La Gelateria SoFo

La gelateria SoFO, Götgatan 90

Södermalm

Avoinna:

 kaikkina viikonpäivänä  kello 12-17, suljettu maanantaisin

Mukava pieni jäätelökauppa, mikä on auki vain kesällä. Gelateria on ihana jäätelökioski. Pienet annokset maksavat 55 SEK kahdella maulla, ja ​​annokset ovat suuria. 

Minunkin piti kokeilla, sillä olen suuri jäätelön ystävä diabateksestä huolimatta. Omistaja antoi minun kokeilla joitain makuja ja antoi hyviä vinkkejä makuyhdistelmästä. Heillä ei ole paljon istumapaikkoja, joten asiakkaat ottavat 'take away'.

Götgatan on yksi Södermalmin/Söderin saaren pääkatuja ja se jakaa saaren kahteen melko erilaiseen osaan pohjois-eteläsuunnassa. Söderin läntinen puoli on vilkasta aluetta ja itäinen puoli rauhallallista ja enempi idyllistä ja myös trendikkäintä aluetta. Itäiseen osaan ei edes kulje metroa.

Tämä melko äskettäin avattu jäätelömyymälä sijaitsee erittän keskeisellä paikalla, Götgatanin ja Blekingegatanin risteyksessä. Tästä löytyy useita ruokapaikkoja, sekä ehkä koko Tukholman herkullisin  Gunnarsonin konditoria. Konditorian nurkan takaa lähtee portaat alas Skanstullin metroasemalle.  

Erittäin kuuluisa ja suosittu leipomokin Fabrique sijaitsee gelaterian vieressä. Fabriquen leipomot sijaitsee myös Lontoossa ja New Yorkissa.

Hieman kauenpana Blekingegtanin varrella sijaitsee Hosteria Tre Santi, ehkä Tukholman paras italialainen ravintola. Aivan maagisen ihana ravintola! (Ei lounasta!)

Blekingegatnilla itään päin löytyy Tukholman aidoin ruotsalainen ravintola Pelikan, jota voin suositella lämpimästi. Täällä tarjoillaan lounasta ja päivällistä.

Kotitekoista tuoretta jäätelöä moneen makuun

La Gelateria SoFo:ssa on klassisia norlantilaisia ja italialaisia ​​makuja, kuten pistaasi ja limoncello, kohtaavat norrlanatilaiset maut kuten lakka, puolukka ja tyrni. Kaikki jäätelö valmistetaan alusta alkaen myymälässä. 

Tukholmassa on valtava määrä jäätelömyymälöitä, joista voin suositella Stockholms Glasshus, Birkagatan 8, Vasastan. Avoinna kaikkina  viikonpäivinä kello 11-19. Heillä on toinenkin myymälä Valhallavägen 155, mikä on avoinna kello 10-21.

Tukholman Södermalmilla on alue mitä kutsutaan niemellä SoFo ja siitä gelateria on saanut nimensä. Alue on surin piiretin kuten tuossa kartalla näkyy. Folkungagatan pohjoisessa, Ringvägen etelässä, Erstagatan idässä ja Götgatan lännessä, ovat alueen rajakatuina.

Nimi noudattaa samaa kaavaa kuin SoHo, South of Houston Street, Manhattanilla. SoFo ei ole siis virallinen nimitys vaan kutsumanimi aluelle, mistä on tullut Tukholman trendikkäin alue. Tukholman suosituin alue minne kokoonnutaan tapaamaan toisiaan. 

Mutta ei tänne östermalmilaiset, danderydiläiset tai Lidingössä asuvat tule, sillä he sanovat ettei he tule jalallaan astumaan Södermalmille. En tiedä oikein miksi he ovat niin herraskaista väkeä, noh ei ehkä kaikki...

Tosin.. SoFo kutsuu eniten puoleensa yksinasuvia tukholmalaisia nuorehkoja henkköilöitä. Alueella asuu nuorenpaa väkeä, sekä eläkeläisiä, koska täällä on suh'koht pieniä asuntoja vuokralla. Vanhempi väki on asunut täällä koko elämänsä ajan.

Viileä kesä

Tuore video Tukholmasta

Tukholmassa on ollut perinteinen viileähkö kesä. Minä en ainakaan ole toivonut helteitä, joten olen tyytyväinen tähän säähän. Takki päälle ja menoksi...

Kesä Tukholmassa

You Tube Tukholma

Seuraan kahta You Tubea mitkä käsittelee Tukholmaa heidän omalla persoonallisella tavallaan ja tunteillaan, Stockholm Walks ja Timeless Relive. 

Haluan esitellä nämä molemmat teillekin. Molemmat blogit löytyvät myös Info-osiosta. Olkaapa hyvät!

Gråmunkeholmen

Luostari vuonna 1524

Gråbrödraklostret Tukholmassa oli Gråmunkeholmenilla, nykyään Riddarholmenina tunnettu fransiskaaniluostari, joka perustettiin noin vuonna 1270 kuningas Magnus Ladulåsin saaren lahjoituksella. Riddarholmin kirkko vihittiin käyttöön noin vuonna 1300, ja se on Tukholman vanhin säilynyt rakennus, jolla on vanhimmat maanpäälliset tiiliseinät. Keskiajalla sitä kutsuttiin Harmaiden Veljien kirkoksi, ja se kuului Harmaiden Veljien luostariin. Useita Ruotsin kuninkaallisia on haudattu tänne.

