Ladugårdsgärdet

Ladugårdsgärdet tai puhekielessä vain Gärdet, kuuluu ydinkeskustaan, kaupunginosaan Östermalm. Asutusta tänne tuli vasta melko myöhään joten kaikki asuinrakennukset ovat melko moderneja. Alueella sijaitsee pitkä liuta museoita ja armeijan rakennuksia. 

Tänne löytää helpoiten metrolla Gärdetin pysäkille, tai Östermalmin metroasemalle. Suosittelen kävelemään Strandgatania ja Nobelagatania, tai miksi ei Valhallavägeniä, joka toimii Gärdetin läntisenä rajana ja on yksi Tukholman kauneimmista kaduista. Valhallavägen on esplanadi tyyppien katu, jonka keskellä kulki aikoinaan raitiovaunulinja. Nyt siinä on kävelytie. Kadun reunoilla molemmin puolin  seisoo pitkin matkaa  aivan upeita  rakennuksia.

Valhallavägen on 3,5 kilomteriä pitkä boulevardi tyyppinen katu. Raskas autoliikenne on kokonaan kielletty Valhallavägenillä. Liikenne on johdettu Värtanin satamasta  uudelle Södra Hamnsvägenille luoteeseen päin ja uusi tie yhtyy E4:n ja E 20 teitten kanssa.

Aikoinna Valhallavägenin keskellä kulki raitiovaunuliikenne ja nykyään siihen on rakennettu kaksi pyörätietä, parkkipaikkoja ja keskimmäiseksi kävelytie.

Valhallavägenenin keskellä sijaitsee myös yksi Stadionin metroaseman portaista.

 Valhallavägen

Valhallavägeniä reunustaa upeat 1800-luvun kulttuurimerkatut- ja suojatut asuinrakennukset.

Valhallvägen

 Uusi Värtanin satama-alue

Ladugårdsgärdetin alueelle on syntynyt uusia asutusalueita ja entinen Värta Hamnen/Värtanin satama, ja Frihamnen/vapaa satama, ovat rakenteilla kokonaan uudestaan. Värta Hamnen on Silja Tallinkin satama.

Pitkin Ladugårdsgärdetiä on rakennettu ja myllätty alueita. Eikä tämä rakennusprojekti ole vieläkään päätöksessä. Sen kyllä ymmärtää että tämä melko "tyhjä alue" keskikaupungilla on jo kauan houkutellut kaupunkisuunnittelijoita.

Olen aivan varma että parin kymmenen vuoden päästä suurin osa tätä aluetta tulee olemaan melko tiheään asuttua. Tukholman väkiluku on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden ajan noin 30 000 hengellä vuodessa. Sitä paitsi ruotsalaisten parissa on eräs yliopisto tehnyt muutamia vuosia tutkimuksia siitä että missä kunnissa ruotsalaiset haluavat mieluiten asua. Tukholma on ollut aina aivan selvästi ensimmäisellä sijalla. Eikä ihme sillä Tukholma on todellakin monipuolinen kaupunki ja kaunis kaupunki varsinkin kesällä, vaikka Tukholma sijaitseekin ikään kuin Ruotsin "takapuolella".

Uusia rakennusprojekteja!

Ladugårdsgärdet, tämän voisi vapaasti kääntää sanalla laidunmaa, sillä kuinkaallinen laidunmaahan tämä on ollut jo ammoisista ajoista lähtien. Puhekielellä sanotaan lyhysesti vain Gärdet. Alueen metroasemakin on nimeltään Gärdet, joka tarkoittaa maatilaa. Alue sijaitsee Östermalmin itäpuolella, Valhallavägen kulkee rajana.

Tessinparken on saanut nimensä linna-arkkitehti Nicodemus Tessinin vanhemman mukaan. Nicodemus kuului ruotsalaiseen perusaatelisiin, vaikka hän on syntynyt Stralsundissa Saksan rannikolla. Stralsund joutui Ruotsin omistukseen 1600-luvulla. Venäjän punainen armeija valloitti Stralsundin vuonna 1945. Tämä oli toisen maailmansodan aikaa.

 Tessinparken, lasten oma leikkiallas

Tessinparken on Ladugårdsgärdetin alueen uudempi modernimpi puistoalue Valhallavägenin itäpuolella. Puistoalue on melko pieni T-kirjaimen muotoinen, jonka ympärillä seisoo moderneja ausinrakennuksia ja puiston keskellä suuri pyöreä allas jonka keskellä on sihukulähde. Saman tyyppinen allas ja suihkulähde kuin Karlaplanillakin. Ihanteellinen alue asua mutta asunnot ovat kalliita.

Kesäkahvila Tessinin puistossa

Starrbäcksängen, on uusi moderni asuinalue, jonka on suunnitellut erittäin kuuluisa arkkitehti Aleksander Wolodarski.

