Knivsta

Knivstan kunnantalo

Knivstan kunta sijaitsee Tukholman ja Uppsalan kuntien välimaastossa, Upplannin maakunnassa. Upplanti oli aikoinaan  jaettu ns folkland/kansanmaihin
Roden, Attundaland, Tiundaland ja Fjädrundaland. Vähän samaan tapaan kuin alaueet olisi jaettu mm hämäläisten, savolaisten tai karjalaisten kesken ja joilla oli omat hallitsijansa. Samoin oli Småland ja Hälsingland jaettu alueen kansojen kesken. 

Knivstan alue sijaitsi Attundalandissa, Ärlingshundran pitäjässä. Attundalandiin kuului myös silloinen Sigtuna ja se osa Tukholmasta, joka kuuluu nykyään Upplannin maakuntaan. Attundalandiin kuului kahdeksan ns hundare, jotka sitä ennen olivat olleet viikinkien hallintoalueita Sveanmaalla. Jokaisella hundarella oli ryhmä miehiä joilla oli ns asepalvelu. Ryhmä koostui alueella asuvista maanviljelijöistä.

Knivstasta tuli oma kunta vuonna 2003. Knivsta on yksi alueen nopeimmin kasvavia taajamia. Tänne muuttaa varsinkin lapsiperheitä. Tukholmasta on Kivstaan noin reilut 40 kilometriä matkaa, mutta Tukholman alueella asuvat ovat tottuneet pitkiin välimatkoihin. Paikallisjunalla matka taittuu 30 minuutissa.

Loppujen lopuksi melko nopeasti, sillä ei edes keskikaupungilla bussilla pääse tuossa ajassa kovin pitkälle. Metro/tunnelbana kulkee nopeammin ja siksi suuri osa suurtukholmalaisista haluaa asua metroaseman luona. Asunnot metroasemien luona ovat kalliinpia kuin asemasta kaeunpana sijaitsevat. Paikalliset sähköjunat /pendeltåg kulkevat myös nopeasti.

Arlandan lentokentälle on Knivstasta 15 kilometriä. E4-tietä pääsee Knivstasta Uppsalaan 15 minuutissa ja omalla autolla Tukholmaan noin 40 minuutissa. Knivstan kunta tarjoaa hyvät palvelut ja virkistysalueita on ympäristössä mielin määrin. 

Kuntaan on lähetetty pakolaisia syystä että täällä on ollut kunnallisia asuntoja vapaina. Kunnalliset vuokra-asunnot ei ole tarkoitettu erikoisryhmille, mutta jos niitä on tyhjiltään, niin erikoistapauksessa saa luvan antaa asunnon heille joilla on suurin tarve. Asunnon saantiin vaikuttaa myös vaatimukset. Vakituinen  tulo ja palkkatulo noin kolme kerta vuokran suuruus. Kukaan ei saa nimittäin etuilla ja kunnat ei saa itse suosia ketäään, siitä sakotetaan. Kaikki vuokra-asuntoa haluavat Suur-Tukholman alueella saa kiltisti asettua samaan jonoon ja maksaa jonossa olosta.

Muuten vuora-asunto ongelma on ollut erittäin suuri koko Suu-Tukholmassa jo hyvin kauan aikaa. Täällä on saannut jonottaa vähintäin kymmenisen vuotta vuokra-asuntoa. Ruotsissa on huomattavasti suositumpaa asua vuokra-asunnossa kuin on Suomessa. Ruostsissa ei ole osakeasuntoja, vain asunto-oikeusasuntoja. 

Parhaille alueille jopa 15-18 vuotta pitkät jonot. Kunnat Suur-Tukholman alueella ovat lopettaneet tarjoamasta kunnallisia vuokra-asuntoja jo kymmeniä vuosia sitten.  Vain harvalla Suur-Tukholman alueen kunnalla on kunnallisia vuokra-asuntoja, ja jos on niin niitä on hyvin vähän. Pari kuntaa oli päästänyt sukulaisiaan ja tuttujaan ohi jonon ja siitä tuli valatava sakndaali. Näitten kuntien asunnoista vastuussa olleet virkamiehet saivat potkut työpaikaltaan ja  kuntaa sakotettiin rutkasti.

Knivstan kunnan 18000 asukkaasta on noin vajaat 2000 pakolaisia. Noin 60 % pakolaismiehistä ja -naisista on korkeakoulutettuja, joten he pystyvät itse maksamaan vuokransa. Työikäisistä kunnan-asukkaista on noin 80 % työssä käyviä.  

Vuonna 1952 kuntareformissa perustettiin Knivstan suurkunta, johon kuului Alsike, Knivsta, Lagga, Vassunda ja Östuna.

Vuonna 1971 liitettiin myös Husby-Långhunda Knivstaan ja samalla koko Knivstan kunta liitettiin Uppsalan kuntaan.  Samalla siirrettiin läänin rajaa, josta lähtien Knivsta ei enää kuulunut Tukholman lääniin vaan Uppsalan lääniin.

Paikkakunnan nimi tulee 1200-luvulla paikkakunnalla asuneen Torste Kniff'in nimestä. Knivstan kirkossa on hautakappeli, jossa lepää mm Erland Bengtson Kafle vaimonsa kanssa.

  Knivstan rautatieasema

Vuonna 1899 vedettiin Tukholamsta pohjoiseen päin kulkeva kantarata. Asemalla pysähtyy Uppsalaan kulkeva paikallinen sähköjuna/pendeltåg. Knivstan asemalta kulkee päivittäin paljon ympäristössä asuvia töihin Tukholmaan. Kuvassa oleva entinen rautatiaseman rakennus rakennettiin Särstan kartanon tiluksille. Kartano on nykyään ns Wärdshus, eräänlainen juhlahuoneisto. 

Pyhän Birgitan luostari, Häradsvägen 1

Pyhän Birgitan luostarin kirkon luona, Häradsvägen 1, seisoo riimukivi, joka on todiste Särstan tuhatvuotiesesta olemassa olosta. Asemalta on vain 100 metriä Pyhän Birgitan luostariin. Luostarin yhteydessä sijaitsee mm Santa Maria koulu, Santa Maria esikoulu, Santa Maria ryhmäasuntola, Santa Marian konferenssitilat ja Santa Marian matkustajakoti, jossa voi yöpyä. Virtuaalinen vierailu matkustajakodissa. Matkustajakodissa asuu tällä haavaa pakolaisia.

Knivstan vanha asemarakennus vuodelta 1901 näyttää autiolta ja rähjäiseltä mutta sitä on kunnostettu ja maalattu. Asemarakennuksia ei enää tarvita, joten siihen saattaa avatua vaikka kahvila tai vastaava. Tästä kulkee ohitse monta erilaista junaa.

Knivsta on kunta joka sijaitsee noin 19 kilometriä Uppsalan eteläpuolella. Ns Ostkustbana rautatielinja kulkee Knivstan ohitse. Tukholmasta on Knivstaan 48 kilometriä. Knivstan keskustasta on noin 15 kilometriä Uppsalan keskustaan. Läheltä kulkee myös E 4 Eurooppatie Valloxen järven poikki.

