Almare Stäket

Stäket ei ole mikään sen kummempi paikkaunta kuin vain maa-alue, mikä kuuluu Järfällan kuntaan. Tällä alueella on kuitenkin pitkä historiansa. Kuten Stäketin naapurialueillakin. Tällä suunnalla  on aina aateliset omistaneet suuret alueet ja niinpä Stäketkin kuuluu vieläkin aatelisperheelle. Aion kertoa tästä jo yksistään siksi, että olen asunut näillä kulmilla. Stäket on alue mikä on aina kiehtonut mielikuvitustani. Aion kertoa hieman rajojen ulkopuoleltakin, kuten tapoihini kuuluu 😃.

Tästä Stäketin ohitse on kulkenut vesireitti ennen vanhaan. Kaikki liikenne Uppsalan, Södertäljen, Strängnäsin, Västeråsin, Enköpingin, Arbogan ja Tukholman välillä. Stäket sijaitsi siis keskellä Mälaren järveä, kaikista vilkkaimmin liikennöidyssä salmessa. Moni veneilijä on varmasti noussut myös maihin Almare Stäketin saarelle, jonka molemmin puolin virtaa Mälaren järven pitkän lahden vedet. Myös kaikki vieraat ovat tulleet kyläilemään samaa reittiä Mälaren järveä pitkin.

Stäketin voi jakaa kahteen alueeseen, Norra Stäket ja Södra Stäket. Yhteensä täällä asuu noin 2000 henkilöä, jotka kaikki asuvat huviloissa. Stäket on Järfällan kunnan pohjoisin alue. Tämä on melko luonnonvaraista aluetta. Stäketin saari sijaitsee Kungsängenin ja Stäketin alueen välissä, Skarven nimisen lahden rannalla. Skarven on osa Mälaren järveä ja sitä pitkin pääsee vesiteitse jopa Sigtunaan saakka ja vielä siitäkin eteenpäin pienmmillä aluksilla jopa Uppsalaan asti. Sigtunan lahden rannalla sijaitsee Runsa slott/Runsan linna, Rosersbergs slott/Rosersbergin linna ja Runsa fornborg/Runsan Linnavuori.

Stäksundet/Stäksalmi

Siltojen välissä sijaitsee Stäketsön saari, jossa sijaitsee Almare-Stäkets herraskartano/rälssikartano, minkä omistaa aatelissuku af Ugglas. Asuinalue nimeltä Stäket sijaitsee tuolla itäisellä puolella ensimmäistä siltaa ja Kungsängen Stäketin saaren läntisellä puolella. Järfällan ja Upplands-Bron kuntien raja kulkee keskellä salmea. Aikoinaan kutsuttiin Stäksundin salmea Almare Stäket nimellä.

Nykyään maanpinta on sen verran korkeammalla, jottei Uppsalaan pääse isoilla laivoilla enää,  mutta Mälaren lahden pohjoisin poukama sijaitsee vain noin 5 kilometriä Uppsalan keskustasta. Fyrisjoki kulkee Mälaren ja Uppsalan välillä ja pinemmillä laivolla pääsee jokea pitkin Uppsalaan saakka. Fyrisån joki juoksuttaa vetensä Norrströmm'ille Tukholmaan saakka ja siitä  Itämereen.

Järfällan kunta on Tukholman taajaman pohjoisin raja-alue. Stäket on nimeltään Järfällan kunnan pohjoisin osa. Se sijaitsee E 18:n, Enköpingsvägenin varrella, jota pitkin pääsee Osloon saakka.

Jo 1920-luvulla suunniteltiin perustaa kaupunkiasutusta tänne Stäketiin. Joitakin käsityöläisiä muuttikin tänne. Perinteisesti tämä on käsityöläisten alue. Täällä asui jo 1600-luvulla suutareita, räätäleitä, seppiä, lasinpuhaltajia, puuseppiä ja kalastajia. Pieni kaupunkityylinen taajama syntyi nimeltä Fläck. 1960-luvulla oli jopa juna-asemakin Stäketissä. 

