Pimeydessä vaellamme

Tukholman synkimmät kuukaudet ovat marras-ja jolukuu. Tätä ei millään kestä. Kyllä se tammikuussa hieman hellittää. Auriko ei näyttäydy pariin-kolmeen kukauteen ja vettä sataa usein. Täältä pitäisi päästä valoismamme alueelle.

Ja sitten vielä tämä uusi Slussen kuvattuna 4 kuukautta sitten. Ei se aurinko silloinkaan paistanut.

Uudesta Slussenista ollaan monta mieltä. Meidän perheessä ei siitä kukaan ole erityisemmin tykännyt. Rempitti ei tosin ole vielä valmis.

Tukholman uuden Slussenin rakentaminen aloitettiin vuonna 2016, ja sen odotetaan valmistuvan kokonaan vuosina 2027–2028. Koko remontti tule maksamaam noin 21 miljardia kruunua=2 miljradia €.

Hankkeeseen, johon kuuluu uusi liikenneympyrä, jalankulku- ja pyöräilysilta sekä sulku, on tehty viivästyksiä ja budjettia on kasvatettu merkittävästi. Uudet osat, kuten Vattentorget ja Mälartrappan, on jo avattu yleisölle.

Jälleenrakennustyöt tehdään turvallisemman ja houkuttelevamman kohtaamispaikan luomiseksi ja samalla Mälaren-järven veden tyhjennyskapasiteettia parannetaan merkittävästi, mikä vähentää Mälare järven tulvariskiä ja turvaa juomaveden noin kahdelle miljoonalle ihmiselle.

Norra slusskajenin alla kulkee kaloille tarkoitettu kävelyreitti. Vanha Nils Ericsonin sulkukanava on muutettu siten, että heikot uimarit voivat kävellä Mälaren-järven ja Saltsjönin välillä. Kalojen uintimatka on koristeltu erikokoisilla kivillä, jotta kalat voivat pysähtyä tyynessä vedessä ja levätä tarvittaessa. Munkbrokajenissa on kala-TV, josta voi katsella ohi uivia kaloja.

Mälarenin alueella viimeisen jääkauden jälkeinen maankohoaminen jatkuu edelleen, mikä tarkoittaa, että merenpinnan nousua kompensoi nykyinen nopeampi maankohoaminen.

Tervetuloa Tukholmaan!

Vaikka nyt on edessä vuoden kaikista ikävin kuukausi joulukuu Tukholmassa, niin laitan silti tähän turistimainontaa You Tuben muodossa. Tammikuussa sää helpottaa. Tervetuloa Tukholmaan!

😍

PS. Tammikuussa on lentoliput halpoja. Norwegialla on melkein ilmaista (noin 26 € yhteen suuntaan) lentää Tukholmaan. Eikä lentomatka kestä kuin tunnin. Matka lentokentältä Flix-bussilla reilussa puolessa tunnissa Tukholmaan (=8,2 €).

Piperska muren

Piperska muren, Schelegatan, Kungsholmen,

 Bussin 61, pysäkki nimeltä Rådhuset

Rakennus on nykyään konfrenssikeskus.

Perfekti paikka rentoutua hetken kahvikupin äärellä. Nauti kauniista kukka-asetelmista, patsaista ja suihkulähteistä sekä Piperska Murenista, 1600-luvulta peräisin olevasta komeasta malmitilasta.

Kreivi Carl Piper osti malmitilan täältä vuonna 1694. Nicodemus Tessin nuorempi ja Johan Hårleman palkattiin puutarha-arkkitehteiksi.

Hänen vaimonsa Christina viimeisteli työn ja rakennutti myös korkean muurin Roslagenin hiekkakivestä, minkä ansiosta paikkaa kutsutaan Piperska Mureniksi/Piperin muuri. Hän ei koskaan nähnyt puutarhan valmistumista, koska hän oli pitkäaikaisessa Venäjän vankeudessa Poltavan jälkeen ja kuoli vuonna 1716.

Piperska Muren oli 1600-luvun lopulla yksi Tukholman kauneimmista malmitiloista. Se oli alun perin kreivi Carl Piperin kesäasunto. Carl Piper oli yksi kuningas Kaarle XII:n lähimmistä neuvonantajista, joka osti vuonna 1694 tämän tontin 9000 kuparikolikolla.

Vuonna 1700 kreivi Carl Piper seurasi kuingas Kaarle XII:ta Pohjansotaan, mutta ei koskaan palannut takaisin. Hän kuoli Venäjän vankeudessa vuonna 1716. Hänen leskensä Christina otti johtaja aseman ja sai päätökseen heidän yhteiset suunnitelmansa perustaa barokkityylinen huvipuisto ja pystytti korkean muurin kiinteistön ympärille. Muuri ulottui korttelin päässä nykyisestä puistosta molempiin suuntiin Scheelegatanilla ja aina Kronobergsparkeniin asti, josta se sai nimen "Piperska Muren".

Piper on ruotsalainen aatelissuku, josta on elossa oleva kreivihaara. Gustav Adraham Piper (1692-1761) esitteli sukunsa Ritarihuoneella ja siitä lähtien suku on ollut aatelinen. 