Riddarholmenin kirkko kuuluu nykyään Ruotsiin kuninkaalliselle hoville. Kuninkaalliset haudattiiin aikoinaan tähän farnsiskaani luostarin kirkkoon. Tämä fransiskaani miespappien luostari oli toiminnassa vuodesta 1270 Ruotsin reformaatioon vuonna 1527.

Kuninkaalliset hautajaiset Riddarholmin kirkossa päättyivät vuonna 1950, jolloin Kustaa V haudattiin viimeiseksi sinne. Siihen mennessä kirkossa oli haudattu seitsemäntoista ruotsalaista hallitsijaa kuningatar Kristiinaa lukuun ottamatta, joka on haudattu Roomaan Pyhän Pietarin kirkkoon. 

Gamla stan, Gråmunkeholmen/Riddarholmen

 Gamla stanin vasemmalla reunalla

Riddarholmen (entinen Kidaskär, Gråbrödraholmen, Gråmunkeholmen) on saari Mälarenissa ja kaupunginosa Tukholman keskustassa, joka kuuluu Södermalmiin.

Tämä om Tukholman historiallista keskustaa. 1600-luvulla aatelisto rakensi upeita palatseja Gråmunkeholmenille, jotka vuoden 1697 linnapalon jälkeen valtasivat vähitellen saarta edelleen hallitsevat valtion virastot ja tuomioistuimet. Kuninkaallinen perhekin asui jonkin aikaa Riddarholmenilla, tarkemmin sanottuna Wrangelin palatsissa, vanhan Tre Kronorin palatsin palamisen jälkeen vuonna 1697. Kuninkaallinen perhe asui siellä, kunnes Tukholman palatsi valmistui vuonna 1754. Wrangelin palatsia käytettiin tänä aikana asuntona.

Riddarholmen on pinta-alaltaan Tukholman kunnan pienin kaupunginosa. Viimeinen rekisteröity yksityinen henkilö muutti vuonna 2010.

Vuonna 1288 Magnus Ladulås lahjoitti Skepparholmenin Gråbrödernalle, joka otti sieltä puuta rakentaakseen oman luostarikirkon Gråmunkeholmenille. Kanutus Johannis oli innokas kirjojen keräilijä ja osti käsikirjoituksia ja inkunaabeleita Revalista ja useista opiskelupaikoistaan, jotka myöhemmin lahjoitettiin Tukholman fransiskaaniluostarille.

Gråbröderna/Harmaat munkit eli fransiskaanit olivat Assisin Franciscuksen seuraajia ja perustivat monia uskonnollisia taloja ympäri Eurooppaa. He saivat nimensä harmaista kaavuista, joita he käyttivät köyhyyslupauksensa symbolina.

Riddarholmenin entiset nimet Gråbrödraholm, Munckholmen ja Gråmunkeholm tai Gråmunkeholmen ovat peräisin luostarin toiminnasta saarella. 1400-luvulta lähtien Gråbröderillä oli toimintaa myös Kungsholmenilla, joka tunnettiin nimellä Munklägret 1320-luvulta lähtien. Erikskrönikan mainitsee luostarin perustamisen Kidaskäriin (vanhempi nimi Riddarholmenille). Lukuisia Magnus Ladulån lahjoja ja ponnisteluja kirkon hyväksi.

Luostarikirkko, Riddarholmin kirkko, on säilynyt ja sitä pidetään nykyään kaupungin keskustan vanhimpana rakennuksena.

Tämä on virallien tiedoite siitä että Tukholman pormestari ja kaupunginvaltuutetut ilmoittavat, että rouva Birgitta Olofsdotter on heidän läsnäollessaan Gråbrödran luostarissa todennut saaneensa Sten Sturelta täyden maksun Hammerstan maatilasta ja kaikista tälle myymistään kiinteistöistä. Tukholman kaupungin sinetti on kiinnitetty.

Sten Sture vanhempi, herra Sten, syntyi noin vuonna 1440, kuoli  vuonna 1503 Jönköpingissä, oli Ruotsin hallitsija vuosina 1470 ja 1497 sekä sitten vuodesta 1501 kuolemaansa asti, sekä Tukholman ritari ja päällikkö.

Snakt Göran och draken patsaiat on kolme, yksi Strokyrknaissa Gmala staniss,a toien Histrilaisesa msueossa ja tämä kolmas (kuvass ayllä) Köpmantoregtin torilla Gamla stanissa Tämä patsas on hsitrllisetsi arvokas koska s es symbolisoi Ruostin istenäisyyttä. Tuo kaveri kuulema kuvaa vaan Sten Sture vanhenpaa.

Vuonna 1527 luostari suljettiin uskonpuhdistuksen yhteydessä ja rakennukset muutettiin yleiseksi hospitaliksi/sairaalaksi. Munkit saivat poistua luostarista, mutta suljetun Pyhän Klaaran luostarin nunnat saivat muuttaa rakennukseen. Sairaala kuitenkin muutti Danvikeniin jo vuonna 1551, luultavasti tilanpuutteen vuoksi, ja teki tilaa Trivialskolanille, mikä sitten muutti tilalle ja pysyi siellä vuoteen 1666 saakka. Ruotsissa triviaalikoulujen oppiaineet vaihtelivat aikojen saatossa, mutta triviaalikoulut olivat toiminnassa vuoteen 1905, jolloin ne korvattiin reaalikouluilla. 

Collegium regium Stockholmense (myös Academia Stockholmensis tai Collegium Stockholmense) oli teologinen korkeakoulu, joka oli olemassa vuosina 1576–1593 ja jonka tilat sijaitsivat entisessä Gråbrödran luostarissa.