Knivstan kunta syntyi vuonna 2003 jolloin Uppsalan kunta jaettiin kahtia, Uppsalan ja Knivstan kuntiin. Päätös tehtiin kansanäänestyksen perusteella. Knivstassa asui siihen aikaan 12000 henkeä, joten mitenkään suuri kunta tämä ei ollut, eikä ole sitä vieläkään. Nykyään koko kunnassa asuu noin 17000 asukasta, runsaasti lapsiperheitä. Knivsta on maaseutua. Täällä on vain kaksi taajamaa Knivsta ja Alsike ja molemmat ovat kyliä. Knivstan kylässä asuu vain noin 7000 asukasta.

Kunta jakaantuu alueisiin Knivsta, Alsike, Husby-Långhundra, Lagga, Skepptuna, Vassunda ja Östuna. Knivstan entinen pitäjä käsitti suurelta osin saman alueen kuin nykyien Knivstan distrikti.

Mutta Knivstan kunta ei ole mikä tahaansa kunta, kun äkkisestään luulisi. Jokaisella kotiseudulla on oma historiansa ja joillakin on erittäin mielenkiintoinen historia. Knivsta kuuluu niitten kuntien joukkoon, jolla on ikivanha ja mielenkiintoinen historia. 

Lunsentorpet/Lunsenin torppa, Knivsta-Moralund

Knivstan ja Uppsalan välillä sijaitsee Lunsenskogen niminen metsäalue.  Lunsen on 35 neliökilometriä suuri yhtenäinen metsäalue, jonka pohjoinen osa on Norra Lunsenin luonnonreservaatti. Metsäalueen poikki kulkee Uppsalaleden niminen entinen vesireitti, joka on nykyään osittain kuivunut.

Vesireitti kulki Fyrisån joen, Ekolnin järven, Sigtunfjärdenin ja Stäketin kautta Mälaren järvelle. Sitä samaa reittiä kulkee nykyään ns Upplandsleden kävelyreitti. Noin 13 kilometrin vaelluksen jälkeen löytyy metsän keskeltä tuo kuvassa oleva torppa Lundsentorpet. Täällä voi leiriytyä teltan kanssa tai yöpyä torpassa, jossa on kuusi sänkypaikkaa.

Museo Lagga, Moran niitty ja se paikka jossa Moran kivet sijaitsivat

Laggan pitäjä sijaitsee noin 10 kilometriä Knivstasta pohjoiseen päin. 

Rautaportin ritilöiden lävitse voi nähdä kivet aivan hyvin ja valokuvata ne.

Joitakin kiviä on jäljellä 1200-luvulta Ruotsin vanhimmassa museossa nimeltä Mora Stenar, joka sijaitsee Uppsalan ja Knivstan rajamailla, Lagga'ssa. Nämä kivet kertovat Knivstan erittäin pitkästä ja historiallisesta menneisyydestä. Siihen aikaan kun kuninkaan virka ei kulkenut suvussa perintönä päätettiin kuninkaista Mora ängarna/ Moran niityillä, lähellä Knivstan taajamaa. 

Joka kerran kun uudesta kuninkaasta päätettiin, raapustettiin se tiedoksi kiveen. Ensimmäinen kuningas joka valittiin Moran niityillä oli Magnus Ladulås/Mauno Ladonlukko vuonna 1275. Häntä ennen oli toki ollut jo parikymmentä kuningsasta, jotkut hyvin lyhyen ajan, ja joista virallisesti ensimmäinen Sveanmaan/Ruotsin kuningas oli Erik Segersäll (970-980).

Luultavasti tämä tapa valita kuningas on voinut olla vanhempikin, mutta siitä ei kuitenkaan ole todisteita. Upplannin laissa oli säädetty hyvin tarkkaan, kuinka kuninkaat pitää valita. Vasta kuningas Gustav Vasa päätti 1500-luvulla, että kuninkaan kruunu tulee kulkemaan suvussa, isältä pojalle. 

Upplannin laissa lukee että valitun kuninkaan on kierrettävä Sveanmaata ympäri, tehtävä ns Eriksgata, oman poikansa Erik herttuaan mukaan, jollaisia tekee vielä nykyinen Ruotsin kuningaskin. Kruununprinsessa Victoria on ottanut oman tapansa vierailla maakunnissa. Hän tekee maakunnissa patikkaretkiä. Kuningas Gustav II, joka asusteli lähellä Knivstaa, metsästi usein Knivstan metsissä. Vuonna 1770 rakennettiin museo muistopaikalle. 

Halmbyn bussipysäkki, jossa pysähtyy bussi 102, jolla pääsee Uppsalan rautatiesemalle (10 km) tai toiseen suuntaan Knivstan kirkon luokse (8 km). Halmbyn kylässä asuu 88 henkeä.

Kosläpp/lehmien laitumelle laskeminen on tukholmalaisten joka keväinen tapahtuma, jota mennään joukolla seuraamaan. Lehmät lasketaan laitumelle keväällä ja voi sitä riemua kun lehmät kirmaisevat niitylle.

Riimukivi Alasjön rannalta

Knivstan kunnassa on satoja riimukiviä. Niitä löytyy teitten varsilta, viljapelloilta, niityiltä ja ojistakin.

Oli hyvin tavallista että riimukiviä tai niitten paloja liitettiin kirkkojen seiniin tai kivijalkaan tai jopa kirkkosaliin tai eteiseen.

Särsta gård, Särstavägen 4, Knivsta

Knivstan modernimpi historia sai alkunsa Särsta herraskartanosta jonka ympärille sitten syntyi kylä ja jonka keskelle rakennettiin kirkko. Särstan herraskartano oli ns säteri, rälssikartano, jota sääntöjen mukaan ei saannut myydä vaan sen piti kulkea suvun omistuksessa sukupolvesta toiseen.

Wärdshus on ikivanha nimike, mikä nykyään kirjoitetaan v:llä eikä W:llä. Wärdshus on majatalon, joka ruotsiksi gästgiveri, ja krouvin välimuoto, siis paikka kulkuväylien varrella, jossa sai majoitusta, ruokaa ja juomaa. 

Wärdshus saattoi sijaita myös kylän reunalla. Ruotsissa näitä wärdshust'ejä nimitettiin myös nimellä krog, nimitys mikä Tukholman puhekielessä nykyään tarkoittaa ravintolaa. Ruotsissahan ei baari nimitystä juuri ole. Jos sanotaan että mennään ravintolaan niin silloin mennään syömään. Jos sanotaan että mennään krog'iin niin silloin mennään juomaan, vaikka paikka voi olla sama, siis ravintola. Baareja on vain hotelleissa tai joissakin ravintoloissa se tiski, jossa voi juoda baarimikon luona. 

Valtatie 255, vanha Uppsalaan kulkeva tie, on kuin tehty pyöräilyä varten. Ei pä juuri autoja tule vastaan matkan varrella. On keltaisia rypsipeltoja silmin kantamattomiin. 

Mora hage/Moran niitty Mälaren järven rannalla

Mälaren rannalla on useita hiekkarantoja, kuten Oxtorget ja Sandviken. Mälaren järven ja 225 tien välisellä alueella on opaskylttejä, sillä täällä liikkuu patikoijia ja retkeilijöitä ja lehmiä laitumella.