Vänrikkinä Carl Piper osallistui Kaarle XII:n Venäjän-kampanjaan vuonna 1708 Suuren Pohjan sodan aikana. Venäjän Pietari suuri halusi Baltian alueen takaisin ja sai Puolan liittoumaan mukaan lupaamalla Liettuan. Tanska halusi vain Skånen alueen takaisin Ruotsilta. Sota alkoi kun Puola hyökkäsi Liettuaan. Ruotsi lähetti nopeasti suomalaisia joukkoja valtaamaan Riikaa, jonka jälkeen puolaiset vetäytyivät Liettuasta. 

Sodassa Ruotsia vastaan taistelivat Tanska, Puola ja Venäjä. Ruotsi voitti Tanskan ja Puolan, mutta hävisi Venäjälle. Ruotsi halusi ennen kaikkea Venäjän itsellen. Ruotsi on sotinut kymmenen kertaa Venejää vastaan.

 

(Muuten... kruununprineessa Victoria on  nykyään fänrik/vänrikki. Hän kävi armijan osissa koska hän ei voinut olla poissa kotoaan ja työstään pitempiä aikoja lastensa ja virkansa puolesta).

Kreivi arvonimitys on Ruotsin korkein aatelistitteli. Kreivejä on Ruotsissa 47 sukua, mutta Ruotsissa ei ole lainkaan kreivikuntia. Ruotsin aatelisto koostuu noin 28000 jäsenestä 656 suvusta, joista 46 on kreivejä ja aatelisten omistuksessa on upea Riddarhuset/Ritaritalo.

Piperin suvun vanhin tunnettu esi-isä on Berendt Piper (kuoli vuosina 1633–1635), joka oli kauppias ja Viborgin pormestari, mutta jonka on perinteisesti katsottu syntyneen Lyypekissä. Hänen vaimonsa nimi oli Maria Henriksdotter Strålman, ja hänen kanssaan hänellä oli kolme poikaa, Henrik, Carl ja Peter Piper. Suvulla on useita linnoja ja pari palatsiakin omistuksessaan, sekä yksi säätykartanokin. Tämä Piperska muren on vieläkin suvun omistuksessa. 

Johannes van den Aveelen syntyi vuonna 1650 Leidenissä Alankomaiden tasavallassa, kuoli vuonna 1727 Tukholmassa, oli hollantilainen kupariseppä, etsaaja ja piirtäjä. Hän suunnitteli Piperin suvun malminkartanon upean barokintyylisen puutarhan vuonna 1730.

Ruotsi on ollut jo 1600-luvulta lähtien monikansallien valtio. Se on tiedettyä että ilman maahanmuuttajia ei Ruotsista olisi koskaan tullut suurvaltaa (1611–1721). Vasta 1900-luvun loppupuolella alkoi Ruotsiin tulla pakolaisia maista joissa oli syttynyt sota. Ruotsin teollisuudella oli työvoimapula, ja työvoimaa tuli muun muassa Suomesta, Kreikasta, Italiasta ja Jugoslaviasta. Tämä maahanmuutto oli Ruotsille selvästi kannattavaa eikä aiheuttanut ongelmia.

Ruotsi on ollut suuremmassa määrin maahanmuuttomaa 1930-luvulta lähtien. Toisen maailmansodan jälkeen ja 1970-luvun puoliväliin asti Ruotsissa oli pääasiassa työperäistä maahanmuuttoa. Viime vuosina yhä useammat ihmiset ovat tulleet tänne hakemaan turvapaikkaa sodan runtelemista maista.

Vuodesta 2012 lähtien erityisesti Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut jyrkästi. Vuonna 1995 lähes kymmenellä prosentilla Ruotsin väestöstä oli maahanmuuttajatausta, mikä tarkoittaa, että lähes miljoona ihmistä oli maahanmuuttajia.

1800-luvun lopulla Piperska Veranda oli tunnettu majatalo, ja 1980-luvulla täällä toimi tanssikerho. Verannan mainitaan olevan osa vanhaa laitosta, jonka historia ulottuu 1600-luvun lopulle, ja laitos tarjoaa modernia teknologiaa historiallisessa ympäristössä.

Vuonna 1999 tämän päivän ravintoloitsija otti majatalon haltuunsa ja tässä palveluhengessä Piperska Murenilla jatketaan konferenssien, illallisten ja yksityistilaisuuksien pitoja historiallisessa tyylissä ympäri vuoden.

Piperska Muren-puiston omistaa ja hallinnoi Arla Coldinu-ritarikunta. Valitettavasti tämä on nyt yksityinen eikä avoin yleisölle. Puistoterassilta on kuitenkin mahdollista katsoa puistoon, kun terassi on avoinna. Portilta ja aitauksen läpikin näkee melko hvyin jalkakäytävältä käsin.

Piperinsuvulla on oma puistokin Brunnsvikenin lahden rannalla, Tivolipuiston vieressä. Tivolin niemimaalla voi nähdä vilauksen maisemasta, jonka Kustaa III halusi luoda Brunnsvikenin ympärille 1780-luvulla. Tivolin nimi on saanut inspiraationsa kuninkaan Italian-matkasta vuosina 1783–84. 1780-luvulla Tivoli vuokrattiin Pariisin suurlähettiläälle Gustav Philip Creutzille, joka suunnitteli tänne asuinrakennuksen ja huvipuiston. Hagan puiston puutarha-arkkitehti Fredrik Magnus Piper palkattiin suunnittelemaan puisto samaan englantilaiseen maisematyyliin kuin Haga.