Gråmunkeholmen/Riddarholmen nykyään. 

Kuten kuvasta näkyy niin Riddarholmenin saaren kupeeseen on rakennettu  ajotie minkä nimi on Centralbron/Keskussilta. 12000 mertiä pitkä ajotie yhdistää Tukholman keskeisimmän osan, Gamla stanin ja Södermalmin yhteen. Gamla stanita onnykyään silta Riddarholmenille. Tieosuus rakennettiin lähes kokonaan sillalle tai tunneliin. Tuolloin se oli Ruotsin kallein rautatiehanke (kilometriä kohden), jonka kustannukset olivat kaksi miljoonaa riikindaaleria kilometriltä vuoden 1870 rahassa mitattuna.

Gamla stan ja Riddarholmen rakennettiin yhteen kun Centralbon ajotietä valmistettiin. Vanhankaupungin ja Riddarholmenin välistä kapeaa käytävää, jossa ajoneuvoliikenne on ruuhkaista, kutsutaan kansanomaisesti "Getingmidjaniksi". Samaa baanaaa pitkin kulkee paikallisjuna ja metro. Södermalmin ali kulkeva eteläinen tunneli reititettiin uudelleen Centralbron sillan rakentamisen yhteydessä 1950-luvun alussa.

Kuvassa Munkbroholmenin satama ja taustalla näkyy Södermalm. Satamassa oli näköjään vilkasta toimintaa. Satama sijaitsi saaren läntisellä reunalla ja siinä on vieläkin joidenkin alusten ankkurointi paikka.

Östragynasiehuset

Östra Gymnasiehusetissa on edelleen osa luostarin siipirakkennuksesta, mikä rajasi luostarin pihaa länteen, sekä osia luostarin muurista ja luostarin kellarista. Siellä on myös säilynyt luostarihuone tähtiholvin kanssa, jonka Albertus Pictorin uskotaan sisustaneen. Myös Vanhan eduskuntatalon kellarissa on useita luostarikompleksista säilyneitä huoneita.

Östra Gymnasiehuset, alun perin Banérska palatset, on Birger jarls torg 7:ssä Riddarholmenissa Tukholman keskustassa sijaitseva talo, jolla on keskiaikaiset juuret ja joka sai nykyisen muotonsa 1640-luvulla.

Rakennus on yhteydessä Länsiosan lukiorakennukseen yhdyskäytävän kautta. Taloa kutsutaan myös Kurckin palatsiksi sen omistajan, paroni ja neuvos Gustaf Kurckin, mukaan, jonka perhe omisti talon vuosina 1669–1689. Rakennus on ollut valtion muistomerkki vuodesta 1935.

Syyskuussa 2010 uusien putkilinjojen louhintatöiden yhteydessä Tukholman kaupunginmuseon arkeologit suorittivat kaivauksia Riddarholmin kirkon eteläpuolen ulkopuolella. Kaivauksissa paljastui muun muassa keskiajalla haudatun munkin luuranko. Se, että kyseessä on keskiaikaisen luostarin munkki, ei pitäisi olla epäilystäkään, koska löydön tekopaikka on vanhan luostarin pihalla, jonne munkit haudattiin.

Luuranko oli ehjä, lukuunottamatta vasenta jalkaa, joka katosi, kun kadun alle rakennettiin rumpu vuonna 1945. Puuarkku sen sijaan on mätä ja jää vain hieman tummemman juovan muodossa harmaaseen kerrokseen. maaperästä.

Introvertin juhannus

Tukholmassa asuva indonesialainen, kuusi vuotta täällä asuva,  sanoo olevansa introvertti. Meikäläinenkin on introvertti, joten ymmärrän häntä hyvin.Tässä hänen juhannuksen viettoa Tukholmassa!

Hauskaa Juhannusta!

Oikein rattoisaa juhannusta!

Juhannus on ruotsiksi Midsommar, siis keskikesä. Suomalainen nimitys juhannus tulee Johannes Kastajan nimestä, jolla on nimikkopäivänsä katollisessa kirkossa samaan aikaan meidän juhannuksen kanssa.

Italialaiset juhlivat myös San Giovannia, siis Pyhää Johannesta 24. kesäkuuta.

Kävelyllä Tukholmassa

Tervetuloa päiväkävelylle Tukholmaan! Nyt alkaa Tukholma olla kaumeimmillaan.

Kiitos oikein paljon Stockholm Walks'ille You Tube-videoista!

Kaksi viikkoa sitten...

Juutalainen elämä ja kulttuuri-250 vuotta

Tukholman Suuri synagoga, Warendorffsgatan 3 B

Tukholmassa on nimittäin useita synagogia

Vuosi 1775 oli historiallinen läpimurto Ruotsissa, kun juutalaiset saivat vihdoin oikeuden elää ja työskennellä avoimesti juutalaisina. Tämä tasoitti tietä kukoistavalle julkiselle juutalaiselle elämälle, jossa perinteet ja kulttuuri saattoivat kukoistaa ja edistää maan monimuotoisuutta.

Menora

Judereglementet/Juutalaisten asetukset, 1782:

"Reglemente för dem av judiska nationen, som vilja hit i riket inflytta och sig här nedsätta”. 

Juutalaisten asetukset, 1782:

"Säännöt juutalaisille, jotka haluavat muuttaa kuningaskuntaan ja asettua tänne."

