oikeassa reunassa. Nackan sairaalassa kävin aikoinaan synnyttämässä tyttäreni. Sairaala on nykyään yksityisklinikka, eikä siellä on enää synnytysosastoa.

Tässä on Nackan kunnan itäinen puoli joka ei edes mahtunut kokonaan samalle kartalle. Saltsjöbadenin eteläpuolella on vielä paljon saaria jotka kuuluu myös Nackan kuntaan.

Nackan kunnan eteläinen puoli, joka käsittää mm Nackareservatet/ Nackan luonnonreservaattin, Ältan ja Kolarängenin asuinalueet. Reservaatti sijaitsee osittain Nackan kunnassa ja osittain Tukholman kunnassa. Nackareservaatti on erittäin suosittu virkistysalue. Alueelta löytyy runsaasti aktivieettejä luontokokemusten lisäksi kuten uintia, marjanpoimintaa, vaellusta, hiihtolatuja, juoksureittejä ja 61 kultturikohdetta.

Saltsjö-Duvnäs ja Storängen ovat ekslusiivisia asuinaluita, samoin kuin Saltsjöbaden, joka sijaitsee vielä kauenpana meren rannalla. Saltsjö-Duvnäs sai nimensä siitä, että Duvnäsvikenin lahdelta pääsee Skurusundetin salmen kautta Saltsjöhön, joka on Tukholman edustalla sijaitsevaa Itämerta. 

Ihmetellä saattaa että miksi tuossa aseman oven yläpuolella lukee Stazione? Sehän on italiaa. Ruotsiksi asema on station, kuten englanniksi, saksaksi, norjaksi, tanskaksi...

Tämän paikallisen rautatielinjan Slussenilta Saltsjöbadeniin rakennutti ja kustansi upporikas Knut Wallenberg. Hän omisti Alfa Lavalin ja Atlas Copcon joka silloin oli nimeltään Diesels Motorfabrik. Wallenberg muutti tehtaat pois alueelta, pois junanradan tieltä ja möi myös huvilatontteja. Näin radan varrelle syntyi huvilataajamia. Myöhemmin rakennettiin junaradan sivuhaara Igelbodasta Solsidan'iin. Solsidan on ehkä tuttu joillekin saman nimisestä televisiosarjasta.

Nyttemmin Nackan kunnassa ei rakenneta enää niin suuressa määrin huviloita vaan erittäin moderneja kerrostaloja enimmäkseen, kuten Kvarnholmen, joka on vain yksi rakenteilla olevista projekteista Nackan kunnassa. Kvarnholmnissa tulee asunnot olemaan kalliita. 

Nyt nousee Manhattan Tukholmaankin,  Kvarnholmenille,  Lighthouse

Duvnäs gård

Duvnäs on myös huvila-asutusalue. Tällä alueella asuttiin jo keskiajalla. Duvnäsissä oli useitakin kartanoita. Varsinainen ylempi Duvnäsin ja alempi Duvnäsin kartano olivat ehkä tunnetuimmat. Saltsjö-Duvnäs oli 1400-1800-luvuilla Danvikin hospitalin omistuksessa. Duvnäs gård kartanon rakennutti Robert Finlay. Hänen isänsä oli skotlantilaista sukua ja hän toimi pankkkiirina. Robert Finley kiinnostui omistamaan ruukkiyhteiskuntia, joissa hän toimi patroonana. Hän omisti joitakin ruukkiyhteiskuntia myös Suomessa. Fiskarsin ruukkin hän on omistanut yhdessä John Jenningsin kanssa. 

Ruotsissa hän omisti mm Forsmark, Gimo ja Skebo Bruk, kaikki kolme Upplannin läänissä. Hän toimi myös mukana politiikassa. Finlay aateloitiin vuonna 1755. Hän muutti Ranskaan Bordeauxiin ja asui siellä eläkepäivinään. Robertfors on sannut nimensä Robert Finlayn mukaan. Robertsfors oli myös ruukkikylä, jonka patroonana Finlay toimi, mutta ruukin omistaja oli John Jennings. 

Duvnäsin päärakennuksessa on mm sijainnut neulatehdas.

Nacka oli kaupunkin vuosien 1949-1971. Kuntauudistus sai aikaan sen että Nacka'stakin tuli kunta. Nacka'lla on oma seurakunta ja viisi kirkkoa.

Saltsjö-Duvnäs'issä on vaikka kuinka paljon komeita huviloita

Nackan kunta sijaitsee keskeisellä paikalla, aivan Södermalmin kupeessa. Nacka sijaitsee oikeastaan saarella. Se on kiinni mantereessa vain Saltsjö-Duvnäsin kohdalla. Täällä asuu noin 100 000 asukasta, vaikka sitä ei huomaa, sillä kunta on laaja ja haja-asuttua. Kunnalla ei ollut edes ns centrumia, keskustaa, vaan jonkinlaista keskusta on yrittety sijoittaa Nacka Forumin yhteyteen. Nackan centrum ei ole perinteinen centrum vaan ostoskeskus nimeltä Nacka Forum.

Nackan kunta siis jalkaantuu vanhenpaan, enempi maalaistyyliseen kunnan osaan ja uudenpaan kaupunkimaiseen osaan.  Nackan kuntaan kuuluu myös erittäin ekslusiivinen asuinalue Saltsjöbaden, jonka myös aikoinaan perusti Wallenbergit. Junanrata oikeataan rakennettiin juuri Saltsjöbadenin vuoksi. Tarkoitus oli saada kesänviettopaikka meren rannasta herrasväelle. Saltsjöbaden vaatii ihanoman erillisen postuaksen.