Piperska palatset, Munkbron 11

Ivar Lon puisto

Ivar Lon-puisto sijaitsee Södermalmilla

Tänne löytää parhaiten kun lähtee metrolla Slussenille ja siitä sitten kävelee Bastugatania pitkin ylös mäen päälle. Bussit 55 ja 57 pysähtyvät Hornsgatanilla,jää pois kyydistä Slussnein psykäillä ja kävele hieman eteenpäin jyrkkien portiden luokse ja nouse portaita pitkin ylös Bastugatanin alkupäähän.

Varsinkin kesäiltoina auringonlaskun aikaan on täällä runsaasti väkeä.

Monteliusvägen kävelypolku kulkee puistoalueen alapuolelta ohitse. Puistoalueen aitauksessa on aukko, mistä pääsee portaita pitkin Monteliusvägenin kävelypolulle. Polku kulkee Bastuvägenin kanssa samaa linjaa itäsuunnaalta Kattgrändeniltä ja päätyy Bastugatanin alkupäähän lähelle Slussenia. Täällä pari videota Montelisuvägenistä omasta blogistani. Monteliusvägen on melkein pakollinen kohde turisteille.

Bastugatanilla on Mariaberget niminen kahvila mitä voin suositella. Avoinna kello 11-18. Keskikesällä se on suljettu lomien takia. Ostakaa omenakakkua vanijakastikkeen kanssa!

Mariatorgetin metroasemalta voi myös nousta ylös Mariabergetin vuorelle Bläcktornsgrändiä pitkin. Ota bussi 57 ja jää pois kyydistä Mraiatorgetin psyäkillä ja siitä sitten Bläcktornsgrändin kujaa pitkin ylös psuitoalueelle. Bläcktorngrändin kuaj on yhtä ylämäkeä aj siellä tulee vastaan jyrkät portaat, joten tämä reitti vaatii kuntoa. 

Polun varrella sijaitsee Söderhöjdskyrkan kirkko, Blecktornsgränd 13, mikä on nykyään babtistikirkko. Se on avoinna arkipäivinä kello 9-12, missä on kahvilakin. 

Portaissa on Magnolia niminen aasialais-ravintola/kahvila, ja portaiden yläpäässä on tuo suosittelemani Mariabergetin kahvila.

Siinä lähellä Bellmansgtanilla sijaitsee erittäin suosittu pubi The Bishops Arms, missä voi kesäiltoina istua ulkosallakin.

Ivar Lo-Johanssonin puisto on tämä Tukholmassa sijaitseva puisto, mikä on saanut nimensä kirjailija Ivar Lo-Johanssonin mukaan. Puisto sijaitsee osoitteessa Bastugatan 26 Mariabergetillä Södermalmilla ja sieltä on myös uloskäynti Monteliusvägenille.

Ivar Lo-Johansson on yksi suurimmista työläiskirjailijoistamme. Hän eli vuosina 1901–1990. Hänet tunnetaan ennen kaikkea Ruotsin työläisten kurjien olojen kuvauksistaan.

Ivar Lo asui Bastugatanin kadun vastapäisellä reunalla koko aikuisikänsä kuolemaansa saakka. Nyt asunnossa on Ivar Lo-museo.

Suosittu paikka viettää kesäiltoja eväitten kanssa. Tukholmassa on lailla kielletty alkoholin juonti luonnossa, piknikilläkin.

Täältä Mariabergetin vuorelta tai paremminkin mäeltä on mahtavat näkö-alat keskikaupungille.

Puistosta löytyy kirjailija Ivar Lo'n pystykin

Alueelta löytyy myös lasten lekkipuisto nimeltä Mariatäppan.  Siihen viereen rakennettiin teemapuistokin. 

Kamala aamu

Pari päivää  sitten me herättiin tällaiseen  kauhuskenaarioon. Tuli ajatus että onko nyt maailmanloppu vaiko syttynyt sota.

Aauringonlaskun aikaan taivas punottaa melkein joka ilta, mutta tuo julman näköinen pilvi oli jotain aivan uutta.

Sagerska huset

Vesialue Tukholman kekustassa on nimeltään Norrström, mikä erottaa Gamla Stanin saaren Normalmin keskustasta. Norrström on Mälaren-järven ensisijainen laskupaikka Itämereen Tukholman keskustassa.

Kuvassa vasemmalla Rikstadshuset/Eduskuntatalo, kuvan oikeassa reunassaa Arvfurstens palats/ Torstensonska palatset, sen vieressä Segerska huset, seurava rakennus on Adelswärdska huset ja taainpana Rosenbad, mikä on hallituksen rakennus.

Kukaan ei taida tietää kuinka monta palatsia on Tukholmassa. Monet vanhoista palatseista on jo purettu, eikä kaikkia enää lueta palatsien joukkoon, mutta luultavasti palatseja on ainakin noin 40. Usein on vaikea erottaa herraskartanot palatseista ja palatsit linnoista. Herraskartanoita ei juuri ole kaupunkioloissa, ja linnat yleensä sijaitsevat puolestaan melkein vain kaupungeissa.