Vuonna 1775 kuningas Kustaa III antoi juutalaiselle sinetinkaivertajalle Aaron Isaacille ja hänen seurueelleen luvan asettua Ruotsiin kääntymättä kristinuskoon. Juhlistaakseen juutalaisen elämän 250-vuotista taivalta Ruotsissa Tukholman juutalainen seurakunta kutsui ihmisiä kulttuuritapahtumaan, jossa oli puheita, musiikkia, näytelmiä ja historiallisia lukukappaleita.

Koulut, teatterit, museot, kirjastot, kulttuurikeskukset, yliopistot, korkeakoulut, opintoyhdistykset, kustantajat, yhdistykset ja monet muut kokoontuvat juhlistamaan vuosipäivää yhteisen sateenvarjon alle ja levittämään tietoa juutalaisesta kulttuurista, perinteistä ja elämästä vuodesta 1775 lähtien.

Merkkivuotta koordinoi Ruotsin juutalainen keskusneuvosto, joka on kaikkien Ruotsin juutalaisten seurakuntien yhdistys. Työ on jatkunut vuodesta 2022 lähtien, ja projektitoimisto johtaa työtä vapaaehtoisten avulla useissa paikoissa ympäri maata. Satojen järjestäjien luodessa kaikki tapahtumat, vuosipäivästä tulee vaikuttava yhteiskunnallisen voiman kokoontuminen 250 vuotta juutalaisen elämän muistamiseksi Ruotsissa. Tavoitteena on yhdessä maanlaajuisten organisaatioiden kanssa tuoda esiin ja tehdä näkyväksi Ruotsin juutalaisvähemmistön historiaa ja kulttuuria.

Hallitus näkee juhlavuoden 2025 erityisenä tilaisuutena nostaa esiin juutalaisvähemmistöä, juutalaista kulttuuria ja juutalaista kulttuuriperintöä koko maassa. Siksi 250-vuotisjuhlaa pyritään juhlistamaan, ja useita viranomaisia ​​on nimetty auttamaan juhlavuoden merkitsemisessä.

Ei hallitus ole nostanut esiin muiden maahanmuuttaja ryhmien elämää ja kulttuuria, vaikka toisaalat mikään muu ryhmä ei ele asunut Ruotsiss niin kauan kuin juutalaiset.

Gilel Storch-palkinnon saaja tänä vuonna 2025 on Presidentti Volodymyr Zelenskyi, joka on myös juutalainen.

Gilel Storch-palkinto myönnetään henkilöille, jotka ansiokkaalla työllä edistävät ihmisoikeuksia, demokratiaa ja humanistisia arvoja Gilel Storchin hengessä. Presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmentää näitä arvoja.

Kuningas Carl Gutav, kuningatar Silvia, eduskunnan puheennjohtaja Andreas Norlén vaimonsa kanssa ja päämnisteri Ulf Kristersson vaimonsa kanssa kävivät Suuressa synagogassa juhlistamassa 250-vuotispäivää.

Fatbursparken

Södrmalmin saari/kapunginosan itäinen alue on aivan erilainen kuin sen läntien osa. Götgatan jakaa saaren kahtia. Maan alla kulkee Götgatanin  kadun  kanssa saman suuntaisesti tunnelissa myös rautatie. Söderleden on Södermalmin pääliikenneväylä Tukholmassa, joka ulottuu etelässä Gullmarsplanilta ja Södra länkenistä pohjoiseen Centralbron siltaan.Suurin osa siitä kulkee Söderledstunnelin läpi. Söderledenin reitti on noin 2,5 kilometriä pitkä.

Söderledstunneli on tunneli Keskussillan ja Johanneshovsbronin välillä Södermalmilla Tukholman kantakaupungissa. Se on 1 520 metriä (pohjoiseen) ja 1580 metriä (etelään) pitkä. Tunneli itsessään muodostaa suurimman osan Söderledenistä, joka on osa Tukholman pohjois-etelä-akselia. Tunneli tehtiin syystä ettei haluttu lisätä liikennettä Södermalmilla. Tämä on Södermalmin saaren jakaupunginosan sydänaluetta. Tässä kohtaa sijaitsi aikoinaan Södra stationen/eteläinen rautatieasema.

Södermalmin ainoa rautatieasema on Stockholma Södra station/Tukholmna eteleäinen rauteiasema. Aseman dustalla on bussipysäkki, missä pysähtyy bussit 55, 57 ja 66. Bussipysäkiltä lähtee itään päin kävelykatu niemeltä Bangårdsgång, mikä johtaa suoraan Fatburparkenin puistoon. 

Medborgarplatsenin suurelta aukiolta, tukholmalaisten kohtauspaiklta, länteen päin pääsee myös melko kätevästi Fatbursparkenin puistoon. Siinä on vaan mentävä portaat alas Västgötgatanille. Siinä sitten alkaa Södermalmsallén ihastuttava kävelytie, miltä pääsee puistoon. Södermalmsallén on yksi uusimmsita kujista ja yksi kaunemmista varsinkin kesäaikaan.

Östermalmilaiset ja danderydilaiset ei tule koskaan Södermalmaille, ja harvempi vasatsanilainenkaan ei suostu tulemaan Södermalmille, mikä on tavisten ja keskiluokan aluetta. Södermalm on kuitenkin mielenkiintoisin ja jopa viihtyväisin alue Tukholmassa. Södermalmilla on puistoalueita eniten Tukholmassa.