Långhundraleden oli nimeltään viikinkien aikaiset kaksi vesireittiä, jotka johti sen ajan pääkaupunkiin Uppsalaan, tai tarkemmin sanottuna nykyiseen Gamla Uppsalaan/Vanhaan Uppsalaan. Vesiteitse pääsi usein suorenpaan ja nopeimmin paikakunnalta toiselle, kun siihen aikaan ei juuri ollut siltojakaan, vaan joutui kuitenkin käyttämään soutuvenettä. Hevosteitä ja polkuja pitkin sitten liikuttiin järvien välimaastoissa. Vesireitti päätyy Itämereen Österkärin kohdalla, Åkesbergassa. Vedenpinta oli noin viisi metriä korkeammalla viikinkien ajalla vuonna 1000 jaa.

Långhundraleden

 Tyypillinen viikinkilaiva

Tie Noors nimiseen linnaan

 Noors slott

Noors slott sijaitsee erittäin kauniilla paikalla Säbyn järven rannalla. Linna on ainoa ruotsalainen puurakenteinen linna. Se on peräisin 1600-luvulta. Kuningas Karl XI käytti 1600-luvulla linnaa metsästyslinnanaan. Linna on peruskunnostettu varovaisin asiantuntevin käsin. 

Linna sijaitsee 2,5 kilometriä Knivstan rautatieasemalta, Ledingevägenin varrella, josta on sitten pari sata metriä tätä kaunista privaattitietä linnaan. Linna on melko pieni mutta kodikas. Linna on konferenssi ja juhlahuoneisto, mutta viikonloppuina voi löytyä vapaita huoneita kenelle vaan. 

Noors slott 1600-luvulla

Carl Milles'in muisto, Carl Millesin oma veistos nimeltä Enkeli, Lggan kirkon pihalla.

Laggan kylää ei enää ole, sillä täältä kuoli asukkaat sukupuuttoon. Mutta Laggan pitäjä on vieläkin jäljellä. Pitäjässä asuu reilut 800 henkeä, joista suurin osa elää karja-maanviljely-metsätaloudella. Laggan pitäjä on keskiaikainen. 

Vuonna 2003 Lagga liitettiin Knivstan kuntaan. Vuonna 2016 Laggasta tuli Knivstan distrikti/osa-aule.Laggan alueella sijaitsee 20 rautakautista hautakenttää ja yksi linnavuori. Alueelta on löydetty kymmenisen riimukiveä. Laggan pitäjässä sijaitsee oma seurakunta, joka kuuluu Knivstan pastoraatteiin. Pastoraatti tarkoittaa sitä, että useammalla kirkolla on yhteinen kirkkoherra. 

Carl Milles (1875-1955) on Ruotsin kuuluisin kuvanveistäjä kautta aikojen. Hän on kotoisin täältä Laggasta. Hän kasvoi Örbyn kartanossa. Kuvanveistäjä Carl Andersson (1851-1929) on myös täältä kotoisin. 

Carl Milles oli tunnettu ympäri maapalloa. Hänen työverstaansa sijaitsi Lidingössä Tukholmassa. Samassa rakennuksessa sijatsi hänen asuntonsa. Rakennuksesta ja sen ihanaakin ihanammasta puistoalueesta on tehty Galleria/Museo, Millesgården, josta olen kertonut täällä.

 Linnés Hammarby

Linnéen Hammarby sijaitsee vain 1,5 kilometriä E4:n moottoritieltä, mutta siitä kohtaa ei pääse kääntymään sivutielle. Tämä on maaseutua jossa on kapeita nimettömiä maanteitä. Parhaite Hammarbyhyn löytää Danmark nimisestä taajamasta ajamalla etelään päin noin 3 kilometriä. Hammarby sijaitsee Linéen Kulttuurireservaatissa. 

Bussi 102 ja 186 pysähtyy pyskillä nimeltä Linnés Hammarby vägskäl. Pyydä kuskin jättämään teidät pysäkille! Siinä on jopa penkki millä istua ja odotella bussia. Pyskiltä on 10 kilometriä Uppsalaanja toiseen ssuunatn Östunaan 9 kilometriä. Pysäkiltä on 2 kilomteriä kävleyä Hammarbyhyn, mutta omalla autolla pääsee perille saakka.

Maailman tunnettu botaniikan isä, lääkäri, krijailija ja biologi ja yksi Ruotsin suurmiehistä Carl von Linnén (1707-1778) koti Hammarby sijaitsee siis täällä lähistöllä. Hammarby on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Paras aika on kesäkuukausina jolloin puutarha kukoistaa parhaimillaan.Täällä on käynyt Japanin keisari Akihito ainakin kerran vuonna 1985. Hän on suuri Linnéen ihalija. Akihito vieraili Tukholmassa myös vuonna 2000 ja 2007.

Laggan kirkko, Häradsvägen 2

 Virtuaalinen vierailu!

Laggan kirkko on 1300-luvulta.

Osa vanhaa alttarikaappia seisoo vasemmalla seinustalla. Veistos esittää Pyhää Mariaa ja Jeesus lasta. Veistos on 1400-luvulta. Sarnastuolin takana kirkkosalin vasemalla seinällä on Gustaf Svinhuvud af Qvalstadin sukuvaakuan. Svinhuvudin sukua on kaksi sukuhaaraa, jotka molemmat on kotoisin Taalainmaalta. 

Pyhän Maria kaappi 1400-luvulta

Nämä kivestä tehdyt kastemljat ovat vanhimpi esineitä kirkoissa. Tämä kuvassa oleva on 1200-luvulta, ja melko varmasti  kirkon ensimmäinen kaluste.

 Krusifiksi alttaritaulun yläpuolella on 1300-luvulta.



Alttaritaulu on valmistettu Mälarenlaakson verstaalla 1400-luvulla





Kalkkimaalaukset 1500-luvulta

Sankta Birgittan kirkko, Härdasvägen 1

Ruotsissa on viisi Birgittaluostaria ja tämä kirkko kuuluu yhdelle niistä. Kirkko sijaistee ns Alsike Klosterby/Alsiken luostarikylässä. 

Nunnat täällä kuuluvat ruotsalaiseen evankeeliseen herätys liikkeessen nimeltä Helgeandssystrarna/Pyhänhengensisaret. He eivät ole katollisia, kuten Birgittanunnat ovat, vaikka heidän lusotarinsa onkin pyhitetty Pyhälle Birgitalle.  Alsiken luostarissa on myös oma moderni kappeli.

 Luostarin Moderni kirkko tai paremminkin kappeli

 Pyhän Birgitan patsas ja alttari, johon voi laittaa kynttilän palamaan

Alsike Birgittaluostari

Alsike kyrka, sijaitsee Ekolnlahden rannalla, joka on osa Mälaren järveä

Kirkko sijaitsee noin 6 kilometriä länteen päin itse Alsiken kekustasta, entisen E4:n varrella, nykyisen 255 tien varressa. Kirkon luona psysähtyy bussi 101, joka kulkee Knivstan juna-aseman ja Uppsalan rautatieaseman väliä. Kirkon luona sijaitsee Alsiken luostari entisessä kyläkoulussa.

Alsiken taajamassa asuu noin 400 asukasta. Kirkko sijaitsee 6 kilometriä länteenpäin Alsiken taajamasta. Alsiken alueella sijaitsee Knivstan kunnan  uusimmat asuinrakennukset.

 Virtuaalinen vierailu kirkossa!

Knivstan kunnassa on kuusi seurakuntaa, jotta sitten yhdessä kuuluvat Knivstan pastoraattiin. Pastoraatti tarkoittaa että näillä kuudella Knivstan seurakunnalla on yhteinen kirkkoherra. Kaikki kirkot ovat käytössä viikottain. Kaikki kuusi kirkkoa ovat keskiajalta.