Sagerska huset, Strömgatan 6

Ruotsissa käytetään hyvin usein palatseista nimitystä huset, siis yksinkertaisesti vain talo, minkä yhteyteen lisätään alkuperäsisen omistajan sukunimi.

Sagerska huset on nykyään muutama vuosi takaperin pääministerin ausnto. Ruotsissa ei ole ollut pääministereille asuntoa, vaan pääministerit ovat aina asuneet omissa privaateissa asunnoissan. Ja he vieläkin haluaisivat asua omissa asunnoissan, mutta turvallisuus syistä he nykyään asuvat tässä pienessä palatsissa. Palatsista pääsee maan alitse halltiuksen rakennukseen. 

Olof Palmen murhan jälkeen päätti turvallisuuspoliisit että pääministeri tarvitsee asunnon niin läheltä hallitusrakennusta kuin mahdollista. 

Olof Palme asui Gamla stanissa omistamassaan asunnossa ihan pääkujan varrella ja hän käveli joka aamu töihin halitusrakennukseen. Kun lapset vielä asuivat kotona Palmet asuivat Vällingbyssä, ihan samanlaisessa talossa kuin taviksetkin. Palme kulki töihin metrolla, ilman suojelupoliiseja.

Sagerska huset on alunperin ollut yksityinen palatsi, minkä omisti Carl Daniel Robert Sager (1850-1919). Hän syntyi Jönköpingissä ja hän toimi diplomaattina ja niin sanottuna  ylisermoniamestarina.  

Seremoniamestari on hovi- tai sääntökuntien (uskonnolsiet sääntökunnat) virkamies, jonka tehtävänä on valvoa, että juhlallisuuksissa noudatetaan seremoniasääntöjä (etiketti- ja muodollisuudet). Etiketin mukaan toimitaan vain kuninkaan takia, eikä kuningas voi siitä kieltäytyä. Kuningas on vaatimaton henkilö, mutta julkisissa tilaisuuksissa silti mennään vieläkin kansainvälisten etikettien mukaan, arvostaen muita kuningashuoneita. Ruotsissa käytetään kuningasperheistä nimitystä kungahuset, siis tässäkin tuo sana huset/talo on aina ollut perinteisestii mukana. 

Toisaalta... onhan Ruotsin kuningas toiseksi arvovaltaisin kuningas maapallolla, Tanskan kuninkaan jälkeen, jos ei lueta mukaan Japanin keisaria tai aasialaisia sulttaaneja. Arvojärjestys tulee kuningashuoneen iän mukaan, siis vanhin kuingashuone on arvovaltaisin ja tulee aina viimeisenä paikalle kun kuinkaalliset kokoontuvat tai osallistuvat tavisten juhliin. Vanhin kuninaghuone saa istua etupenkkiin tai tilaisuuden järjestäjän viereen.

Kun Tanskan kuningatar Marghrethe oli virassaan, niin hän ei koskaan osallistunut  kuninkaalisiin menoihin, joten siihen aikaan oli Ruotsin kuningas aina arvovaltaisin vieras.

Ruotsissa on vuodesta 1802 lähtien toiminut Hovstaterna/hovissa pääseremonian päällikkö, seremonian mestari ja apulaisseremonian mestari. He ovat osa State of Ceremonies-palvelua ja palvelevat juhlallisissa tilaisuuksissa. Seremoniamestari on yleensä entinen suurlähettiläs ja vastaa yhteyksistä ulkomaisiin diplomaatteihin. Aiemmin kuninkaalla oli myös seremoniamestari. 

Nykynien yliseremoniamestari on nimeltään Anders Ahnlid. Vuodesta 2020 lähtien hän on toiminut Kommerskollegiumin/kauppakollegion generaalitirehtöörinä.

Näistä tirehtööreistä on Ruotsissa yritetty päästä eroon, mutta Ruotsin valtion virastoissa niitä on muutamia vieläkin jäljellä.

Sagerska husetin omistaja Robert Sager oli Ryforsin ruukkiyhteiskunnan ruukin omistajan ruukinpatroonan Gudmund Magnus Sagerin poika. Ruukkeja on Ruotsissa ollut valtavat määrät, ehkä lähemmäksi sata. Nämä ruukit olivat erittäin suljettuja yhteisöjä, missä kasvaneet saivat vaikeuksia aikuisina liittyä tavalliseen yhteiskuntaan. Ryfors sijaitsee Mullsjön kunnasa Skånessa. Ryforsin tilan omistaa nykyään  lääkäri Julie Moltke-Huitfeldt.

Sagerska huset, Strömgatan 18

Sagerska palatset on melko pieni rakennus, vaikka sitä kutsutaan palatsiksi. Sagerska-talo on osa Tukholman hallintoaluetta, ja se suojellaan valtion muistomerkkinä vuodesta 1994. Ranskalainen arkkitehti Jean René Pierre Litoux suunnitteli palatsin. 

Leo Sager testamenttasi kiinteistön katoliselle kirkolle ja antoi vaimolleen Veralle oikeuden käyttää sitä asuntona kuolemaansa asti. Vera Sager kuoli vuonna 1986. Valtio hankki kiinteistön vuonna 1988 perustaakseen sinne pysyvän turvallisuusasunnon ja edustusasunnon Ruotsin pääministerille.

