Nobelviikko

 

Nyt on vuotuinen Nobelviikko meneillään, ja huomenna on varsinainen Nobelin juhlapäivä. Nobelilla ei ole mitään tekemistä valtion tai Tukholman kunnan kanssa, vaan tämä on Nobelin säätiön juhla, jollin Nobelin säätiö jakaa palkintoja ansioituneille henkilöile. 

Alfred Nobel sääti testamentissaan että hänen varoistaan on jaettava joka vuosi palkintoja/varoja ansoituneille tiedemiehille ja -naisille ja kirjailijoille. Palkintosumma on nykyään 11 miljoonaa kruunua per palkinnonsaaja. Joten Nobelin säätiöllä on mistä jakaa!

Säätiö saa olla tyytyväinein että Nobelin viikko sattuu joulun alustalle, sillä Tukholman kapunki on juuri nyt täydessä jouluvalaistuksessaan ja tunnelma on korkealla. Tunnelma on kuin  satumaailamssa. 

Niin Nobelin juhla kuin joulukin sattuu pimeimpään aikaan. Tukholmassa ei ole lunta joten valokoritseilla on saatuu viihtyisä tunnelma aikaan. Tällä viikolla tulee Tukholmaan paljon ulkommalaisia vieraitakin ja paljon mediaa. Useat heistä tulee ottamaan Tukholmassa vastaan uuden vuodenkin. 

Tässä alla on video missä näytetään palkintojen jako ja bangetti. Video on 1,50 tuntia pitkä, joten se kysyy kärsivällisyyttä katsoa kokonaan!

Toivotan teille kaikille lähellä ja kaukana oikein hyvää ja rattoisaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2026 💕!

Tukholma joulutunnelmassa

Tämä video on 'Vika och Vikan näkemys' Tukholmasta. Hän itse kertoo: " Täällä on Ruotsi! Suloinen, viihtyisä ja kaunis Ruotsi minun silmin nähtynä! Nimeni on Vika ja perheeni ja minä olemme asuneet Ruotsissa seitsemän vuotta (luultavasti venäläisiä maahanmuttajia, joita asuu melko vähän Ruotsissa).

Joka viikonloppu matkustamme ympäri Ruotsia ja vierailemme eri mielenkiintoisissa paikoissa Tukholmassa. Täällä jaan kauneutta ja hyödyllistä tietoa, josta ihmiset eivät puhu muuttaessaan Ruotsiin. Kun olemme lomalla, julkaisen kanavallani vlogeja lämpimämmistä ilmastoista."

Vuonna 2023 turistiyöpymisiä oli Tukholmassa 15,2 miljoonaa, (68,2 miljoonaa yöpymistä koko Ruotsissa). Joulunaikana turismi vastaa melkein kesäkauden turismilukuja, varsinkin Suomessa! Tuosta videsotakin huoma etetä tukholmalsite kävelee ilman päähinettä ja turistit pakust takit päällä ja myssyt päässä. Tänään on +7 astetta C Tukholmassa.

Kesä-elokuu 2024, on ollut fantastinen matkailukausi Pohjoismaissa, ja neljä maata, Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi, raportoivat ennätykselliset matkailijamäärät. Kolmessa Pohjoismaassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, yöpymiset lisääntyivät edelliseen kesään verrattuna. 

Ruotsi houkutteli eniten turisteja lähes 29 miljoonalla rekisteröidyllä yöpymisellä (kesä-elokuu 2024). Näistä 29 miljoonasta yli 3 miljoonaa yötä (kesä-elokuu 2024) vietettiin Tukholmassa, siis noin miljoona trutia per kuukausi. Tanskassa yöpymisten määrä oli sama kuin edellisenä kesänä.

Kaikista pääkaupungeista, Kööpenhaminasta, Helsingistä, Oslosta ja Tukholmasta,  Helsingissä rekisteröitiin eniten yöpymisiä. 1,6 miljoonalla yöpymisellä kasvua oli 14 prosenttia edelliseen kesään verrattuna. Oslossa oli ennätysmäärä ulkomaisia ​​yöpymisiä, kun taas Helsinki houkutteli enemmän kotimaisia ​​turisteja kuin koskaan ennen, mikä teki siitä kaupungin historian parhaan kesän.

Meidän perheessä lopetettiin joulunviettäminen jo kauan sitten kun lapset kasvoivat täysi-ikäisiksi. Me ei saada millään konstilla sitä oman lapsuutemme joulutunnelmaa aikaan.

Me luultavasti lähdetään käymään Roomassa, mutta tullaan jouluaatoksi kotiin, koska me ollaan lupauduttu olemaan pari viikkoa  kissavahteja. 

Gamla stan

Tyypillinen sumuinen ja pimeähkö talvipäivä Gamla stanissa

En ole tehnyt Gamla stanista postausta, vaan useampia erillisiä postauksia. Syy siihen on se että Gamla stania on hankala käsitellä kokonaisuutena. Postauksesta tulisi julmetun pitkä. Mutta ajattelin kuitenkin tehdä lyhyen historallisen postauksen Gamla stanista, sillä Gamla stanistahan Tukholma syntyi 1200-luvun keskivaiheessa.

Tukholman synty 1200-luvulla liittyy läheisesti Itämeren ja Mälaren-järven välisten vesiväylien hallintaan. Mälaren-järven pohjoisrannan rikkaalla maaseudulla olivat toistuvasti käyneet ryöstelevät merenkulkijat, jotka luultavasti tulivat nykyisen Viron ja Karjalan alueelta.

Ruotsin hallitsija Birger Jarl (1248-1266) perusti Tukholman 1200-luvun puolivälissä, mutta vasta 1600-luvulla kaupungista tuli tärkeä rooli Ruotsin pääkaupunkina. Bjälbo-suku oli suku, johon kuului Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitsijoita 1200- ja 1300-luvulla. Suvun kuuluisimpia jäseniä on Birger-jaarli.

Alkuperäinen  Tuskholman keskusta koostui Stadsholmenin saaresta sekä Riddarholmenin, Helgeandsholmenin ja Strömsborgin saaresta.