Alsiken kirkko on 1200-luvulta ja luultavasti jo ennen sitä tällä paikalla on seisonut puinen kirkkorakennus.

Iso jämäkkää riimukivi sisäänkäyniin vieressä. Vuonna 1947 löytyi kirkon sokkelin alta pala riimukiveä. Kun aikansa etsiskeltiin niin löydettiin lisää paloja. Kun palat pantiin yhteen niin tulos oli tämä riimukivi.

Ofeig Öpir oli tunnettu riimukivien valmistaja siihen aikaan. Se tiedetään koska hän raapusti nimensä kiviin ja hän on tehnyt tämäkin kiven. Kivessä nimittäin lukee alinpana että kiven on raapustanut Öpir. 

Kivessä lukee kaiken kaikkiaan "Sibbe och Ingrid lät resa stenen efter Gagi(?) och efter Hard, söner sina; Sigmund and Sigfast efter bröder sina. Öpir ristade"

Siis Sibbe ja Ingrid antoivat nostaa kiven pystyyn Gagin muistolle ja hänen jälkeensä Hardin, veljiensä; Sigmund ja Sigfast poikiensa. Öpir riipusti.

 Alsiken kirkko

Alsiken kirkko on alunperin rakennettu tiilistä, mikä on harvinaista, koska tiiliskivet olivat siihen aikaan 1200-luvulla luksusta.

Nuo pyöreät kuviot kalkkimalauksen alareunassa ovat ns vihkiristejä. Piispoilla oli tapana peukalollaan malaata risti seinään vihkiessään kirkorakennuksia. Sivuseiinin maalattiin yleensä neljä ja päätyseiniin kaksi, yhteensä kaksitoista, kuten apostolejakin oli. Mutta Suur-Tukholman alueella nämä vihkiristit ovat  erittäin harvinaisia. Niitten päälle on maalattu myöhemmin maalia useimmissa kirkoissa. Ristit tehtiin katollisella ajalla.

Husby-Långhudra kirkko 1100-luvulta

Tämä kirkko sijaitsee noin 12 kilometriä itään päin Knivstasta 77 tien varrella. Husby-Långhundran pitäjä on nykyään Knivstan kunnan distrikti. Tämä pitäjä sijaitsee Upplannin maakunnan sydänalueella keskellä maaseutua.

Långhundra on keskiakainen osa kansanmaata nimeltä Attundaland, joka oli 1300-luvun kansanmaa, ennen kuin svealaiset kokosivat Sveanmaan. Attundaland oli pitkä kapea alue keskellä Upplannin kulttuurimaastoa. Alueella on asuttu jo esihistoriallisella ajalla.

Husby-Långshudrassa sijaitsi kuinkaankartano ja markkinapaikka. Vuonna 1026 sotivat Tanskan kuningas Knut Suuri, Norjan kuningas Olavi Pyhä ja Ruotsin kuningas Anund Jakob juuri tällä alueella koska lähellä sijatsi Moran kivet ja Uppsalassa oleskelivat svean kuninkaat.

Rautakaudelta on jäljellä noin 50 hautakenttää ja muutamia linnavuoria ja bronssikaudelta kalliopiirroksia ja kiviröykkiöitä. Vain neljä riimukiveä on löydetty. Alueen suurimmat löydöt ovat kultaesineet ja korut, joita voi käydä ihailemassa Historiallisessa museossa. 

 Virtuaalinen vierailu kirkossa!

Alkuperäinen alttaritaulu on 1400-luvulta ja se on nykyään Historiallisessa Museossa Tukholmassa.

Kalkkimaalaukset ovat tehneet Tierpiläiset mestarit 1400-luvulla.

Krusifiksi 1200-luvulta, alkuperäinen on Historiallisessa Museossa

 Tämä on osa entisestä alttaritaulusta tai triptyykistä 1400-luvulta.

Knivstan vanha kirkko, toiselta nimeltään  S:t Stefans kyrka, Forsbyvägen 

Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1303 ja se oli katollisella ajalla, joten kirkko sai nimekseen Sankt Stefans kyrka. Kirkko on goottilaistyylinen salikirkko. Sakristia on rakennuksen vanhin osa. Kalkkimaalaukset ovat 1400-luvulta ja ne ovat ns Tierpskolan maalaamia. 

Tierpissä Upplannissa nimittäin asui ryhmä kalkkimaalareita jotka ovat kuulemma käyneet Suomessakin maalaamassa kalkkimaalauksia. Tierpiläisten tyylin tunnistaa ketjumaisista ornamenteista. Hyvä esimerkki heidän tyylistään löytyy juuri Tierpin kirkosta.

Kuori-ikkunan lasimaalaus on vuodelta 1980. Lasi on maallattu Düsseldorfissa Saksassa. Kirkon kellotapuli sijaitsee  kirkon pohjoispuolella ja se on valmistettu vuonna 1756.

Sankt Stefan/Pyhä Stafanus oli Jeesuksen jälkeen seuraava kristillinen marttyyri. Häntä kutsutaankin nimellä protomartyyri. Stefanus oli kirkon diakaooni ja hän  kuoli marttyyrikuoleman Jerusalemissa vuonna 35 jaa. Tämä Stefanuksen puuveistos on 1300-luvulta ja se viety Historilalliseen Museoon Tukholmaan. 

Kasteastia on hyvin erikoinen. Sen on valmistanut Gotlannissa Sigraf niminen kivenveistäjämestari 1100-luvun viimeisinä vuosina. 

Alttaritaulu on valmistettu Mälardalenissa 1400-luvulla.

 Tierpiläisten mestareiden kalkkimaalaus

Saarnastuoli

Täsä kuvassa näkyy lähenpää tierpiläisten maalareiden ornamentiikka.

 Östunan kirkko on 1400-luvulta

Tämä kirkko sijaitsee Knivstan itäisellä alueella. Östunan pitäjässä asuu noin reilut 500 henkeä. 

Östuna kyrka

Kasteastia ja krusifiksi ovat 1200-luvulta, ja siis tuotu tänne jostakin muusta kirkosta.Pääalttarin oikealla puolella nurkassa seisoo keskiaikainen sakramenttikaappi.

 Krusifiksi 1400-luvulta

Krusifiksi 1300-luvulta

Danmarkin kirkko

Danmarks kyrka sijaitsee Danmark nimisessä kylässä, Danmark-Funbon seurakunnassa, vain 8 kilometriä Uppsalan keskustasta kaakkoon.

Panoramakuvaus kirkkosalista!

Kirkko on 1200-luvulta. Kirkon ympärillä seisoo kymmenisen riimukiveä, joista löytyy kristillisen ajan risti raaputettuna. Kirkkoa on rakennettu lisää 1300-luvulla tiiliskivistä.

Tämä Danmarkin kirkko ei kuulu Kinivstaan mutta sijaitsee silti lähellä. Muutenkin kaikki mainitsemani kirkot sijaitsevat vain parin kilometrin välein. En malta olla esittelemättä tätä kirkkoa tässä samalla.

Danmarkin kirkko, Tanskan kirkko, vaikka tuskin tällä kirkola on mitään tekemistä Tanskan kanssa. Toisaalta täällä on voinut asua daaneja, siis tanskalaisia, 900-luvun lopulla.