Kina slott

Tämä  linna on nimeltään Kina slott, mikä sijaitsee kuninkaallisen Drottningholmin linnan tilukisilla, Lövön saarella. Tämä on siis yksi yhdestätoista kuninkaallisesta linnasta.

Metrolla Brommaplanille ja siitä bussilla 177. Jää pois kyydistä Drottningholmin pysäkillä ja kävele siitä linnan puistoalueelle. Myös bussilla 176 pääsee Solnan juna-asemalta Drottningholmin psyäkille. Tämä on ehdoton kesäinen kohde Tukholanssa!

Linnan  alueella on 10 eri rakennusta.

HUOM! Kiina linnassa voi vierailla toukokuusta syyskuuhun kello 11-17. Talviakaan ei moniin kauenpaan sijaitseviin kuninkaallisin kohteisiin ole sisäänpääsyä.

Sisäänpääsymaksu 130 kr täältä!

Drottningholmin linnan puiston perälle kuningas Adolf Fredrik oli salaa rakentanut kiinalaistyylisen huvipalatsin. Tuolloin kaikki kiinalainen oli muodissa, ja Itä-Intian kauppayhtiöt toivat Eurooppaan suuria määriä teetä, mausteita, silkkiä, posliinia ja ainutlaatuisia taideteoksia.

Kuningkaallinen hovi informoi että Sigtunassa sijaitseva Roserbergin linna ja Djurgårdenilla sijaitseva Rosendalin linna eivät ole ensi kesänä avoinna yleisölle normaalisti. Sama koskee Kustaa III:n paviljonkia, hovitalleja, palatsikirkkoa ja kuninkaanlinnan antiikkimuseota.

Linna on avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 10-17

Huom! Tilapäisesti suljettu.

Jos haluaa nähdä vain Kina linnan, niin silloin on ehkä parasta ottaa bussi 176 tai 177 joko Drottningholmin tai Kantonin pysäkäille, mistä on Kantongatania pitkin noin 700 metriä matkaa puistoalueen lävitse linnan luokse. Siellä linnan lähellä on ilmainen parkkipaikkakin. jos lähtee sinne omalla autolla.

 

Kina slott on kuninkaallinen huvipalatsi Drottningholmin palatsin puistossa. Palatsi on yksi kuninkaallisista palatseista ja Unescon maailmanperintöluettelossa.

Nykyinen palatsi rakennettiin vuosien 1763 ja 1769 välillä Carl Fredrik Adelcrantzin piirustusten mukaan. Paviljongissa on rokokoosisustukset. China Palacen huonekalut näyttävät kiinalaisilta ja ovat rokokoo-tyyliä. Tässä tyylissä on pehmeästi kaartuvia muotoja, joissa on simpukoita ja ruusuja. Jalat ovat S-kirjaimen muotoisia. Värit ovat kirkkaan keltaisia, harmaanvihreitä ja vaaleanruskeita ja kankaat ovat ruudullisia tai kukkakuvioisia.

Huvipalatsi on palatsi, jossa joskus asutaan, levätään tai pidetään hauskaa. Kuningatar Loviisa Ulrika sai China Palacen lahjaksi syntymäpäivänään kuningas Adolf Fredrikiltä 250 vuotta sitten.

Linnan yhteydessä sijaistee hovin teatteri Confidence ja linnan kahvilarakennus.

Huom! Toinen Convidencen teatteri sijaitsee Slottsallén 3, Solna, Ulriksdalenin linnan puistossa. Bussi 503. Lähellä sijaitsee Ulriksdals Värdshus.

Confidence on Ruotsin upein teatteri vaikkakin melko pieni. Teatteri kuuluu kuinkaalliselle hoville mutta sinne voi mennä kukan vaan nauttimaan teatterin antimista. Itse teatteri rakennus on jo näkemisen arvoinen.

 Convidencen

PS. Kokeilin ensimmäisen kerran tätä uutta  toimintoa, jolloin saa linkit automaattisesti tekstiin. Toivottavasti se ei haittaa ketään. Otan mielelläni vastaan mielipiteitä!

Schmaltz

Schmaltz

Avoinna:

 maanantaista sunnuntaihin kello 11-24

Schmaltz on baari ja herkkumyymälä, mikä sijaitsee Östermalmilla Nybrogatanin kadun varrella, numerossa 19. Nybrogatan on kävelykatu. Siihen aikaan kun minä kävin töissä Östermalmilla, oli Nybrogatanin katu melko vilkkaasti liikennöity katu. 

Schmalz-Baarista on tullut erittäin suosittu hengailu- ja tapaamispaikka, varsinkin tukholmalaisten juutalaisten parissa. Hieman keskihintaa kalliimpi paikka. 

Baarin sijainti on perfekti, koska uusi juutalainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Bajit Hillel-kouluineen ja useine muine juutalaisjärjestöineen ja -toimintoineen on kirjaimellisesti nurkan takana. Adat Jeschurun synagoga sijaitsee kulman takana. Täällä on aina  poliisit vartioimassa.