Mainitsen vaan ihan asian sivusta, esimerkkinä modernista arkkitehtuurista, että Aleksander Wolodarski suunnniteli Sant Erikin alueen (kuvassa) keskelle Kungsholmenia, jota Wolodarski ja Ruotsin kuningas kävi näyttämässä Englannin prinssi Caharlesille, kun hän oli vaimonsa kanssa vierailulla Tukholmassa.

Starrbecksängen sijaitsee Valhallavägenin itäisellä puolella, Stadion nimisen metroaseman lähettyvillä. Metroasema nimeltä Gärdet sijaitsee myös melko lähellä. Värtanin Silja-linjan satamasta on  tänne  vain kilometri linnuntietä.

Kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri ovat hyvin lähellä sydäntäni. Wolodarski on suunnitellut useita erittäin innovatiivisiä asuinalueita keskikapungille ja saanut paljon huomiota ja ihailua ulkomaillakin. Tukholmassa arkkitehtuuripiireissä kuulee narinaa, joka luultavasti johtuu kauteudesta eikä mistään muusta. Ruotsissa on aivan liian monta itsetietoista taitavaa arkkitehtiä ja kaupunkisuunnittelijaa, joten eihän se ole ihme jos aletaan käyttämään kyynärpäätekniikaa.

Juuri tällä hetkellä on tapetilla yksi pitkiin aikoihin todella suuri kaupunkisuunnittelu projekti, ns Hagastaden johon kuuluu myös Karoliinisen sairala-alueen uusinrakennus. Aivan mahtava projekti jota aion mielenkiinnolla seurata loppuun saakka, jos nyt projekti ei kaadu ristiriitoihin. 

Ei sen puoleen, Tukholmassa syntyy rakennuksia ja uusia asuinalueita kuin sieniä sateella. Nyt ei enää niinkään rakenneta esikaupukialueita vaan uusia alueita kaupunkiympäristössä. Voidaan sanoa että tätä ennen 80-vuoteen ei olla rakennettu kaupunkia vaan esikaupunkialueiden asuinrakennuksia. Joten jo oli aikakin alkaa rakentamaan kaupunkiympäristöönkin uutta.

Ladugårdetsgärdetin alue on 512 hektaaria laaja ja täällä asuu noin 20 000 asukasta. Alue on vain osittain asuttua aluetta ja osittain ruohikkoa ja siellä täällä hieman metsääkin. Osa alueesta kuuluu Nationalstadsparken'iin. Alue on suosittu kuntoilualue. Keväällä pidetään suuri leijafestivaali Gärdetin aukiolla.

 Starrbäcksängen

Vuosina 1940-1991 välisenä aikana niitty toimi lampaiden laidunmaana. Aikaisemmin niityllä oli kesäisin kuninkaan lampaat laitumella. Nykyään siellä ei ikävä kyllä voida pitää lampaita enää. Vaikka en mene vannomaan...

Kuninkaan lampaat ovat nykyään Stenhammarin linnassa, jossa hovilla on maatila ja jossa viljellään juurekset, vihannekset ja hedelmät hovin käyttöön. Siellä on myös kuninkaan lehmät jotka kuningas sai syntymäpäivälahjaksi siskoiltaan. Kuninkaalla oli  aikaisemmin tapana olla maatilallaan ja tehdä hommia, aina kun aika antoi periksi. Carl Philip taitaa siellä nykyyään touhuta useammin kuin isänsä. Stenhammarista lisää toisten.

Lampaiden "talli" on vieläkin jäljellä

Konstfack, valtion taideteollinen korkeakoulu sijaitsi aikasemmin täällä vuoteen 2004 saakka Valhallavägenillä, Ladugårdsgärdetin laidalla. Nykyään Konstfack sijaitsee LM Ericssonin entisissä tiloissa Telefonplanilla.

Opiskelijat järjestivät joka vuosi Gärdetfestivaalit Ladugårdsgärdetillä.

Kaknästornet

HUOM! Palasin takaisin kertomaan että Kaknästornet on suljettu kävijöiltä lopullisesti. Tänne pääsee bussilla 69 K, joka lähtee Karoliinisestä sairaalasta ja kiemurtelee keskikaupungin kautta tänne Kaknäsin tornin luokse.

Kaknästornet on oikeastaan Teracomin radio- ja tv-lähetysliikenteen torni, joka valmistui vuonna 1967. Se on 155 metriä korkea, 170 metriä mastoineen. Torniin pääsee toki kuka vaan. 

Maksua vastaan voi ajaa hissillä 30-kerrosta ylös näköalakerrokseen. Ylhäällä sijaitsee näköalatasanne, ravintola, kahvila ja baari. 

