torstai 8. kesäkuuta 2023
Sandsborg-Kärrtorp
tiistai 6. kesäkuuta 2023
Noloa viettää kansallispäivää
Prinsessa Eestelle (kansallisasussa) ja prinssi Oscar kansallispäivänä pari vuotta sitten Hagan linnan alueella. Ovat kai menossa poimimaan mansikoita.
Ruotsissa ei ole ollut kasallispäivää. Vasta vuonna 2005 eduskunta päätti että Ruotsi saa kansallispäivän ja siitä tulee samalla lomapäivä. Ja tänään on kansallispäivä Ruotsissa!
Ennen oli vain Ruotsin lipun päivä. Ja nyt kun se kansallispäivä on niin useimmat ei tiedä mitenkä sitä vietettäisiin, sillä se on vieläkin erittäin noloa viettää kansallispäivää ja heilutella Ruotsin lippua. Ruotsissa kansallisaate liitetään fasismiin (=sairaaloiseen suuruuden hulluuteen), joten ei ole ihme jos hävettää. Ruotsissa kun ei saa olla olevinaan jotain. Ei ruotsalaiset häpeä kansalaisuuttaan, vain kansallisaatetta/korostettua kansallismieltä ei siedetä lainkaan tässä maassa ja hyvä niin. Kansallisuus ja kansalaisuus ovat kaksi seri asiaa. Ruotsin kansallisuus on keskittynyt yhteen mieheen, Gustav Vasaan.
Tanskalaisia hävettää ihan yhtä paljon kuin ruotsalaisia, jos ei vielä enempi. Heillä ei ole vieläkään kansallispäivää. Tanskassakaan ei saa olla olevinaan mitään. Tanskalaiset ja ruotsalaiset ovat vaatimatonta kansaa. Tanskassa on vain niin sanottu konstitution/perustulaki-päivä, mitä ei juhlita millään tavalla. Se on tavallinen arkipäivä ja työpäivä.
Mitä on sitten ruotsalaisuus? Siihen pystyy tuskin yksikään ruotsalainen vastaamaan. Useimmat ehkä vastaa että ruotsalaisuus on sitä että asuu Ruotsissa. Ruotsidemokraattinen puolue on äärioikeistolainen natsipuolue, mitkä ei salli ihmisten tasa-arvoa, mikä Ruotsissa on laissa säädetty. He tekee politiikkkaa muukalaispelkonsa kustannuksella. Heidän kannattajansa kävelee tänään varsinkin eteläisessä Ruotsissa kaduilla lipuja heiluttaen.
Tänä iltana kuninkaallinen perhe saapuu Skansenille, Tukholman ulkoilma museoon, missä pidetään vaatimaton kansallispäivä tapahtuma Kuninkaallisten lisäksi siellä ulkotiloissa istuu kourallinen politikkoja ja taviksia, ja muutama popmusiikki tähti lauraa lurauttaa ja kuningas pitää lyhyen puheen. Ruotsin armeijan lentokoneet lentää Tukholman ylitse ja tervehtii kansalaisia tällä tavalla. Paikalla tulee kuulema olemaan myös Herra Chris O'Neill, joka ei ole käynyt Ruotsissa viiteen vuoteen.
Siinä se. Ohjelma televisioidaan. Jos sattuu satamaan, niin kuningas vetää mustan roskasäkin suojakseen, niin on ainakin kerran tapahtunut.
Carl Gustav ja Silvia ehti käymään päivällä Strängnäsissä, missä pääministeri Ulf Kristersson asuu ja missä Ruotsista tuli itsenäinen yhdistynyt valtio. Siellä he yhdessä pitivät pienen kansallispäivän tilaisuuden.
Victoria, Daniel ja lapset avasivat aamusta heti Tukholman linnan portin, jotta kansalaiset pääsee sisään. Linnaan on vapaa sisäänpääsy aina kansallispäivänä.
Tässä Kustaa Vaasa (Gustav Vasa Eriksson) ratsastaa Tukholmaan vuonna 1523. Maalauksen on maalanut Johan Gustav Sandberg, mikä kuva sitä hetkeä kun Gustav Vasa juhannusattona ratsastaa Tukholmaan vuonna 1523 häivyttääkseen Tanskan kuninkaan sotilaat pois Tukholmasta. Tämä on Ruotsin suurin ja merkityksellisin tapahtuma, mistä syntyi yhtenäinen Ruotsin valtio. Maalaus on nähtävillä Uppsalan tuomikirkossa, Vasa-suvun hautauskuorissa.