Toinen melko laaja huvilataajama on Storängen. Juna kulkee Storängenin kautta. Alue rakennettiin ns virkamiesten huvilakaupunginosaksi. 

Storängeniä pidetään Ruotsin parhaiten säilyneenä 1900-luvun alun huvilakaupunginosana. Täällä huvilat rakennettiin kansallisromanttisen tyylin mukaan ja useimmat huvilat on arkkitehtien suunnittelemat. Jotkut arkitehdit asettuivat itsekin tänne asumaan perheineen. Useat huvilat ovat saaneet kulttuurisuojan. 

Vuosien 1875-1910 välisenä aikana nousi useita huvilayhteiskuntia sinne tänne Suur Tukholman alueelle, varsinkin Saltsjöbanan, Roslagsbanan ja Nynäsbanan junalinjojen varsille,  kuten Saltsjöbaden, Djursholm, Stocksund ja Södertörns villastad.

Nackan kunnan virastotalo sijaitsee Granitvägenin varrella melkein ylhäisessä yksinäisyydessään. Kunnan lävitse kulkee moottoritie nimeltä Värmdöleden, joka johtaa Värmdön kauniiseen ja saaririkkaaseen Värmdön kuntaan. Nackan kunnan "oma vanha kylätie" Värmdövägen on se tie jota Nackassa asuvat eniten käyttävät. Sekin kulkee länsi-itäsuunnassa ja päätyy Skuru'un ja liittyy siellä moottoritiehen. Värmdöledenin moottoritieltä ja Värmdövägeniltä lähtee tie etelään päin Saltsjöbadeniin.

 Nackan junapysäkki

Nackan kautta kulkee myös Saltsjöbadeniin kulkeva paikallisjuna, joka pysähtyy mukavasti aivan Nacka Forumin kulmalla. Juna pysähtyy ensin Sicklan pysäkillä, sen jälkeen Nacka ja Saltsjö-Järlan asemilla. Juna pysähtyy vielä niitten jälkeen kahdella pysäkillä, Lillängen ja Storänegen ja siitä se jatkaa Fisksätran kautta Saltsjöbadeniin.

Nacka Forum ostoskeksus tai galleria, kuten ostoskeskuksia nykyään Tukholmassa nimitetään. Nykyään on ostoskeskus joka kaupunginosassa ja kunnassa. Nacka Forum on Nackan kunnan venhempi ostoskeksus. Uudempi sijaitsee Sicklassa. Nacka Forumissa on noin 150 myymälää, sekä 20 kahvilaa ja ravintolaa, sekä kirjasto. Terveyskeskus sijaitsee myös täällä. Nacka Forum avattiin vuonna 1989. 

Nackan alueella on asuttu jo noin 4000 vuotta. Vanhimmat asuinalueet ovat Älta ja Erstavik. Viikinkien ajalta on kunnassa 14 hautakenttää. Kirkko ja luostarit olivat 1100-luvulla suurimmat maanomistajat. Danvikens hospital, Erstavik, Velamsund, Kummelnäs ja Boo olivat suurimmat maanomistajat myöhemmällä ajalla. Vielä 1500-luvulla oli asutus keskittynyt 25 kartanon ympärille. Maanviljelijät ja kalastajat ovat eläneet myymällä tuotteitaan ja saaliitaan tukholmalaisille. 

Erstavikin kartano

Erstavikin kartanon omistaja on ollut Nackan kunnan suurimpia maanomistajia. Alueella sijaitsee mahdoton määrä vanhoja torppia. Erstaviikin kartanon tiluksiin kuului melkein koko nykyinen Nackan kunta. Vieläkin kartanolla on suuret maa-alueet, mutta suuri osa siitä kuuluu Nackan Luonnonreservaattiin. Erstavikistä olen jo aikaisemmin kertonut täällä.

Erstavikin alueella saa kävellä vapaasti kunhan ei tuppaa liian lähelle kartanoa eikä häirtse laitumilla olevia eläimiä tai luonnossa eläviä eläimiä. Kartanon omistaja Johan af Petersen saa Nackan kunnalta korvauksia siitä että kansalaiset saa jokamiehen oukudella patikoida kartanon omistamilla alueilla.

Autolla ja mopolla ajo alueella on ehdottomasti kielletty. Kasvilliuuden pitää myös antaa olla rauhanssa. Tämä on luonnonsuojattua ja privaatti aluetta.

Erstavikin alueelle on 24 sisäänpääsyä. Kartanoa ja uimarantaa lähin junapysäkki on kartalla oikeassa reunassa, Erstaviksbadet/Erstavikin uimaranta. Juna lähtee Slussenilta, junan vaihto Igelbodan pysäkillä. Siitä sitten kävellen.

Fisksätran asuinalue on "punaninen läiskä" Nackan kunnassa. Muuten hyvin porvarillisessa ja vauraassa Nackan kunnassa on Fisksätra ainoa alue jossa äänestetään vasemmistoa. Alue rakennettiin 70-luvulla, kun Ruotsiin rakennettiin noin miljoona asuntoa hyvin lyhyen ajan sisällä. Asunnot ovat melko tilavia ja mderneja mutta silti Fisksätrassa asutaan ahtaimmin kuin missään muualla Ruotsissa. Fisksätra sitä paitsi sijaitsee aluella jossa asuu hyvin paljon ihmisiä isoissa huviloissaan, useimmissa huviloissa asuu vain yksi vanhempi henkilö.