Kun Sten Sture kuoli vuonna 1520, Kalmarin unionin kuningas ja Kristian II (=Tanskan kuningas) halusi saada Ruotsin valtaansa keinolla millä hyväänsä. Kristian valtasi Tukholman ja se tukahdutettiin vastarinnalla mikä johti Tukholman verilöylyyn. Ruotsi ja Tanska ovat sotineet kymmenen sotaa keskenään. Ruotsi on sotinut kymmenen sotaa myös Venäjää vastaan. Ja silti Ruotsi on pysynyt itsenäisenä. Ruotsin on historian kirjoissa  Ruotsi on se maa, mikä on sotinut eniten maapallolla.

Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1200-luvulla alkoi melkin koko maassa olla yhteiset lait. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille. 

1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 asukasta, joista suuri osa oli saksalaisaia kauppiaita. Joukossa oli myös pappeja ja aatelisia.

Tukholmanin kuninkaallinen palatsi

Tukholman kuninkaanlinna rakennettiin nykyiseen muotoonsa 1690-luvulla. Nykyinen rakennus on barokkitylinen palatsi, jonka nykyinen suunnittelija Nicodemus Tessin nuorempi (1654-728), joka suunnitteli linnan Ruotsin suurvallan ajalla 1611-1721.

Kuninkaalla, Silvialla ja Victorialla on työhuoneet linnassa, mutta he ei asu linnassa. Kuningas ja kuningatar asuvat Drottningholmin linnassa, Victoria perheensä kanssa Hagan linnassa ja maatilalla Värmdössä. Carl Fhilip asuu Villa Solbackanissa Drurgårdenin saarella ja Madeleine kuninkaallisilla hevostaleilla.

Kuuluisa ranskalainen arkkitehti Le Corbusier ehdotti Tukholman keskustan radikaalia muutosta vuonna 1933. Hänen suunnitelmansa, joka esiteltiin kilpailussa, tarkoitti, että suuret osat Norrmalmista purettaisiin uusien asuntojen tieltä noin 170 000 asukkaalle.

Vanhan kaupungin länsipuolelle rakennettaisiin viiden metrin korkeuteen moottoritie. Vanha kaupunki säilytettäisiin osittain, mutta monet historialliset rakennukset olivat uhattuina. Onneksi tukholmalaiset eivät suostuneet.

Mälartorget, Gamla stanin metroasema

Tässä Mälartorgetilla sijaitsee Gamla stanin metroasema. Busseja pysähtyy Riddarhustorgetilla, bussit 2, 3 ja 53, Mälartorgetilla  samat bussit kuin edellä, sekä Kornhamnstorgetilla pysähtyy bussi 53 ja Slottsbackenilla Tukholman linnan luona bussit 2, 57, 76, 96, 191, 192, 193, 194 ja 195.

Vanha kaupunki syntyi 1200-luvun puolivälissä Birgerin jaarli toimesta, kun hän linnoitti Stadsholmenin valvoakseen Mälaren-järven sisäänkäyntiä. Keskiaikainen keskusta, joka tunnetaan nykyään nimellä Gamla stan, oli alun perin linnoitettu alue, joka kehittyi keskiajalla kaupunginmuurien ja sataman myötä.

Jaarli  oli vanha skandinaavinen arvonimi. Ruotsissa jaarli-termi lienee 1100-luvulla vakiintunut valtakunnan toiseksi korkea-arvoisimman henkilön arvonimeksi, joka kulki Bjälbo-suvussa, mihin Birger Jarlikin kuului.

Keskiajalla kaupunki kasvoi, ja sen suojelemiseksi rakennettiin kaupunginmuuri. Alkuperäinen kivimuuri parannettiin 1300-luvulla korkeammaksi ja vahvemmaksi tiilimuuriksi. Lisäksi vedessä oli tukkikasa, joka toimi lisäsuojana.

Aluetta kutsuttiin nimellä "Staden Mellan Broarna" (Siltojen välinen kaupunki) vuosina 1926–1980. Vasta vuonna 1980 sille annettiin nimi "Gamla stan" (Vanha kaupunki).

Nykyään Gamla stan on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupunkikeskuksista ja suosittu matkailukohde. Monet vanhimmista jäljellä olevista rakennuksista ja kaduista ovat peräisin keskiajalta.

Järntorget

Gamla stanissa sijaitsee jotkut kaupungin vanhimmista ravintoloista, kaupoista ja tavernoista sijaitsevat Kuninkaan linnan ympäröivillä alueilla. Tämä ei tarkoita, että aika olisi pysähtynyt. Gamla stanissa sijaitsee jotkut Tukholman innovatiivisimmista keittiöistä ja baareista. Gamla stan on vilkas kaupunginosa missä asuu noin 3000 asukasta ja missä noin 10 000 käy töissä.Täällä on useita kouluja ja päiväkoteja. 

Se on täynnä viihtyisiä kahviloita, ravintoloita, kauppoja, aitoja käsitöitä, antiikkiliikkeitä ja gallerioita ja tietenkin nähtävyyksiä. Jos näet vain Västerlånggatanin ja Stortorgetin, Vanhakaupunki saattaa vaikuttaa turistiselta. Mutta astu sisään johonkin kapeista kujista ja koe täysin erilainen tunnelma.

Tukholman vanhin katu, Köpmangatan, mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1323. Kauppiailla oli kojujaan täällä jo keskiajalla. Nykyään se on pieni katu, jolla on useita hauskoja pikkukauppoja.

Mårten Trotzigs gränd, Tukholman kapein kuja

Tiiviisti rakennettu Gamla Stan on saari, jossa on mukulakivikatuja ja värikkäitä rakennuksia 1600- ja 1700-luvuilta. Täällä sijaitsevat keskiaikainen Storkyrkan kirkko ja kuninkaallinen palatsi, joka on kuninkaallisen perheen virallinen asuinpaikka. Eikä he enää silti asu linnassa. 

Viihtyisät ravintolat tarjoilevat perinteistä ja uutta kotiruokaa, ja vanhanaikaisten pubien välissä on tyylikkäitä cocktailbaareja. Riddarholmenin naapurisaarella sijaitsee kuningashuoneen oma kirkko,  Riddarholmskyrka, mikä kuluu turisten pakollisiin käyntipaikkoihin. Suosittelen!