Vielä tätä paljon suurempi ja upeampi maalaus samasta tapahtumasta löytyy Kansallismuseosta, kun nousee portaat ylös sisäänkäynnistä. Sen on maalannut museon tilauksesta Carl Larsson vuonna 1908.
Uppsalan yliopiston historian professori Henrik Ågren sanoo että Kustaa Vaasan kuninkaaksi valitun vuosipäivän huomioiminen on ehdottoman tärkeää, mutta sen rinnastaminen Ruotsin 500-vuotisjuhlaan on hänen mielestään väärin. Henrik Ågren uskoo, että valtio syntyi vähitellen 1000- ja 1300-luvuilla. Ensimmäinen Ruotsin kuningashan oli Erik Segersäll, noin 945-995, joka hallitsi Upplannista käsin. Seuraava kuningas nousi Länsigötanmaalta vuonna 980, Olof Skötkonungen, jonka kerrotataan yhdistäneen Ruotsin.
Tänä vuonna Ruotsi täyttää 500 vuottaja sen kunniaksi on monenslaista tapahtumaa, kuten esimerkiksi kuninkaalliset kulkee ymäpäri Ruotsia tervehytimässä kansalaisia. Kuningas ja Victoria käy kyllä muutenkin usein tapaamassa kansalaisia eri maakunnissa. (Ylpeä presiedentti Niinistö saa hävetä ettei hän koskaan käy tapaamassa kansalaisia maakunnissa. Hänellä on ollut 12 vuotta aikaa.)
Aikoinaan päätettiin että Gustav Vasan nousu yhtenäisen Ruotsin valtion kuninkaaksi tulee olemaan Ruotsin yhtenäisen valtion syntymäpäivä.
Tukholma on nykyään Itämeren helmi kaikkine historiallisine rakkennuksineen lukuisten puistojen ja puu- ja kukkais-istutuksien ympäröimänä ihaltava näkemys. Tukholma on kesäaikaan kuin suuri puisto kukkameressä.
Älä anna rasistien ja äärioikeistolaisten ottaa kansallispäivää ja Ruotsin lipun päivää omakseen. Liputa ja halaa ihmisiä, jotka ei näytä samalaiselta kuin sinä!
Jaa, minä haluan elää ja kuolla 'maassa' (=pätkä kansallislaulusta) ... se aina ärsyttää joitakin...
PS. Unohdin mainita että Carl Gustav on istunut tänä vuonna 50 vuotta kuninkaan virassa, hänellä oli syntymäivät viikko sitten ja tänään on näköhjään Guatavin nimipäivä.Joten monat juhallisuutata saman aikaan.
Katselin hieman aikaa lähetystä Skansenilta ja huomasin että sinne oli päästetty tavallista enmpi kansalaisia. Luultavasti turvallisuuspoliisit olivat antaneet luvan vahtia turvallisuutta. Monella oli suu mutrussa, mutta herra Ghris O'Neill hymyili naama leveänä ja taputti innokkaasti käsillään. Mitähän mahtaa kuningas hänelle sanonut viiden vuoden poissaolon jälkeen? Että tänne ei tulla pelleilemään...
sunnuntai 4. kesäkuuta 2023
Stockholm i mitt hjärta
Solljuset stiger ur havet
Spelar i koppar och glas
Stockholm i gryningen strålar
Som var hon en gyllene vas
Med blommor från Östersjöns länder
Med ängsört från ekarnas sal
En skönhet på urbergets stränder
Mälarens ljuva vestal
Stockholm i mitt hjärta
Låt mig besjunga dig nu
Åldrad i ungdomlig grönska
Öarnas stad, det är du!
Av städer jag känner i världen
Är du den stad som fått allt
Genom Mälarens kärlek till havet
En blandning av sött och salt
Solljuset dansar på fjärden
Det glittrar för stort och för smått
För träkåken uppe på Söder
Men även för Konungens slott
Det porlar i fiskrika strömmar
Det valsar i Mälarens famn
Det skymmer och skänker oss drömmar
Sjungande sjöstadens namn
Stockholm i mitt hjärta
Låt mig besjunga dig nu
åldrad i ungdomlig grönska
öarnas stad, det är du!