Fisksätra on esimerkki siitä kuinka ikäviä asuinalueita ylipäättään on uskallettu rakentaa. Täällä asuu noin 8000 henkeä ja täällä puhutaan 80 eri kieltä. Kirjastosta löytyy kirjoja 50 eri kielellä. Työttömyyttä ei juuri esiinny Nackan kunnassa, mutta asuinympäristö  täällä Fisksätrassa on melko ikävän näköinen.

Fisksätra on noin tuhat vuotta vanha alue, kun Saltsjöbaden on vain noin sata vuotta vanha. Vikkinkien ajalla asui Fsiksätrassa kalastajia. Meri sijaitsi siihen aikan lähenpänä kuin nykyään. Venäläset riehuivat (rysshärjningar) alueella aika ajoittain 1700-luvulla. 1800-luvulla alettiin rakentamaan isoja promeita huviloita ja nyt tulee Erstavikin kartanokin mukaan kuvaan. Kartnaon omsitaja Af Petersen alkoi myydä tontteja tiluksiltaan ja ostaja oli  K A Wallenberg, joka alkoi rakentamaan Saltsjöbadeniin junan rataa ja kesäasuntoja. Nackan kunta osti Esrtavikin omistajalta Fiskästran alueen, jonne alettiin rakentamaan kerrostaloja.

Fisksätra

Vanha pappila, Källtorp, joka sijaitsee Källtorpssjön järven rannalla

Tämän alueen rakennukset ovat Stockhoman Läänin museon mukaan ehdottomasti parhaiten säilyneitä kartanon rakennuksia. Alue kuului Erstavikiin kartanoon, johon se kuuluu vieläkin. Vuosittain käy Erstavikin mailla noin kaksi miljonaa henkeä. Erstavikin kartanon omistaja omistaa vieläkin yhden neljäsosan Nackan kunnan pinta-alasta.  Kartanoon kuuluu 2400 hektaaria maa-aluetta, jsota suurin soa on metsää. Erstaviikiin kullu 15 saarta ja usieta järviä. 

Nykyään Ruotsissa on jäljellä vain 14 ns fideikomiss/perintökartanoa, kuten Erstavik on. Toisin sanoen kartanoita ei saa myydä vaan niitten on kuljettava suvun omistuksessa sukupolvesta toiseen. Nyt kuitenkin on usein käynyt niin ettei suvut aina jatku (mieslinjassa), jolloin valtio on ottanut kartanon ja tilukset ja sitten on päätetty että mitä kartanolle ja tiluksislle tehdään. 

Erstavikin myllärin asunto. Mylly sijaitsi Erstavikin rannalla. Rannan omistaa Erstavikin kartano. Erstavik on Itämeren lahti joka sijaitsee Saltsjöbaden eteläpuolella.

 Erstavikin myllyn raunioita

 Nacka gård/Nackan kartano

Alkuperäinen kartano on jo hajonnut ja tämä kuvassa oleva on uudempi kartanorakennus. Nackan kartano mainitaan ensimmäisen kerran  vuonna 1505. Siihen aikaan kartano kuului Brännkyrkan pitäjään. Kartano sijaitsi ns ruukkikylässä. Tilus sijaitsi nimittäin ns Nacka Ström/Nackan virran vieressä. Siinä kohtaa oli kolme vesiputousta Dammtorpsjön ja Jarlasjön järvien välissä.

Myöhemmin alueella alettiin valmistamaan ruutia, messinkiä ja paperia ja myllykin rakennettiin jotta voitiin jauhaa jauhoa. Virran viereen syntyi hyvin aikaisessa vaiheessa teollisuutta. Jo kuningas Gustav Vasa perusti virran viereen vasarapajan.

Myöhemmin 1700-luvulla tuli vielä lisää teollisuutta alueelle. Nackan alueesta, varsinkin Sicklasta, kehittyi yksi Ruotsin surimmsita teollisuusalueista. Tänne perusteiin tehdas ja verstas toisensa perään ja jopa laivatelakkakin nimeltä Finnboda Varv.

Vuonna 1891 avattiin rautatielinja Tukholmasta Saltsjöbadeniin. Wallenbergin suvun imperiumin perustaja Knut Wallenberg kustansi yhdessä Ernst Thielin kanssa Saltsjöbanan junaradan rakennuksen, asemineen, junineen ja kaikineen. He rakensivat myös huviloita Saltsjöbadeniin joita he sitten möivät Tukholman herrasväelle kesäasunnoiksi. 

Modernia asutusta Nackan kunnassa

Myös radan varteen alettiin rakentamaan huvila- ja puutarhakaupunginosia. Samalla kun teollisuutta alettiin siirtämään muaalle alkoi kasvaa alueille kauniita ja idyllisiä huvilayhteiskuntia, joita täällä Nackan kunanssa on todella monta. Vasta 1950- ja 1960-luvilla alettiin rakentamaan kerrostaloja. Tallbacken ja Alphyddan on kaksi aleutta jotka arkkitehdit suunnittelivat. Ekuddeniin rakennettiin todella isoja asuintaloja. 

Nackan kunta jakautuu kolmeen alueeseen, varsinainen Nacka, Boo ja Saltsjöbaden, joista Boo'n alue on vieläkin maaseutualuetta, jossa asuu kuitenkin noin 30 000 asukasta.  Boo'lla on oma seurakuntansa ja yksi kirkko ja kaksi kappelia. Kuningas Magnus Ladulås antoi Boo alueen luostarille 1200-luvulla. 