Tukholman vanhin katu, Köpmangatan, mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1323. Kauppiailla oli kojujaan täällä jo keskiajalla. Nykyään se on pieni katu, jolla on useita hauskoja pikkukauppoja.

Sankta Gertruds kyrka, Prästgatan 29

Sankta Gertudin kirkko Gamla stanissa on saksalaisten kirkko. Kirkko on yksi Tukholman kauneimmista kirkoista. Gamla stanissa sijaitsee myös suomalainen kirkko.

Suomalainen kirkko, kuninkaan linnan vieressä

Gamla stanissa on vain kolme kirkkoa, Storkyrkan, Sankta Gertruds kyrka ja Suomalainen kirkko.

Saksalaisten merkitys Gamla stanille ja koko Tukholmalle on ollut merkittävä. He asettuivat asumaan Gamla staniin kauppiaina, käsityöläisinä ja Tukholman asukkaina keskiajalta ajassa eteenpäin. Ruotsalaisten ja saksalaisten välillä ei aina vallinnut rauhanomainen ilmapiiri, mutta saksalaisten ammattitaidon ansiosta kaupunki kehittyi. 

Alueen valtuusto koostui puolet ruotsalaisista ja puolet saksalaisista, mutta saksalaisille annettiin pian oikeus perustaa oma seurakuntansa kirkkoineen ja hautausmaineen. Saksalaisen kirkon lisäksi vanhassa kaupungissa on nykyään monia kadunnimiä, jotka muistuttavat saksalaisesta vaikutuksesta. 

Köpmangatan 700 vuotta

Köpmangatan on Tukholman historiallisesti Tukholman ensimmäinen nimetty katu, mikä on mainittu jo vuonna 1323. Katu on luultavasti syntynyt, koska kauppiailla oli kojujaan täällä keskiajalla. 

Keskiajalla Köpmangatan oli tärkein yhdysside Stortorgetin ja Fiskartorgetin välillä. Fiskartorget sijaitsi itäisten kaupunginmuurien ulkopuolella ja oli keskiaikaisen vanhankaupungin suurin aukio ja erityinen kauppiaiden aukio.

Kadun itäisetsä päästä on vain kivenheitto Skeppsbron'ille, mikä on perinteinen Tukholman satama. Köpmangatan täällä vanhassa kaupungissa oli siis Tukholman tärkein solmukohta.

Köpmannagatan

Jo 1600-luvun alussa Skeppsbroniin telakoitui suuria ja syväluovisia saksalaisia laivoja. 1600-luvulla Tukholmasta kehittyi eurooppalainen merkittävä pääkaupunki. Sodat olivat aluksi olleet Ruotsille erittäin kannattavia. 

Vuonna 1634 Tukholmasta tuli virallisesti Ruotsin pääkaupunki, ja kaupunkiin saapui suuri määrä tavallisia kansalaisia ​​sekä kauppiaita, poliitikkoja, virkamiehiä, sotilashenkilöstöä ja kasvavaa älymystöä. Samalla kannustettiin kauppayhtiöiden perustamista.

Skeppsbronin länsipuolella on 24 rakennusta, jotka yhdessä muodostavat Skeppsbroradel/skeppsbronaateliset. Täällä asuneet ja liiketoimintaa harjoittaneet aateliset olivat yleensä varakkaita tukkukauppiaita, joita kutsuttiin nimellä "Skeppsbroadeln". Heidän joukossaan oli useita merkittäviä laivadynastioita. Tukholmassa alettiin yleisesti puhumaan saksaa. Venäläiset tulivat Gamla staniin myymään tavaroitaan Ryssgårdenille, mikä sijaitsi Slussenilla nykyisen Kaupunungin museon edustalla, siis paikalla missä on nykyäänkin torimyyntiä.

Köpmangatan sijaitsee keskellä Gamla stania. Se kulkee Stortorgetin aukealta itään päin ja päätyy Köpmanbrinkenille, useiden kujien risteykseen. Katu on vain noin 120 metriä pitkä mutta tärkeä katu, jos haluaa päästä oikotietä Stortorgetilta Köpmantorgetille ja siitä edelleen Gamla stanin rantakadulle, Skppsbronille.

Täällä kadut ovat kapeita ja mukulakivisiä. Vanha kaupunki on pieni saari, ja täällä voi nähdä meriveden vanhojen talojen ja kujien välissä. Suurin osa taloista on rakennettu 1600- ja 1700-luvuilla,jotkut rakennusket 1400-luvulta. Vanhin rakennus on Storkyrkan/Suurkirkko vuodelta 1306. Vaikka ei se ole kovinkaan suuri.

Köpmangatan/Kauppiaidenkatu sijaitsee keskellä Gamla stania

Vanhakaupunki on vilkas kaupunginosa. Täällä asuu noin 3000 ihmistä ja Vanhassakaupungissa työskentelee yli 10000 ihmistä. Täällä on useita kouluja ja päiväkoteja. Se on täynnä viihtyisiä kahviloita, ravintoloita, kauppoja, aitoja käsitöitä, antiikkiliikkeitä ja gallerioita ja tietysti nähtävyyksiä. Jos näet vain Västerlånggatanin ja Stortorgetin, vanhakaupunki voi tuntua turistiselta- Mutta astu yhdelle kapeista kujista ja koe täysin erilainen tunnelma.

'Sankt Göran och draken' patsas Köpmannatorgetilla. Näitä samanlaisia patsaita on kolme, tämän lisäksi yksi Storkyrkanin kirkossa Gamla stanissa ja Kaupunginmuseossa Slussenilla. Tämä patsas kuvaa Ruotsin pelastumista Tanskalaisista, sillä Tanaska soti Ruotsia vastaan kymmenen kertaa ja halusi Ruotsin itselleen, mutta se oli hilkulla etteikö Ruotsista tullut Tanska.

Prinsessan, tämäkin patsas on kopia alkuperäisestä, mikä on myös Storkyrkanin  kirkossa Gamla stanissa.

Moderni suihkulähde Köpmangatanin loppupäässä alemmalla tasolla Österlångatanilla. Tämä kuva ei oikein ole edukseen...