Vuonna 1627 saapui tänne Tukholman linnan käskynhaltija ja Uppsalan linnan käksynhaltija Lars Bengtsson Skytte.  He mittailivat ja piirsivät kartan alueesta. Enköpingvägenin läntisellä puolella oli 27 asuinrakennusta ja seitsemän asumatonta tonttia. Alueella oli kappeli ja hautausmaa. Käsityöläiset organisoituivat kukin kiltojensa mukaan.

Nykyään kulkee rautatie alueen lävitse. Mitään muta ei ole jäljellä entisistä asutuksista kuin rälssikartano Almare Stäket. Stäketin junasaeman ympärille yritettiin perustaa ekslusiivinen huvilayhteiskunta. Jonkin verran huviloita ja kesäasuntoja syntyi, mutta alue sijaitsi liian kaukana Tukholmasta,  jotta tontit olisivat käyneet paremmin kaupaksi, vaikka tämä on idyllinen alue asua.  Monet muuttivat mielummin Djursholmiin. 

Almare-Stäket herraskartano

Facebook!

Noin 600 metriä yksityistietä Enköpingsvägenin tieltä. Tänne ei kulje busseja lainkaan. Kallhällissä ja Kungsängenissä on lähimmät paikallisjuna-asemat. Busseja ei kulje näitten kahden taajaman välillä. Eipä silti, tällä saarella ei asu montaakan henkilöä. 

Mutta Kallhällin asemalta voi ottaa bussin 548 ja jäädä pois kyydistä Kajsas Hof nimisellä pysäkillä Uddnäsvägenillä ja kävellä siitä loppumatka. Bussi 591 pysähtyy myös samalla pysäkillä, ja se bussi lähtee Citytermiaalista Tukholasta ja ajaa aian Råbyhyn saakka,  Noin 300 metriä Enköpingsvägeniä ja sitten tulee kyltti joka opastaa kääntymään herraskartanon tielle.

Almarestäketin linnake on sijainnut saarella. Linnaketta kutsuttiin myös nimellä Biskoparnas borg/Piispojen linnake. Alue oli nimittäin oma lääninsä nimeltä Stekens län 1300-luvulta vuoteen 1557 saakka. Lääniin kuului muitakin alueita saaren ympäristöstä ja mm Venngarnin linna, jolla oli oma hallito-oikeutensa. Linnasta olen kertonut aikaisemmin täällä. Venngarnin linna sijaitsee pari kilometriä Sigtunasta pohjoiseen päin. 

Keskiajalla oli tapana jakaa maa-alueet hallinnollisesti linnojen mukaan ja linnojahan on Ruotsissa todellakin paljon. Linnaläänin pääpaikkana toimi linna ja toimihenkilö oli kuninkaan nimittämä käskynhaltija. Kirkoilla oli aivan oma hallintojärjestelmänsä. Vuonna 1634 linnalääneistä tehtiin maaherrakuntia,  joista sittemmin tehtiin nykyisiä läänejä. Linnakkeesta ei ole kuin rauniot jäljellä.

Seth'in suku on nyt omistanut reilut 200 vuotta tämän upean herraskartanon. Kun maanviljely lakkautettiin niin satsattiin kofrerensseihin ja hotelli ja ravintolatoimintaan. Sethin suku tai alunperin von Seth on hollantilaista perua. Hollannissa suku kuului patriisien joukkoon, siis he kuuluivat hollantilaiseen perusaatelistoon, jolla oli erikosiprivileegioita. Suku tuli Ruotsiin vuonna 1620, jolloin Johan Seth toimi rakennussjohtajana, kun Göteborgin kaupunkia rakennettiin. Ruotsissa he saivat korkearvoisen kreivillisen aatelisarvon silloiselta kuinkaalta. Mieslinjalla on suku kuollut sukupuuttoon mutta naislinjalla se jatkuu, mutta von nimike on jätetty pois. 