Boo gård

Tällä on sijainnut kolme  suurenpaa kartanoa Boo, Kummelnäs ja Velamsund ja lukusia torppia. Gustav Vasa antoi Boo alueen valtionamiraali Jakob Baggen omistukseen. Hän omisti Boon kartanon lisäksi Memsin linnan Norrköpingissä. Linnan omistaa nykyään Adlerin perhe.

Boon alue on ollut myös sotatannerta sillä venäläiset olivat usein näillä kapeilla vesiväylillä siinä toivossa että he voivat miehittää Tukholman. Mutta ruotsalaiset asettivat vartiomiehiä ja tykkejä vesiväylille. Venäläiset polttivat rakennuksia ja varastivat mitä irti saivat. Boon kartanonkin venäläiset tuikkasivat tuleen.

Aivan ihana pitkä hiekkaranta Boon kartanon edustalla

Lännesrta gård oli aikoinaan munkkiluostarin omistuksessa. Mutta myöhemmin amiraali Jakob Bagge sai Lännerstankin omakseen. Bagge oli syntyään norjalainen. Hän avioitui aatelisneiti Anna Svinhuvudin kanssa. Jakob Baggen mukaan on Nackan kunnassa monta paikkaa saanut nimensä, kuten Baggesjfärden, Baggensstäket ja Baggesgatan. 

Lännerstassa on ihana 4,5 km pitkä  rantapolku

Villa Lindängen, Boo

Boo on Nackan itäisin alue. Se on ikäänkuin oma saarensa vaikka se on osa Värmdön saarta. Boon alue on vieläkin melko maalaismaista, vaikka täällä on asuttu jo viikinkien ajalla. Kuninags Gustav Vasa antoi amiraali Jakob Baggelle Boon omaksi läänikseen. Kuningas Magnus Ladulåsin aikana 1200-luvulla Boon alue kuului luostarille.

Boo'n laivalaituri sijaitsee Hasseluddsvägenin tien päässä. Bussi 417 kulkee täältä Ormingen Centrumiin, josta on sitten vaikka kunka monta bussia eri suuntiin.

Täällä Hasseluddenissa sijaitsee aivan mahtavan ihana japanilainen Spa/kylpylä nimeltä Yasuragi Hasseludden. Tavallista erikoisempi ja unohtumaton kokemus käydä täällä rentoutumassa. Kylpylä on valtavan iso, mutta rauhallinen. Varaa ainakin kokonainen päivä tai vuorokausi aikaa ja nauti. Erinomainen syyslomavinkki, mutta kallis. 

Kalleuden lisäksi ainoa miinuspuoli on se, että jos on huono tuuri, niin voi sattua yhtäaikaa suuremman konferenssi- tai työporukan kanssa samaan aikaan kylpylään. Tilaa tässä kylpylässä on kuitenkin jopa monille sadoille henkilöille.

Bagarsjön uimaranta, Boo, Liljekonvaljens väg

Velamsundin kartano sijaitsee Nackan kunnan itäisimmissä osissa, Velamsundin luonnonresevaatissa. Kartanon luota alkaa 25 kilometriä pitkä Värmdölden kävelyreitti. Tämä ei toki ole ainoa kävelyreitti kunnan alueella. Sen lisäksi Nackan kunanssa on niin paljon luonnonpuistoalueita kävellä aivan vapaasti omin päin.  

Täällä Velamsundissa sijaitsee iso hevostalli, jossa voi käydä ratsastamassa. Velamsundissa on myös lampaita laitumella. Erittäin mukava uimarantakin löytyy. Ravintola nimeltä Långa Raden on suosittu varsinkin kesäaikaan.

Kils gård sijaitee Graningevägenin tien varrella. Kartanolla on suuri kuttuurihistoriallinen merkitys. Kartanon ympärille  on kehittynyt asuinalue, joka sai nimensä Kil kartanon mukaan. Tämä empiirin tyylinen kartano valmistui 1800-luvulla genraalimajuri Louis Marie de Camps'in perheen asunnoksi.  

Herra de Camps oli syntynyt samalla paikkakunnalla Ranskassa kuin Ruotsin ensimmäinen Bernadotte sukuinen kuningas Jean Babtiste Bernadotte, sittemmin kuningas Karl XIV Johan. He olivat lapsuudenystäviä. Louis toimi Jean Babtisten sihteerinä ja matkusti yhdessä Jean Babtisten kanssaan Ruotsiin. Kuningas aateloi hyvän ystävänsä Louis Marie de Campsin. Ihmeellinen sattuma oli että Louis Marie de Camps kuoli Tukholmassa vain 12 päivää sen jälkeen kun kuningas Karl XIV Johan kuoli 8. maaliskuuta 1844.

Tukholmaan muutettuaan de Camps asui ensialkuun kuninkaan luona Tukholman linnassa. Louis Maria de Camps omisti siihen aikaan Rosendalin linnan Djusrgårdenin saarella, mutta kuningas osti linnan omaksi huvilinnakseen. De Camps osti Kilin kartanon vuonna 1822. Herra de Camps ei osannut pitää taloudesta huolta joten kuningas joutui usein auttamaan häntä raha-asioissa.

Eriksvikin katano sijaitsee myös Kilsvikenin lahdessa. Tämä kartano oli ns kesäkartano jossa omistajaperhe vietti kesää. 1800-luvulla oli ns sveitsiläinen rakennustyyli muotia. Jokainen halusi rakennuttaa ison verannan kartnaoonsa. Kilin alueella asuu vain noin 700 henkeä, mutta uusia erittäin moderneja asuintaloja nousee kaiken aikaa.