Suosittua on tilata 'välipaloja' anjoviksien muodossa paahdetun hapanjuurileivän ja sitruunan kera, sekä suolakurkkuja smetanan ja hunajan kera. Maalaismaista, yksinkertaista ja superherkullista. Näitä 'makupala' tarjoiluja on saatavana erilaisina yhdisteinä.

Ravintolan omistajat omistaa myös kaksi muuta ravintolaa Tukholmassa, Babette ja Café Nizza. 

Schmaltz on sulatettua siipikarjanrasvaa, perinteisesti kanasta saatavaa, ja se on keskeinen ainesosa juutalaisessa ruoanlaitossa, koska se antaa ruoalle syvän maun ja voisen rakenteen. Rasva uutetaan sulattamalla kananrasvaa sipulien kanssa miedolla lämmöllä, ja sitä käytetään ruoissa, kuten matzah-palloissa, paahdetuissa perunoissa ja latkeissa. Sana schmaltz on jiddišiä ja tulee alun perin eurooppalaisilta juutalaisilta, jotka käyttivät sitä siipikarjanrasvasta.

Stockholm i mitt hjärta

Stockholm i mitt hjärta...Tukholma sydämessäni, on erittäin tunnettu ruotsalainen laulu. 

La Gelateria SoFo

La gelateria SoFO, Götgatan 90

Södermalm

Avoinna:

 kaikkina viikonpäivänä  kello 12-17, suljettu maanantaisin

Mukava pieni jäätelökauppa, mikä on auki vain kesällä. Gelateria on ihana jäätelökioski. Pienet annokset maksavat 55 SEK kahdella maulla, ja ​​annokset ovat suuria. 

Minunkin piti kokeilla, sillä olen suuri jäätelön ystävä diabateksestä huolimatta. Omistaja antoi minun kokeilla joitain makuja ja antoi hyviä vinkkejä makuyhdistelmästä. Heillä ei ole paljon istumapaikkoja, joten asiakkaat ottavat 'take away'.

Götgatan on yksi Södermalmin/Söderin saaren pääkatuja ja se jakaa saaren kahteen melko erilaiseen osaan pohjois-eteläsuunnassa. Söderin läntinen puoli on vilkasta aluetta ja itäinen puoli rauhallallista ja enempi idyllistä ja myös trendikkäintä aluetta. Itäiseen osaan ei edes kulje metroa.

Tämä melko äskettäin avattu jäätelömyymälä sijaitsee erittän keskeisellä paikalla, Götgatanin ja Blekingegatanin risteyksessä. Tästä löytyy useita ruokapaikkoja, sekä ehkä koko Tukholman herkullisin  Gunnarsonin konditoria. Konditorian nurkan takaa lähtee portaat alas Skanstullin metroasemalle.  

Erittäin kuuluisa ja suosittu leipomokin Fabrique sijaitsee gelaterian vieressä. Fabriquen leipomot sijaitsee myös Lontoossa ja New Yorkissa.

Hieman kauenpana Blekingegtanin varrella sijaitsee Hosteria Tre Santi, ehkä Tukholman paras italialainen ravintola. Aivan maagisen ihana ravintola! (Ei lounasta!)

Blekingegatnilla itään päin löytyy Tukholman aidoin ruotsalainen ravintola Pelikan, jota voin suositella lämpimästi. Täällä tarjoillaan lounasta ja päivällistä.

Kotitekoista tuoretta jäätelöä moneen makuun

La Gelateria SoFo:ssa on klassisia norlantilaisia ja italialaisia ​​makuja, kuten pistaasi ja limoncello, kohtaavat norrlanatilaiset maut kuten lakka, puolukka ja tyrni. Kaikki jäätelö valmistetaan alusta alkaen myymälässä. 

Tukholmassa on valtava määrä jäätelömyymälöitä, joista voin suositella Stockholms Glasshus, Birkagatan 8, Vasastan. Avoinna kaikkina  viikonpäivinä kello 11-19. Heillä on toinenkin myymälä Valhallavägen 155, mikä on avoinna kello 10-21.

Tukholman Södermalmilla on alue mitä kutsutaan niemellä SoFo ja siitä gelateria on saanut nimensä. Alue on surin piiretin kuten tuossa kartalla näkyy. Folkungagatan pohjoisessa, Ringvägen etelässä, Erstagatan idässä ja Götgatan lännessä, ovat alueen rajakatuina.

Nimi noudattaa samaa kaavaa kuin SoHo, South of Houston Street, Manhattanilla. SoFo ei ole siis virallinen nimitys vaan kutsumanimi aluelle, mistä on tullut Tukholman trendikkäin alue. Tukholman suosituin alue minne kokoonnutaan tapaamaan toisiaan. 

Mutta ei tänne östermalmilaiset, danderydiläiset tai Lidingössä asuvat tule, sillä he sanovat ettei he tule jalallaan astumaan Södermalmille. En tiedä oikein miksi he ovat niin herraskaista väkeä, noh ei ehkä kaikki...

Tosin.. SoFo kutsuu eniten puoleensa yksinasuvia tukholmalaisia nuorehkoja henkköilöitä. Alueella asuu nuorenpaa väkeä, sekä eläkeläisiä, koska täällä on suh'koht pieniä asuntoja vuokralla. Vanhempi väki on asunut täällä koko elämänsä ajan.