Kalkkimaalauksia on maalannut Albertus Pictor ja Johannes Rosenrod. Rosenrod oli maalaamassa Tenstan kirkossa kalkkimaalauksia Salstan linnan omistajan Bengt Jönsson Oxenstiernan pyynnöstä. Tenstan kirkko sijaitsee Uppsalan pohjoispuolella Salstan linnasta noin 3 kilometriä länteen päin Vattholman pastoraatissa.

Tenstan kirkko on tosi upea kirkko 1200-luvulta. Kirkkoon on satsattu paljon varoja ja vaivaa. Luultavasti eniten koko Ruotsin kirkoista. Mutta kirkon hopeat on varastettu jo kauan sitten ja paljon muutakin on häveissä. Johannes Rosenrodin kalkkimaalaus Bengt Jönsson Oxenstiernasta, hänen omasta pyynnöstä maalattu, on Ruotsin esimmäinen taidehistoriallinen portretti.

 Takaisin Danmarkin kirkkoon...

Krusenbergs herrgård

Krusenbergs herraskartano sijaitsee Mälaren järven lahdessa. Tämä kartano valmistui vuonna 1802 entisen kalkkikivestä tehdyn linnan raunioihin. Tulipalossa linna vaurioitui, mutta se on uuskorjattu ja toimii nykyään konferenssihotellina, kuten Noors linnakin.

Aatelisherra, valtioneuvos ja sotakomissaari Johan Jesperson Cruus af Edeby joka 1640-luvulla perusti säterin/säätykartanon tästä  herraskartanosta. Kaken kaikkiaan hän omisti yhdeksän kartanoa Alsiken kylässä. Kylän nimi vaihdettiin kun Johan kuoli ja hänen vaimonsa Catharina Axelsdotter Oxenstierna halusi kunnioitta edesmennyttä aviomiestään. Näin kartanosta ja sen ympärilä sijainneesta kylästä tuli Krusenberg. Catharian oli valtionkasleri Axel Oxenstiernan tytär.

Vuonna 1918 osti kreivi Per Gustav af Ugglas linnan, jonka hänen tyttärensä Teresine sai isältään omakseen avioiduttuaan vapaaherra Carl Emanuel Cedergrenin kanssa. Ykis heidän pojistaan Gustav Cedertröm oli taitava taidemaalari.

Nykyään herraskartano on konferenssihoteelli.

Skepptunan kirkko

Otanpahan tähän vielä mukaan Skepptunan kirkon, joka sijaitsee Sigtunan kunnassa, noin 5 kilometriä Husby-Långhundran kirkosta etelään. Tällä paikalla on ollut kristittyjä jo 1000-luvulla. Skepptunassa on asunut varakasta väkeä ja se näkyy kirkon rakenteessa ja kalusteissa. 

Uppsalan tuomiokirkko on toiminut mallina tälle kirkolle. Keskiajalla Skepptuna oli rikas taajama ja kristittyjä asui alueella jo 1000-luvun alussa. Rautakaudelta on löydetty 105 hautakenttää, 20 riimukiveä, joista seitsemän on raapusetttu suoraan kallioon Hargsbro'ssa.

Kuningas Gustav Vasan suvun koitipaikka sijaitsee lähellä Skepptunan kirkkoa. Vasa gården on ollut Vasan suvussa jo 1300-luvulta lähtien. Kerrotan vanhoissa lähteissä että suku otti sukunimekseen Vasa juuri kartanon nimen mukaan. Siihen aikaan keskiajalla ei tavallisella väellä ollut sukunimeä vaan asuinpaikan nimeä kätettiin selvittämään kenestäkö oli kyse. Mutta kun Gustav Vasasta tuli kuningas niin hän tarvitsi sukunimen itselleen.

Laitan tähän Historiallisen museon videon, missä kerrotaan Husby-Långhundran kirkon alttaritaulusta, mikä nykyään sijaitsee täällä Historiallisessa museossa Tukholmassa. MUeo on oamsta mielstäni Tukholman mielenkiintoisin museo. Ilmainen sisäänpääsy pysyviin näyttelyihin!

Albertus Pictor

Albertus Pictor, kalkkimaalaus Lidsin kirkossa, jossa hän kirjoittaa latinaksi että "Muista minut, Albertus tämän kirkon maalari". Maalauksen hän on tehynt luultavasti vuonna 1445.

Tämä on ainoa oma portretti, jonka Albertus on maalannut itsestään. Hänellä oli toki tapana laitta puumekkinsä niitten kirkkojen seinille, joissa hän kävi maalaamassa kalkkimaaluksia.

Useimmat ruotsalaiset tuntevat nimen Albertus Pictor ja hänen kalkkimaalauksensa, mutta kukaan ei tiedä hänen taustaansa. Tiedetään että hänen oikea nimensä oli Albrekt Ymmenhusen, mutta häntä on kutsuttu monella nimellä kuten Albertus Pictor, Albert Målare, Albrekt Pärlstickare. Itse hän käytti nimeä Albertus Pictor, kun hän puumerkkasi maalauksensa. 

Hänen kerrotaan syntyneen Hessenissä vuonna 1445 ja kuolleen Saksassa vuonna 1509. Albertus oli saksalais-ruotsalainen maalarimestari, jolla oli verstas Tukholmassa.  Hänellä oli jopa oppipoikia verstaallan, jotka tomivat apumiehinä maalauksia valmistellessa, mutta oppilaat ovat maalanneet myös jonkin verran omin päin. Albertus oleskeli suurimman osan elämästään Suur-Tukholman alueella ja varsinkin Upplannin ja Mälaren järven alueella.

Albertus oli siihen aikaan Ruotsin tunnetuin malarimestari. Hän maalasi 36:n kirkon seinille ja sisäkattoihin kattavia kalkkimaalauksia, jotka ovat vieläkin jäljellä. Osa kalkkimaalauksista on peitetty valkoisella kalkilla kuningas Gustav Vasan käskystä, mutta ne on myöhemmin varovasisesti putsattu esiin. 

Suosittelen käydä Täbyn kirkossa tutustumassa Albertuksen maalauksiin. Albertuksen tunnetuin maalaus löytyy täältä Täbyn kirkosta. Se on nimeltään Döden spelar schack/Kuolema pelaa shakkia. Täbyn kirkko sijaitsee lähellä Tukholmaa ja Täbyn kirkko on usein avoinna. Täbyn maalauksia pidetäänkin Albertuksen parhaina esimerkkeinä hänen taitavuudestaan. Täbyn kirkko sijnaitsee melko kaukana Täbyn keskustasta, Täby-Kyrkby nimesessä taajamassa. Täby-Kyrkbyn juna-asemlaat on on noin 700 metriä Täbyn kirkon luokse, joka sijaitsee Kyrkvägen 7-9.

 Döden spelar shack/kuolema pelaa shakkia

Täbyn kirkko sijaitsee Täby Kyrkby nimisellä alueella, jossa on erittäin runsaasti riimukiviä ja muinasimuostoja. 