Sickla, 4 km Slussenilta

Sicklan korttelisto on mahtavan mukava alue. Sickla sijaitsee lähinnä Tukholmaa. Sickla Gallerian lisäksi täällä on Stockholms Läns Museum/Tukholman lääninmuseo. Sicklan ostoskeskus on saanut vain kehuja ja omasta mielestäni se on Tukholman viihtyisin ostosgalleria, eikä Sicklaa voi voittaa uudempi ja suurempi ostoskeskus Mall of Scandinavia viihtyvyydessä, joka sijaitsee Solnassa. Jokaista galleriaa en toki ole ehtinyt näkemään...

 Urban Deli, Hesselmanstorg 

Avoinna kello 7.30-22.00

Keskiviikkona ja torstaina sulkeutuu kello 23.00

 ja perjantaina ja lauantaina kello 24.00

Urban Deli on myymälä, ravintola ja kahvila. Urban Delistä on tullut erittäin suosittu kulttipaikka.Toinen Urban Deli sijaitsee keskellä Tukholmaa Sveavägenin varrella. Kolmas Urban Deli sijaitsee Södermalmilla, Nytorgetin torilla, joka on omasta mielestäni paras Urban Deli.

 Urban Deli, Sickla

Urban Deli

Vaikka alue on melko uusi niin alueella on jo oma sielunsa. Alueen on luonut arkkitehtifirma Atrium Ljungberg. He ovat onnistuneet yhdistämään ostosgallerian, elokuvateatterin, käsityöläisten verstaat, myymälät, ravintolat, kahvilat, kulttuurin, koulut ja konttorit yhteen ja luoneet aivan uniikin alueen. Täällä on osa rakennuksista rakennettu entisiin tehdastiloihin. Täällä  ei voi olla viihtymättä. Sickla Galleria ja korttelisto oikein huokuu kulttuuria ja kreatiivisuutta. Uusi Tukholma on kasvanut ympäri Tukholmaa, Solnaan, Sicklaan ja Kungens kurvaan.

Tässä lasirakennuksessa sijaitsi vielä jokunen aika sitten Sally Voltaire & Systrar Matverket niminen ravintola, joka tarjosi vegetaarista ruokaa, kalaa ja merenantimia sekä rawfood. Tämä oli siitä erikoinen paikka että täällä voi ostaa lautasenkin jolta söi, huonekalut tai tiskirätit. Nyt tiloihin on muuttanut myymää nimeltä Elviras värd.

Sally Voltaire & Systrarana on muuttanut Åhlensin tavarataloon Norrmalmille, siis aivan keskelle Tukholmaa. Sisarukset tekivät työjaon. Toinen hoitaa ruokapuolta ja toinen myyntipuolta. Nykyään heillä on monta paikkaa, oma leipomokin Kungsholmilla. Web-shop ! Voltairen sisarukset myyvät tuotteitaan myös muissa myymälöissä.

Ruoka on laadukasta ja ruokala viimeisen päälle kalustettu. Täällä myydään vähän  kaikkea ja kaiken keskellä voi nauttia aivan ihanasta ateriasta. Tämä on puoti/ruokala josta ei pääse sitten millään ulos.

Dieselverkstaden, josta olen jo aikaisemmin kertonut täällä

Dieselverkstan on eräänlainen kulttuuritalo, jossa on kirjasto, elokuvateatteri, kahviloita ja askartelutiloja sekä näyttelyjä. Tämä on rakennettu entiseen Atlas Copcon dieselverstaaseen. Rakennuksessa sijaitsee myös Stockholms Läns Museum/Tukholman Läänin museo.

Knutte Wester on taiteilija joka työstää patsaita ja filmejä. Tämä instalaatio on nimeltään Gzim ja frusna sjön, joka on osa palkittua näyttelyä.

Elokuvateatteri

Täältä löytyy myös Stockholms Stadsmissionen Second Hand myymälä, Siroccogatan 20, Sicklan ostoskeskus. Heillä on monta muutakin myymälää. 

Sicklasjön järvi, joka saa alkunsa Jarlasjön järvestä ja joka juoksuttaa vetensä Sicklan kanavan kautta Hammarbysjön järveen. Siitä edelleen Mälaren järveen Liljeholmenin kautta.

Hammarby sjöstadista olen jo aikaisemmin kertonut täällä. Oikeastaan Hammarby Sjöstad ja Sickla kuuluvat yhteen, mutta Hammarby sjöstad kuuluu Tukholman kuntaan ja Sickla Nackan kuntaan. 

Nacka Strand on alue joka sijaitsee Värmdöledenin ja Saltsjön/Itämeren välissä. Alue oli vuoteen 1988 saakka nimeltään Augustendal. Alueen omisti aikoinaan Stora Sickla gård'in kartano, joka oli kuninkaankartano. Kartanolla oli pitkät perinteet jo rautakaudelta lähtien. Kartanon tiluksista ei ole juuri mitään jäljellä. 

Viikinkien ajalla kulki vesireitti itä-länsi suunnassa Kyrkvikenin, Sicklasjön ja Järlasjön välillä. Jääkauden jälkeen maannousu on aiheuttanut sen ettei siinä enää ole kulkuväylää, vain muutamia järviä. Se oli tätä  kapeata vesireittiä kun venäläiset yrittivät useamman kerran tunkeutua salaa Tukholman keskustaan.

Carl Millesin tekemä patsas nimeltä "Isä Jumala taivaankaarella" seisoo Nacka Strandin saaristolaivan laiturin vieressä. Tämän suihkulähde patsaan voi nähdä myös ohiajavista Viking Linjan lavoista käsin. Uskallan väittää että Carl Milles on Ruotsin kuulusin kuvanveistäjä kautta aikojen. Millesgården, Carl Millesiä käsittelevä taidegalleria, sijaitsee Lidingön saarella. Olen siitä kertonut aikaisemmin täällä.