Almare Stäketin säätykartanoon johtava allé

Arkkipiispoilla oli 1200-luvulla paljon valtaa. Piispat olivat joskus jopa rikkaampia kuin kuninkaat. S:Erikin linna Stäketinsaarella oli valtava rakennus ja se toimi piispojen asuntona. 1500-luvulla asui täällä arkkipiispa Gustav Trolle, joka oli aatelinen. Hän joutui riitaan toisen suuren aatelissuvun herran Sturen kanssa siitä kenestä tehdään seuraava kuningas. Ruotsia hallitsi Tanskan kuningas Kristian II Tyranni ja lopulta hänet saatiin karkoitettua pois Tukholmasta. S:Erikin linna haluttiin hajoittaa, koska se muistutti Kristian tyrannista.

Linnakkeen sijalle rakennettiin herraskartano, nykyinen Almare Stäketin säätykartano. Silloinen kruununprinssi Gustav (III) yöpyi kartanossa matkallan Tanskaan 1700-luvulla. Hän nimittän oli saanut Tanskan prinsessa Sofia Magdalenan vaimokseen.

Vuonna 1799 osti kreivi Samuel af Ugglas kartanon. Hinnaksi tuli kaksi tynnyriä kultaa. Kartano uusrakennettiin ja useita lisärakennuksia  tehtiin kartanon tiluksille.

Samuel oli yksi valtion herroista, maaherra jonka kuningas Gustav II aateloi. Myöhemmin af Ugglasin suku yhtyi avioliiton myötä von  Sethin suvun kanssa. Mutta täällä asuu sivurakennuksessa af Ugglasin sukuniemä kantavia henkilöitä. Af Ugglasin ja Von Sethin suku ovat olleet aina hevosystäviä. Joten täällä on suuri hevostalli, missä on melkein sata hevosta.

Kartanon oma laituri Görvälnin lahdessa, mikä on osa Mälaren järveä. Lahden rannalla sijaitsee useampiakin herraskartanoita kuten Öråker, Lennartsnäs ja Görvälnin linna, josta olen aikaisemmin kertonut täällä. Ainakin Lennartsnäsin kartanon on af Ugglasin suku omistanut.

Hotellihuoneen varaus!

Tässä ihastuttavassa kartanossa pidetään konferensseja ja juhlitaan häitä. Täällä voi myös yöpyä.

 Täällä harrastetaan myös hevospooloa

 Täällä juhlitaan häitä

 Täällä pidetään keskiajanviikkoja

Magasiinissä voi juhlia häitä tai syntymäpäiviä

Hevostallit

Täällä on myös jonkinverran lampaita.

Orangeri, talvipuutarha

 Kartanon pihanurmikolla seisoo tämä riimukivi

Muistokivi

Harva paikkakunta Ruotsissa voi kilpailla Stäketin kanssa voidakseen tulla mainituksi vanhimpana paikkakuntana. Stäketin historia on 800 vuotta vanha ja hyvin dokumentoitu. Arkeologit ja historioitsijat ovat olleet alueella ja tutkineet. Tuntuu kuin koko Ruotsin historia olisi pakkautunut tälle samalle alueelle. 

Rouva Irene Seth, kartanon omistaja, on kirjoittanut kirjan yhdessä historioitsija Dick Harrissonin kanssa Almare Stäketistä. Irene rouva on asunut kartanossa sitten 80-luvulta lähtien miehensä Johan Gabriel Sethin kanssa. Rouva Irene Seth on istu  kunnavaltuuston puheenjohtajana ja hänon kirjoittanut kirjan ja pitänyt luentoja ja toiminut oppaana erilaisissa tilaisuuksissa. 

Taaimmainen silta kuuluu E18 tien silta Kallhällistä Kunsgängeniin ja lähin silta on paikallisjunan silta. Vesialue on nimeltään Ryssgraven/venäläisten hauta. Kuvassa ei näy eteläisin silta, mikä on nimeltään vanha Enköpingin tie, jota pitkin voi kävellä Almare Stäketin saarelle ja kartanoon.