Tässä lista kirkoista, joissa Albertus on käynyt maalaamassa:

Almunge (Uppland)
Bromma (Stockholm)
Bälinge (Uppland)
Danmark (Uppland)
Dingtuna (Västmanland)
Ed (Uppland)
Floda (Sörmland)
Helga Trefaldighet (Uppsala)
Husby-Sjutolft (Uppland)
Håbo-Tibble (Uppland)
Härkeberga (Uppland)
Härnevi (Uppland)
Kalmar (Uppland)
Kumla (Västmanland)
Lid (Sörmland)
Nederluleå (Norrbotten)
Odensala (Uppland)
S Per (Uppsala) 
Sala (Västmanland)
Sollentuna (Uppland)
Solna (Uppland)
Storkyrkan (Stockholm)
Torshälla (Sörmland)
Täby (Uppland)
Uppsala domkyrka (Uppland)
Vadsbro (Sörmland)
Vaksala (Uppland)
Vansö (Sörmland)
Vittinge (Uppland)
Vårdinge (Sörmland)
Vänge (Uppland)
Västerås domkyrka (Västmanland)
Yttergran (Uppland)
Ösmo (Sörmland)
Österunda (Uppland)
Övergran (Uppland)

Jää pois junasta Täby Kyrkbyn asemalla ja kävele siitä noin 400 metriä radan vartta Skolhagsvägenin maalaistietä pitkin Prästgårdsvägenille ja edelleen oikealle kirkon luokse. Kellotapuli sijaitse hieman sivummalla Klockstapelvägenin varrella, kuten jo kujan nimikin sanoo. 

Lähistöllä sijaitsee myös kaunis Kyrkskola ja kirkkoherranvirasto ja vanha hautausmaa. Samalla reissulla voi tutustua Runriket/Riimukivivaltioon, kuten riimukivialuetta nimitetään. 

Sisäänkäynti riimukivialueelle sijaitsee Vikingavägenin ja Jarlabankes vägenin risteyksessä, noin vajaa kilometri kirkon luota ja noin 600 metriä Täby Kyrkbyn juna-asemalta. Historiallinen alue on niin valtava, noin 35 kilometriä Vallentunasjön järven ympäri, joten siihen on parasta varata kokonainen päivä aikaa ja tutustua alueeseen jo etukäteen netissä. Monelle ehkä riittää käydä Runriketin riimukiviä katselemessa sisäänkäynnin jälkeen. Siinäkin jo menee aikaa. Täällä siitä lisää infoa! Samalla sivulla esitellään myös lähemmin Täbyn kirkon ympäristökin. 

He joita tämä alue ja historia kiinnostaa voi vaikka kesäaikaan asettua Nygårdin leirialueelle, Sjöbergsvägen 36, ja siitä käsin sitten tehdä retkiä alueella. Leirialue sijaitsee Riimukivialueen kupeessa lähellä Vallentunan järveä. Erittäin rauhallisella alueella ja lähellä uimarantaa. Täällä ei ole mökkejä vuokralle, mutta teltta- ja asuntovaunupaikkoja halvalla. Täällä juhlitaan niin uuttavuotta kuin juhannustakin. Lähellä sijaitsee kunnantyöntekijäiden ammattiliiton omistama Semesterhemmet Nygård, josta saa vuokrata mökkejäkin. 

Juuri parhailllaan on meneillään juna-radan korjaustyöt, mutta luusin että junat jo kulkevat. Roslagsbana tulee saamaan tupla-raiteen, vaikka Täby Kykbyn kohdalla on jo valmis tuplaraide. 

Itä-Götanmaan Herrestadin kirkkoa voidaan pitää yhtenä Ruotsin vanhimmista edelleen käytössä olevista kirkoista. Ruotsin vanhin säilynyt kivikirkko sijaitsee virallisesti Skånessa. Se on Dalby Heligkorskyrka mikä valmistui vuonna 1060. 

HUOM! yritän kesittyä Suur-Tukholman alueeseen, Upplannin ja Södermanlandin alueille. En ole matkustanut lainkaan länsirannikolla. Skånessa, Hallandissa ja Blekingessä  on eniten vahoja kirkkoja. Tanska omisti nuo alueet vuoteen 1658, joloin Ruosti sai omaksen nuo edellä mianitut alueet. Tanska on ollut hieman edellä Ruotsia historian kulussa.

Runsa slott/Runsan linna

Uppalands Väsbyn kunnassa sijaitsee useita linnoja, joista yksi kuuluu hoville, Rosersberg. Rosersbergsvikenin lahdessa sijaitsee toinenkin linna nimittäin Runsan linna. Molemmat linnat sijaitsevat Mälaren lahden rannalla. Mälaren järvellä on useita kapeita ja pitkiä lahtia ja tämä Rosersberginsvikenin lahti yltää Uppsalaan saakka, vaikka loppumatka on kapeaa kanavaa ja jokea. 

Rosenresbergin ja Runsan linnat sijaitsevat kumpikin omalla niemellään ja niitten itäpuolella kulkee E4 tien, jonka toisella puolella sijaitsee Skånelaholmin linna, josta olen kertonut täällä aikaisemmin. Hieman pohjoisemmassa useita muita linnoja lisää. Rosersbergin linnasta olen aikaisemmin kertonut täällä. Upplands-Väsbystä olen kertonut täällä aikaisemmin.

  Runsan linna vuonna 1881

 Bussi 532 kulkee melkein linnaan saakka.

Ranskalaista alkuperää oleva arkkitehti Jean De la Vallée on luultavasti suunnitellut linnan. Siihen aikaan ei ollut koulutettuja arkkitehtejä Ruotsissa, joten kuninkaat ja herrasväki pyysi ranskalaisten arkkitehtien tulla Ruotsiin suunnittelemaan linnoja ja herraskartanoita. Useimmat heistä jäivät tänne lopuksi ikäänsä.

Uppsalan arkkipiispa sai Runsan linnan asunnokseen 1300-luvulla. Kuningas Gustav Vasa kuitenkin otti linnan kruunulle ja hänen pojanpoika möi linnan Jakob De la Gardielle, ja hänen kuoltuaan hänen leskivaimonsa asui 22 vuotta linnassa. Hän puolestan antoi linnan tyttärelleen ja hänen miehelleen krevi Gustav Otto Stenbockille. 

Stenbockin aatelissuku on yksi arvovaltaisimpia ruotsalaisia aatelissukuja. Katarina Stenbockista tuli kuningas Gustav Vasan kolmas puoliso. Stenbockin suvun kreivillinen sukuhaara elää vieläkin. Alkuun suku oli numero 1 aateliskalenterissa, mutta kun suku ylennettiin krevilliseksi suvuksi niin suku sai numerokseen 12. Vuodesta 1753 on linna kuulunut Ancarscronan suvulle  ja he omistavat vieläkin linnan.

Runsan linna  tiluksineen sijaitsee Upplands-Väsbyn kunnassa. 

Aikoinaan Runsa kuului Eds nimiseen pitäjään. Edsin kylä sijaitsee lähellä Upplands-Väsbytä. Kylässä sijaitsee Eds niminen kirkko ja Eds niminen linna, jossa on nykyään vanhainkoti. Edsin ja Runsan välillä on joitakin omakotitaloja ja maanviljeystiloja sekä Hunstan linna Mälaren järven rannalla. Edsin pitäjä irtautui Stäketistä vuonna 1952 ja nykyään se on Upplands-Väsbyn kunnan distrikt/osa-alue. Edsin distrikt käsittää suurin piirtein Edsin seurakunnan alueen. Täällä asuu noin 700 asukasta. 