Tornvillan ja Hotelli J. Samalla rannalla sijaitsee myös Ravintola J.

Saltsjön meren rantaan rakennettiin 1800-luvulla joitakin kesä-asuntoja nimeltä Gustafshög, Jakobsdal, Augsutendal ja Ellensvik. Tänne rakennettiin myös autotehdas ja asuinrakennuksia tehtaan työläisille. Mutta autotehdas meni konkrussiin ja Handelsbanken otti rakennukset omakseen. 

Tehtaan tiloihin laitettiin mekaaninen verstas, jonka osti Gunnar Philipson. Philipson alkoi tuoda Ruotsiin Mercedes ja Daimler autoja. Kun leskiroua Philipson luopui firmasta niin Nacka Strandiin alettiin arkentamaan asuintaloja. Rouva Philipson oli Ruostsin rikkaimpia naishenkilköitä. Hänen poikansa peri yksin koko omaisuuden ja sai sievoiset summat kun maa-alueet myytiin.

 Nacka Strand

  Hotel J, Ellenviksvägen 1

TripAdvisor

Tuossa oikeassa reunassa on funikulaari jolla pääsee kulkemaan mäkeä ylös ja alas. Siinä on vieressä myös portaat. Nimittäin saaristolaivat käy tässä satamassa ja niillä pääsee mukavasti keskikaupungille.

Uusia rakennuksia syntyy kuin sieniä sateella. Tämä on vasta alkua...

Kungshamn on nimeltään niemi Saltsjön rannalla Skurunsalmen suulla. Kungshamn on Sicklan saaren pohjoisin niemi. Täällä on enimmäkseen mökkiasutusta ja omakotitaloja. Täällä sijaitsee aivan ihana vanhustenkoti, kissakoti ja nuorisokoti. Bussi 409 kulkee tänne.

Aivan rannan tuntumassa sijaitsee Ekensadalin konferenssi- ja juhlatilat.

Nacka Ström, tällä alueella Nacka sai alkunsa

Nacka Ström sijaitsee Järla nimisen järven eteläisellä rannalla. Alueella on asuttu noin 4000 vuotta. Ältassa ja Erstavikissä on vanhoja asuinrakennusten rippeitä. Kunnan alueella on 14 vanhaa hautausmaata tai hautakenttää. Asukkaat elivät maanviljelyllä ja kalastuksella.

Kirkko ja luostarit omistivat 1100-luvulla suuret maa-alueet. Muita suuria maanomistajia Nackan kunnsa on ollut Danvikens Hospital, Erstavik, Velamsund, Kummelnäs ja Boo. Kartanoita oli noin 25, jotka sijaitsivat melko kaukana toisistaan. 

Nacka gård on 1500-luvulta. Kuningas Gustav Vasa perusti vasarapajan Nacka Ström'iin, lähelle Nacka gårdi'enia. Sicklan saarelle perustettiin myös sairaala Danvikesn Hospital mielisairaille ja vajavaislle. Löytölapsetkin otettiin hoitoon Danviks Hospitaliin.

Tämä alue Järlasjön järven ympärillä on Nackan historiallinen keskus. Järlasjön etelärannalla, tuossa Hästhganin vieressä sijaitsee Lilla Erstagården, joka kuuluu Ersta Diakonialle, Södermalmilla, josta minulla on aikeissa tehdä postaus. Olen siitä maininnut kerran ainakin jo aikaisemmin täällä.

Lilla Erstagården

Tämä kartano oli suuren hajoittamisuhan alla, mutta viime hetkellä kartano pelastettiin. Rakennukseen tehtiin Pohjolan ensimmäinen lasten ja nuorten hospitisi. Kuningatar Silvia oli sitä avaamassa ja hän käy säännöllisesti tapaamassa täällä saattohoidossa olevia lapsia ja heidän omaisiaan. Täällä on viisi huonetta ja sänkypaikkaa lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa ja tukea, usein miten kyseessä on saattohoito. 

Se oli saksalainen olutpanimon omistaja Neumuller, joka rakennutti tämän kartanon perheellen. Vuonna 1935 suku lahjoitti kartanon Erstan diakonialitokselle ja kartanossa oli tyttötkoti alkuunsa. Erstan sairaala on kovasti kehuttu. 

Kruunprinsessa Victoria on Erstan Diakonian suojelija. Se on korkeatasoinen sairaala. Erstan diakonialaitos tarjoaa myös sairaanhoitajakoulutusta. Ersta Diakonian upo-uusi sairaala valmistuu lähiaikoina. Kuningatar Silvia ja prinssi Daniel kävivät  panemassa esimmäisen lapio-otteen maahan, kun utta sairaalaa alettiin rakentamaan.

Nuorena olin kesätöissä Erstan vanhainkodissa Stora Sköndalissa. Nykyään käyn silloin tällöin Erstan sairaalassa Södermalmilla tapaamassa erästä lääkäriä. Aivan ihania ihmisiä siellä töissä. Suosittelen!

 Nacka gård

 Nacka gård

Nackan kartano omisti isot viljapellot ja myllyn. Varsinaista kartanon päärakennusta ei enää ole vaan tuo keltainen kartanorakennus on ns arrendatorgård. Suomeksi sellainen näyttää olevan arentikartano, joka tarkoitta sitä, että rakennusta ja sen ymärillä sijaitsevaa tonttia sai vuorata. Rakennuksen ja tiluksien omistajalla oli oikeus saada osansa tuotannosta.