 Kungliga Musikhögskolan, Lidingövägen 12

Tämä on valtiollinen korkeakoulu. Koulu sijaitsee osittain Edsbergin linnassa, Sollentunassa. Koulun oppilaat pitävät usein konsertteja Edsbergissä. Linnan sivurakennuksessa sijaitsee Edsviks konsthall, Edsvikin taidehalli ja MC Collection museum, moottoripyörä museo.

Edsbergin linna Sollentuna, Edsviken

Edsbergin linnan alue on ihana paikka. Linnan puistoalue käsittää koko Edsvikenin lahden perukan. Tänne löytää parhaiten omalla autolla Sollentunavägeniä pitkin. Edsbacka Wärdshuset'in jälkeen oikealle, ja siitä eteenpäin Landsnoravägen 10, jossa linna sijaitsee ja johon voi jättää autonsa parkkiin. Museo on siitä noin reilun sadanmetrin kävelymatkan päässä. 

Sähköjunalla Sollentuna asemalle josta kulkee useampiakin busseja Edsvikeniin. Itse linnan puistoalueella ei busseja kulje, mutta välimatkat ovat sen verran lyhyet että tervejalkainen jaksaa ne kävellä.

Sjöhistoriska Museet, Djurgårdsbrunnvägen 24
Avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 10-17. Ilmainen sisäänpääsy.

 Tekniska museet, Museivägen 7

Avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 10-17, paitsi keskiviikkoisin kello 10-20. Aikuiset 150 kr, lapset 7-18v 50 kr ja alle 7v ilmainen sisäänpääsy. Ravintolassa on lapsille omat ateriat. Tämä museo on erittäin suosittu ja lapsetkin tästä tykkäävät. Museossa on lapsille oma osastonsa.

Etnografiska museet, Djurgårdsbrunnsvägen 34, bussi 69 Sergels Torget Sisäänpääsymaksu 80 kr, lapset ja nuoret alle 18-vuotiaat ilmainen sisäänpääsy

Kulturarvskortet (Kulttuuriperinnekortti) sisäänpääsy 40 kr. Täällä on myös butiikki jossa myydään ihania esineitä jotka voi olla mukavia tuliaisia tai lahjoja.

Täällä esitetään japanialaista luomainstrumenntimusiikkia, ainakin juuri tällä hetkellä. Japani näyttää juuri nyt olevan kovasti tapetilla.

Tämä on erittäin mielenkiintoinen museo. Tämä kuuluu tavallaan yhteen kolmen muun museon kanssa vaikka ne sijaitsevatkin kaukana toisistaan, nimittäin Östasiatsika museet, Medelhavsmuseet ja  Världskulturmuseet.

 Svenska Filminstitutet, Ruotsin elokuvainstituutti,  Borgvägen 1



Dramatiska Institutet, Dramaattinen korkeakoulu, sijaitsee Filminstitutin takana.



 Filmhuset'in kahvila/ravintola on suosittu buffélounaspaikka kello 11-14
 Lauantaisin ja sunnuntaisin on vain kahvila avoinna.

Svea och Göta Livgarde, puolustusvoimat

Finlandsparken/Suomenpuisto, on hyvin pieni viheralue Värtanin sataman ja rautateiden takana. Ei mikään nähtävyys lainkaan. Oudon nimen on puisto pahanen saanut, mutta se sijaitsee niin lähellä Silja linjan satamaa joten yksi ja toinen Tukholmaa tuntematon saattaa eksyä puskiin. En suosittele kuitenkaan.

 Suomipuiston keskellä seisoo tämmöinen rakennuskin, josta ei ole sen kummenpaa tietoa

Protest, Torsten Fridh

Hagberget

Askrikegatan

Borgen, Greve von Essnes väg 39

Kuningas Carl XIV Gustav käski rakentaa tämän pienen "Borgen" Drottningberget'ille, tänne Ladugårdsgärdet'iin. Kuningas tarvitsi levähdyspaikan kun hän oli Gärdet'illä ratsastamassa. Joskus kuningas asui täällä borgetissa viikkojakin kun hän  seurasi armeijan sotilaiden harjoituksia Gärdetillä. 

Carl XIV Gustav Ladugårdsgärdet'illä, taustalla Borgen

Kuninkaan Borgen, jota voi vuokrata kuka vaan juhlallisuuksia varten

 Djurgårdsbrunn, on erittäin kaunis ja romanttinen alue

Sillan toisella puolella pienen matkaan päässä sijaitsee kuninkaallinen Rosendalin linna ja toisella puolen, melko lähellä tätä siltaa asuu prinssi Carl Philip ja samalla puolella siltaa sijaitseee varsinainen Djurgårdsbrunn, joka on ollut yksi Tukholman suosituimpia herrasväen kesäillan viettopaikkoja Tukholmassa.