Av städer jag känner i världen
Är du den stad som fått allt
Genom Mälarens kärlek till havet
En blandning av sött och salt
Säg, hör du musiken och skratten
Från Djurgården och Gröna Lund?
En lovsång till Stockholm i natten
Från skärgårdens vikar och sund
Stockholm i mitt hjärta
Låt mig besjunga dig nu
Åldrad i ungdomlig grönska
Öarnas stad, det är du!
Av städer jag känner i världen
är du den stad som fått allt
Genom Mälarens kärlek till havet
En blandning av sött och salt
Genom Mälarens kärlek till havet
En blandning av sött och salt
Ja tässä kehno google-käännös:
(Google ei näytä osaavan kääntää suomen kieltä 😭)
Auringonvalo nousee merestä
Leikkii kuparilla ja lasilla
Tukholma aamulla säteilee
Kuin hän olisi kultainen maljakko
Kukkia Itämeren maista
Tammen aulassa nurmikukkia
Kauneus muinaisen vuoren rannalla
Mälarin suloinen vestaali
Tukholma sydämessäni
Anna minun laulaa sinulle nyt
Ikääntynyt nuorekkaassa vehreässä
Saarten kaupunki, se olet sinä!
Tunnemistani kaupungeista maailmassa
Oletko sinä kaupunki, joka sai kaiken?
Mälarenin rakkauden kautta mereen
Makean ja suolaisen sekoitus
Auringonvalo tanssii lahdella
Se kimaltelee liian isona ja liian pienenä
Puutalolle Söderillä
Mutta myös kuninkaan linnalle
Se väreilee kalarikkaissa puroissa
Se soi Mälarenin helmassa
Se hämärtää ja antaa meille unelmia
Laulava järvikaupungin nimi
Tukholma sydämessäni
Anna minun laulaa sinulle nyt
ikääntyneet nuorekkaassa vihreässä
saarten kaupunki, se olet sinä!
Tunnemistani kaupungeista maailmassa
Oletko sinä kaupunki, joka sai kaiken?
Mälarenin rakkauden kautta mereen
Makean ja suolaisen sekoitus
Sano, kuuletko musiikkia ja naurua
Djurgårdenista ja Gröna Lundista?
Hymni Tukholmaan yössä
Saariston poukamista ja salmista
Tukholma sydämessäni
Anna minun laulaa sinulle nyt
Ikääntynyt nuorekkaassa vehreässä
Saarten kaupunki, se olet sinä!
Tunnemistani kaupungeista maailmassa
oletko kaupunki, joka sai kaiken
Mälarenin rakkauden kautta mereen
Makean ja suolaisen sekoitus
Mälarenin rakkauden kautta mereen
Makean ja suolaisen sekoitus
perjantai 26. toukokuuta 2023
sunnuntai 21. toukokuuta 2023
Vihdoinkin kesä
lauantai 20. toukokuuta 2023
Wallinska skolan/Enskilda Gymnasiet
Wallinska skolan/ Enskilda Gymnasiet, Tegnérlunden 5
Wallinska skolan tai Wallinska flickskolan oli aikoinaan tämäruotsalainen tyttökoulu, mikä on toiminut vuosina 1831-1939. Se oli yksi Ruotsin vanhimmista korkeakouluista. Koulu sai ensimmäisen naisten lukio-osaston Ruotsissa vuonna 1870, ja vuonna 1874 siitä tuli ensimmäinen naiskoulu, jolla oli tutkinto-oikeus. Nykyään koulu on Enskilda Gymnasiet, siis yksityinen peruskoulu. Ruotsissahan saa kuka vaan perustaa koulun, kunhan hyväksyy Opetushallituksen vaatimat perussäännökset.
Enskilda Gymnasiet on koulu, millä on vahva yhteishenki. Koulu on perustettu vuonna 1913, ja sitä ovat pitäneet vanhemmat vuodesta 1976 voittoa tavoittelemattoman Enskilda Gymnasiet-yhdistyksen kautta, mihin kuuluu opiskelijoiden vanhempia. Vanhempien ryhmä valitsee oppilaat kouluun, sillä täällä ei saa kenenkä tahaansa lapset opiskella. Enskilda Gymnasiet on koulu, jolla on selkeät järjestyssäännöt ja jossa toimitaan perinteiden mukaan.