Viileä kesä

Tuore video Tukholmasta

Tukholmassa on ollut perinteinen viileähkö kesä. Minä en ainakaan ole toivonut helteitä, joten olen tyytyväinen tähän säähän. Takki päälle ja menoksi...

Kesä Tukholmassa

You Tube Tukholma

Seuraan kahta You Tubea mitkä käsittelee Tukholmaa heidän omalla persoonallisella tavallaan ja tunteillaan, Stockholm Walks ja Timeless Relive. 

Haluan esitellä nämä molemmat teillekin. Molemmat blogit löytyvät myös Info-osiosta. Olkaapa hyvät!

Gråmunkeholmen

Luostari vuonna 1524

Gråbrödraklostret Tukholmassa oli Gråmunkeholmenilla, nykyään Riddarholmenina tunnettu fransiskaaniluostari, joka perustettiin noin vuonna 1270 kuningas Magnus Ladulåsin saaren lahjoituksella. Riddarholmin kirkko vihittiin käyttöön noin vuonna 1300, ja se on Tukholman vanhin säilynyt rakennus, jolla on vanhimmat maanpäälliset tiiliseinät. Keskiajalla sitä kutsuttiin Harmaiden Veljien kirkoksi, ja se kuului Harmaiden Veljien luostariin. Useita Ruotsin kuninkaallisia on haudattu tänne.

Riddarholmenin kirkko kuuluu nykyään Ruotsiin kuninkaalliselle hoville. Kuninkaalliset haudattiiin aikoinaan tähän farnsiskaani luostarin kirkkoon. Tämä fransiskaani miespappien luostari oli toiminnassa vuodesta 1270 Ruotsin reformaatioon vuonna 1527.

Kuninkaalliset hautajaiset Riddarholmin kirkossa päättyivät vuonna 1950, jolloin Kustaa V haudattiin viimeiseksi sinne. Siihen mennessä kirkossa oli haudattu seitsemäntoista ruotsalaista hallitsijaa kuningatar Kristiinaa lukuun ottamatta, joka on haudattu Roomaan Pyhän Pietarin kirkkoon. 

Gamla stan, Gråmunkeholmen/Riddarholmen

 Gamla stanin vasemmalla reunalla

Riddarholmen (entinen Kidaskär, Gråbrödraholmen, Gråmunkeholmen) on saari Mälarenissa ja kaupunginosa Tukholman keskustassa, joka kuuluu Södermalmiin.

Tämä om Tukholman historiallista keskustaa. 1600-luvulla aatelisto rakensi upeita palatseja Gråmunkeholmenille, jotka vuoden 1697 linnapalon jälkeen valtasivat vähitellen saarta edelleen hallitsevat valtion virastot ja tuomioistuimet. Kuninkaallinen perhekin asui jonkin aikaa Riddarholmenilla, tarkemmin sanottuna Wrangelin palatsissa, vanhan Tre Kronorin palatsin palamisen jälkeen vuonna 1697. Kuninkaallinen perhe asui siellä, kunnes Tukholman palatsi valmistui vuonna 1754. Wrangelin palatsia käytettiin tänä aikana asuntona.

Riddarholmen on pinta-alaltaan Tukholman kunnan pienin kaupunginosa. Viimeinen rekisteröity yksityinen henkilö muutti vuonna 2010.

Vuonna 1288 Magnus Ladulås lahjoitti Skepparholmenin Gråbrödernalle, joka otti sieltä puuta rakentaakseen oman luostarikirkon Gråmunkeholmenille. Kanutus Johannis oli innokas kirjojen keräilijä ja osti käsikirjoituksia ja inkunaabeleita Revalista ja useista opiskelupaikoistaan, jotka myöhemmin lahjoitettiin Tukholman fransiskaaniluostarille.

Gråbröderna/Harmaat munkit eli fransiskaanit olivat Assisin Franciscuksen seuraajia ja perustivat monia uskonnollisia taloja ympäri Eurooppaa. He saivat nimensä harmaista kaavuista, joita he käyttivät köyhyyslupauksensa symbolina.

Riddarholmenin entiset nimet Gråbrödraholm, Munckholmen ja Gråmunkeholm tai Gråmunkeholmen ovat peräisin luostarin toiminnasta saarella. 1400-luvulta lähtien Gråbröderillä oli toimintaa myös Kungsholmenilla, joka tunnettiin nimellä Munklägret 1320-luvulta lähtien. Erikskrönikan mainitsee luostarin perustamisen Kidaskäriin (vanhempi nimi Riddarholmenille). Lukuisia Magnus Ladulån lahjoja ja ponnisteluja kirkon hyväksi.

Luostarikirkko, Riddarholmin kirkko, on säilynyt ja sitä pidetään nykyään kaupungin keskustan vanhimpana rakennuksena.

Tämä on virallien tiedoite siitä että Tukholman pormestari ja kaupunginvaltuutetut ilmoittavat, että rouva Birgitta Olofsdotter on heidän läsnäollessaan Gråbrödran luostarissa todennut saaneensa Sten Sturelta täyden maksun Hammerstan maatilasta ja kaikista tälle myymistään kiinteistöistä. Tukholman kaupungin sinetti on kiinnitetty.