Hieman parempi kuva...

Metroasema Sofia

Tukholmassa ei käytetä nimitystä metro, vaan se on Tunnelbana (tunnelilinja), puhekielessä 'tub' tai tuben'.  Tukholman metroa tullaan laajentamaan 18 asemalla ja 30 kilometrillä uusia raiteita. Tukholman naapurikuntiin, jotka saavat uuden metron, rakennetaan 130 500 uutta asuntoa. Tukholamssa ei kannata rakentaa ausuntoja, jos ei sinne pääse metrolla. Tukholman kunta on jäänyt ahtaalle naapurikuntien takia.

Tällä hetkellä metrossa on noin miljoona matkustajaa tyypillisenä arkipäivänä. Uusilla asemilla arvioidaan, että tulevaisuudessa matkustajia on päivittäin noin 180 000.

Metroasema Sofia on vasta valmisteilla. Sofian asema tulee olemaan sinisellä linjalla, Nacka-Södertörn. Tukholmassa on 100 metroasemaa jo ennestään. Uusi metroasema ja uusi metrolinja on todellakin tarpeen sillä Södermalmin itäisellä puolella, minkä nimi on Sofia, ei ole ollut tunnelbana/metroasemaa. Asema rakennetaan Stigbergenin kallion sisään. Stigbergenin vuori tai  mäki on hyvin jyrkkä, melkein 90 asteen nousu Slussenilta. Asema tulee sijaitsemaan Erstan sairaalan kupeessa.

Rakentaminen aloitettiin vuonna 2020, ja aseman odotetaan avautuvan vuonna 2030. Sen on tarkoitus olla Tukholman metron syvin asema, noin 100 metriä syvä. Asemalla on nousu kahdeksalla pikahisseillä Stigbergsparkenin lippuhalliin Södermalmilla, Folkungagatnin varrella.

Stigbergsparkenin puistoalue on melko pieni. Se sijaitsee Stigbergin mäen alapuolella, Folkungatanin kadun varrella. Sofian metroasemalta tulee olemaan vain 4 minuutin matka Tukholman keskustaan. Jo oli aikakin saada metroasema tälle itäiselle puolelle Södermalmin saarta.

Tämä mertoasema tulee olemaan erittäin moderni asema. Uudella Sofian asemalla arviolta 35 000 matkustajan odotetaan nousevan metroon ja poistuvan siitä päivittäin, mikä tekee Sofiasta tärkeän keskuksen Södermalmilla. Asema sijaitsee 100 metriä maan alla, ja kahdeksan suurta pikahissiä kuljettaa matkustajat laiturille ja laiturilta pois 30 sekunnissa, mikä on  ainutlaatuinen ratkaisu Tukholman metrossa.

Matkustajien matkan sujuvuuden voittamiseksi useilla uusilla asemilla on laiturin ja lippuhallin välillä vain yksi hissi. Tämä on yleistä metrojärjestelmissä suurissa kaupungeissa ympäri maailmaa, kuten Kööpenhaminassa, Lontoossa ja New Yorkissa. Sofian metropsyäkin hissin matka tulee kestämään vain 20–30 sekunttia. Paljon nopeampi kuin liukuportaissa samassa syvyydessä.

Tungosta

Luultavsti tämä henkilö on tanskalainen, tai Tankasssa asuva maahanmuuttaja,  joka puhuu tällä videolla. Mutta siihen saa kaiketi suomalaisen tekstin.

Tukholman ruuhkavero (trängselskatt) on maksu vuodesta 2007 lähtien, joka peritään autolla ajettaessa keskustassa ja Essingeleden-moottoritiellä. Ruuhka-aikoina käytössä oleva maksu koskee autoja, jotka tulevat tai lähtevät Tukholman keskikaupunkialueelta maanantaista perjantaihin kello 6.30 ja 18.29 välisenä aikana. Ruuhkaveroa ei kerätä pyhäpäivinä, aattopäivinä eikä heinäkuussa. 

Tukholman seudun asukkaat hyväksyivät vuonna 2006 pidetyssä äänestyksessä ruuhkaverojen vakinaistamisen. Maksuja kokeiltiin samana vuonna ja tulokset ylittivät ennakko-odotukset: autoilu väheni ja ilman laatu parani kaupungin keskustassa.

Maksu peritään automaattisesti, kun ajat maksuaseman ohi ruuhka-aikaan ja se koskee myös ulkomaisia rekisterikilpiä. Maksun suuruus vaihtelee vuorokaudenajan ja vuodenajan mukaan, enimmäismäärä on 135 SEK päivässä. 

Automatisoitu järjestelmä: Kamera tunnistaa ajoneuvon rekisterikilven maksuaseman kohdalla ja lähettää laskun automaattisesti ajoneuvon omistajalle.

Maksu riippuu kellonajasta ja vuodenajasta. Se voi olla 9–35 SEK  tai 11–45 SEK per ohitus. Päivittäinen enimmäismaksu on 135 SEK. Maksu ei koske heinäkuuta, paitsi ensimmäisiä viittä arkipäivää. Vapaapäiviä ja niiden aattoja ei myöskään veloiteta.

Ulkomaille rekisteröityjen ajoneuvojen laskut toimitetaan Epass24-palvelun kautta ja ne veloitetaan useimmiten kuukausittain. 

 

Tukholmaa ei voi enää kutsua kaupungiksi vaan se on kunta.  Tukholma on rakennettu 14 suuremmalle saarelle, joitten välissä on 57 siltaa. Liikenne on aika ajoittain kaoottista koska määrttyinä alkoina kaikki haluavat ajaa samoille silloille päästäkseen töihin tai töitten jälkeen kotiin. Tunnelbana/Metro on siis ollut ehdottoman tärkeä Tukholman liikenteessä. Tukholmassa on 101 metroasemaa ja uusia on rakenteilla. Noin miljoon matkustajaa on päivittäin Tukholman metroliiksetesssä.

Gråmunkeholmen

Luostari Gråmunkeholmenilla vuonna 1524

Gråbrödraklostret Tukholmassa oli Gråmunkeholmenilla, nykyään Riddarholmenina tunnettu fransiskaaniluostari, joka perustettiin noin vuonna 1270 kuningas Magnus Ladulåsin saaren lahjoituksella. 