Södermalmsallén kuja on ainakin kesäiakaan ihana kuja kävellä, miltä pääsee parista kohtaa Fatbursparkenin puistoon. Tämä alue on tottumattomalle hieman hankalaa suunnistaa. Alueelle on rakennettu paljon uusia erittäin kauniita kerrostaloja ja kävleyteitä ristiin rastiin. Alue on kuitenkin erittäin kaunista.

Fatbursparken on puisto Södermalmilla Tukholmassa, Södran asema-alueella Medborgarplatsenin länsipuolella. Fatabursparkenin puisto on yksi uusimmista puistoista Tukholamssa. Se on rakennettu vuosina 1991-1998. 

Fatbur on tarkoittanut aikoinaan useita eri asioita, mutta juuri tässä kohtaa se on tarkoittanut järveä nimeltä Fatbur. Järvi kuitenkin täytettiin 1850-luvulla jotta voitiin rakentaa suora rautatie alueen lävitse. 

Lillienhoff

Kaksi varakasta kauppiasta, Joachim Pötter (aatelinen Lillienhoff) ja Nicklas Pauli, rakennutti järven itärannalle kaksi kaunista taloa 1600-luvulla. Talo on edelleen olemassa tänäkin päivänä. Lillienhoffin talo seisoo Medborgarplatsenin koilliskulmassa, ja Nicklas Paulin talossa on nykyään katolisen kirkon tilat (ks. Paulin malmitila).

Folkungagatan 46

Paulin malmitila on tuo rakennus Sankt Eriks katolska kyrka/Tukholman katollisen tuomiokirkon  yhteydessä. Kirkko on saanut nimensä Pyhän Erikin mukaan, joka on Tukholman suojeluspyhimys. Tukholmassa on Sankt Erik on antanut nimensä moneen eri asiaan, jopa saanut oman sairaalan ja kadunkin Sankt Eriksgatanin mikä kulkee Kungsholmenilta sillan ylitse Vasastaniin.

Ihme kyllä en ole tehnyt postausta kirkosta vaikka oeln käynyt siellä monen monta kertaa. Tämä on ihana kirkko, misä on kaksi salia. Kirkko on avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 8.00-18-00. Eteisessä on siisti vessakin!

Tyypillinen Fatbur

Sana Fatabur tai Fatbur tulee vanhasta ruotsalaisesta sanasta fat, mikä tarkoittaa vaatteita tai lompakkoa, ja bur, joka tarkoittaa puotia tai häkkiä. Sana vati on tullut suomenkieleenkin sanasta fat, mikä tarkoitta Ruotsissakin vatia. Muinaisina aikoina vaatteita ja muuta arvokasta omaisuutta säilytettiin tällaisessa rakennuksessa. Fataburen oli aina erillinen rakennus. Maaseudulla vastaaava rakennustakutsutiiin nimellä visthus, visti.

Tukholman alue vapautui mannerjäätikönalta noin 10 000 vuotta sitten. Tuolloin maankuori oli painautunut jään painon vuoksi. Tämä tarkoittaa, että koko Södermalm ja Itä-Sveanmaa ovat olleet veden peitossa useiden tuhansien vuosien ajan. Tukholma oli ulkosaaristoa noin 4000 vuotta sitten. Fatbursjönjärvi oli yksi entisen Itämeren/Litorinameren lahdista, mikä oli yhtä suolainen kuin Pohjanmeri.

Fatburen oli siis alun perin järvi, joka täytettiin uudelleen vuonna 1858, jotta Södran rautatieasemalle jäi tilaa. Vuonna 1933 paikalle valmistui ensimmäinen rakennus, teollisuusrakennus, mikä sai nimen Korvfabriken/makkaratehdas. Sen jälkeen rakennusta on remontoitu useaan otteeseen ja 2000-luvun alussa tilat muutettiin toimistoiksi.

Keskiajalla Fatburen ulottui nykyisestä Östgötagatanin kadusta Rosenlundsgatanin kadulle, Medborgarplatsenin tasolle. Järvellä oli pitkään suuri merkitys varhaisten tukholmalaisten toimeentulolle. Siinä oli puhdasta ja raikasta vettä ja se oli osa kuninkaallisen palatsin fataburi, sana on vanhaa ruotsia ja tarkoittaa varastoa tai olohuonetta, ja tässä se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että järvi oli kalarikas.

Tukholman kaupunki kunnosti uudestaan Fatbursparkenia ja rakensi uutta puistoa Mariagårdstäppanin puiston pohjoisosaan. Tavoitteena on, että Fatbursparkenista tulee suurempi, yhtenäinen ja kutsuva naapuruston puisto Södermalmilla.

Entisen järven paikalle on syntynyt viheralue, jota reunustaa modernit asuinrakennusket. Asunnot ovat erittäin suosittuja.

Onnelliset suomalaiset

 

Alex Schulman:"Minulla on kysymys – missä ovat kaikki onnelliset suomalaiset?"

Alex Schulman on luultavasti tunnettu kirjailija Suomessakin. Alexilla on Dagens Nyheterrissä vakituinen palsta. Alexin isä on suomalainen ja äiti ruotsalainen ja moemmat suvut ovat tunnettuja sukuja.

Nyt Aelx kirjoitti aihessta "Jag har en fråga – var finns alla lyckliga finländare?", siis 'Minulla on kysymys – missä ovat kaikki onnelliset suomalaiset?'