Tässä koulussa oppitunti alkaa ajallaan. Opettajat ja opiskelijat tulevat hyvin valmistautuneina ja luokkahuoneessa vallitsee opiskelurauha. Yhdessä oppimisesta ja järjestyksestä huolehtivien vanhempien kanssa saavuttaa koulu tietotavoitteet helpommin, mukamas.
Koulu kertoo:'Pidämme kulttuuria erittäin tärkeänä ja hyödynnämme sijaintiamme keskellä Ruotsin pääkaupunkia. Pidämme kiinni vanhoista perinteistä. Joka lukukausi opiskelijamme lukevat useita kaunokirjallisia teoksia. Käymme Dramatenissa tai Stadsteaterin teattereissa, kirjailijat, poliitikot ja tiedemiehet tulevat omalle auditoriollemme pitämään luentoja. Pyrimme kehittämään koko ihmistä ja kouluttamaan opiskelijan luovaa puolta, imagon-, musiikin- ja käsityön lisäksi on aikataulussa myös draamaa.
Toisin sanoen, tämä Wallinska skolan koulu on täysin kunnallisen peruskoulun vastakohta. Näitä yksityisiä kouluja on melko paljon Ruotsissa ja kussakin koulussa opetellaan mitä eriliasempia asioista. Kouluhallitus määrää kuitenkin kunkin koulun oppimismäärän perustan. Harvoissa kouluissa on kokeita tai läksyjä. Koulutehtävät tehdään ryhmissä koulutunneilla.
Mutta koska Ruotsissa on kunnallisissa kouluissa ja joissakin yksityisissäkin kouluissa useamman tason matematiikkaa, englantia, yhteiskuntaoppia, historiaa jne tarjolla, niin oppilaat voivat vallita millä tasolla he haluavat opiskella. Päätökset he tekevät yhdessä vanhempiensa kanssa. Vanhemmat saavat osallistua koulun toimintaan tai tehdä uudistuksia tai parannuksia.
He jotka ovat valinneet musiikin, urheilun, kuvataiteen tai vastavan aineen voivat aivan hyvin opiskella vain alimman tason matematikkaa tai muita aineita alimmalla tasoalla. Ruotsissa ei ehkä ole kahta lasta mitkä ovat opiskelleet samoja aineita ja samoilla tasoilla. Ruotsissa useimmat peruskoulut omistaa kunnat, mutta valtio maksaa kunnille niin sanotun oppilasamaksun per koululainen.
Ruotsalaista koulusysteemiä alettiin kehittämään jo 110 vuotta sitten marksilaiseen tyyliin, mikä perustuu suuresti henkilön omaan vapaaseen valintaan. Eduskunnan sosiaalidemokraattinen edustaja ja pappi Harald Hallden (1884-1967) pani alulle perinpohjaisen uudistuksen. Eduskunta poisti kirkoilta oikeuden johtaa koulutoimintaa ja uskontotunneilta poistettiin papit ja katekismukset. Ajatus erottaa kirkko valtiosta syntyi jo silloin vuosisadan vaiheessa.
Jo tuolloin uskonnosta ja papistosta tuli porvarillinen ilmiö, mitä se on vieläkin. Työväenluokka koki uskonnon marksilaisin perustein, 'opium till folket'=ooppiumia kansalle-periaattella. Yli sataan vuoteen on työväenluokan kansalaisilla ollut vaikeaa uskoa Jumalaan. Paaknallisenpaa maat tuskin löytyy maapallolta mitä Ruosti on.
Raamattua alettiin tulkita marksilaisen (Karl Marx) ideologian mukaan, ei teologisen ja sillä tiellä ollaan vieläkin. Valtion kirkkoahan ei Ruotsissa ole. Eduskunta ja papisto ovat olleet siitä lähtien toistensa vastakohtia. Lopulta kaikki johti siihen että ainiharva lapsi kastetaan, käy rippikoulun tai vihkiytyy kirkossa. Monet uskonnolliset koulut Ruotsissa ovat syntyneet juuri tästä syystä ettei kunnalliset koulut opeta uskontoa eikä katekismusta. Uskontoa opetetaan vain osana historiaa. Meidän perheessä vain minä olen käynyt rippikoulun. Eikä me olla kastettu lapsiamme.