 Djurgårdsbrunn



 Djurgårdsbrunn 

Täällä voi syödä lounaakin. Bussi 69, pysähtyy melkein ravintolan edustalla. Bussi ajaa ensin Djurgårdenin saaren lävitse ja sitten sillan yli Ladugårdsgärdetin puolelle. Jää pois kyydistä ensimmäisellä pysäkillä sillan jälkeen. Jos ajaa kahden pysäkin välin vielä eteenpäin niin joutuu Kaknästornetin tornin eteen, jossa on bussin päätepysäkki.

Muuten, niin Djurgårdenin kuin Ladugårdsgärdetin puolella, kummankin itäisessä niemen kärjessä, sijaitsee aivan ihanat kesäkahvilat. Café Blockhusporten Djurgårdenin puolella ja Kafé Kruthuset Gärdetin puolella. Suosittelen molempia lämpimästi kauniilla kesäsäällä!

Blockhusuddeniin pääsee bussilla 69 melkein kahvilan eteen. Tänne pääsee myös saaristolaivalla, johon kelpaa paikallisliikenteen liput. Huom! Matkaliput on hommattava etukäteen sillä laivassa ei myydä lippuja.

 Djurgårdskanalen

Kruthuset

Sen sijaan Kafé Kruthuset'iin ei kulje busseja, ainakaan minun  tietääkseni, vaan on käveltävä noin 700 metriä Djurgårdsbrunnin pysäkiltä jossa bussi 69 pysähtyy. Mutta mikäs siinä, Prins Bertils vägeniä pitkin, Djurgårdin kanavan reunaa, on aivan ihana kävellä.  Täällä on kesäaikaan lehmiä laitumella kanavan vierustalla. Prinssi Bertil asui suuren osan iästään tämän tien varressa, aivan lähellä tuota Djurgårdsbrunnin siltaa.

Kruthus/ruutihuone

Café Blockhusporten

Toinen mahdollisuus on ajaa bussilla 69 Djurdårdenin puolella ja jäädä pois pysäkillä Isbladskärret ja siitä kävellä Prinsessa Ingeborgs vägeniä Lilla Sjötullsbron/pienelle meritullin sillalle ja siitä kanavan ylitse Gärdetin puolelle. Siitä sitten Kruthusetiin on vain 200 metriä kävellä. 

Toisaalta miksi tehdä kahvilakäyntiä hankalaksi, kun sillä samalla bussilla pääsee Café Blockhusportenin kahvilan eteen. Se kahvila on paratiisi maan päällä, ainakin kauniilla säällä ja mitkä maisemat.

 Café Blockhusporten

 Café Blockhusporten

 Djurgårdskanalen/Djurgårdenin kanava

 Djurgårdskanalen

Täällä Djurgårdsbrunnen alueella asuu joitakin erittäin varakkaita henkilöitä ja jokunen muukin.

Vanha makkarakioskin kylttikin on jäljellä



Takaisin  Djurgårdsbrunns Värdhusetiin



Djurgårdsbrunns värdshus. Maistuu se kupponen kahvia täälläkin.





 Vanha makkarakioski





Sophia Hemmet sairaala, joka on saanut nimensä kuingattar Sophian mukaan.

Ulriksdals slott

Ulriksdalin linna, Solna

Ilmainen parkkipaikka Slottsalléen vieressä. E 18 pitkin kohti Solnaa ja käännös Ulriksdalsvägenille. Puolen kilpometrin päästä onkin sitten parkkipaikka. 

Metrolla Bergshamraan ja siitä joko bussilla 503 tai kävellen loppumatka. Jää pois bussista Ulriksdal Wärdshusetin pysäkillä. Siitä sitten on noin 500 metriä Slottsalléta pitkin linnaan. Confidencen teatteri ja ilmainen parkkipaikka sijaitsevat myös bussipyskäkin luona. Alueella voi myös pyöräillä.

Ulriksdalin linna on yksi yhdestätoista kuninkaallisesta linnasta, mikä kuuluu kuinkaalliselle hoville. Ruotsissa käytetään kuinkaallisesta hovista vain nimitystä Hovet. 

Ruotsissahan ei juuri titteleitä käytetä lainkaan. Kuningasta kutsutaan vain kuninkaaksi ja kuingatarta kuningattareksi. Muuten kaikkia muita sinutellaan. Mutta kuningasta ei kukaan halua sinutella, joten sana sinä sijasta käytetään sanaa kuningas.

Linna on avoinna:

2.toukokuunta-21.kesäkuuta lauantaisin ja 

 sunnuntaisin  kello 12.00-16.00 

HUOM! Eri sisäänpääsyaikoja riippuen vuodenajasta.

Linnassa voi kiertää aivan vapaasti. Sisääpääsylippu linnan sisäänkäynnistä. Aikuiset 100 kr ja lapset alle 18v ilmaiseksi. 