Edsin enitisessä pitäjässä sijaitsi Runsan linnan lisäksi Edsbyn linna, joka on vahainkoti nykyään. Pitäjässä sijaitsi myös Antuna ja Bisslingen tilat. Pitäjä nimityksestähän on luovuttu ja nykyään pitäjät on lyöty yhteen kunniksi. Ruotsissa pitäjä käsitys on ollut erilainen eri maakunnissa. Vuodesta 1682 oli kaikki pitäjät jakautuneet ns Rota alueisiin, suomeksi ruotuihin. Ruoduilla oli yhteisiä velvotteita, sotamiehiä, köyhäinhuoltoa, vene- ja ratsumiesvastuu. Enimmillään Ruotsissa oli 3000 pitäjää. 

Edssjön pieni järvi ja sen rannalla Edsin kirkko. Tästä kulki vesitie Uppsalasta ja Sigtunasta Birkan saarelle. 

Edsin kirkko on rakennettu 1100-luvulla. Kirkkoa uuskorjattiin 1700-luvulla ja samalla kirkko sai uuden alttarisaarnastuolin.  

  Krusifiksi 1400-luvulta 

Ingegärd Olofsdotter tai Pyhä Anna kuten häntä kutsuttiin. Puuveistos on 1400-luvulta. Hän oli siis Ruotsin/Sveanmaan prinsessa ja myös Kiovan Venäjän suuruhtinatar avioliittonsa myötä. Ingrid avioitui Kiova Venäjä nimisen valtion suurruhtinaan Jaroslav av Kiev/Jaroslav I Viisaan kanssa. Anna sai nimekseen Anna av Novgorod. Annan tyttäret naitettiin eurooppalaisten kuninkaiden kanssa.

Ingegärdsledenin kävelypolku lähtee Gamla Stanista ja kulkee Solnan kirkon kautta Ulriksdalin linnan kautta Kistan kirkon luokse ja siitä edelleen Sollentunan kirkon kautta Edsin kirkon luokse. Edelleen Hamarbyn kirkon, Rosersbergin linnanpuiston lävitse Steningen linnaan ja lopulta kävelypolku päätyy Sigtunaan. Mutta polku jatkuu vielä siitäkin eteenpäin, ensin Odensalan kirkon luokse, siitä Knivstassa sijaitsevien Pyhän Stefanin ja Pyhän Birgitan kirkkojen kautta Sunnerstan kirkkoon. Siitä Alsiken kirkon luokse, Hyvän paimenen kappelin, Pyhän Laurin kirkon kautta Pyhän Kolminaisuuden kirkon luokse ja polku päättyy Uppsalan tuomiokirkkoon. Koko polun voi kävellä viidessä erässä, ja matkaa tulee kaiken kaikkiaan 111 kilometriä. 

Päätön Pyhä Olof/Olavi 1300-luvulta. Olof syntyi vuonna 1030 ja hänestä tuli Norjan kuningas ja Norjan kansallispyhimys. Edsin kirkko on pyhitetty Pyhälle Olaville.

Olof/Olavi meni naimisiin Olof Skötkonungen/Olavi Sylikuinkaan tyttären Astrid Olofsdotterin kanssa. Astridista tuli Norjan kuningatar. Pyhä Olavi oli melko ahne ja ankara henkilö ja hän varasteli Mälaren laaksossa kaiken minkä irti sai. Hän matkusti Lontooseen taisteleeman ja siellä hän rikkoi London Bridgen sillan. Kun hän saapui Normandiaan niin hän antoi kastaa itsensä kristinuskoon. Vuonna 1050 hänestä tulli Norjan kuninags. Pyhä Olavi on ollut Pohjolan suosituin pyhimys julmuudestaan huolimatta. Mahdoton määrä kirkkoja on pyhitetty hänen kunniakseen. Suomessa on jopa Olavain linnakin.

Kasteastia 1200-luvulta

Kasteastiat ovat aina vanhojen kirkkojen vanhimpia inventaarioita. Kasteastia oli se ensimmäinen esine, joka hankittiin kirkkoon ja ne on tehty niin kestäväksi ettei niitä kovin hevillä saa hajotettua. Eikä niitä kukaan jaksa nostaakaan.

 Albertus Pictorin maalaamia kalkkimaaluksia vudelta 1487

Kirkon ympäristössä kulkee ns kirkkotie, jonka varrella seisoo tämä iso riimukivi. Tai noh, kivi on jääkauden aikainen siirtokivi, josta on tehty riimukivi. Polku on tallattu jo keskiajalla. 

Entinen pappila

Edsby slott

Aikoinaan tämä rakennus oli todellakin enempi linnan näköinen torneineen kaikkinen, mutta myöhemmin tornit poistettiin ja rakennus sai modernimman ulkonäön. Rakennuksessa on nykyään vieraskoti, siis vanhustenkoti. Vieraskoti tarkoitta että vanhuksilla on omat huoneet, omat huonekalut ja muut kalusteet. He käyvät kuitenkin yhdessä ruokailemassa ruokasalissa. Heillä on muutakin yhteistä toimintaa.

Edsbyn linnan portti

  Harva gård

Tämä kartano on ollut koulutettujen naisten lepokoti, niin kummalliselta kuin se kuullostaakin. Nykyään rakennuksessa on kahdeksan pientä vuokrahuoneistoa.

Antuna gård

 Antuna

Saman kapean ja luikertelevan Mälaren järven lahden reunalla sijaitsee muitakin linnoja ja herraskartanoita kuten Rosersberg ja Steningen linnat.

Runsa

Runsan linnavuori sijaitsee korkealla Mälaren lahden rannalla. Vanhemmalla rautakaudella sijaitsi täällä suurmiehen kartano muurien ympäröimänä. Runsassa sijaitsee Ruotsin suurin laivalatomus. Sellainen laivalatomus on kivistä koottu laivan muotoinen kuvio joiden luullaan olleen hautoja.

Runsan laivalatomus

Se ei sinäänsä ole ihme että juuri tältä alueelta löytyy laivalatomo sillä laivaliikenne on ollut vilkasta Runsan ohitse. Matkalla kuolleet haluttiin haudata mahdollisimman pian.

 Runsa fornborg/Runsan linnavuori

Näkymä Mälaren järvelle ja Sigtunaan päin.

 Runsan kulttuurikuja

1. Runsan linnavuori
2.Runsa laivalatomo
3. Runsan herraskartano
4.Runsan hautakenttä
5. Susikuoppa

  Tie Runsaan

Arkelologit työssään linnavuorella vuonna 1992. He löysivät kahdeksan rakennuksen rippeet. Itse linna on ollut timmeristä tehty. Tämä ei suinkaan ole ainoa linnavuori tällä alueella.

Linnavuoret ovat olleet usein miten kyläläisten suojapaikkoja. Jotkut niistä kuninkaallisia valvontarakennuksia, mutta jotkut linnavuoret kuten Runsa, on ollut yläluokan mahtikeskus, josta käsin on käyty kauppaa ja paikka, joka on ollut kulttikeskus.

Susikuoppa

1800-luuvlla oli nämä susikuopat hyvin tavallisia susiansoja. Runsan metsäalueella sijaistaee noin kymmenen torppaa, jotka kuuluivat Runsan kartanon tai linnan, miten vaan, alamaisuuteen. Upplansd Väsbystä  bussilla 532 pääsee Runsan alueelle. Matkaa tulee noin 6,5 kilometriä.

Itse linna/herraskartano on yksityisasunto jonka omistaa Carl Ankarcrona, joten sinne ei ole kenelläkään asiaa, mutta kartanon ympärillä maastossa saa liikkua vapaasti jokamiehen oikeudella.