Anders Fryxel perusti Wallinska skolan koulun vuonna 1831 Johan Olof Wallinin pyynnöstä, joka oli arkkipiispa ja runoilija. Anders Fryxell syntyi vuonna 1795 Edelsskogissa Dalslandissa, kuoli vuonna 1881 Tukholmassa, oli ruotsalainen pappi ja historioitsija. Hän tuli tunnetuksi lähinnä kirjasta 'Tarinoita Ruotsin historiasta'. Fryxel perusti kuusi tyttökoulua.
Johan Olof Wallin vihittiin papiksi 1806 ja nimitettiin 1808 Solnan kirkkoherraksi. Hänet valittiin jäseneksi Ruotsin Akatemiaan. Hänet valittiin vuonna 1816 tuomiorovastiksi Västeråsiin. Vuonna 1818 hän sai nimityksen Tukholman suurkirkon kirkkoherran (pastor primarius) virkaan. Wallin tunnetaan ennen muuta virsirunoilijana ja virsikirjan tekijänä ja hän johti Ruotsin virsikirjan uudistusta.
Koulun perustamis ajankohtana Ruotsissa oli vain kolme koulua, jotka tarjosivat jonkilaista asiallista koulutusta tytöille: Societetsskolan, Askersunds flickskola och Fruntimmersföreningens flickskola, porvoriallisia kouluja kaikki kolme, eikä yksikään niistä sijainnut Tukholmassa.
Wallinska skolan koulussa oli viisi opettajaa: Anders Fryxell (kristinusko, ruotsi ja saksa), Anders Lagergren (luonnontieteet, ranskan kielioppi ja historia), Betty Löwenhielm (käsityö, ranskan kieli ja piirustustus.) Tärkeimmät aineet olivat uskonto, historia ja ranskan kielen opiskelu. Koulu toimi vuosina 1888–1907 Östra Gymnasiehuset'issa Riddarholmenilla Gråbröda-luostarin tiloissa, minkä jälkeen se siirrettiin tänne Tegnérlunden 5, Norrmalmille missä se sijaitsee vieläkin.
Wallinska skolan ja Åhlinska skolan koulujen lukion osat muodostivat yhdessä uuden lukion vuonna 1939 nimellä Wallin-Åhlinska gymnasiumet. Nykyään koulu on nimeltään Enskilda Gymnasiet, siis ykistyinen friskola/vapaakoulu. Ruotsin koulujärjestelmässä friskola koulu on koulu, jonka omistaja on muu kuin valtio, kunta, maakuntavaltuusto tai siis aivan kuka tahaansa.
Friskolor/vapaakoluja pyöritetään kuten osakeyhtiöitä, vaikka valtio maksaa heillekin 'koulupenningin' per oppilas. Friskolor/yksityisiä vapaakouluja on Ruotsissa ollut jo 30 vuotta. Tavoitteena oli lisätä koulujen monipuolisuutta, luoda kilpailua koulujen välillä ja luoda kannustimia kustannustehokkuuteen antamalla oppilaille ja vanhemmille mahdollisuus valita koulu ja samalla antaa itsenäisille kouluille samat resurssit oppilasta kohden kuin kunnallisissa kouluissa. Tarkoituksena oli myös lisätä erityispedagogiikkaisten tai tunnustuspainotteisten koulujen määrää.
Wallinska skolan koulun rukoushuone vuonna 1908
Kuten silloin niin nytkin koulussa käy vain herrasväen lapsia. Ei ihme että uskonnosta tuli Ruotsissa kapitalistinen/porvaristinen ilmiö. Eikä ole ihme että sosiaalidemokraattien kannatus on parhaillaan melkein prikulleen 40%, vaikka he silti istuvat parhaillaan oppositiossa. Sosiaalidemokratian ideologia on 120 vuoden aikana muokannut ruotsalaisen yhteiskunnan juuriaan myöten ja myös suuren osan kansan identiteetistä ja se istuu lujassa. Eikä ihme sekään ettei ruotsalaiset puutu politikkkaan tai valita, vaan antaa hallituksille vapaat kädet hoitaa hommaansa. Media ja eduskunta pitää huolen valvonnasta.