-22.kesäkuuta-16 elokuuta kaikkina viikon päivinä kello 12.00-16.00

Sisäänpääsymaksu on 120 kr ja sisältää samat kohteet kuin edellä ja keskikesän sesongin aikaan sisältyy myös opastus pääsylipun hintaan. Lipun hintaan sisältyy linna, Orangeriet, kuningatar Kristinan kruunausvaunu ja Confidencen teatteri.

Avoinna 22.elokuuta-1.marraskuuta lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12.00-16.00

Samat ehdot kuin tuossa ylinpänä. Opastettuja kiertokäyntejä linnassa löytyy erilaisia joista infoa täällä.

Orangeriet on avoinna:

2.toukokuuta-21.kesäkuuta lauantaisin ja sunnuntaisin kello 13.00 jolloin pääsee oppaan mukana sisään. Pääsylippuja myydään linnan sisäänkäynnissä.

22.kesäkuuta-16.elokuuta kaikkina viikon päivinä kello 13.00-16.00 saa vapaasti vaeltaa ympäri Orangeriet'iä. 

Opastettu vierailu kello 13.00.

Pääsylipput opastettuun kiertokäyntiin saa linnan sisäänkäynnistä. Lipun hintaan sisältyy linna, orangeriet, kuingatar Kristinan kruunausvaunu ja Confidencen teatteri.

HUOM! Pääsyliput voi hommata myös netistä.

Juhannusaattona ovat linna ja orangeriet suljetut.

Syystorimyynti järjestetään Ulriksdalin linnan vieressä olevassa puistossa luultavasti tänä vuonna 2024 lauantaina-sunuuntaina 26.-27.10,  klo 11-16. Täällä on tarjolla paikallisten toimijoiden käsitöitä ja herkkuja. Royal Castlesboden on avoinna myyntiin Orangerien sisääntuloaulassa.

Linnasta löytyy myös myymälä, missä myydän vähän kaikenlaista, kirjoja, lahjaesineitä, tavallista turistitavaraa, suklaata, sinappia ja hilloja, porsliinia, taideteoksia jne. Linnassa pidetään myös luentoja eri aiheista, esitellään linnankeittiötä, esitetään kuorolaulua, lapsille erilaisia aktiviteettejä ja muita teemoja. Linnan kappelissa pidetään silloin tällöin ilmaisia konsertteja.

Jakob De la Gardie, syntyi 1583 Tallinassa ja kuoli 1652 Tukholmassa. Hän ehti elämään muutaman kymmenen vuotta Ruotsin suurvallan ajalla. 1500-luvulla oli Tallinna Ruotsin kolmenneksi suurin kaupunki.  Viro kuului Ruotsille 160 vuotta.  Ruotsalaiset antoivat Tallinnalle nimeksi Reval.

De la Gardie oli kreivi, sotapäällikkö, valtiomies ja marsalkka. Ruotsin kuninkaathan tarvitsivat aatelisia jotka asettuivat kuninkaan sotapalveluun ja jos he sitten kunniakkaasti taistelivat sotatantereella niin kuningas aateloi heidät ja lahjoitti heille kruunun maatiloja joihin sitten he saivat rakentaa linnojaan. Voisi sano että ne oli aateliset jotka pitivät valtaa Svearikenissä, ja kuningas taipui aatelisten toivomuksiin.

Jakobin äiti oli kuningas Johan III:n/ Juhana III:n tytär, Sofia, joka kuoli Tallinnassa Jakobia synnyttäessään. Jakobin isä Pontus De la Gardie hukkui Narvan jokeen muutama vuosi sen jälkeen. Jakob lähetettiin sukulaistensa luokse Suomeen Wääksyn kartanoon. 

Jakob meni naimisiin arvovaltaisen Ebba Magnusdotter Brahen kanssa. Ebba kuului Ruotsin kreivilliseen aatelissukuun ja aateliskalenterissa Brahen suku on sijalla yksi. Ebba Brahe asui Tukholman linnassa, sillä vaikka hän oli kreivitär niin hän silti tai juuri siksi toimi kuningattaren hovineitinä. Kuingatar Kristina Holstein-Gottorp oli leski ja tarvisti seuraa. Ebban äiti kuolii, joten Ebba tarvitsi päästä kokeneiden kuningattarien kasvatukseen.  

Holstein-Gottorp tai Schleswig-Holstein-Gottorp oli alue, joka antoi nimen Oldenburgin ruhtinassusvun haaralle Schleswigin ja Holsteinin herttuakuntien alueilla. 

Alueen ja suvun haaran nimi tulee Holsteinin maakunnasta ja Gottorpin linnasta, joka sijaitsee nykyisessä Schleswigin kaupungissa entisessä Schleswigin herttuakunnassa. Tanskan prinsessa Margrethe II kuuluu Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin ruhtinassukuun, jolla on vanhempi ja nuorempi haara, joka polveutuu Oldenburgin suvusta. Tanskan kuingatar Margrethe II kasvoi Glücksburgin linnassa /Lyksborg tanskaksi, mikä nykyään sijaitsee Saksan puolella rajaa. Kesät hän oli Ruotsissa äitinsä Ingridin suvun luona. Linna on avoinna vierailijoille! 