Riddarholmin kirkko vihittiin käyttöön noin vuonna 1300, ja se on Tukholman vanhin säilynyt rakennus, jolla on vanhimmat maanpäälliset tiiliseinät. Keskiajalla sitä kutsuttiin Harmaiden Veljien kirkoksi, ja se kuului Harmaiden Veljien luostariin. 

Riddarholmenin kirkko kuuluu nykyään Ruotsiin kuninkaalliselle hoville. Kuninkaalliset haudattiiin aikoinaan tähän farnsiskaani luostarin kirkkoon. Tämä fransiskaani miespappien luostari oli toiminnassa vuodesta 1270 Ruotsin reformaatioon vuonna 1527.

Kuninkaalliset hautajaiset Riddarholmin kirkossa päättyivät vuonna 1950, jolloin Kustaa V haudattiin viimeiseksi sinne. Siihen mennessä kirkossa oli haudattu seitsemäntoista ruotsalaista hallitsijaa kuningatar Kristiinaa lukuun ottamatta, joka on haudattu Roomaan Pyhän Pietarin kirkkoon. Suosittelen vierailua kirkossa!

Gamla stan, Gråmunkeholmen/Riddarholmen

 Gamla stanin vasemmalla reunalla

Riddarholmenin saarella on olut monta niemä, kuten Kidaskär, Gråbrödraholme ja Gråmunkeholmen on saari Mälarenissa ja kaupunginosa Tukholman keskustassa, joka kuuluu Södermalmiin.

Tämä om Tukholman historiallista keskustaa. 1600-luvulla aatelisto rakensi upeita palatseja Gråmunkeholmenille, jotka vuoden 1697 linnapalon jälkeen hallitsevat valtion virastot ja tuomioistuimet  valtasivat saaren. Kuninkaallinen perhekin asui jonkin aikaa Riddarholmenilla, tarkemmin sanottuna Wrangelin palatsissa, vanhan Tre Kronorin palatsin palamisen jälkeen vuonna 1697. Kuninkaallinen perhe asui siellä, kunnes Tukholman palatsi valmistui vuonna 1754. Wrangelin palatsia käytettiin tänä aikana asuntona. Nykyään palastissa sijaitsee Svea hovrätt, siis Svean hovioikus.

Riddarholmen on pinta-alaltaan Tukholman kunnan pienin kaupunginosa. Viimeinen rekisteröity yksityinen henkilö muutti vuonna 2010.

Vuonna 1288 Magnus Ladulås lahjoitti Skepparholmenin Gråbrödernalle, joka otti sieltä puuta rakentaakseen oman luostarikirkon Gråmunkeholmenille. Kanutus Johannis oli innokas kirjojen keräilijä ja osti käsikirjoituksia ja inkunaabeleita Revalista ja useista opiskelupaikoistaan, jotka myöhemmin lahjoitettiin Tukholman fransiskaaniluostarille.

Gråbröderna/Harmaat munkit eli fransiskaanit olivat Assisin Franciscuksen seuraajia ja perustivat monia uskonnollisia luostareita ympäri Eurooppaa. He saivat nimensä harmaista kaavuista, joita he käyttivät köyhyyslupauksensa symbolina.

Riddarholmenin entiset nimet Gråbrödraholm, Munckholmen ja Gråmunkeholm tai Gråmunkeholmen ovat peräisin luostarin toiminnasta saarella. 1400-luvulta lähtien Gråbröderillä oli toimintaa myös Kungsholmenilla, joka tunnettiin nimellä Munklägret 1320-luvulta lähtien.

Luostarikirkko, Riddarholmin kirkko, on säilynyt ja sitä pidetään nykyään kaupungin keskustan vanhimpana rakennuksena.

Tämä on virallien tiedoite siitä että Tukholman pormestari ja kaupunginvaltuutetut ilmoittavat, että rouva Birgitta Olofsdotter on heidän läsnäollessaan Gråbrödran luostarissa todennut saaneensa Sten Sturelta täyden maksun Hammerstan maatilasta ja kaikista tälle myymistään kiinteistöistä. 

Sten Sture vanhempi, herra Sten, syntyi noin vuonna 1440, kuoli  vuonna 1503 Jönköpingissä, oli Ruotsin hallitsija vuosina 1470 ja 1497 sekä sitten vuodesta 1501 kuolemaansa asti, sekä Tukholman ritari ja päällikkö.

Snakt Göran och draken patsaita on kolme, yksi Strokyrkanin kirkossa Gmala stanissa, toinen Historiallisessa museossa ja tämä kolmas (kuvassa yllä) Köpmantoregtin torilla Gamla stanissa. Tämä patsas on historiallisesti arvokas koska se symbolisoi Ruotsin itsenäisyyttä. Ruotsi on joutunut sotimaan kymmenen kertaa Venäjän kanssa ja kymmenen kertaa Tanskan kanssa ja silti onnistunut säilyttämään itsenäisyytensä. Ruotsi on maa mikä on sotinut eniten koko maapallolla. 

Vuonna 1527 luostari suljettiin uskonpuhdistuksen yhteydessä ja rakennukset muutettiin yleiseksi hospitaliksi/sairaalaksi. Munkit saivat poistua luostarista, mutta suljetun Pyhän Klaaran luostarin nunnat saivat muuttaa rakennukseen. Sairaala kuitenkin muutti Danvikeniin jo vuonna 1551, luultavasti tilanpuutteen vuoksi, ja teki tilaa Trivialskolanille, mikä sitten muutti tilalle ja pysyi siellä vuoteen 1666 saakka. Ruotsissa triviaalikoulujen oppiaineet vaihtelivat aikojen saatossa, mutta triviaalikoulut olivat toiminnassa vuoteen 1905, jolloin ne korvattiin reaalikouluilla. 

Collegium regium Stockholmense (myös Academia Stockholmensis tai Collegium Stockholmense) oli teologinen korkeakoulu, joka oli olemassa vuosina 1576–1593 ja jonka tilat sijaitsivat entisessä Gråbrödran luostarissa.