Kartanon ympärille syntyi ruuukkiyhteiskunta. Ruukin patroona oli Luis de Geer joka oli vallooni-hollantilaista alkuperää oleva aatelisherra. Vallooneita haettiin Hollannista Ruotsiin sillä valloonit olivat taitavia metallinkäsittelijöitä. Tällä tavalla Ruotsista tuli jo kauan sitten monikansallinen valtio. Ruotsiin tarvittiin ammattitaitoista väkeä, kuten puutarhamestareista Hollanista ja seppiä  Belgiasta.

Ahkerimmat ja taitavimmat sitten kuningas aateloi. Maahanmuuttajien avustuksella Ruotsista tuli suurvalta. Maahanmuuttajat ovat olleet myös rakentamassa kansankotia ja myös suomalaiset ovat olleet rakentamassa Ruotsin hyvinvointivaltiota. Sanaa kansankoti ei Ruotsissa kuule koskaan, mutta suomalaisessa mediassa se mainitaan näköjään  usein.

Louis de Geer tuli olemaan yksi tunnetuimmista belgialaisista vallooneista Ruotsissa. Hänestä tuli erittäin rikas mies, joka rakennutti palatsin perheellen Gamla Stanin. Palatsi sijaitsee Slussenilla, Götgatanin ja Peter Myndes Backen katujen kulmauksessa. Palatsi on nykyään Hollannin Suurlähetystö.

De Geer rikastui ennen kaikkea rautakaupoilla. Hän  toimi Ruotsin armeijan hovihankkijana, ja perusti asetehtaita ja muitakin teollisuusyrityksiä Ruotsiin. Se oli De Geer joka hommasi vallooneita Ruotsiin toimiman seppinä ja kaivosmiehinä. Tunnettu journalisti ja kirjailija Jan Guillou on valloonisukua. 

Vällingklocka/vellikello, kelloa soittamalla kutsuttiin työväki, piiat ja rengit syömään.

 

Järla sjön/Jarlajärvi

Järlajärvi saa alkunsa idästä Nacka Strömin alueelta ja juoksee Sicklan kanavan kautta Hammarbysjön järveen. Täällä asustaa runsaasti majavia.

 Järla

 Järla

Järlan kartano on jäänyt uudempien asuintalojen väliin. Järlan kartano on ollut olemassa jo 900-luvulla. Nykyinen Järlan kartano on viikinkien ajalta.

 Järla gård

AB Laval höyryturbiinitehtaan perusti Gustaf De Laval kartanon laitamille.  De Lavalin suku on alunperin ranskalaista aatelissukua. Nykyään höyryturbinnitehdas on ravintola ja kahvila, nimeltä Lavalhallen.

Lähin paikallisjuna-asema on Saltsjö-Järla, josta on noin sata metriä Lavalhalliin. Tämä alue on erittäin viihtyisä asuinalue.

Lavallhallen sijaitsee osoitteessa Gustaf  de Lavals torg 8. Isossa hallissa on juhlahuone, jossa mahtuu vaikka tanssimaan. Hallin toisessa päädyssä on Stockholms Konstsalong/Tukholman taidesalonki. Täällä on esillä vain ruotsalaisten taiteilijoiden ja kuvanveistäjien töitä ympäri Ruotsia.

Järla

Hammarby gård

Tästä kartanosta olen jo aikaisemmin kertonut täällä.

Svindersvikin kartano

Tästä kartanosta olen myös kertonut jo aikaisemmin  täällä.

Svindersvikin kartanon kahvila

Nyckelvikenin  herraskartano

Kartano on 1700-luvulta. Kartanon sivurakennuksessa sijaitsee Nackan kunnan kotiseutumuseo.

Stora Nyckelvikenin kartano sijaitsee Saltsjön/Itämeren rannalla, Ektorpin alueella. Kartanon omisti aikoinaan Herman Petersen, joka aateloitiin ja  otti uudeksi nimekseen Herman af Petersen. Hän oli rikas tukkukauppias ja Ruotsin Itä-Intian kapuppakomppanian tirehtööri. Hänen perheesnä asui Gamla Stanissa Petersenin palatsissa, mutta kesät he oleskelivat täällä Nyckelvikenin kartanossaan. Kartanon omistaa nykyään Nackan kunta.

Täällä on kahvilakin, joka on avoinna kello 11-16, mutta se on avoinna talviaikaan vain viikonloppuisin. Lapsille on tarjolla myös lihapullia ja lettuja. Tänne voi tulla jalan Jarlabergistä. Kesällä voi istua ulkona. Mahtavat näköalat Saltsjölle.

Tästä kartanosta, sen kahvilasta ja puistoalueesta tulee helposti suosikki paikka kesäaikaan. Ikivanhoja puita, kauniita niittyjä jossa lampaat ovat laitumella, sekä  meren läheisyys on nautinto kauniina kesäpäivänä. Täällä on myös lehmiä, sikoja ja  hevosia ja kaniineja joten lapsetkin viihtyvät. Täällä on kasvihuone, kaunis pihapuutarha, jossa kasvaa kukkien lisäsksi yrttejä.

Kartanossa pidetään myös juhlia, häitä, syntymäpäiviä ja firmajuhlia...