Suurin osa eruooppalaisista kuninkaallisista suvuista periytyy tästä suvusta. Eri haarat ovat hallinneet tai hallitsevat mm. Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Suomessa, Kreikassa ja Isossa-Britanniassa. Perhe on hallinnut  Tanskan valtaistuinta 576 vuotta tähän päivään saakka. 

Tanskaa pidetään maapallon vanhimpana kunigaskuntana, mutta totuuden nimissä osalla Ruotsia oli jo parikymmentä  vuotta aikaisemmin kuningas. Anund Jakob oli ensimmäinen koko Ruotsin kuningas vuosina 1022-1050. Joten Ruotsi on melkein prikulleen yhtä vanha monarkia kuin Tanskakin. 

Aasiassa on ikivanhoja keisari ja eiimiirikuntia. Japanin keisarikunta on kuitenkin vanhin, se on syntynyt jo ennen ajan alkua. Tanskaa ja Ruotsia vanhempia kuningakuntia ovat myös Kambodža, Oman, Marokko, Isobritannia ja Norja.

Hovissa ollessaan Ebba Magnusdotter Brahe (1596-1674) oli ruotsalainen kreivitär, maanomistaja ja hovineiti. Brahet ovat Ruotsin vanhaa alkuperäistä perusaatelistoa. Myöhemmin kuninkaat aateloivat työväkeään hyvästä palvelusta. Siihen aikaan ei ollut valtion armeijaa, joten kuninkaiden oli itse koottava armeija, sillä sotaa käytiin yhtenään. Ruotsi on se maa mikä on sotinut eniten maapallolla.

Ebba ja hänen aviopuolisonsa valtakunnan marsalkka Jakob de la Gardie, joka asui Revalissa, nykyisessä Tallinassa. Virohan siihen aikaan 2500-1700-luvuilla  kuului Ruotsille.

Ruotsin kuinags Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550, yksi tärkeimmistä syistä oli halu kilpailla hansakaupungin Revalin kanssa. Muutama vuosi perustamisen jälkeen syttyi sota Venäjän ja Saksan ritarikunnan välillä Baltiassa, mikä siirsi Venäjän vientikaupan Viipuriin. Vuonna 1561 Pohjoinen-Viro, mukaan lukien Reval, liitettiin Ruotsin valtakuntaan.

​

Ebba Magnusdotter Brahe

Ebba rakastui leskikuingattaren poikaan prinssi Gustav Adolfiin, joka oli tuleva kuningas. Hän toimi leskikuningatar ja kuninkaan äiti Kristina Holstein Gottorpin hovineitinä ja myöhemmin myös leskikuningatar Kristina Stenbockin kamarineiti.  Ebba ei kuitenkaan ollut Kirstinan mielestä sopiva henkilö pojalleen. Molempien osapuolten sukulaiset sotkeutuivat väleihin ja lopulta leskikuningatar lähetti Ebban toisen leskikuningattaren huostaan, Katarina Stenbockin, jotta Ebba ei voinut tavata rakastettuaan. 

Gustav Adolf sai lapsen toisen rakastajatterensa kanssa, Margaretha Slots. Pojan nimeksi tuli Gustav Gustavsson af Wasaborg. Hän sai kreivin tittelin ja hänestä tehtiin valtioneuvos Uuteenkaupunkiin Suomeen. Ebban ja Jakobin poika Magnus perusti  Suomeen nykyisen Pietarsaaren jolle he antoivat nimeksi Jakobstad.

Pitää muistaa että kuningas Gustav II Adolf on se henkilö joka oli ensimmäinen kuningas Ruotsin suurvallan ajalla. Häntä pidetään myös maailmanhistorian suurinpana ja taitavinpana armeijan komentajana.

Hän oli vain kuusitoistavuotias kun hänen isänsä kuoli.  Hän sai alkuun Axel Oxenstieran avustuksella johtaa maata. Ruotsi oli melko köyhä maa joka oli kaiken aikaa sodassa Tanskan, Puolan ja Venäjän kanssa. Gustav II Adolf ja Axel Oxenstierna loivat mahtavan modernin armeijan ja taistelivat aatteisherrojen avustuksella toimeliaasti ja tarmokkaasti. 