Tässä tulee vapaa (huono) Google-käännös Alexin tekstistä: 

En usko että Alex, eikä Dagens Nyheterikään, ole minulle vihainen jos julkaisen hänen tekstinsä postauksessani. Olkaapa hyvät!

Suomi on vuodesta toiseen maailman onnellisimpien maiden listan kärjessä. Silti kaikki suomalaiset näyttävät niin syvästi onnettomilta, kirjoittaa Alex Schulman. Jokainen tapaamani suomalainen on näyttänyt syvästi onnettomalta.

En nostaisi sitä esiin tai kirjoittaisi siitä, ellei maata pidettäisi kahdeksantena peräkkäisenä vuotena maailman onnellisimpien ihmisten asuinmaana. Sijoitus ensimmäiseksi World Happiness Reportissa, jossa listataan vuosittain onnellisimmat maat.

En ole koskaan saanut tätä toimimaan. Missä kaikki nämä onnelliset ihmiset ovat? Miksi et koskaan katso niitä?

Isä oli suomalainen, aina onneton, ja joka kerta kun hän lapsuuteni aikana matkusti kotimaahansa, hän palasi masentuneena, ja hänellä oli aina memma mukanaan. Isä kertoi minulle, että se oli Suomen vastine rullatortulle– makeiselle, joka rakensi maata – ja muistan memman erityisen surullisena jälkiruokana, joka maistui saastuneelta ja tarttui kitalakeen. Se oli ensimmäinen kuvani Suomesta ja suomalaisista, isoäidistäni, isäni jättämässä pahvilaatikossa, jossa se makasi himmeästi kimaltelevana, ikään kuin joku olisi leikannut palan kakkua jäätyneestä, likaisesta järvestä. Olen aina ajatellut, että maalla, joka rakastaa mämmiä, on varmasti hyvin vähän muuta syytä olla onnellinen.

Tuo mämmi juttu todella väritti minua. Olen aina säälinyt suomalaisia, joiden on pakko asua Suomessa.

Sitten menin itse Suomeen ja olen nähnyt maan omin silmin monta kertaa. Istuin muutama vuosi sitten julkisessa saunassa Helsingissä. Muutamia keskusteluyrityksiä, vastahakoisesti suustaan ​​heitettyjä lauseenpätkiä, ja sitten taas hiljaisuus. Istuimme siinä hiljaa katsellen matalaa, harmaata taivasta, ja sattui niin, että katsoin heitä silloin, tovereitani, ja varomattomina hetkinä havaitsin heidän katseissaan jotakin, tyhjyyden, joka ei ollut tyhjä, se oli elävää apatiaa, surua, joka näytti olevan päällä, joka paloi hiljaa heidän silmissään.

En tiedä, teenkö sille oikeudenmukaisen selityksen, sitä oli vaikea selittää. Se oli kuin jotain perinnöllistä. Ymmärsin, että nämä ovat ihmisiä, joita on raivostutettu sukupolvien ajan. Suomalaiset ovat olleet masentuneita siitä lähtien, kun he olivat luolissa. Katselin heitä saunassa ja ajattelin, ettei suru ollut heidän, se ei ollut heidän omaisuuttaan, vaan jotakin, mistä he huolehtivat seuraavaa sukupolvea varten.

Sitten menimme laiturille, ja siellä he seisoivat pienissä ryhmissä, onnettomina suomalaisina, tuijottaen tyhjästi horisonttiin. Tai ehkä ei onneton, mutta arpeutunut, ikään kuin pitkän talven ottama. Muistan sen niin uskomattoman pelottavana, että he eivät puhuneet ollenkaan.

Sellaisina olen aina heidät nähnyt, ja siksi rakastan heitä ja tunnen heihin yhteyden.

Ja kun avasin silmäni heille, näin heitä kaikkialla, Helsingin katujen loskassa, uupuneita suomalaisia ​​kantamassa ruokakassejaan kotiin ruokakaupasta. Kahvila-apulainen, jonka jokaisessa liikkeessä näin, että hän kantoi mukanaan suurta surua. Täysin hiljainen taksikuski matkalla lentokentälle, katse kiinnitettynä betonisiin julkisivuihin jokaisessa punaisessa valossa, he torivat hänelle takaapäin, kun valo vaihtui vihreäksi. Ja sitten lentokentällä, surullinen Finnair synkillä logollaan ja kaikilla matkustajilla, jotka näyttivät sulautuvan yhteen brändinsä kanssa, jonka kanssa he lensivät, tyhjät katseet, kun heidät kiirehdittiin ulos koneen rungoista ja kulkivat terminaalien läpi, ohittaen meidät siinä missä seisoimme, siinä he menivät, siinä onnettomat suomalaiset virtasivat langallisten verovapaiden ravintoloiden suolistossa.

Sellaisina olen aina heidät nähnyt, ja siksi rakastan heitä ja tunnen yhteenkuuluvuutta heidän kanssaan. Ne ovat ystävällisiä ja rikkovat ennätyksiä. He harvoin toivovat sinulle pahaa. He eivät voi kovin hyvin. Heitä painaa suru, joka tekee heistä oikeita ihmisiä.

Mutta asia ei ole niin. Suomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa. En ole vieläkään nähnyt heitä, enkä yhtäkään onnellista suomalaista, ja nyt minun on pakko kysyä: Tietääkö kukaan missä he asuvat?

Kuninkaan syntymäpäivä

Tämä oli välivuosi, joten kuningas ei halunnut juhlia sen suuremmin syntymäpäiväänsä.  Ensi vuonna kuningas täyttää 80 vuotta, joten silloin tullaan melko varmasti pitämään suuret bileet, halusipa hän tai ei.