Tällä pienellä niemellä vihitään pareja

 Nyckelvikenin lato

Lusthus/ilotalo

Lilla Nyckelviken

Nacka Kyrkan, Nackan kirkko, entisen seurakuannan keskipiste

Kirkon ympärillä sijaitsi useampikin maanviljelystilus kuten Erstavik, Hammarby gård, Svindersvik ja Nyckelviken. Muutama asutustaajamakin on syntynyt kirkon läheisyyteen kuten Älta, Järla, Hästhagen ja Saltsjö-Duvnäs.

Kirkko valmistui vuonna 1891, vain kolme vuotta sen jälken kun Nackan seurakunta perustettiin. Seurakunta syntyi niin että kolme aikaisenpaa seurakuntaa lyötiin yhteen. Vuosi seurakunnan perustamisen jälkeen syntyi myös Nackan maalaiskunta, niin että yhdistettiin Sicklan saaren maalaiskunta ja Erstavikin kappeliseurakunta yhteen. Saltsjöbaden halusi jäädä omaksi erilliseksi kappalaksi. Nackasta tuli kapupunki vuonna 1949 ja kunta vuonna 1971. Vuoden 2016 alusta on Saltsjöbaden ollut osa Nackan kuntaa, ns distrikt.

Nackan vanha kappali hajoitettiin vuonna 1902. Kappeli sijaitsi Nacka Strömin reunalla, Järlan järven eteläpuolella, Nackan kartanon tiluksilla. Juuri tällä alueella syntyi Nackan alueen ensimmäinen asuinalue.

Arkkitehti Gustav Wickman suunnitteli kirkon, joka vaikuttaa vanhemmalta kuin mitä se on. Wickman on suunitellut myös toisenkin kirkon, Kiirunan kirkon, joka on todella erikoinen kirkko. Kiirunan kirkon on Ruotsin radion kuuntelijat valinneet vuonna 2010 Ruotsin kauneimmaksi rakennukseksi.

 Agi Lindgren on tehnyt kaikki sisämaalaukset.

Nacka Norra Kyrkygård

  Strorkällans kyrkogård

Storkällans kappeli ja krematorio

Nackan eteläinen hautausmaa



Villa Pauli



Villa Yngve Larsson

Älta on asuinalue Nackan kunnan lounaisessa nurkkauksessa Ältasjön järven rannalla. Alue on suurelta osin luonnonaluetta. Ältaan ei mennä Tukholmasta samaa reittiä,  kuin muille Nackan kunna alueille, vaan Ältaan pääsee valtatie 73 suoraan Tukholman keskustasta eteläänpäin ja sitten valtatie 229 pitkin, joka on moototoritie sekin. Tie päätyy Tyresön keskustaan ja jatkuu siitä vielä Tyresövägenin nimellä Tyresön linnan ja kirkon luokse.

Strandkyrkogården/Metsähautausmaa

Tämä kirkkomaa (ilman kirkkoa tai kappelia) vihittiin käyttöön vuonna 1996 ja se käsittää 25 hektaaria villiä metsää. Täällä tulee olemaan noin 2500 hautaa ajan saatossa.

Moottoritien läntisellä puolella sijaitsee Flaten niminen järvi jonka rannalla on Tukholman suurin ulkoilmauimala, leirialue nimeltä City Camping Stockholm ja edellä mainitsemani metsähautausmaa. Täällä on myös minigolf- ja minispeedwayrata. Tämä alue kuuluu Tukholman kuntaan. Alue on suurelta osin Flatenin luonnonreservaattia.

Älta gård/Ältan kartano kuului aikoinaan Tyresön linnalle ja Skarpnäckin rälssikartanolle. Täällä on asuttu jo 4000 vuotta sitten. 1700-luvulla Älta gården ja suuri maalalue sen ympäriltä  joutui Erstavikin herraskartanon omistukseen. Ältan kartanon päärakennus purettiin ja tilalle rakennettiin esikoulu. 

Nackan omisti 1600-luvulla kreivi Kurk, joka on osittain suomalaista aatelissukua. Olen tuntenut muutamia tämän suvun  jäseniä. Ältan omisti taas puolestaan 1800-luvun alussa kreivi Franc Sparre. Tämän jälkeen Ältan omistajat vaihtuivat tiheään tahtiin. Viimeisin Ältan omistaja oli nimeltään Frans Witte. Hän akoi myydä ensin aleueen kartanoita Stensö, Gustavsberg, Sofielund ja Emmaberg.  Myöhemmin hän möi myös omakotitalon tontteja vuodesta 1920 lähtien.

Alueesta ei tullut muuta kuin mökkikylä sillä tänne ei saatu edes sähköjä. Puhumattakaan infrastruktuurista. Tänne on vieläkin melko huonot yhteydet. Älta ei ole päässyt kehittymään vaan Ältan vanhempi alue on kuin vieläkin elettäisiin 60-luvulla. Luonto on kaunista Ältassakin mutta muuten ei alue houkuttele juuri ketään muuttamaan sinne. Todellinen nukkumalähiö.

Nackan kunta on yrittänyt kohottaa Ältan statusta ja Hedvikslundin alueelle on rakennettu omakotitaloja. Kunta antoi Wallenstam'ille tehtäväksi peruskorajata. Ältan Centrumin ja uusrakentaa sen ympärille asutusta ja liikerakennuksia. Pojektin pitäisi olla valmis vuonna 2025.

 Hedvikslundin torppa

Danvikshem josta olen kertonut jo aikaisemmin täällä.

Uppenbarelsekyrkan, Saltsjöbaden, Wallenbergin suvun kirkko

Tulen tekemään erillisen postauksen Saltsjöbadenista. Täällä olen kertonut tästä Uppenbarelse kirkosta.

Grand Hotel Saltsjöbaden