 Gustav II Adolf ja  Maria Eleonora

Se oli melkein hiuskarvan varassa etteikö kuninkaasta olisi tullut Euroopan keisari, mutta kohtalo ohjasi tapahtumia ja kuningas kuoli taisteluissa Lutzenissä. Hän sai Marie Eleonora Brandenburgin kanssa tyttären niemeltä Kirstina, josta sitten tuli hallitseva kuningatar, joka ei halunnut olla hallitsija eikä "sotarouva", vaan hän muutti Rooman ja jäi sinne lopuksi ikää. Hän on haudattu Pyhän Pietarin basilikan kryptaan. Kristina ei mennyt koskaan naimisiin eikä hän saanut lapsiakaan, joten uudeksi kuninkaaksi nousi Karl X Gustav.

Kristina

Kuningatar Kristina oli melko miesmäinen ja erittäin intellektuelli henkilö. Hän kutsui ranskalaisen filosofin René Descartesin luokseen Tukholmaan. Descartes kuoli Tukholmassa ja hänet haudattiin Adolf Fredrikin kirkkoon. Vasta myöhemmin hänen jälkeenjännöksensä siirrettiin Ranskaan.

Ebba meni naimisiiin aattelisherra Jakob de la Gardien kanssa ja kerrotaan että avioliitosta tuli onnellinen. Ebba ja Jakob saivat 14 lasta, joista puolet kuoli jo melkein heti synnyttyään. Tunnetuin  jälkeläinen oli Magnus De la Gardie, joka puolestan sai kaikki mahdolliset tittelit itselleen. Mutta hän menetti lopulta kaiken omaisuutensa.

Ebba asui pitkät ajat miehensä kanssa Eestissä ja Liivinmaalla jossa hänen miehensä oli kuvernööri. Kaikki heidän lapset syntyivät siellä. Vuonna 1628 Ebba muutti miehensä ja lastensa kanssa takaisin Tukholmaan. He rakennuttivat useita upeita rakennuksia kuten Makalös huvilinnan nykyisen Kungsträdgårdenin alueelle, linnat Läckö, Ekholmen, Arnö, Sundholm, Jakobbsdal (=tämä Ulriksdal), Runsa ja Axholmen. Joten heillä oli varaa mistä valita asuinpaikkansa aivan mielialan mukaan. Tukholmassa oli Calude Roquette'lla muotihuone, jossa oli noin sata ompelijaa. Täällä palveltiin vain rikkaita aatelisia jotka tekivät muotihuoneessa vaateostoksensa. 

Ebba muutti miehensä kuoltua Götgatanin varrella olevaan palatsiinsa, jota alettiin kutsumaan Ebba Brahen palatsiksi. Palatsissa asuu nykyään Hollannin suurlähettiläs. Ebba pukeutui suruasuun koko lopun ikäänsä.

Kerrotaan että Ebba ei koskaan unohtanut Gustav Adolfia. Tästä romanttisesta parista kerrotaan vieläkin tarinoita.

Jakob De la Gardie oli Sveariket'in linnapäällikkö, jolle tämä iso ja upea linna rakennettiin vuonna 1639. Alun perin linnaa kutsuttiin Jakobsdal'iksi, mutta myöhemmin  kuningattar Hedvig Eleonoara muutti linnan nimen Ulriksdal'iksi.

Kun kuningas Gustav VI Adolf ja Louse Mountbatten avioituivat vuonna 1923 niin Ulriksdalin linnaporttiin laitettiin heidän yhteinen monogrammi GAL.

Kuningas Gustav VI Adolf vaimonsa Louse Mountbatten'in kanssa asuivat Ulriksdalissa. Kuningas oli nykyisen kuninkaan Carl XVI Gustavin isosisä. Kuningatar Louse järjesti talvisodan aikana suomalaisille sotalapsille lastenkodin linnaan.

Kuningas Gustav VI Adolf oli avioliitossa ensin prinsessa Margharetin kanssa. Margharetin isä oli Englannin kuningatar Victorian poika. Gustav VI Adolf ja Margharet saivat yhdessä viisi lasta joista vanhin oli nykyisen Ruotsin kuninkaan isä prinssi Gustav Adolf. Toisesta pojasta tuli suunnittelija ja muotoilija. Tytär Ingrid meni naimisiin Tanskan kuninkaan kanssa, prinssi Bertil hoiti nykysien kuninkaan ollessa alaikäinen hovin asioita ja nuorin lapsista oli prinssi Carl Johan, joka sai jättää prinssin tittelinsä avioiduttuaan.

Vuodesta 1986 on Ulriksdalin linna ollut avoinna toukokuusta lokakuun loppuun. Kävijät saavat käydä kuningas Gustav VI Adolfin ja kuiningatar Louisen asuinhuoneissa, joissa on alkuperäiset huonekalut jäljellä ja paljon kuninkaan hankkimaa taidetta esillä. Toisessa linnan siivessä on Maailman luonnonsäätiön WWF:n ruotsalainen pääkonttori.