Gråmunkeholmen/Riddarholmen nykyään. 

Kuten kuvasta näkyy niin Riddarholmenin saaren kupeeseen on rakennettu  ajotie minkä nimi on Centralbron/Keskussilta. 12000 metriä pitkä ajotie yhdistää Tukholman keskeisimmän osan, Gamla stanin ja Södermalmin yhteen. Gamla stanista on nykyään silta Riddarholmenille. Tieosuus rakennettiin lähes kokonaan sillalle tai tunneliin. Tuolloin se oli Ruotsin kallein rautatiehanke (kilometriä kohden), jonka kustannukset olivat kaksi miljoonaa riikindaaleria kilometriltä vuoden 1870 rahassa mitattuna.

Gamla stan ja Riddarholmen rakennettiin yhteen kun Centralbron ajotietä valmistettiin. Vanhankaupungin ja Riddarholmenin välistä kapeaa käytävää, jossa ajoneuvoliikenne on ruuhkaista, kutsutaan kansanomaisesti "Getingmidjaniksi"/ampiaisen vyötäröksi.  Samaa baanaaa pitkin kulkee paikallisjuna ja metro. Södermalmin ali kulkeva eteläinen tunneli reititettiin uudelleen Centralbron sillan rakentamisen yhteydessä 1950-luvun alussa.

Kuvassa Munkbroholmenin satama ja taustalla näkyy Södermalm. Satamassa oli näköjään vilkasta toimintaa. Satama sijaitsi saaren läntisellä reunalla ja siinä on vieläkin joidenkin alusten ankkurointi paikka.

Östra gynasiehuset

Östra Gymnasiehusetissa on edelleen osa luostarin siipirakkennuksesta, mikä rajasi luostarin pihaa länteen, sekä osia luostarin muurista ja luostarin kellarista. Siellä on myös säilynyt luostarihuone tähtiholvin kanssa, jonka Albertus Pictorin uskotaan sisustaneen. Myös Vanhan eduskuntatalon kellarissa on useita luostarikompleksista säilyneitä huoneita.

Östra Gymnasiehuset, alun perin Banérska palatset, on Birger jarls torg 7:ssä Riddarholmenissa Tukholman keskustassa sijaitseva talo, jolla on keskiaikaiset juuret ja joka sai nykyisen muotonsa 1640-luvulla.

Rakennus on yhteydessä Länsiosan lukiorakennukseen yhdyskäytävän kautta. Taloa kutsutaan myös Kurckin palatsiksi sen omistajan, paroni ja neuvos Gustaf Kurckin, mukaan, jonka perhe omisti talon vuosina 1669–1689. Rakennus on ollut valtion muistomerkki vuodesta 1935. Kurckin suku on suomalaist aatelissukua.

Syyskuussa 2010 uusien putkilinjojen louhintatöiden yhteydessä Tukholman kaupunginmuseon arkeologit suorittivat kaivauksia Riddarholmin kirkon eteläpuolella. Kaivauksissa paljastui muun muassa keskiajalla haudatun munkin luuranko. Se, että kyseessä on keskiaikaisen luostarin munkki, ei pitäisi olla epäilystäkään, koska löydön tekopaikka on vanhan luostarin pihalla, jonne munkit haudattiin.

Luuranko oli ehjä, lukuunottamatta vasenta jalkaa, joka katosi, kun kadun alle rakennettiin rumpu vuonna 1945. Puuarkku sen sijaan on mätä.

Pimeydessä vaellamme

Tukholman synkimmät kuukaudet ovat marras-ja joulukuu. Tätä ei millään kestä. Kyllä se tammikuussa jonkin verran  hellittää. Aurinko ei näyttäydy noin kolmeen kukauteen ja vettä sataa usein. Täältä pitäisi päästä valoisemmalle alueelle, jos vaan kunto kestää...

Ja sitten vielä tämä uusi Slussen kuvattuna 4 kuukautta sitten. Ei se aurinko silloinkaan paistanut.

Uudesta Slussenista ollaan monta mieltä. Meidän perheessä ei siitä kukaan ole erityisemmin tykännyt. Remontti ei tosin ole vielä valmis.

Tukholman uuden Slussenin rakentaminen aloitettiin vuonna 2016, ja sen odotetaan valmistuvan kokonaan vuosina 2027–2028. Koko remontti tule maksamaam noin 21 miljardia kruunua=2 miljradia €, mahdollisesti enempikin.

Hankkeeseen, johon kuuluu uusi liikenneympyrä, jalankulku- ja pyöräilysilta sekä sulku, on tehty viivästyksiä ja budjettia on kasvatettu merkittävästi. Uudet osat, kuten Vattentorget ja Mälartrappan, on jo avattu yleisölle. Vattentorget tulee toimimaan kohtauspaikkana. Onneksi siihen on tehty kaiteet, jotta ei humalaiset putoa mereen. Tai noh, tämä alue on osaksi Saltsjöta= Itämerta ja osaksi Mälaren järveä. Tukholmassa nimitetään  Itämerta nimellä Suolameri=Saltsjö.

Jälleenrakennustyöt tehdään turvallisemman ja houkuttelevamman kohtaamispaikan luomiseksi ja samalla Mälaren-järven veden tyhjennyskapasiteettia parannetaan merkittävästi, mikä vähentää Mälare järven tulvariskiä ja turvaa juomaveden noin kahdelle miljoonalle ihmiselle.

Norra Slusskajenin alla kulkee kaloille tarkoitettu 'kävelyreitti'. Vanha Nils Ericsonin sulkukanava on muutettu siten, että 'heikot kala uimarit voivat kävellä' Mälaren-järven ja Saltsjön välillä. Kalojen uintimatka on koristeltu erikokoisilla kivillä, jotta kalat voivat pysähtyä tyynessä vedessä ja levätä tarvittaessa. Munkbrokajenissa on kala-TV, josta voi katsella ohi uivia kaloja.

Mälaren järven alueella viimeisen jääkauden jälkeinen maankohoaminen jatkuu edelleen, mikä tarkoittaa, että merenpinnan nousua kompensoi nykyinen nopeampi maankohoaminen.