Kuningas  juhlii  tänä vuonna vain perheensä parissa, mutta hän ottaa perinteisesti kuitenkin kansalaisten onnittelut vastaan kuninkaan linnan sisäpihalla. Kuninags ei asu Tukholman linnassa vaan hän ja Silvia asuvat Drottningholmin linnassa. 

Tämä on jo perinnee että kuningas ottaa vastaan kansalaisten onnittelut linnan sisäpihalla  aina samaan aikaan kun on linnassa on  vahdidinvaihto. Vahdit/sotilaat kulkevat määrätyn reitin pitkin katuja kuninkaanlinnaan ja vaihtaa vahtivuoroa. Tätä marssia ei tapahdu kuitenkaan joka päivä, mutta usein kesäaikaan, koska turistit ja kesälomalaiset  haluaa nähdä toimituksen.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun herra O'Neill osallistui kuninkaallisiin menoihin. Se on huomattu että kuningas on pannut ruotuun niin O'Neilin kuin muutkin perheen jäsenet. Vaikuttaa siltä etetä Herra Chris O'Neilin vevlollisuuksiin kuulu osallistua määrättyihin tapahtumiin Madeleinen rinnalla, vaikka hän ei vaikuta enää asuvan Madeleinen kanssa.Luultavasti kuningas on vaatinut että heidän on esiinnyttävä kaveriena, jotta ei synny skandaalia. Se on huomattu että Madeleine pitää metrin väliä Chrisiin, eikä he kulje koskaan hänen kanssaan käsikädessä.

Työt kutsuvat kuningasta ja Silviaa, sillä he matkustaa Iso-Britanniaan valtionvierailulle. Ruotsissa ei käytetä sanaa edustaa kuninkaallisten yhteydessä, vaan he tekevät työtään. 

Kuningatar Elisabethin aikana ei kuningas ole käynyt Iso- Britanniassa. Syy siihen on ollut se, että Elisabeth suuttui, koska kuningas ei halunnut mennä naimisiin prinsessa Annen kanssa. Iso-Britannian nuorempi hoviväki ei edes ole terveetineet Ruotsin nuorempia kuninkaallisia, kun he ovat tavannet urheilukilpailujen aikana samassa kuinkaallisessa lehtarissa. Kansainvälisten kuninkaallisten sääntöjen mukaan ensin tulevat paikalle vähemmän arvovaltaiset kuninkaalliset, jotka käyvät istumaan takapenkille. Viimeisinä tulevat eniten arvovaltaisimmat. 

Järjestys tulee kunkin kuningashuomneen iän mukaan. Tanskan kuuluu tulla viimeisenä, mutta kuningatar Marghrete ei koskaan osallistunut kuninkaallisin menoihin, eikä käynyt valtioviereiluilla. Ulkomailla ylipäätään ani harvoin. Paitsi Ranskassa  missä hänen miehellään oli kartanotila.

 

Marghrete tosin kävi joka kesä tapaamassa Ruotsin kuninkaallisia, koska hänen äitinsä oli Ruotsin prinsessa. Joten Ruotsi on tullut melkein kaikissa menoisssa viimeisinä. Japanin keisarin virkaanastujaissa oli Ruotsi arvovaltaisin kuningashuone.

Prinssi Carl Philip on joka vuosi perinteisesti Borggårdenilla/linnan sisäpihalla kuninkaan syntymäpäivänä. Hänen roolinsa on muutaman muun sotilaan kanssa seisoa kuninkaan seuran ja vahtina.

Tänä vuonan Victorikain pääsi samaan joukkoon, koska hänellä on nyt kadetin palvelutaso armeijassa. Carl Filip on majuri arvoltaan.

Kevät

'Kungsan' eli Kungsträdgården

Kungsträdgården on puisto-alue keskellä Tukholmaa. Alunperin puisto kuului kuninkaalliselle hoville, siksi sen nimi on kuninkaanpuisto. Puistossa pidetään erilaisia tapahtumia, noin 200 tapahtuma vuosittain. Puisto on Tukholman ehdottomasti tärkein kohtauspaikka. 

Keväällä siinä huhtikuuan puolessa välissä kukkivat kirsikkapuut puiston pohjoisosassa houkuttelevat paljon vierailijoita. Tukholmassa ei tarvitse etsiä kaunista puistoa ulkolounaalle tai viherkävelylle, sillä puistoja on myös runsaasti keskikaupungillakin. 

Joka kevät Kungsträdgårdenin kirsikkapuut puhkeavat kukkaan, upeassa vaaleanpunaisessa spektaakkelissa. Monille tukholmaisille tämä merkitsee kevään lopullista tuloa. Puistossa on yksi kahvila Tehuset, mikä on avoinan joka päviä kello 10-22. 

Muuten suosittelen mennä kulman taakse Norrmalmastorgetille ruokailemaan. Puistoalueen ulkopuolella on useieta hyviä ruokapaikkoja kuten libanonilainen Meza Louge, Hamngatan 6. Kohtuuhintainen!

Oopperakellarin Bakfickan/Takatasku sijaitse lähellä, Jakobsgatan 12, Jakobin kirkon kupeessa, on ehdottomasti yksi parhaista louanspaikoista. Avoinna kello 11.30-22. Ruokalistalla on yksi ruokatarjous kullekin päivälle, sekä A la Carte tarjoulu. Suosittelen!