Sten Sture vanhempi, herra Sten, syntyi noin vuonna 1440, kuoli  vuonna 1503 Jönköpingissä, oli Ruotsin hallitsija vuosina 1470 ja 1497 sekä sitten vuodesta 1501 kuolemaansa asti, sekä Tukholman ritari ja päällikkö.

Snakt Göran och draken patsaiat on kolme, yksi Strokyrknaissa Gmala staniss,a toien Histrilaisesa msueossa ja tämä kolmas (kuvass ayllä) Köpmantoregtin torilla Gamla stanissa Tämä patsas on hsitrllisetsi arvokas koska s es symbolisoi Ruostin istenäisyyttä. Tuo kaveri kuulema kuvaa vaan Sten Sture vanhenpaa.

Vuonna 1527 luostari suljettiin uskonpuhdistuksen yhteydessä ja rakennukset muutettiin yleiseksi hospitaliksi/sairaalaksi. Munkit saivat poistua luostarista, mutta suljetun Pyhän Klaaran luostarin nunnat saivat muuttaa rakennukseen. Sairaala kuitenkin muutti Danvikeniin jo vuonna 1551, luultavasti tilanpuutteen vuoksi, ja teki tilaa Trivialskolanille, mikä sitten muutti tilalle ja pysyi siellä vuoteen 1666 saakka. Ruotsissa triviaalikoulujen oppiaineet vaihtelivat aikojen saatossa, mutta triviaalikoulut olivat toiminnassa vuoteen 1905, jolloin ne korvattiin reaalikouluilla. 

Collegium regium Stockholmense (myös Academia Stockholmensis tai Collegium Stockholmense) oli teologinen korkeakoulu, joka oli olemassa vuosina 1576–1593 ja jonka tilat sijaitsivat entisessä Gråbrödran luostarissa.

Gråmunkeholmen/Riddarholmen nykyään. 

Kuten kuvasta näkyy niin Riddarholmenin saaren kupeeseen on rakennettu  ajotie minkä nimi on Centralbron/Keskussilta. 12000 mertiä pitkä ajotie yhdistää Tukholman keskeisimmän osan, Gamla stanin ja Södermalmin yhteen. Gamla stanita onnykyään silta Riddarholmenille. Tieosuus rakennettiin lähes kokonaan sillalle tai tunneliin. Tuolloin se oli Ruotsin kallein rautatiehanke (kilometriä kohden), jonka kustannukset olivat kaksi miljoonaa riikindaaleria kilometriltä vuoden 1870 rahassa mitattuna.

Gamla stan ja Riddarholmen rakennettiin yhteen kun Centralbon ajotietä valmistettiin. Vanhankaupungin ja Riddarholmenin välistä kapeaa käytävää, jossa ajoneuvoliikenne on ruuhkaista, kutsutaan kansanomaisesti "Getingmidjaniksi". Samaa baanaaa pitkin kulkee paikallisjuna ja metro. Södermalmin ali kulkeva eteläinen tunneli reititettiin uudelleen Centralbron sillan rakentamisen yhteydessä 1950-luvun alussa.

Kuvassa Munkbroholmenin satama ja taustalla näkyy Södermalm. Satamassa oli näköjään vilkasta toimintaa. Satama sijaitsi saaren läntisellä reunalla ja siinä on vieläkin joidenkin alusten ankkurointi paikka.

Östragynasiehuset

Östra Gymnasiehusetissa on edelleen osa luostarin siipirakkennuksesta, mikä rajasi luostarin pihaa länteen, sekä osia luostarin muurista ja luostarin kellarista. Siellä on myös säilynyt luostarihuone tähtiholvin kanssa, jonka Albertus Pictorin uskotaan sisustaneen. Myös Vanhan eduskuntatalon kellarissa on useita luostarikompleksista säilyneitä huoneita.

Östra Gymnasiehuset, alun perin Banérska palatset, on Birger jarls torg 7:ssä Riddarholmenissa Tukholman keskustassa sijaitseva talo, jolla on keskiaikaiset juuret ja joka sai nykyisen muotonsa 1640-luvulla.

Rakennus on yhteydessä Länsiosan lukiorakennukseen yhdyskäytävän kautta. Taloa kutsutaan myös Kurckin palatsiksi sen omistajan, paroni ja neuvos Gustaf Kurckin, mukaan, jonka perhe omisti talon vuosina 1669–1689. Rakennus on ollut valtion muistomerkki vuodesta 1935.

Syyskuussa 2010 uusien putkilinjojen louhintatöiden yhteydessä Tukholman kaupunginmuseon arkeologit suorittivat kaivauksia Riddarholmin kirkon eteläpuolen ulkopuolella. Kaivauksissa paljastui muun muassa keskiajalla haudatun munkin luuranko. Se, että kyseessä on keskiaikaisen luostarin munkki, ei pitäisi olla epäilystäkään, koska löydön tekopaikka on vanhan luostarin pihalla, jonne munkit haudattiin.

Luuranko oli ehjä, lukuunottamatta vasenta jalkaa, joka katosi, kun kadun alle rakennettiin rumpu vuonna 1945. Puuarkku sen sijaan on mätä ja jää vain hieman tummemman juovan muodossa harmaaseen kerrokseen. maaperästä.