Linnan puistossa on mukava käydä kesäaikaan picknickillä. Ulriksdalin linna on kaikista 'kansallisin' hovin yhdestätoista linnasta. Vaikka kasnsalaisethan omistaa kaikki 11 linnaa ja niitten yhteydessä ehkä monia kymmeniä muita rakennuksia. Osa niistä on vuokralla. 200 henkilöä tarvitaan pitämään huolen linnoista ja kansliasta.

Ruotsissa on noin 350 muuta linnaa, joista useimmat ovat yksityisten omistamia ja jotkut linnat omistaa kunnat.

Ulriksdal

Kuningatar Hedvig Elenonora II:lla oli suuria suunnitelmia koskien linnaa. Hän antoi Nicodemus Tessin vanhemmalle tehtäväksi peruskorjata linnan, sillä kuningattaren mielestä linnan renessanssi arkkitehtuuri oli jo pois muodista. 

Nicodemus Tessin vanhempi aloitti Tukholman linnan suunnittelunkin ja hänen poikansa Nicodemus Tessin nuoremepi lopetteli työt. Rahapula kuitenkin teki stopin suunnitelmiin mutta Tukholman linnan koristelijat saivat koristella myös Ulriksdalin linnaa. Vasta 1728 sai Carl Håleman tehtäväkseen linnan peruskorjaukset. Kuningas Adolf Fredrik ja kuningatar Lovisa Ulrika asuivat aikansa linnassa. Kuningas teetätti teatterin linnan yhteyteen, jonka nimeksi tuli Confidence.

Linnaa on muuteltu sisältä päin myöhemminkin. Kuningas Karl XV:n ajalla rakennettiin linnaan kappeli ja Ulriksdalin Wärdshus.

Orangeriet oli alunperin tämännäköinen rakennus

Orangeriet nykyään



Orangerie Museet





Orangerie museet

Kuningatar Kristinan kruunajaisvaunu on museoesine. Vaunu on harvinaisuus sillä koskaan eikä sen jälkeenkään olla rakennettu yhdellekään kuninkaalle kruunajaisvaunua. Mutta Kristiina syntyi kun Ruotsin suurvalta-aika oli kukoistuksessaan. Kohtalon ivaa ei Kristina halunnut olla valtaapitävä kuningatar vaan yksityishenkilö.

 Ulriksdalin linnan kappeli

Linnan teatteri, Confidience

Villa Beylon on huvila joka sijaitsee Ulriksdalin tiluksilla. Valtion kiinteistövirasto huolehtii ja vaalii rakennusta ja vuokraa sitä määrätyillä ehdoilla. 

Kuninkaan sisar prinsessa Kristina on asunut siinä perheensä kanssa pitkät ajat. Lapset kasvoivat aikuisiksi ja Kristina miehensä kanssa muutti keskikaupungille asumaan. He asuvat Suomlaisen kirkon naapuereina Slottsbackenilla Gamla Stanissa.

Villa Skogsborg on yksityiskäytössä

 Linnan kahvila

Ulriksdalin puutarhassa sijaitsee toinen kahvila, mitä haluan erikoisesti suositella!

Ulriksdals Wärdshus

Lounasbuffe tarjoillaan kello 11.30-14.00 kohtuu hintaan 135 kr.

Täältä löytyy päivällistä ajatellen myös menu!

Lounasbufee'seen voi yhdistää mukavasti vaikka päiväkävelyn linnan puistossa ja vierailu Confidiencen teatterissa.

Ulriksdals Wärdshus on "kuninkaallista luokkaa" oleva ravintola ja juhlahuone. 

Villa Mathilda, yksityisessä käytössä



Villa Sköntorp on yksityisomistuksessa

Villa Loviseberg on myynnissä. Prinsessa Madeleine haluaa muuttaa tähän rakennukseen, mutta hän ei saa millään konstilla miestään muuttaman Ruotsiin. Kuningas kielsi Herra O'Neilin tekemästä bisnestä Ruotsissa, sillä O'Neil tekee bisnestä arveluttavalla tavalla, mitä ei Ruotsissa haluta hyväksyä.

Sitä nimiteään riskkapitalbolag, pääomasijoitusyhtiö, jonka ainoa liiketoiminta on sijoittaa muihin yrityksiin, eli ne tarjoavat riskipääomaa. He tekevät tämän tarkoituksenaan parantaa yritystä, johon he ovat sijoittaneet, ja sitten usein viiden vuoden kuluessa myydä sen edelleen korkeampaan hintaan kuin he maksoivat. 

O'Neil on samalla bisnestyylillä ostanut ja myynyt perheensäkin asuntoja. Huonolla menestyksellä, sillä hänen firmansa on ollut konkurssin partaalla ja O'Neil on saanut lainaa siskonsa mieheltä ja omalta vaimoltaankin. Madeleinellä on nimittäin ollut jo ennen avioliittoaan melko suuri osakesalkku. Madeleine on ostanut myös osakkeita miehensä kolmessa firmassa.