Norra Benikenbrunken 2, Gamla Stan

Norra Benickebrinken 2

Årstaviken, siltojen allakin kukkii...

Tukholmassa ei säästellä, kun kevät tulee, vaan ympäri kaupunkia 135 paikkaan  istutetaan mahdottomat määrät kukkia. Kuoska kukat kukkivat eri aikoihin niin kunta on istuttanut erilaisia kukkia, mitkä kukkivat vuorotellen.

Tukholman kaduilla ja aukioilla on jo noin 45 000 puuta. Lehmus, vaahtera ja tammi ovat yleisimpiä lajeja. Mutta nyt kaupungista tulee entistä vihreämpi. Suuremmat alueet tulevat tulevaisuudessa varjostamaan puiden latvuksia. Uuden puun istuttaminen kaupunkiympäristöön maksaa viheralueille 35000 - 50000 SEK ja päällystetyille alueille noin 150 000 SEK.

Järntorgetin tori Gamla stanissa on yksi suosituimmista paikoista. Torin ympäristössä on ruokapaikkoja ja kahviloita vieri vieressä. Cava on tukhomlalaisen, varsinkin naisten, mielijuoma.

Oma ehdoton suokkini on Järnet Bar och Restaurang, mikä sijaitsee kulman takana Österlånggatanilla. Yksi parhaista tukholmalaisiat lounasravintoloista omasta mielestäni! 

Jos olet Gamla Stanissa, vierailu Järnetiin on pakollinen! Tämä kodikas paikka tarjoaa uskomattomia taivaallisen hyviä ruokia ja viehättävän ilmapiirin, ja täydellisen ikimuistoisen ateriaan. Henkilökuntakin on Tukholman parasta.

Kesäiltoina voi istua kadullakin

Alunperin tämä paikka oli tarkoitettu yksinasujille, jotka töiden jälkeen olivat tervetulleita tänne rentoutumaan. Pian eläkeläisetkin löysivät tämän ihastuttavan kotoisen paikan ja tukholmalaiset alkoivat suositella paikkaa turisteillekin. Afterwork järjestetään tiistaista perjantaihin viinien, käsin poimittujen oluiden ja juomien kera. 

Töitten jälkeen kello  16-19 ovat  juomat halvempia

Ravintolassa on tarjolla päiväaikaan kohtuuhintaisia lounasruokia, mutta illalla pieniä ruotsalaisen keittiön ruokia, mutta vaikutteita sekä idästä että lännestä. Tartarit, kroketit ja silakka ovat esimerkkejä siitä, mitä voit tilata valikosta. Silakan hja lohen takia minä menen sinne, koska silakkaa ei kaupoista löydy. Ravintolan tilat ovat laajat, mutta nykyään on tungosta hieman myöhemmin töiden jälkeen, joten parasta on varata pöytä jos aikoo ruokailla illasta.

Ajatuksena on, että voit viettää koko illan ja hengailla kulmasohvalla, juoda töiden jälkeen baarissa tai vierailla ravintolassa niin pienissä kuin suurissakin ryhmissä.

Kesäaikaan on pöytiä katettu myös Österlångatnin kadulle. Jos on nälkä,  niin eikun tänne vaan!

Gamla stanissa on yksi paikka missä tukholmalaiset mielellään kohtaavat toisiaan  ja istuvat kauan. Heti kun vähänkin aurinko paistaa, sillä aurinko ei näyttäydy Tukholmassa 5-6 kuukauteen, alkaa tukholmalaiset vaeltaa, osa menee rannoille istumaan ja osa Gamla staniin kahville.

Adolf  Fredrikin kirkkomaa, Vasastan

Tukholmassa puhekielessä kutsutaan alueita usein kirkon nimen mukaan. Täällä Adolf Fredrikin  kirkkomaalla on muun muassa Olof Palme haudattuna.

Sankt Eriksplan kevällä on yhtä kukkaknmerta

Sankt Eriksplanin kolmion muotoisessa lasirakennuksessa Bonniers Konsthall esittelee taidetta kaikkialta maailmasta. Täällä voit tavata sekä jo tunnettuja artisteja että niitä, jotka eivät ole vielä löytäneet tietään laajemman yleisön luo. Asiantuntevien oppaiden avulla täällä tarjotaan toimintaa sekä lapsille että vanhempainvapaalla oleville. Bonniers taitaa omistaa useimmat suomalaiset päivälhdetkin.

Thielska galleriet, Sjötullsbacken 8

Thielska Galleriet on taidemuseo Blockhusuddenissa Etelä-Djurgårdenissa Tukholmassa. Se sisältää rahoittaja ja taiteenkeräilijän Ernest Thielin kokoelman pääosin ruotsalaisia ​​maalauksia noin 1900-luvulta.

Saarnipuu kukkii

Valkovuokot ovat Tukholman yleisimmät villit kukat. Niitä on kaikialla.

Sinnernans Trädgård on esnsijaisesti tarkoitettu vainhainkodin asukkaille,  missä saa kuka vaan käydä istuskelemassa. Tämä on Vasaparkenin puistoalueen erillinen osa. Täällä on runsaasti erilaisia kukkia ja puita. Puiston vieressä sijaitsee Sisu Herrgård, mikä vaikuttaa olevan suomea puhuville vanhuksille. En tiedä onko se vaatimus...

Olen tehnyt Sinnernas Trädgårdenin puutarhasta postauksen täällä!

Kyltissä  lukee  "Ajattelun aika" tai parempi käännös on ehkä "aika ajatella".