Tästä kulkee myös ns Upplandsleden ohitse, merkattu kävleyreitti, joka on 450 kilometriä pitkä. Upplandsleden patikkareitti avattiin vuonna 1980. Reitistä voi luonnollisestikin kävellä lyhempiäkin pätkiä.

Marieberg

Marieberg on alue Kungsholmenin saarella. Alue kuuluu Tukholman ydinkeskustaan. Mariebergin alue tullaan muokkamaan uudestaan. Kymmenen vuoden sisällä tulee Tukholmaan muuttamaan noin 200 000 uutta asukasta. 2000-luvun alussa oli valtava pula opiskelija-asunnoista Tukholmassa joten tänne rakennettiin uusia opiskelijaasuntoja Opettajakorkeakoulun luokse, joka sijaitsee entisen Konradsbergin sairaalan tontilla. Tänne tarvitaan rakentaa niin asuntoja, palveluja kuin virkistysalueitakin. Osa Mariebergiä on jo ennestään viheraluetta, johon ei varmasti tulla rakentamaan.

Nykyinen Marieberg koostuu puistoalueesta, kerrostaloasutuksesta ja konttoreista. Suurin osa asutuksesta rakennettiin 1960-luvulla. Rålamabshovin ja Kronobergin puistoalueet ovat aina olleet suosittuja vapaa-ajan virkistyskohteita. Alueella sijaitsee myös Dagens Nyheter päivälehden pilvenpiirtäjä. Riddarfjärdenin lahden rannalla sijaitsee Smedsuddsbadetin uimaranta. 

Mariebergin tiluksista on vain Tierwaldin kartano jäljellä.

Marieberg sai niemensä Mariebergin malmgårdenin/malminkartanon mukaan,mikä rakennettiin Mälaren-järven rannalle 1640-luvulla valtioneuvos Bengt Skytte'lle. Hän antoi tilalle nimen tyttärensä Marian, kansallistallimestarin Gustaf Adam Banén vaimon mukaan. 

Valtioneuvos nimitystä ei virallisetsi ole Ruotsissa, sillä Ruotsissa luovuttiin titteleiden käytöstä noin 60-70 vuotta sitten. Valtioneuvoksen tilalle tuli ministeri nimitys, vaikka ketään ei juuri koskaan kutsusta ministeri tittelillä, vaan käytetään pelkkää nimeä. Täällä ei ketään kutsuta rouvaksi tai herraksikaan. Kaikkia sinutellaan, paitsi ei kuninkaallisia, mutta kukapa heidän kanssaan tarvitsee keskustella.

Mielisairaala  Konradsberg, Konradsbergsgatan 12-24, on nykyinen kansainvälinen Montesorikoulu. 

Mariebergin varhaisempi historia on ollut suuresti riippuvainen Konradsbergin mielisairaalan sijainnista alueella. Harva halusi asua mielisairaalan naapurina. Konradsbergia kutsuttiin nimellä Dårarnas slott/hullujen linna. Sairaalan nimi ei ollut oikeastaan Konradsberg vaan se oli itse tiluksen nimi. Sairaalan nimi oli Danvikens Dårhus, siis Danvikin hullujenhuone. Siihen aikaan käytettiin nimitystä hullujenhuone. 

Pyhän Hengen ritarikunta/Ordine degli Ospedalieri di Santo Spirito on alunperin hoitanut köyhiä, sairaita ja moraalitonta elämää eläviä näissä Helgeandshusen /Domus Sankti Spiriti, joista olen jo kertonut Rooman blogissani.

Helgeandsholmen/Pyhän Hengen luoto on saari Tukholman keskustassa jossa Ruotsin eduskunta sijaitsee. Helgeandshuset/Pyhän Hengen talo perustettiin 1200-luvulla juuri tälle saarelle. Se oli kaupungin ensimmäinen laitos joka piti huolta sairaista ja köyhistä. Talon yhteydessä oli sairaala, kappeli ja hautausmaa. 

Vasta 1900-luvun alkupuoliskolla alettiin hullujenhuonetta kutsumaan nimellä hospital tai sairaala. Danvikenin hullujenhuone sijaitsi alunperin Södermalmilla, joten sieltä muutti potilaat tänne uuteen upeaan linnaansa vuonna 1861. Silloinen kuningaspari Ruotsin ja Norjan kuningas ja kuningatar Karl XV ja Lovisa, joka oli hollantilainen prinseessa alunperin olivat vihkimässä ja avaamassa hospitalia. Aikaisemmin oli mielisairaat ja köyhät ja prostituoidut/moraalittomat asuneet yhdessä. Nyt sairaat, köyhät ja moraalittomat asutettiin erilleen. Konradsbergistä tuli Ruotsin ensimmäinen mielisairaala. Danvikenistä olen kertonut aikaisemmin täällä. Mielisairaalat lakkautettiin Ruotsissa vuonna 1980.

Professori Bror Gadelius kehitti psykiatriaa Ruotsissa ja hän toimi Konradsbergissä kolmekymmentä vuotta. Gadenius oli erittäin rakasteettu henkilö joka toimi myös taiteijana. Se oli sitä aikaa kun ylioppilastutkintoa nimitettiin Mogenhetsexamen nimellä, siis kypsyystutkinto. Vuonna 1968 lopetettiin ylioppilaskokeet Ruotsissa.

Konradsberg oli ensimmäinen hospitali, jossa oli sairaanhoitajia töissä. Professori Gadelius laati myös kirjalliset säännöt mielisairaaloille ja henkilökunnalle. Hoidon oli oltava lempeää ja huolehtivaa. Myös fyysinen huolenpito ja tervys oli Gadeniuksen mielestä elintärkeää. Hän kirjoitti myös että naiset olivat parempia sairaanhoitajia kuin miehet, joten mielisairaaloihinkin piti saada naisia töihin. 

Konradsbergin alue on laaja. Alue sijaitsee valtavan isolla puitoaleueella, Mielisairaalan ajalla täällä asui myös henkilökunta ja heidän perheensä, vaikkakin eri rakennuksissa. Kaikki elivät ikään kuin suuressa kolektiivissa. Kustannukset tulivat paljon kalliimmaksi kuin muissa sairaaloissa. Täällä valmistettiin erinomaisen hyvää ruokaa. Kasvatettiin omia vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja jopa herkkusieniä. 

Alueella sijaitsee nykyään useampiakin opinahjoja, päiväkoteja, jokunen ravintolakin ja joidenkin frimojen konttoreita ja urheiluhalleja. Manillaskolan, Kungsholmens Västra Gymnasium, Reggio Emilia Institutet, mutta Opettajakorkeakoulu on muuttanut pois ja tilalle tuli Montesorikoulu.

Kondradsbergin kappeli

Tämä oli ensialkuun huone, jossa tehtiin ruumiinavauksia.

Konradsberg uuskorjattiin ja kunnostettiin yhdellä miljardilla kruunulla

Thorildsplanin metroasemalta pääsee hissillä alas ja siitä maanteiden altse Konradsbergiin. Konradsbergin ympärillä sijaitsee kaunis Konradsbergin puisto.

Dagens Nyheter lehden pilvenpiirtäjä vasemmalla, Svenska Dagbladet lehden rakennus seuravana, Bacon-Hill rakennus ja Erlanderhuset. Etualalla rannassa seisoo Triewalds malmgård.