Tästä Slusseinn perusremonttista puhuttiin jo silloin vuonna 1970 kun me muutettiin Tukholmaan, enkä ole uskonut että tätä remonttia tullaan tekemään minun elinaikanani, mutta toisin kävi.

Tervetuloa Tukholmaan!

Vaikka nyt on edessä vuoden kaikista ikävin kuukausi joulukuu Tukholmassa, niin laitan silti tähän turistimainontaa You Tuben muodossa. Tammikuussa sää helpottaa. Tervetuloa Tukholmaan!

😍

PS. Tammikuussa on lentoliput halpoja. Norwegialla on melkein ilmaista (noin 26 € yhteen suuntaan) lentää Tukholmaan. Eikä lentomatka kestä kuin tunnin. Matka lentokentältä Flix-bussilla reilussa puolessa tunnissa Tukholmaan (=8,2 €).

Piperska muren

Piperska muren, Schelegatan, Kungsholmen,

 Bussin 61, pysäkki nimeltä Rådhuset

Rakennus on nykyään konfrenssikeskus.

Perfekti paikka rentoutua hetken kahvikupin äärellä. Nauti kauniista kukka-asetelmista, patsaista ja suihkulähteistä sekä Piperska Murenista, 1600-luvulta peräisin olevasta komeasta malmitilasta.

Kreivi Carl Piper osti malmitilan täältä vuonna 1694. Nicodemus Tessin nuorempi ja Johan Hårleman palkattiin puutarha-arkkitehteiksi.

Hänen vaimonsa Christina viimeisteli työn ja rakennutti myös korkean muurin Roslagenin hiekkakivestä, minkä ansiosta paikkaa kutsutaan Piperska Mureniksi/Piperin muuri. Hän ei koskaan nähnyt puutarhan valmistumista, koska hän oli pitkäaikaisessa Venäjän vankeudessa Poltavan jälkeen ja kuoli vuonna 1716.

Piperska Muren oli 1600-luvun lopulla yksi Tukholman kauneimmista malmitiloista. Se oli alun perin kreivi Carl Piperin kesäasunto. Carl Piper oli yksi kuningas Kaarle XII:n lähimmistä neuvonantajista, joka osti vuonna 1694 tämän tontin 9000 kuparikolikolla.

Vuonna 1700 kreivi Carl Piper seurasi kuingas Kaarle XII:ta Pohjansotaan, mutta ei koskaan palannut takaisin. Hän kuoli Venäjän vankeudessa vuonna 1716. Hänen leskensä Christina otti johtaja aseman ja sai päätökseen heidän yhteiset suunnitelmansa perustaa barokkityylinen huvipuisto ja pystytti korkean muurin kiinteistön ympärille. Muuri ulottui korttelin päässä nykyisestä puistosta molempiin suuntiin Scheelegatanilla ja aina Kronobergsparkeniin asti, josta se sai nimen "Piperska Muren".

Piper on ruotsalainen aatelissuku, josta on elossa oleva kreivihaara. Gustav Adraham Piper (1692-1761) esitteli sukunsa Ritarihuoneella ja siitä lähtien suku on ollut aatelinen. 

Vänrikkinä Carl Piper osallistui Kaarle XII:n Venäjän-kampanjaan vuonna 1708 Suuren Pohjan sodan aikana. Venäjän Pietari suuri halusi Baltian alueen takaisin ja sai Puolan liittoumaan mukaan lupaamalla Liettuan. Tanska halusi vain Skånen alueen takaisin Ruotsilta. Sota alkoi kun Puola hyökkäsi Liettuaan. Ruotsi lähetti nopeasti suomalaisia joukkoja valtaamaan Riikaa, jonka jälkeen puolaiset vetäytyivät Liettuasta. 

Sodassa Ruotsia vastaan taistelivat Tanska, Puola ja Venäjä. Ruotsi voitti Tanskan ja Puolan, mutta hävisi Venäjälle. Ruotsi halusi ennen kaikkea Venäjän itsellen. Ruotsi on sotinut kymmenen kertaa Venejää vastaan.

 

(Muuten... kruununprineessa Victoria on  nykyään fänrik/vänrikki. Hän kävi armijan osissa koska hän ei voinut olla poissa kotoaan ja työstään pitempiä aikoja lastensa ja virkansa puolesta).

Kreivi arvonimitys on Ruotsin korkein aatelistitteli. Kreivejä on Ruotsissa 47 sukua, mutta Ruotsissa ei ole lainkaan kreivikuntia. Ruotsin aatelisto koostuu noin 28000 jäsenestä 656 suvusta, joista 46 on kreivejä ja aatelisten omistuksessa on upea Riddarhuset/Ritaritalo.

Piperin suvun vanhin tunnettu esi-isä on Berendt Piper (kuoli vuosina 1633–1635), joka oli kauppias ja Viborgin pormestari, mutta jonka on perinteisesti katsottu syntyneen Lyypekissä. Hänen vaimonsa nimi oli Maria Henriksdotter Strålman, ja hänen kanssaan hänellä oli kolme poikaa, Henrik, Carl ja Peter Piper. Suvulla on useita linnoja ja pari palatsiakin omistuksessaan, sekä yksi säätykartanokin. Tämä Piperska muren on vieläkin suvun omistuksessa. 

Johannes van den Aveelen syntyi vuonna 1650 Leidenissä Alankomaiden tasavallassa, kuoli vuonna 1727 Tukholmassa, oli hollantilainen kupariseppä, etsaaja ja piirtäjä. Hän suunnitteli Piperin suvun malminkartanon upean barokintyylisen puutarhan vuonna 1730.

Ruotsi on ollut jo 1600-luvulta lähtien monikansallien valtio. Se on tiedettyä että ilman maahanmuuttajia ei Ruotsista olisi koskaan tullut suurvaltaa (1611–1721). Vasta 1900-luvun loppupuolella alkoi Ruotsiin tulla pakolaisia maista joissa oli syttynyt sota. Ruotsin teollisuudella oli työvoimapula, ja työvoimaa tuli muun muassa Suomesta, Kreikasta, Italiasta ja Jugoslaviasta. Tämä maahanmuutto oli Ruotsille selvästi kannattavaa eikä aiheuttanut ongelmia.