Enskilda Gymnasiet on itsenäinen yksityinen koulu, missä on luja yhteenkuuluvuus. Koulu on perustettu vuonna 1913, ja vuodesta 1976 lähtien sitä ovat vanhemmat ylläpitäneet voittoa tavoittelemattoman Enskilda Gymnasiet -yhdistyksen kautta. Koulussa on perus- ja lukiokoulutusta.
Enskilda Gymnasiet on pieni koulu, mikä luo turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. He lupaavat että 'kohtelemme toisiamme ystävällisesti, anteliaasti ja kunnioittavasti. Teemme parhaamme ja välitämme toisistamme. Täällä saat ystäviä loppuelämäksi'.
Enskilda Gynasietin koulussa ovat opiskellut muun muassa kruununprinsessa Victoria, prinsessa Madeleine, prinssi Carl Philip, Karl-Johan Persson (Hennes & Mauritzin omistaja), Aron Flam (koomikko), Jessica Rosencrantz (politikko ja kansanedustaja), Anna Kinberg Batra (aikaisempi Kokoomuksen puolueenjohtaja ja pääministeri), Elsa Hosk (valokuvamalli) ja Magnus Uggla (artisti).
Enskilda Gymnasiet on osa ruotsalaista sisäoppilaitosten ja yksityisten koulujen liikuntajärjestö SIPSI:tä, johon kuuluvat Enskilda Gymnasietin lisäksi Lundsbergin koulu, Grennaskolan, Sigtunaskolan, Humanistiska Läroverket ja Viktor Rydberg Gymnasium. Eliittikoluja kaikki.
perjantai 19. toukokuuta 2023
Blockhusudden

Blockhusudden Djurgårdenin saarella
Blockhusudden on Djurgårdenin saaren itäisin niemi Tukholmassa, kuninkaallisen Djurgårdenin alueen itäpuolella. Niemi rajoittuu pohjoisessa ja idässä Lilla Värtaniin ja etelässä Tukholman laivareittien sisääntuloon.
Saaristolaiva 80 käy tässä laiturissa.
Aikoinaan Blockhusuden oli oma saari mutta maannousu johtii siihen että niemi liittyi yhteen Djurgårdenin saaren kanssa. Pohjoispuolella Djurgårdenin saari on Isbladskärret nimistä suoperäistä aluetta vieläkin, mutta ajan kanssa se kuivuu.
Tääne voi kävellä koko matkan pitkin Djurgårdsvägenin rantakujaa, mikä on Tukholmann kaunein ja viihtyisn kuja. Matkan varrella on paljon nähtävää ja koettavaa, kuten Prins Eugens Waldermarsudden taidegalleria. Väliä on noin 2,5 kilometriä. Suosittelen ottaa bussin ainakin toiseen suuntaan. Ja eväät mukaan! Kavilassa sitten voi käydä juomassa kahvit.
Täältä on kolme siltaa Östermalmin puolelle Djurgårdsbrunnin kanavan ylitse. Se vastarannan kuja on myös ihastuttava patikkareitti.
Isbladskärretin suoalue on osa Kansalliskaupunkipuistoa
Vuodesta 2010 lähtien kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin rakkauspolku on johtanut Isbladskärretin länsipuolta pitkin. Polun suunnitteli Djurgårdsförvaltningen vuonna 2010, ja se oli Maailman luonnonsäätiön lahja morsiamelle, kruununprinsessa Victorialle ja prinssi Danielille.
Skottlantilaista ylämäänkarjaa on täällä laitumella kesäisin.
Suoalueella on vuodet ympäri 50 lehmää, ylämaankarjaa, laitumella. Taalviaikaan alue on on märkää, mutta kesällä paljon kuivenpaa. Kesäiakaan alue kuhisee monenlaisita linnuista.
Villa Eolskulle, minkä omisti Ernst Thiel, rikas taiteenkeräilijä. Rakennus on nykyään Thielska Galleriet, yksi Tukholman upeimista taidegalleriosita.





