Ruotsi on ollut suuremmassa määrin maahanmuuttomaa 1930-luvulta lähtien. Toisen maailmansodan jälkeen ja 1970-luvun puoliväliin asti Ruotsissa oli pääasiassa työperäistä maahanmuuttoa. Viime vuosina yhä useammat ihmiset ovat tulleet tänne hakemaan turvapaikkaa sodan runtelemista maista.

Vuodesta 2012 lähtien erityisesti Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut jyrkästi. Vuonna 1995 lähes kymmenellä prosentilla Ruotsin väestöstä oli maahanmuuttajatausta, mikä tarkoittaa, että lähes miljoona ihmistä oli maahanmuuttajia.

1800-luvun lopulla Piperska Veranda oli tunnettu majatalo, ja 1980-luvulla täällä toimi tanssikerho. Verannan mainitaan olevan osa vanhaa laitosta, jonka historia ulottuu 1600-luvun lopulle, ja laitos tarjoaa modernia teknologiaa historiallisessa ympäristössä.

Vuonna 1999 tämän päivän ravintoloitsija otti majatalon haltuunsa ja tässä palveluhengessä Piperska Murenilla jatketaan konferenssien, illallisten ja yksityistilaisuuksien pitoja historiallisessa tyylissä ympäri vuoden.

Piperska Muren-puiston omistaa ja hallinnoi Arla Coldinu-ritarikunta. Valitettavasti tämä on nyt yksityinen eikä avoin yleisölle. Puistoterassilta on kuitenkin mahdollista katsoa puistoon, kun terassi on avoinna. Portilta ja aitauksen läpikin näkee melko hvyin jalkakäytävältä käsin.

Piperinsuvulla on oma puistokin Brunnsvikenin lahden rannalla, Tivolipuiston vieressä. Tivolin niemimaalla voi nähdä vilauksen maisemasta, jonka Kustaa III halusi luoda Brunnsvikenin ympärille 1780-luvulla. Tivolin nimi on saanut inspiraationsa kuninkaan Italian-matkasta vuosina 1783–84. 1780-luvulla Tivoli vuokrattiin Pariisin suurlähettiläälle Gustav Philip Creutzille, joka suunnitteli tänne asuinrakennuksen ja huvipuiston. Hagan puiston puutarha-arkkitehti Fredrik Magnus Piper palkattiin suunnittelemaan puisto samaan englantilaiseen maisematyyliin kuin Haga.

Piperska palatset, Munkbron 11

Ivar Lon puisto

Ivar Lon-puisto sijaitsee Södermalmilla

Tänne löytää parhaiten kun lähtee metrolla Slussenille ja siitä sitten kävelee Bastugatania pitkin ylös mäen päälle. Bussit 55 ja 57 pysähtyvät Hornsgatanilla,jää pois kyydistä Slussnein psykäillä ja kävele hieman eteenpäin jyrkkien portiden luokse ja nouse portaita pitkin ylös Bastugatanin alkupäähän.

Varsinkin kesäiltoina auringonlaskun aikaan on täällä runsaasti väkeä.

Monteliusvägen kävelypolku kulkee puistoalueen alapuolelta ohitse. Puistoalueen aitauksessa on aukko, mistä pääsee portaita pitkin Monteliusvägenin kävelypolulle. Polku kulkee Bastuvägenin kanssa samaa linjaa itäsuunnaalta Kattgrändeniltä ja päätyy Bastugatanin alkupäähän lähelle Slussenia. Täällä pari videota Montelisuvägenistä omasta blogistani. Monteliusvägen on melkein pakollinen kohde turisteille.

Bastugatanilla on Mariaberget niminen kahvila mitä voin suositella. Avoinna kello 11-18. Keskikesällä se on suljettu lomien takia. Ostakaa omenakakkua vanijakastikkeen kanssa!

Mariatorgetin metroasemalta voi myös nousta ylös Mariabergetin vuorelle Bläcktornsgrändiä pitkin. Ota bussi 57 ja jää pois kyydistä Mraiatorgetin psyäkillä ja siitä sitten Bläcktornsgrändin kujaa pitkin ylös psuitoalueelle. Bläcktorngrändin kuaj on yhtä ylämäkeä aj siellä tulee vastaan jyrkät portaat, joten tämä reitti vaatii kuntoa. 

Polun varrella sijaitsee Söderhöjdskyrkan kirkko, Blecktornsgränd 13, mikä on nykyään babtistikirkko. Se on avoinna arkipäivinä kello 9-12, missä on kahvilakin. 

Portaissa on Magnolia niminen aasialais-ravintola/kahvila, ja portaiden yläpäässä on tuo suosittelemani Mariabergetin kahvila.

Siinä lähellä Bellmansgtanilla sijaitsee erittäin suosittu pubi The Bishops Arms, missä voi kesäiltoina istua ulkosallakin.

Ivar Lo-Johanssonin puisto on tämä Tukholmassa sijaitseva puisto, mikä on saanut nimensä kirjailija Ivar Lo-Johanssonin mukaan. Puisto sijaitsee osoitteessa Bastugatan 26 Mariabergetillä Södermalmilla ja sieltä on myös uloskäynti Monteliusvägenille.

Ivar Lo-Johansson on yksi suurimmista työläiskirjailijoistamme. Hän eli vuosina 1901–1990. Hänet tunnetaan ennen kaikkea Ruotsin työläisten kurjien olojen kuvauksistaan.

Ivar Lo asui Bastugatanin kadun vastapäisellä reunalla koko aikuisikänsä kuolemaansa saakka. Nyt asunnossa on Ivar Lo-museo.

Suosittu paikka viettää kesäiltoja eväitten kanssa. Tukholmassa on lailla kielletty alkoholin juonti luonnossa, piknikilläkin.

Täältä Mariabergetin vuorelta tai paremminkin mäeltä on mahtavat näkö-alat keskikaupungille.

Puistosta löytyy kirjailija Ivar Lo'n pystykin

Alueelta löytyy myös lasten lekkipuisto nimeltä Mariatäppan.  Siihen viereen rakennettiin teemapuistokin.